Kurkistus lakiviidakkoon

Useimmilla ihmisillä on vain kalpea aavistus siitä lakipykälien rämeestä, jossa työtön työnhakija joutuu jatkuvasti tarpomaan. Otetaanpa ihan tavallinen esimerkki elävästä elämästä:

Työkykyinen henkilö osallistuu kunnan järjestämään kuntouttavaan työtoimintaan työpajalla neljä tuntia päivässä. Hän asuu viidentoista kilometrin päässä työpajasta eikä hänellä ole omaa autoa. Hänellä ei voi autoa ollakaan, koska hän ei fyysisen rajoitteensa takia voi koskaan saada ajokorttia. Joukkoliikenne tuo hänet aamulla paikalle, mutta kotiin hän pääsee vasta kolme tuntia työtoiminnan päättymisen jälkeen lähtevällä joukkoliikenteen taksilla. Niinpä kunnan työvalmentajan ja TE-keskuksen kanssa on sovittu, että työtoiminnassa olevalla on oikeus yksin taksilla normaalihintaan tehtävään kotimatkaan.

Sitten ilmoitetaan, että ei kotimatka onnistukaan näin, vaan hänen on odoteltava iltapäivän joukkoliikennettä. Odotusaika pitäisi mieluiten käyttää tekemällä työpajalla sitä kuntouttavaa työtä, vaikka selvästi on sovittu vain neljästä päivittäisestä työtunnista.

Asiaa pitää tietenkin selvitellä lakipykälien avulla. Lähdetäänpä liikkeelle kuntouttavasta työtoiminnasta annetusta laista. Sen 18 § sanoo näin:

Henkilöllä on oikeus saada korvaus kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta aiheutuvista matkakustannuksista siten kuin toimeentulotuesta annetun lain 10 a §:ssä säädetään.

Selvä juttu, katsotaanpa sitten toimeentulotukilain 10 a §. Se sanoo asiasta näin:

Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaiseen kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle toimeentulotuen saajalle maksetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun kulukorvauksen suuruinen toimintaraha osallistumispäivää kohti. Toimintarahaa ei kuitenkaan suoriteta niiltä päiviltä, joilta henkilö saa työttömyysturvalain 10 luvun 6 §:ssä tarkoitettua kulukorvausta.

Lisäksi kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksetaan osallistumisesta aiheutuvista matkakuluista toimeentulotukena matkakorvausta halvimman matkustustavan mukaisesti.

No voi pentele. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 2 §:n 1 momentti kertoo, että toimintaraha on sama kuin kulukorvaus. Tämä tarkoittaa sitä yhdeksän euron päivittäistä korvausta, jonka kuntouttavassa työtoiminnassa oleva saa. Tämä lakiviittaus ei siis edistä asiaa yhtään. Entäpä sitten työttömyysturvalain 10 luvun 6 §, mitä se sanoo?

Matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvaamisesta työllistymistä edistävään palveluun osallistuvalle työnhakijalle säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa.

Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle työttömyysetuutta saavalle maksetaan kulukorvausta yhdeksän euroa kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 5 §:ssä tarkoitetun aktivointisuunnitelman mukaiselta osallistumispäivältä.

Ja taas päädyttiin siihen samaiseen yhdeksän euron kulukorvaukseen. Tässä vaiheessa ei kenellekään jää epäselväksi, että se korvaus tosiaan on yhdeksän euroa. Ei siihen tarvitsisi jokaista annettua lakiviittausta seuraamalla päätyä.

Mennäänpä takaisin tuohon toimeentulotukilain 10 a §:än ja sen toiseen momenttiin. Siellä sanotaan, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksetaan osallistumisesta aiheutuvista matkakuluista toimeentulotukena matkakorvausta halvimman matkustustavan mukaisesti.

Halvin matkustustapa on joukkoliikenne. Kun sitä ei ole, niin työtoiminnassa olevan, TE-toimiston ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan kanssa on sovittu poikkeusmenettelystä. Sopimusoikeuden lähtökohta on, että sopimus on pidettävä. Niinpä kuntoutettavalla on oltava oikeus toimeentulotukena maksettavaan taksimatkaan.

