{"id":922,"date":"2012-01-14T10:28:31","date_gmt":"2012-01-14T08:28:31","guid":{"rendered":"http:\/\/uuninpankkopoika.byethost31.com\/?p=922"},"modified":"2018-02-28T10:45:28","modified_gmt":"2018-02-28T08:45:28","slug":"laki-ja-pakkoliitokset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/2012\/01\/14\/laki-ja-pakkoliitokset\/","title":{"rendered":"Laki ja pakkoliitokset"},"content":{"rendered":"<p>Hallituksen tavoitteena on runnoa v\u00e4kisin kuntia yhteen siten, ett\u00e4 j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 vain 70 peruskuntaa. Suomen Kuvalehti julkaisi eilen yhden karttaluonnoksen, joka saa varmasti kuntap\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t raapimaan p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ymp\u00e4ri Suomea. T\u00e4ss\u00e4 kuntakeskustelussa ei ainakaan minun silmiini ole sattunut yht\u00e4\u00e4n sellaista kirjoitusta, jossa olisi yleens\u00e4 pohdittu t\u00e4t\u00e4 pakkonaittamista lains\u00e4\u00e4d\u00e4n\u00f6n kannalta. Onko kuntien pakottaminen yhteen edes laillista?<\/p>\n<p>Ei se nykyisell\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 oikein ole, vaan siihen tarvitaan kokonaan uusi laki. Kuntajakolaki on tarkoitettu kuntien vapaaehtoiseen yhdistymiseen tai pakkoa k\u00e4ytt\u00e4en kuntien toisiinsa liitt\u00e4miseen yksitt\u00e4istapauksissa. Aiotun kaltaiseen massamenettelyyn se ei joko sovellu ollenkaan tai tekee prosessista tavattoman raskaan ja kalliin.<\/p>\n<p>Perustuslain 121 \u00a7:n mukaan Suomi jakautuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon ja 122 \u00a7:n 2 momentin mukaan kuntajaon perusteista s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n lailla. T\u00e4llainen laki on Kuntajakolaki.<\/p>\n<p>Kuntajakolain 1 \u00a7:n mukaan kuntajaosta s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n erillisell\u00e4 laillla tai edet\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n lain mukaan. Tavoitteena on 2 \u00a7:n mukaan elinvoimainen, alueellisesti ehe\u00e4 ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n pyk\u00e4l\u00e4n perusteella voidaan riitauttaa monta suunniteltua yhdist\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n<p>Lain k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus vain yksitt\u00e4istapauksiin k\u00e4y selv\u00e4sti ilmi 2 luvun s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4. Sen 5 \u00a7:n mukaan kuntaliitoksen panevat vireille muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustot yhdess\u00e4 yht\u00e4pit\u00e4vill\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti siis aloitteen pit\u00e4isi tulla kunnilta itselt\u00e4\u00e4n. Asian voi panna vireille my\u00f6s ministeri\u00f6 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 erityisen kuntajakoselvityksen. Sen prosessin raskaus kuntajakoselvitt\u00e4j\u00e4n palkkaamisineen kerrotaan lain 4 luvussa. Koko ruljanssia ei ole tarpeen kertoa t\u00e4ss\u00e4, mutta laki vaatii ihan selv\u00e4sti raskaan selvittely- ja neuvottelumenettelyn k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 alusta loppuun joka ikisess\u00e4 kuntien pakkoliitoksessa.<\/p>\n<p>Jos hallitus aikoisi edet\u00e4 Kuntajakolain mukaan, niin ainakin kuntajakoselvitt\u00e4jille olisi t\u00f6it\u00e4 tiedossa. On kuitenkin ihan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 lakia ei aiota soveltaa. Hallituksella ei ole muuta mahdollisuutta kuin saada eduskunta s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n kokonaan uusi laki, jolla kuntakartta laitetaan kerralla uusiksi. Olen ollut huomaavinani, ett\u00e4 se ei tule olemaan helppoa. Ehk\u00e4 juuri siksi ei uudesta laista puhuta mit\u00e4\u00e4n, vaan muokataan ensin mieli\u00e4 kartoilla ja pakotuspuheilla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hallituksen tavoitteena on runnoa v\u00e4kisin kuntia yhteen siten, ett\u00e4 j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 ehk\u00e4&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":62,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1041,9],"tags":[1638,1639,1640,12],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":2,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":64},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/922"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/users\/62"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/comments?post=922"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/922\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":22912,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/922\/revisions\/22912"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/media?parent=922"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/categories?post=922"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/tags?post=922"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}