Yksityistettyä edunvalvontaa

Kaikki hallinnon organisaatiomuutokset näyttävät johtavan toiminnan yksityistämiseen. Pohjois-Karjalan oikeusaputoimisto on pyytänyt jo 29.5.2012 yrityksiltä tarjouksia edunvalvontapalvelujen tuottamiseen 1.1.2013 alkaen Juuassa. Kunnassa on väestöön nähden paljon edunvalvonnan asiakkaita, noin 140 henkilöä.

Vuoden 2008 loppuun asti yleinen edunvalvoja oli kunnallinen viranhaltija, mutta nykyisin hän on osa yleistä oikeusaputoimistoa. Oikeusapu on ollut jo toistakymmentä vuotta valtion toimintaa.

Vuoden 2009 alusta lukien myös Juuan yleinen edunvalvonta siirtyi oikeusaputoimistolle. Juuka kuuluu Pohjois-Karjalan oikeusaputoimistoon, jonka pääpaikka on Joensuussa. Asioita siis ruvettiin hoitamaan 90 kilometrin päästä ilman henkilö- ja paikallistuntemusta.

Tästä on selvitty ja olisi selvitty jatkossakin, mutta nyt kuvioihin tuli mukaan valtion säästöohjelma. Sen mukaan oikeusavusta on vähennettävä 55 henkilötyövuotta vuoteen 2015 mennessä. Oikeusaputoimisto päätyi pudottamaan Juuan työlistoiltaan, koska paikkakunnalla ei muutenkaan ole omaa henkilökuntaa.

Tässä nähdään sama kehitys kuin kuntien yhdistämisessä. Syrjäkylät jäävät velipuolen asemaan, kun kehitetään keskustaajamien palvelutarjontaa.

Nyt Juukaan haetaan sopivaa yrittäjää hoitamaan koko edunvalvontaa ja varmasti sellainen myös löydetään. Nykyajan huutolaisauksuunit kiinnostavat kovasti markkinavoimia. Onhan tiedossa varmaa rahantuloa eikä asiakkaista tarvitse paljon välittää. Heillähän ei itsellään ole sananvaltaa edes itseään koskevissa asioissa eikä heidän sukulaisiltaan tarvitse kysellä mitään.

Laki kyllä määrää, että edunvalvojan on saatava päämiehensä hyväksyntä kaikkiin oikeustoimiin ja lupa esim. kiinteistökauppoihin on saatava maistraatilta. Luvan myöntämisen perusteena on asiakkaan etu, joka käytännössä voi olla ihan mitä tahansa. Yleensä se on omaisuuden muuttaminen helpommin käsiteltäväksi rahaksi, joten kyseessä on enemmänkin edunvalvojan työn helpottaminen.

En tiedä millainen mahtaa olla yrityksille suunnattu tarjouspyyntö. Jos tarjoukseen pitää sisältyä ihan kaikki edunvalvontaan kuuluvat tehtävät ilman toimenpiteiden erilliskorvauksia, niin se on hyvä. Silloin ongelmana on vain periaatteessa vastenmielinen vajaavaltaisilla rahastaminen. Jos jokaisesta toimenpiteestä laskutetaan erikseen, niin odotettavissa on valtava määrä kiinteistökauppoja ja pesänjakoja. Paikallislehden yleisönosastossa on jo nyt käyty keskustelua edunvalvojien vaatimuksesta tapahtuneista kuolinpesien jakamisesta.

Maistraatit valvovat yhä jatkossakin kaikkien edunvalvojien toimintaa tarkastamalla tilit vuosittain. Varsinaisia väärinkäytöksiä ei siis pääse tapahtumaan ja jos tapahtuu, niin ne selvitetään.

Silti jokaisen kannattaisi vielä tolkuissaan ollessaan tehdä edunvalvontavaltuutus. Siinä henkilö määrää etukäteen, kuka hoitaa hänen asioitaan siinä vaiheessa, kun oma toimintakyky on mennyt. Kun valtuuttaa tulevaisuuden asioidensa hoitajaksi taatusti luotettavan henkilön, niin ei tarvitse joutua huutolaisena halvimman tarjouksen tehneelle.