Katja Ståhl: Prioriteetit kuntoon

Pidin itseni kanssa kokouksen kirkastaakseni tulevan vuoden konseptia. Kokous avattiin asianmukaisesti nuijan kopautuksella. (Löin vahingossa polveni koiran päähän, koira ei huomannut vaikka siitä kuului vaimea kumaus.)

Paikalla olivat kaikki jäsenet eli persoonallisuuteni eri puolet: reippailija, vastuunkantaja, perheenäiti, vätys ja unisieppo. Julistimme kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Asialistalla oli ainakin ajankäyttö ja asioiden tärkeysjärjestykseen laitto.

Ensimmäisen puheenvuoron pyysi unisieppo, joka painotti levon tärkeyttä, peittojen ja tyynyjen laadun moitteettomuutta ja tuuletuksen tärkeyttä.
Vätys kannatti, vaikka piti tutkimusten valossa liiallista siisteyttä uhkana mielenterveydelle.
Perheenäiti halusi tietää, missä välissä pyykit pestään ja ruoat laitetaan, ja muistutti, että töissäkin pitäisi käydä. Ja viettää lasten kanssa laatuaikaa.
Vastuunkantaja kannatti ja muistutti, että on tässä eläimiäkin hoidettavana, ne eivät pärjää ilman ihmistä.
Vätys otti taas akateemisen näkökulman ja kertoi tutkimusten osoittavan, että stressitön ihminen on parhaaksi lähimmäisilleen ja että teini-ikäiset eivät halua olla äitinsä seurassa kovinkaan taajaan.

Kiivaan keskustelun alle jäänyt reippailija joutui korottamaan ääntään saadakseen asiansa kuuluviin. Ulkoilu edesauttaa sekä eläinten että ihmisten terveyttä, ja niinpä ehdotus olikin koko perheen yhteinen päivittäinen ulkoilu.
Vastuunkantaja kannatti, mutta huolestui ajankäytöstä. Ulkoilu olisi hyvä suorittaa valoisan aikaan, eikä sitä tähän aikaa vuodesta juurikaan ole.
Unisieppo kertoi, että ennen vanhaan ihmiset nukkuivat ikään kuin talteen pimeän vuodenajan, ja että liskosta pohjimmiltaan periytyvä ihminen kaipaa sitä yhä.
Vätys kyseli, milloin on aikaa vain ajatella.

Päästiin vihdoin tekemään listaa suunnitelmista. Ne olivat seuraavat:
– Nuku riittävästi.
– Liiku riittävästi.
– Syö terveellisesti ja ruoki myös lapsesi.
– Huolehdi lemmikeistäsi.
– Hoida työsi innostuneesti sekä töissä että kotona.
– Huolehdi, että pelkälle ajattelullekin jää aikaa.

Lähes kaikki osallistujat olivat tyytyväisiä tehtyyn listaan. Perheenäiti yritti hiljaa kysellä, miten vuorokausi riittää kaikkeen tuohon, mutta muut olivat jo niin innoissaan listasta, etteivät kuulleet perheenäidin supinaa.
Päätettiin porukalla hyväksyä toimintasuunnitelma ja siirtyä syömään pullaa ja juomaan kahvia.
On se hyvä välillä kerääntyä yhdessä sopimaan asioista! Puhumalla asiat saadaan kuntoon.

Valittamisen sijaan on ihan viisasta miettiä, mitä kaikkea yrittää elämäänsä mahduttaa. Eihän se norsukaan Fiatiin mahdu.
Jos yrittää olla perheenäiti, konserninjohtaja, seinäkiipeilijä ja tavoitteellinen suunnistaja, saattaa joku kulma hieman repsottaa.
Kaiken voi kyllä ehdottomasti saada, mutta ei kerralla. Miltä se edes tuntuisi, jos joka viikko kruunattaisiin Miss Universumiksi JA voittaisi lotossa? Ei miltään.
Näissä olosuhteissa kannattaa iloita ihan vaikka siitä, että muisti kuin muistikin ostaa vessapaperia.