Muutama p\u00e4iv\u00e4 siten t\u00f6rm\u00e4sin taas kerran nettikeskusteluun, jossa vaadittiin kovasti suojeluskuntien perustamista. Koko juttu oli tuttua tarinaa kumpujen y\u00f6st\u00e4. Suurin osa keskustelijoista oli juuttunut myyttiseen sankarik\u00e4sitykseen koko kansan armeijasta ja pieni osa oli lukenut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sis\u00e4llissodan voittajan kirjoittamaa historiaa. Objektiivista k\u00e4sityst\u00e4 ei ollut kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n, puhumattakaan sodan h\u00e4vinneen osapuolen n\u00e4kemyksest\u00e4.<\/p>\n
Eiv\u00e4t minua h\u00e4iritse n\u00e4m\u00e4 historiasta tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t nettih\u00f6p\u00f6tt\u00e4j\u00e4t, mutta saman ilmi\u00f6n olen huomannut my\u00f6s virallisissa perinneyhdistyksiss\u00e4. Ne v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t ihan kirkkain silmin, ett\u00e4 organisaatio oli nykyp\u00e4iv\u00e4n reservil\u00e4isyhdistyksiin sek\u00e4 mets\u00e4stys- ja urheiluseuroihin verrattava koko kansan maanpuolustusj\u00e4rjest\u00f6. Siell\u00e4 ei eroteltu eri yhteiskuntaluokkia.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4h\u00e4n ei pid\u00e4 paikkaansa. Suojeluskunnat olivat sodan voittajapuolen organisaatio, jolla oli selv\u00e4 yhteiskunnallinen teht\u00e4v\u00e4. V\u00e4itteeni perustelen vanhalla ja p\u00f6lyisell\u00e4 Suojeluskunta-asetuksella, joka annettiin 2.8.1918. Sen 2 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4dettiin j\u00e4senten kelpoisuudesta n\u00e4in:<\/p>\n
J\u00e4seniksi suojeluskuntiin otetaan sellaisia niihin pyrkivi\u00e4 miehi\u00e4, joiden uskollisuuteen laillista yhteiskuntaj\u00e4rjestyst\u00e4 kohtaan voidaan luottaa <\/strong>ja jotka ovat t\u00e4ytt\u00e4neet 17 vuotta. <\/em><\/p>\n Asetuksen 8 \u00a7:n mukaan aluep\u00e4\u00e4llik\u00f6st\u00e4 ja nelj\u00e4st\u00e4 vuodeksi kerrallaan valitusta j\u00e4senest\u00e4 koostuva paikallisesikunta otti j\u00e4seniksi sellaisia henkil\u00f6it\u00e4, joilla oli 2 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyt ominaisuudet. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 paikallisesikunnilla oli vapaa harkintavalta j\u00e4senten hyv\u00e4ksymisess\u00e4. Niinp\u00e4 koko maassa ei ennen helmikuuta 1940 ollut yht\u00e4\u00e4n suojeluskunnan j\u00e4sent\u00e4, jolla olisi ollut sosialidemokrattisen puolueen j\u00e4senkirja. Ammatiltaan ty\u00f6miehi\u00e4 oli paljonkin, mutta heid\u00e4n is\u00e4nmaallisuutensa oli tarkasti tutkittu.<\/p>\n HS-kulttuuriarkiston nettisivulla 15.2.2001 arvioidaan Kari Sel\u00e9nin kirjaa Sarkatakkien maa, Suojeluskunta ja yhteiskunta 1918-44 <\/em>n\u00e4in:<\/p>\n Suojeluskunnan j\u00e4senyys oli vapaaehtoinen, mutta ovet suljettiin koko vasemmistolta. J\u00e4rjest\u00f6 vaali kansakuntaa jakavaa, diskriminoivaa luonnettaan talvisotaan asti, kunnes helmikuussa 1940 syntyi laiha sopu SDP:n kanssa. Silloin suojeluskuntiin liittyi tuhatkunta sosialidemokraattia.<\/em><\/p>\n Ja p\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n viel\u00e4 \u00e4\u00e4neen todellinen asiantuntija. Suojeluskuntien paikallisesikunnissa aiemmin toiminut Valentin Soine oli Hein\u00e4veden nimismies 1931-35 ja tutki kunnallislautakunnan esimies Onni Happosen (SDP) murhaa. Pyynn\u00f6ist\u00e4 huolimatta h\u00e4n liittyi paikalliseen suojeluskuntaan vain kannattajaj\u00e4seksi. Syyn\u00e4 oli j\u00e4rjest\u00f6n ilmiselv\u00e4 osallisuus murhaan, vaikka esikunnan j\u00e4senten syyllisyydest\u00e4 ei koskaan saatu n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. H\u00e4n kertoo Martti Issakaisen teoksessa Happosen tapaus <\/em>j\u00e4senyyden yleisist\u00e4 edellytyksist\u00e4 n\u00e4in:<\/p>\n Suojeluskuntaan kuulumista pidettiin siihen aikaan aivan itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4n\u00e4 velvollisuutena, ja siit\u00e4 oltiin kovin ylpeit\u00e4. V\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4 miest\u00e4 ei joukkoon hyv\u00e4ksytty. Sukulaisenkin osanotto vuoden 1918 kapinaan riitti est\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4syn siihen. N\u00e4in oli my\u00f6s valtion palveukseen, esimerkiksi poliisitoimeen p\u00e4\u00e4syyn n\u00e4hden. Kuuluminen vaikkapa vain Ty\u00f6v\u00e4en Urheiluliittoon esti sen.<\/em><\/p>\n Suojeluskunnat ovat historiaa ja sinne ne kuuluvatkin. J\u00e4rjest\u00f6n koulutukselliset ansiot k\u00e4viv\u00e4t kiistatta ilmi sodissa, mutta koko kansaa se ei koskaan edustanut. Turha asiaa on muuksi v\u00e4itt\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Muutama p\u00e4iv\u00e4 siten t\u00f6rm\u00e4sin taas kerran nettikeskusteluun, jossa vaadittiin kovasti suojeluskuntien perustamista.…<\/p>\n","protected":false},"author":62,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1081],"tags":[1149,1150,83,1083,1151,1140,1086],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":64},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/700"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/users\/62"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/comments?post=700"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/700\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":23073,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/700\/revisions\/23073"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/media?parent=700"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/categories?post=700"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/tags?post=700"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}