On maamme köyhä

Eilisessä blogissaan Osmo Soininvaara ihmettelee eräiden suomalaspoliitikkojen intoa lahjoittaa maamme malmivarat ihan kenelle tahansa, joka sattuu jotain löytämään. Soininvaaran selkeän ehdotuksen asian korjaamiseksi voitte lukea täältä:lapista-suomen-kongo

Ei tässä luonnonvarojen lahjoittamisessa mitään uutta ole, vaan pikemminkin on palattu 1930-luvun käytäntöön. Välillä valtio ymmärsi hyötyä kaivosteollisuudesta myös itse, mutta ilmeisesti nykyisin on tarkoitus toteuttaa taas otsikon laulun jatko. Vieras ei tietenkään tällä pelillä maata hylkäjä, vaan tulee mielellään rohmuamaan voitot itselleen. Oma maamme jää köyhäksi.

Vuonna 1934 perustettiin Petsamon Nikkeli Oy ja konsulttina hääri Suomen Pankin pääjohtaja Risto Rytin asianajotoimisto. Petsamon Nikkeli oli kokonaan englantilaisten omistama ja kaikki voitot oli tarkoitus tulouttaa suoraan omistajilleen ulkomaille. Yhtiö ei ennättänyt aloittaa toimintaansa ennen sodan alkua ja jatkosodan aikana toiminnan käynnistivät saksalaiset. Rauhansopimuksessa alue menetettiin Neuvostoliitolle. Ainoa kotimainen hyötyjä oli alkuperäisen sopimuksen junaillut konsultti.

Näinhän tämä touhu sujuu taas muutaman vuosikymmenen tauon jälkeen. Kaivosteollisuudesta pitäisi kuulemma tulla uusi Sampo, mutta se ei jauhaisi omalle väelle mitään. Työpaikkoja on kyllä jonkin verran tarjolla, mutta poikkeuksellisesti kotimaista Talvivaaraa kuulemma sanotaan joissain piireissä huonojen palkkojen takia Talkoovaaraksi. Mielenkiinnolla odottelen tietoja siitä, kuinka paljon linnunpelättimen työt lisäävät alueen työllisyyttä ja paljonko tästä työstä maksetaan. Ehkä se olisi sopivan nöyryyttävää vaikkapa pitkäaikaistyöttömien työharjoittelupaikaksi työmarkkinatuella ja yhdeksän euron päivittäisellä ruokarahalla.

Ei tämä siirtomaaksi muuttuminen rajoitu kaivostoimintaa. Kolille nopusee kohta venäläisten liikemiesten rahoittama ja omistama uusi kylpylä, joka on tarkoitettu lähinnä varakkaille turisteille. Samaan aikaan Joensuuhin suunnitellaan uutta uhkapelikasinoa samalle kohderyhmälle.

Sittenpä eletäänkin kuin vallankumousta edeltävässä Kuubassa. Rikkaat turistit tulevat lekottelemaan kylpylään ja pistäytyvät välillä kasinolla pelaamassa. Alueen tuottamien raaka-aineiden voitto valuu suoraan ulkomaille ja paikallisille on tarjolla kaivosmiehen ja linnunpelätin töitä. Kylpylöissä ja kasinolla tarvitaan tietysti palvelualtista henkilökuntaa huolehtimaan rikkaiden vieraiden kaikista tarpeista.

Kommentit
  1. 1

    armi vartiala sanoo

    Rahalla tuntuu olevan taivaallinen voima.”Oi maamme Suomi…”

  2. 2

    Marko sanoo

    Pitäis olla uskallusta rahoittaa käynnistystä verovaroin ja pitää itse kaivostoiminnan tuotot. Sellaiseen eivät visiot näy riittävän.

  3. 3

    Jyri Snicker sanoo

    12.2-13

    Eikö kylpyläinvestointi kelpaa työttömyyden vaivaamalle entiselle kotimaakunnalleni. Presidenttimmehän on juuri Moskovassa kysymässä lisää venäläisrahaa telakkateollisuudelle.