Talvivaaran tarinoita

Pohjois-Savon ELY-keskus pitää Talvivaaran antamia tietoja kaivoksen vesistövaikutuksista osittain harhaanjohtavina. Kaivoksen laajennuksen ympäristövaikutusten arvioinnissa on muun muassa esitetty, että sulfaattipitoisuudet olisivat palanneet lähes normaalitasolle kaivoksen lähijärvissä.

ELY-keskuksen mukaan pitoisuudet ovat kuitenkin jopa 500-kertaisia. Lausunnossa moititaan muutenkin sitä, ettei Talvivaara ole kuvannut nykyisestä toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia riittävästi.

Näin uutisoi eilen Yle. Iltalehden mukaan Talvivaara myöntää arvioineensa väärin sulfaattipäästöjen määrän. Alkuperäisen lupahakemuksen mukaan niitä ei pitänyt olla ollenkaan, mutta niitä onkin tällä hetkellä semmoiset 7 000 milligrammaa/litra. Ensi vuonna ne kuulemma pienenevät 2 000 milligrammaan.

Luottamus on sellainen asia, jonka voi menettää vain kerran. Talvivaara on tarinoinut kuin ihan ilman alaleukaa koko olemassaolonsa ajan, joten vaikea on uskoa yhtään mitään sieltä tulevaa viestiä. Muistellaanpa kaivoksen alkuaikoja.

Talvivaaraan piti rakentaa nikkelikaivos, eikä uraanista puhuttu perustamisvaiheessa yhtään mitään. Sitä ei edes mainittu kaivoksen ympäristölupahakemuksessa. Vasta toiminnan käynnistyttyä kerrottiin ihan uutena asiana, että kaivoksesta löytyikin yllättäen uraania.

Kuitenkin uraaniesiintymän olemassaolo oli hyvin tiedossa jo 80-luvulta alkaen. Silloin sen louhimista ei pidetty kannattavana, mutta nykyteknologialla se onnistuu. Erityisen kannattavaksi toiminta näyttää tulevan, kun ympäristöasioille viitataan kintaalla.

Nyt kaivosyhtiökin myöntää, että uraaniesiintymä oli heidän tiedossaan koko ajan. Yhtiön kestävän kehityksen johtaja Eeva Ruokonen sanoi viime viikolla mielenosoittajille näin:

-Uraani oli oikein hyvin tiedossa silloin, kun kaivosta suunniteltiin. Tässä mentiin ihan siinä oikeassa järjestyksessä, että uraanitoiminta luvitetaan siinä vaiheessa, kun on tarkoituskin alkaa sitä tekemään.

Kestävän kehityksen johtaja siis myöntää, että lupaviranomaisia oikeastaan johdettiin harhaan. Tarkoitus oli avata ensin kaivos ja vasta sen jälkeen ”löytää” jo toimivasta kaivoksesta uraania. Ajatus tietenkin oli, että kaikkien mielestä on järkevää ottaa talteen myös se uraani, kun sitä nyt kerran sopivasti sattuu hollilla olemaan.

Jos haluatte nähdä ja kuulla tämän kestävän kehityksen johtajan paljastuksen, niin katsokaa tämä linkki:watch?v=qonKcwi_Uow

Saahan nähdä, millaista tarinaa sieltä suunnasta vielä jatkossa tulee.

Kommentit
  1. 1

    tauno lehtonen sanoo

    Eipä tästä ole paljon aikaa, kun joku ministeri intoili TV.ssa. että kaivostoiminta on Suomen hyvinvoinnin takeena tulevaisuudessa. Vallan tulee mieleen suuret kultaryntäykset Kaliforniaan ja Alaskaan kun näitä suomalaisia kaivosfirmoja seuraa. Ei paljon luontoa jenkkilässä aikoinaan ajateltu, mutta eipä ajatella meilläkään. Bisneksen teko on tärkeämpää kuin ympäristö tai ihmisen elämä.

    Vaikka Talvivaara nyt onkin vahvasti esillä, ei pidä unohtaa Raahen kultakaivoksen saamaa lupaa laskea jätevedet luontoon ja entä muut kaivospaikkakunnat. Seurataan me vaan Luga- jokea ja suljetaan silmät omilta väärinkäytöksiltä.