Yrjö Rautio: Sivistyksen kuolinkellot
Lukion voi käydä läpi opiskelematta tuntiakaan historiaa, biologiaa tai yhteiskuntaoppia. Äidinkielen yo-kokeen voi läpäistä osaamatta kirjoittaa äidinkieltä. Pitkä matematiikka voi ratkaista, ketkä pääsevät opiskelemaan humanistisia tai yhteiskuntatieteitä.
Nämä ovat ehkä pieniä askeleita, mutta kaikki ne vievät samaan suuntaan tiellä kohti sivistymättömyyden valtakuntaa.
Reaaliaineiden valinnaisuutta kokeillaan jo 28 lukiossa. Niissä on mahdollista jättää kokonaan opiskelematta esimerkiksi historiaa, yhteiskuntaoppia ja biologiaa. Kaikkien niiden osaaminen kuuluu yleissivistykseen, mutta varsinkin historia. Joka ei sitä tunne, ei ole sivistynyt.
Kokeilu voi johtaa reaaliaineiden valinnaisuuteen koko maassa, ainakin periaatteessa. Lukion yleissivistävälle tehtävälle voidaan silloin heittää hyvästit.
Ylioppilastutkintolautakunta on päättänyt, että oppilaiden oikeinkirjoitusta ei pian enää arvioida yo-kokeen lukutaitokokeessa. Kirjoitustaidon kokeessa sitä sentään yhä arvioitaisiin.
”Yhdyssanojen kirjoittaminen ja muun kieliasun moitteettomuus eivät liity lukutaitoon, ja siksi pintatason virheitä ei tarvitse vastauksiin merkitä”, perustelee YTL:n äidinkielen jaoston puheenjohtaja Minna-Riitta Luukka (HS 27.11.).
Eivätkö luku- ja kirjoitustaito enää olekaan saman asian kaksi puolta? Ilman toista ei ole toista.
Suomalaiset ovat aina ylpeilleet lukutaidollaan, mutta ei se ole lainkaan niin hyvä kuin Pisa-menestyksen huumassa on uskoteltu. Joka kahdeksas 15-vuotias poika ei osaa lukea sitä vertaa, että pystyisi jatko-opintoihin tai työelämään.
YTL ei pyri korjaamaan huutavaa ongelmaa, vaan antautuu sen edessä. Näin saadaan lisää luku- ja kirjoitustaidottomia kansalaisia.
Äidinkieli on kaiken oppimisen perusta. Miten voi oppia esimerkiksi vieraita kieliä, ellei osaa omaansakaan? Ai niin, aivan unohdin: varmaan niistäkin voi kohta saada laudaturin, vaikkei niitä osaisikaan.
Työryhmä valmistelee korkeakoulujen oppilasvalinnan uudistusta. Se esittää muun muassa, että laudatur pitkän matematiikan yo-kokeessa antaisi enemmän pisteitä kuin minkään muun aineen tulos, vaikka ylioppilas pyrkisi lukemaan humanistisia tai yhteiskuntatieteitä.
Myös vähimmäismäärä matematiikkaa kuuluu yleissivistykseen. Kaikkia se ei silti kiinnosta, eivätkä kaikki edes pysty kirjoittamaan pitkää matematiikkaa. Silti he voivat olla vaikka kuinka hyviä esimerkiksi kielissä ja reaaliaineissa.
Syntyisi uusi eriarvoistava jako: matemaattisesti lahjakkaat kuuluisivat eliittiin, muut rupusakkiin.
Mihin sivistystä enää tarvittaisiinkaan? Politiikassa sivistymättömyys on jo ansio eikä puute. Presidenttiehdokkaaksikin yltää, vaikka uskoisi, että joulupukki loi maailman 6 000 vuotta sitten.
Sosiaalisen median räyhäpalstoilla eivät ”pintatason virheet” todellakaan haittaa. Siellä SAA kirjoittaa kaiken ISOILLA KIRJAIMILLA. Siellä EI SAA OSATA yhdys sanoja eikä tietää historiasta tai muustakaan.
Koululaitos vastaa vain ajan vaatimuksiin, kun se luopuu sivistystehtävästään.
“Eivätkö luku- ja kirjoitustaito enää olekaan saman asian kaksi puolta? Ilman toista ei ole toista.”
Sanoisin olevani eri mieltä. Luen sujuvasti viittä kieltä, mutta sujuvasti kirjoitan vain kahta niistä. Loppuja kirjoitan ajan ja google translaten kanssa, mutta jonkunlainen käsitys on kuitenkin siitä, millainen lopputuleman pitäisi olla.
Varmaan on niin, että ilman lukutaitoa ei ole kirjoitustaitoakaan.
“Lukion voi käydä läpi opiskelematta tuntiakaan historiaa, biologiaa tai yhteiskuntaoppia.”
Kävin lukion 90-luvulla, enkä noita aineita lukenut. Lukiomme kuului kokeiluun, jossa vain kotimaiset kielet, A-kieli ja matematiikka olivat pakollisia. Loput kurssit sai valita jokseenkin vapaasti.
Olin ja olen pääsääntöisesti tyytyväinen kokeiluun. Filosofiaa olisi kannattanut lukea jo lukiossa, tutustuin siihen vasta yliopistossa. Toisaalta sitä olisi hyvä opiskella paljon aiemminkin, kannatan sen tuomista pakolliseksi kaikille asteille, jos ei muuten mahdu, niin uskonnon tilalle.
”Äidinkielen yo-kokeen voi läpäistä osaamatta kirjoittaa äidinkieltä.”
Riippuu miten määrittelet kirjoitustaidon, mutta luulenpa väitteesi olevan liioittelua. On perusteltua, että lukutaitokokeessa ei rokoteta mm. pilkku- ja yhdyssanavirheistä. Se, että on huono tai huolimaton kirjoittaja ei implikoi huonoa lukutaitoa tai ymmärrystä, jota kyseisen kokeen on tarkoitus mitata.
”Pitkä matematiikka voi ratkaista, ketkä pääsevät opiskelemaan humanistisia tai yhteiskuntatieteitä.”
Tämä on yksi ehdotetun opiskelijavalintamallin ongelma. Vastustan, vaikka pitkän matematiikan osaaminen toi itselleni korkeakoulupaikat, relevantilta alalta.