Ympäristöystävällinen kultakaivos

Sanomalehti Karjalainen ylisti tänään koko sivun mittaisessa jutussaan Ilomantsin Pampalon kultakaivoksen ympäristöystävällisyyttä kunnon propagandatyyliin. Pampalon ja siihen liittyvien seitsemän avolouhoksen mahdolliset päästöt vesistöihin ja pohjavesiin eivät kuulemma huolestuta tippaakaan enempää kaivosyhtiötä kuin ympäristöviranomaisiakaan. Tämä tiedetään jo, vaikka YVA-ohjelmaa laaditaan vasta nyt ja vaikka kaivos jo toimii.

Ympäristöystävällisyys perustuu tuotantoprosessin tehokkuuteen. Jätevettä ei ole vielä tarvinnut laskea purkuojaan, koska sama vesi kierrätetään rikastusprosessista rikastushiekka-altaaseen, sieltä jälkiselkeytysaltaaseen ja sitten takaisin rikastusprosessiin. Vasta joskus ensi vuoden puolella vettä kertyy niin paljon, että sitä on laskettava luontoon semmoiset 60 000 kuutiota vuodessa.

Sekin vesi on kuulemma niin puhdasta, että se sellaisenaan kelpaa talousvedeksi. Näin siitä huolimatta, että Pampalon pohjavesistä mitattiin jo viime vuonna nikkeliä moninkertaisia määriä verrattuna vuoteen 2007. Se ei kuulemma johdu kaivoksesta, vaan mittauspaikan vaihtumisesta ja siitä, että maaperässä saattaa olla nikkeliä.

Viime helmikuussa jälkiselkeytysaltaasta mitattiin fosforia kaksinkertainen määrä verrattuna kaivosveden alkuperäisiin pitoisuuksiin. Jostain sitä on siis prosessin aikana tullut lisää, mutta sillekin löytyy luonnollinen selitys. Ihmiset paskovat siihen samaan veteen. Altaaseen nimittäin lasketaan myös laitoksen käsitellyt sosiaaliset jätevedet eli vessavedet.

Nämä jalostuvat liemet siis kiertävät toistaiseksi prosessissa, mutta jossain vaiheessa niitä on altaiden täytyttyä laskettava luontoon. Paikallisia asukkaita tämä ei kuulemma huolestuta. YVA-selvitystä laativa konsulttiyritys tietää jo etukäteen, että kyselyn tulokset ovat hyvät ja asukkaat tyytyväisiä. Kysely on kuulemma saanut hyvän vastaanoton ja sen tuloksia päästään lähiaikoina arvioimaan. Mutta kuten sanottu, niin lopputulos on jo tiedossa.

Hienostihan tämä sujuu ja tulevaisuudessa sujuu vielä paremmin, kunhan valtiovalta toteuttaa Ely-keskusten aiotut säästöt. Lakkautuslistalla ovat tietenkin kaivosalueita valvovat Kainuun ja Pohjois-Karjalan Ely-keskukset. Sitten ei ainakaan kukaan tule hankaloittamaan kaivosten toimintaa ja jäljelle jäävät Ely-keskukset voivat keskittyä toiseen päätehtäväänsä. Se on tietenkin elinkeinoelämän ja ministeriön strategian mukaan erityisesti kaivannaisteollisuuden tukeminen.