{"id":7607,"date":"2015-07-16T11:58:23","date_gmt":"2015-07-16T08:58:23","guid":{"rendered":"http:\/\/satitemp.esy.es\/?p=7607"},"modified":"2018-02-28T10:34:02","modified_gmt":"2018-02-28T08:34:02","slug":"mennyt-meissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/2015\/07\/16\/mennyt-meissa\/","title":{"rendered":"Mennyt meiss\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Nuijasodan j\u00e4lkeen 1600-luvun alussa Ruotsiin rakennettiin nopeasti pieneen aateliin nojautuva kuningasvalta. Uskollista aatelia palkittiin maaomaisuuksilla ja viroilla, mutta kansa pidettiin kurissa ankaralla is\u00e4nt\u00e4vallalla. Siin\u00e4 mentiin niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 toissijaiseksi oikeusl\u00e4hteeksi otettiin vuonna 1609 Vanhan Testamentin Mooseksen laki. Kun maan laista ei l\u00f6ytynyt sopivaa rangaistusta, niin nojauduttiin suoraan Raamattuun. Menettely oli ihan konkreettinen, sill\u00e4 kuolemantuomio voitiin m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 yli sadasta eri rikoksesta. N\u00e4in my\u00f6s tehtiin ja tuomiot pantiin t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p>Logiikka oli aukoton. Kuninkaan valta oli l\u00e4ht\u00f6isin Jumalalta ja samanlainen p\u00e4\u00e4ttelyketju ulottui l\u00e4pi yhteiskunnan. Kirkon valta oli my\u00f6s l\u00e4ht\u00f6isin suoraan Jumalalta, mutta virkamiesten valta oli kuninkaan tai kirkon omille alaisilleen v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4 Jumalan valtaa. Samalla tavalla my\u00f6s perheenp\u00e4\u00e4n valta tuli t\u00e4t\u00e4 ketjua my\u00f6ten ja pohjautui v\u00e4lik\u00e4sien kautta Jumalan s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestykseen. Is\u00e4nt\u00e4\u00e4 vastaan rikkova rikkoi kuningasta ja Jumalaa vastaan. Lakia rikkova rikkoi viime k\u00e4dess\u00e4 Jumalan valtaa vastaan ja jos teko j\u00e4i rankaisematta tai rangaistus oli liian liev\u00e4, niin Jumala kosti koko kansakunnalle sodalla ja n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p>N\u00e4in kansa pidettiin kurissa 1600-luvun alussa ja se oli oikeastaan helppoa. Siihen aikaan uskottiin yleisesti Jumalan kostoon, joten kansa suorastaan vaati ankaria rangaistuksia. Lis\u00e4ksi rangaistusten t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano oli kansanhuvia, jolla oli opettavainen tarkoitus. N\u00e4in k\u00e4y jokaiselle is\u00e4nt\u00e4\u00e4, kuningasta ja Jumalaa vastaan rikkovalle.<\/p>\n<p>Pohjimmiltaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ankarat rangaistukset perustuvat kaikkein alkeellisimpaan eli arkaaiseen oikeusk\u00e4sitykseen. Silm\u00e4 silm\u00e4st\u00e4, hammas hampaasta, kuten jo Hammurabin ja Mooseksen laissa opetetaan. Tarkoitus on tuottaa rikoksentekij\u00e4lle v\u00e4hint\u00e4\u00e4n saman verran k\u00e4simyst\u00e4 kuin h\u00e4n itse on aiheuttanut toiselle ja mielell\u00e4\u00e4n viel\u00e4 enemm\u00e4n. T\u00e4t\u00e4 perusteltiin alkujaan juuri Jumalan koston v\u00e4ltt\u00e4misell\u00e4, vaikka kyse on vain ihmismielen alhaisimmasta halusta kostaa ja katsella toisen k\u00e4rsimyst\u00e4.<\/p>\n<p>Ei t\u00e4m\u00e4 ajattelu ole mihink\u00e4\u00e4n kadonnut. Sen n\u00e4kee helposti vaikkapa vain lukemalla joidenkin kansanedustajien Facebookissa aloittamia keskusteluketjuja. Sinne p\u00f6l\u00e4ht\u00e4\u00e4 hetkess\u00e4 kymmenitt\u00e4in kostonhimoisia kansalaisia, joiden suurin ilo tuntuu olevan m\u00e4ss\u00e4ill\u00e4 ajatuksella mahdollisimman ankarista ja julmista rangaistuksista. Ei ole kansanedustajille kunniaksi, ett\u00e4 he ratsastavat t\u00e4llaisella julman populismin aallolla. Kansansuosiota sill\u00e4 tietysti saa, mutta samalla ruokitaan pelkk\u00e4\u00e4 raakaa kostonhimoa ilman ajatusrakennelman koossa pit\u00e4v\u00e4\u00e4 logiikkaa.<\/p>\n<p>Se puuttuva logiikka on koston ja raakuuden motiivi. Ennen se oli Jumalan tahdon noudattaminen ja koko kansakuntaa kohtaavan koston v\u00e4ltt\u00e4minen, mutta nykysin on kyse vain pelk\u00e4st\u00e4 raakuudesta ilman mit\u00e4\u00e4n yhteiskunnallista viesti\u00e4. Hyvin usein n\u00e4m\u00e4 julmia rangaistuksia vaativat ovat juuri niit\u00e4 samoja ihmisi\u00e4, jotka toisessa ketjussa kauhistelevat vaikkapa kivitys- ja mestaustuomioita. He eiv\u00e4t huomaa olevansa t\u00e4sm\u00e4lleen samanlaisia kuin kauhistelemansa py\u00f6velit.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 ajattelussa piillee my\u00f6s historian opettama vaara. Professori Heikki Ylikangas sanoi jo 80-luvulla, ett\u00e4 kun tulo- ja varallisuuserot kasvavat, niin yhteiskunnan kontrolli kovenee ja rangaistukset ankaroituvat. T\u00e4st\u00e4 on selke\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 juuri tuo 1600-luvun alun oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6. Tulo- ja varallisuuserot kasvoivat huikeasti ja luotiin vahvaa kuningasvaltaa. Valtarakenteen p\u00f6nkitt\u00e4miseksi rangaistuksia ankaroitettiin kautta linjan ja kansa pidettiin kurissa.<\/p>\n<p>Miettik\u00e4\u00e4p\u00e4 t\u00e4t\u00e4, kun seuraavan kerran tunnette halua kiduttaa ja tappaa rikollisia, karkottaa heit\u00e4 Siperiaan tai kivitt\u00e4\u00e4, mestata ja kuohita heit\u00e4 julkisesti. Luotte puheillanne pohjaa yhteiskunnallisen kontrollin kirist\u00e4miselle ja nykyajan poliittisen ja taloudellisen aatelin vallan p\u00f6nkitt\u00e4miselle.<\/p>\n<p>Jutun otsikko muuten on er\u00e4\u00e4n Heikki Ylikankaan kirjan nimi. Suosittelen lukemaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Nuijasodan j\u00e4lkeen 1600-luvun alussa Ruotsiin rakennettiin nopeasti pieneen aateliin nojautuva kuningasvalta. Uskollista&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":62,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1081,9,5],"tags":[4067,3980,1100,4068,4069,4070,2341,1607,1102,3185],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":18,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":64},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/7607"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/users\/62"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/comments?post=7607"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/7607\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":22111,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/7607\/revisions\/22111"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/media?parent=7607"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/categories?post=7607"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/tags?post=7607"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}