{"id":996,"date":"2012-02-25T10:25:46","date_gmt":"2012-02-25T08:25:46","guid":{"rendered":"http:\/\/uuninpankkopoika.byethost31.com\/?p=996"},"modified":"2018-02-28T10:43:55","modified_gmt":"2018-02-28T08:43:55","slug":"palveluspakko","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/2012\/02\/25\/palveluspakko\/","title":{"rendered":"Palveluspakko"},"content":{"rendered":"<p>Kun suurvalta Ruotsi aikoinaan k\u00e4vi sotia, niin miehi\u00e4  tarvittiin sotalippujen ja sit\u00e4 tiet\u00e4 mullan alle. Aikana 1620-1720  kolmasosa aikuisista Ruotsin ja siis my\u00f6s Suomen miehista kuoli  sotapalveluksessa. Mieshukasta seurasi tietenkin ty\u00f6voimapula, jota toistuvat katovuodet viel\u00e4 pahensivat.  Valtiovalta korjasi tilannetta s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ll\u00e4 irtolaisuuden kielletyksi ja  irtolaismehet armeijaan. My\u00f6s sis\u00e4inen passi otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n est\u00e4m\u00e4\u00e4n  kuljeskelua paremman ty\u00f6paikan per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>Kun n\u00e4m\u00e4 toimet eiv\u00e4t riitt\u00e4neet, m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin vuonna 1664  palveluspakko. Jokaisen oli ty\u00f6llistett\u00e4v\u00e4 itsens\u00e4 joko omalla ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n  tai mieluummin toisen palveluksessa. T\u00e4m\u00e4 koski my\u00f6s sairaita ja  vajaakuntoisia. Vuoden 1739 palkolliss\u00e4\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kriminalisoitiin  joutenolo ja ty\u00f6t\u00e4 vailla olevan auttaminen. Astumalla toisen  palvelukseen ty\u00f6ntekij\u00e4 alistui is\u00e4nt\u00e4vallan alle. Is\u00e4nn\u00e4ll\u00e4 oli  oikeus ja jopa velvollisuus kurittaa palkollistaan ruumiillisesti ja  palvelijan oman kirstun avaimen t\u00e4ytyi olla is\u00e4nn\u00e4n hallussa.<\/p>\n<p>Palkkojen nousu estettiin tehokkaasti palkkas\u00e4\u00e4ntelyll\u00e4 ja  rajoittamalla ty\u00f6paikan vaihto-oikeus vain kerran  vuodessa tapahtuvaksi. Sana r\u00f6mpp\u00e4viikko lienee viel\u00e4 joillekin historiaa tunteville tuttu. Luvatta ty\u00f6st\u00e4 poistunut etsint\u00e4kuulutettiin. Kun ty\u00f6t\u00e4  pakoileva lurjus saatiin kiinni, h\u00e4nelle tuomittiin sakkoja, jotka usein  muunnettiin raipparangaistukseksi. Sitten palattiinkin entist\u00e4  n\u00f6yrempin\u00e4 t\u00f6ihin. Palveluspakko kumottiin vasta 1883.<\/p>\n<p>Arvaatteko jo, mit\u00e4 ajan takaa? Ty\u00f6voimapulasta on pidetty kovaa  meteli\u00e4 vuosikausia. Aina laman iskiess\u00e4 parku v\u00e4h\u00e4n vaimenee, mutta  silloinkin varoitetaan, ett\u00e4 ty\u00f6voimapula vaanii nurkan takana.  Ei mene en\u00e4\u00e4 kauan, kun maassa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n taas palveluspakko. My\u00f6s  palkkas\u00e4\u00e4ntely ja ty\u00f6paikan vaihto-oikeuden rajoittaminen tulevat sen  mukana, koska ty\u00f6voiman myyj\u00e4n markkinoita ei tulla sallimaan.  Kurinpito-oikeutta ei ehk\u00e4 tule ihan entisen mallin mukaan, mutta  jollain keinolla suut tukitaan varmasti.<\/p>\n<p>Ty\u00f6tt\u00f6mill\u00e4 t\u00e4t\u00e4 on harjoiteltu jo monta vuotta. Erilaiset ilmaiset pakkoty\u00f6t lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t jatkuvasti milloin mill\u00e4kin nimell\u00e4. On ty\u00f6harjoittelua, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4valmennusta ja kuntouttavaa ty\u00f6toimintaa. Lis\u00e4ksi jatkuvasti saa lukea jopa kansanedustajien vaativan ty\u00f6tt\u00f6mien velvoittamista pakkot\u00f6ihin ty\u00f6tt\u00f6myysetuutta vastaan. Ty\u00f6st\u00e4 kielt\u00e4ytyj\u00e4\u00e4 ei viel\u00e4 etsint\u00e4kuuluteta, mutta rangaistuksia jaetaan jo. Kielt\u00e4ytyj\u00e4 menett\u00e4\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myysetuutensa.<\/p>\n<p>Kohta huomaamme el\u00e4v\u00e4mme vuoden 1795 ty\u00f6ntekij\u00e4n ajank\u00e4ytt\u00f6ohjeen mukaan: <em>\u201cPalveluskuntaan  kuuluvilla on 7 tuntia nukkuakseen, tunti lukeakseen hartauskirjoja, 2  tuntia sy\u00f6d\u00e4kseen, 2 tuntia lev\u00e4t\u00e4kseen ja 12 tuntia tehd\u00e4kseen ty\u00f6t\u00e4,  mutta sen tulee tapahtua miehen tavoin\u201d.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kun suurvalta Ruotsi aikoinaan k\u00e4vi sotia, niin miehi\u00e4 tarvittiin sotalippujen ja sit\u00e4&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":62,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1081,750],"tags":[1754,573,1755,702,267,45,190],"acf":[],"platta":{"numLikes":2,"numComments":7,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":64},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/996"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/users\/62"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/comments?post=996"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/996\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":22870,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/996\/revisions\/22870"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/media?parent=996"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/categories?post=996"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/tags?post=996"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}