Ympäristörikos?

2008: Talvivaaran nikkelikaivos Sotkamossa aloitti toimintansa.

2008: Kaivoksen kipsisakka-altaassa eli jätealtaassa havaittiin vuoto.

2009: Seudun asukkaat valittivat haju- ja pölyhaitoista. Rikkivedyn haju tuntui välillä Kajaanissa saakka.

2010: Kaivoksen kipsisakka-altaassa jälleen vuoto.

2011: Tehtaan sulfaattipäästöjen havaittiin muuttaneen läheisten pienten järvien vettä suolaiseksi. Suolapitoisuus oli kohonnut Kivijärvessä, Kalliojärvessä ja Salmisessa.

Maaliskuu 2012: Talvivaaran työntekijä kuoli hengitettyään tehtaan ulkopuolella rikkivetypitoista ilmaa. Työntekijä oli näytteenottokierroksella, mutta hänellä ei ollut turvavarusteita.

Maaliskuu 2012: Kaivoksen ympäristöstä mitattiin sallitut raja-arvot runsaasti ylittäviä pitoisuuksia kadmiumia ja nikkeliä. Lumijoen mittauspisteessä oli kadmiumia 4,07 mikrogrammaa litraa kohden. Sallittu raja on 0,1 mikrogrammaa.

Maaliskuu 2012: Kaivoksesta pääsi metallipitoisia vesiä eteläiselle vesien purkureitille Kivijärven suuntaan. Kaivoksen johto arvioi, että metallipitoista vettä pääsi vesistöön noin kymmenen kuutiometriä.

Maaliskuu 2012: Poliisi alkoi tutkia, kuka laati yhtiön pieleen menneen yva-selvityksen pohjatiedot. Ympäristöluvassa vesistöä kuormittavan sulfaatin raja-arvoksi asetettiin yhtiön toivoma 130 milligrammaa litrassa. Todellisuudessa yhtiön laskemissa jätevesissä oli sulfaattia jopa 8 000 milligrammaa litrassa.

Huhtikuu 2012: Kaivoksen bioliuotusaltaasta löytyi lähes 30 kuollutta lintua. Tutkimuksessa selvisi, että linnuissa oli korkeita nikkeli-, mangaani-, sinkki- ja rautapitoisuuksia.

Marraskuu 2012: Kaivoksen kipsisakka-altaassa kolmas vuoto.

Tämä listaus julkaistiin Helsingin Sanomissa toissapäivänä. Tämän päivän Karjalaisessa kerrottiin erään ilomantsilaismiehen saaneen ehdollisen vankeusrangaistuksen törkeästä ympäristörikoksesta. Hän oli käsitellyt huolimattomasti ja ilman ympäristöviranomaisten lupaa romunkeräyksestä ja purku-urakoista syntynyttä jätettä sekä jatkanut toimintaa huomautuksesta huolimatta.

Muistissa on vielä hyvin myös tapaus Lokapojat. Useita henkilöitä tuomittiin ympäristörikoksesta, koska yritys oli pumpannut loka-autoistaan viemärijätettä ojiin ja yleiseen viemäriverkostoon.

Nyt Talvivaara ryöpyttää ongelmajätettä 5 000 kuutiometrin tuntivauhtia ympäristöön, mutta kukaan ei puhu rikoksesta mitään. Taitaa tosiaan olla niin, että laki on hämähäkinverkko. Hyttyset siihen takertuvat, mutta kimalaiset pörräävät suoraan läpi.

Vahingonkorvausoikeudenkäyntejä ainakin lienee odotettavissa runsaasti ja ne Talvivaaran kaivosyhtiö tulee häviämään. Ympäristölainsäädännössä noudatetaan ankaran vastuun periaatetta, joten vahingon aiheuttaja on aina vastuussa vaikka teko ei olisi tahallinen.

Ahneeseen käy kaikkein kipeimmin hänen kukkaroonsa koskeminen.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Kuka tämän kaivoksen omistaa? Suomen valtio vai jokin yksityinen? Vaikka eihän sillä pitäisi olla merkitystä ainakaan luonnonsuojelumääräyksiin?

    Tulee vain mieleen nopea rahanteko ja häipyminen maasta ja paskojen jättäminen maan kansalaisille. Tätähän vois verrata vaikka esim. Shellin toimiin Afrikassa Nigeriassa. Kysykääpäs Ollilalta:

    http://yle.fi/uutiset/oljysta_tuli_nigerian_kirous/6152581

  2. 3

    Katja Klein-Hämäläinen sanoo

    Kiitos taas summauksesta; ei oo uuninpankkopoika vaan uuninpankkolla makkoillu 😉