Jos kuntoutettava velvoitetaan odottelemaan kolme tuntia joukkoliikennettä, niin sopimusta on rikottu. Jos hänet velvoitetaan osallistumaan odotteluaikana työhön, niin silloin sitä sopimusta vasta onkin rikottu ja henkilöllä on oikeus kieltäytyä kuntoutettavasta työtoiminnasta.

Joskus epäilen, että työttömiä koskeva lainsäädäntö on tahallaan tehty tavattoman monimutkaiseksi monine eri lakeineen ja toistuvine viittauksineen eri säädöksiin. Yllättävään tilanteeseen joutuneen pitäisi selvitellä tiensä tämän lakiryteikön läpi voidakseen pitää puoliaan.

¤ ¤ ¤

Muutama sananen noista blogiini ilmestyneistä mainoksista, joista minulle on ihan aiheesta huomautettu. Valitettavasti en voi niitä estää enkä poistaa, koska blogipohjan ilmaiseksi tarjoava kertoi mainosten lisäämisestä yksipuolisella ilmoituksella. Se on niitä ilmaispalvelun haittoja, mutta jollainhan palvelun tarjoajan on toimintansa rahoitettava.

Kommentit
  1. 1

    Raiko Karvonen sanoo

    Eikä tämä ole ainoa työvoimaviranomaisten ja esim. työttömyyskassan älyttömistä ja todella hölmöistä päätöksistä.

    Erehdyin hakeutumaan työvoimakoulutukseen ja koska en ole työttömyysturvan piirissä vaan olen kuntoutustuella niin minulle ei maksa työ-ja elinkeinotoimisto eikä palvelualojen työttömyyskassa 9:n euron ylläpitokorvausta koulutuksesta, vaikka minut on sinne hyväksytty ja olen aloittanut koulutuksen 12.11.2012.

    Tämä päätös merkitsee sitä, että menetän 5:n kuukauden ajalta useita satoja euroja pelkkää käteen jäävää rahaa ja kaikki muut kurssilla olevat työttömät opiskelukaverini saavat joka arkipäivä saman 9:n euron korvauksen, jota minä en saa, koska en ole työttömyysturvan piirissä.

    Että näin kävi minulle.

    Hyvä Suomi ja sen poliitikot, jotka tämän lainsäädännön ovat saaneet aikaan.

  2. 2

    Raiko Karvonen sanoo

    Työ- ja elinkeinoministeriö antoi 15.11.2012 asiasta tällaisen lausunnon:

    Hei, olit käynyt kysymässä ( en ollut käynyt kysymässä todellisuudessa ainakaan asiaa kasvotusten ) ylläpitokorvauksesta.
    Olemme selvittäneet asiaa lakimieheltämme, tässä hänen vastaus: Julkisen työvoimapalvelulain 5:n § 1:n momentin mukaan työvoimakoulutukseen osallistuvalla työnhakijalla, joka ei saa työttömyysetuutta, ei ole oikeutta ylläpitokorvaukseen. Lakisääteisestä ylläpitokorvauksesta päättäminen on maksajan asia.

    Kysymys kuuluu: Kuka tämä maksaja on? Palvelualojen työttömyyskassako? No ei.

    Sitten tammikuussa 2013 Palvelualojen työttömyyskassalta tulee tällainen vastaus ylläpitokorvausta haettaessa.

    Palvelualojen työttömyyskassa

    Päätös annettu ja postitettu: 23.01.2013

    Teillä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska saatte työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea taikka täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta lain nojalla.

    Työttömyysturvalaki 3 luku 3§ 1 momentti.
    No ei tietystikään pidä saada työttömyysetuutta mutta mielestäni pitää saada ylläpitokorvausta. Mutta kun en saa sitä edes työttömyyskassalta.

    Teillä ei ole oikeutta ylläpitokorvaukseen, koska ette saa työttömyysetuutta.
    Työttömyysturvalaki 10 luku §.
    Laki julkisesta työvoimapalvelusta 10 luku 3 § ja 5 § 1 momentti.

    Allekirjoitus

    Markku Virtanen
    kassanjohtaja

    Käsittelijä
    Miia Salmi

    Näin nykysuomessa.