Ainoa oikeus

Kuntouttavassa työtoiminnassa olevilta viedään työpäivä ja samalla yhdeksän euron päiväkorvaus. Säästötoimi lyhentää työelämään pyrkivän työviikon.

Heinäkuun alusta laki kuntouttavasta työtoiminnasta rajaa kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisen enintään neljään päivään viikossa aiemman viiden sijaan. Kansanedustaja Matti Semi (vas.) jätti ennen kesätaukoa Juha Sipilän hallitukselle tästä kirjallisen kysymyksen.

Näin kirjoittaa Kansan Uutiset, joka ainakin tähän asti on suunnilleen ainoana lehtenä näyttänyt ymmärtäneen kuntouttavan työtoiminnan todellisen luonteen palkattomana työnä. Lehti tietysti krijoittaa siitä, mitä kansanedustaja on kirjalliseen kysymykseen kirjoittanut.

Kansanedustaja Semi siis näyttää pitävän työttömän oikeutta palkatta tehtävään työhön yhtä ehdottomana kuin sarjakuva Asterixissa pidetään orjan oikeutta tehdä orjatyötä:

workers are slaves

(Kuva: Coscinny- Uderzo: Obelix & Co.)

Juttu vaikuttaa oudolta, joten katsotaanpa mitä Vasemmistoliiton tiedote sanoo.

’Lakimuutoksen tarkoituksena on rajata kuntouttava työtoiminta aiempaa selkeämmin vain niille, jotka eivät kykene osallistumaan työhön tai julkisiin työvoimapalveluihin. Ajatuksena on, että ihminen, joka pystyy työtoimintaan viitenä päivänä viikossa, on kykenevä osallistumaan TE-toimiston tarjoamiin palveluihin. Käsitellessään lakiesitystä sosiaali- ja terveysvaliokunta kuitenkin totesi, että mikäli TE-hallinnon palvelut eivät tarkoitetulla tavalla toimi, muutoksen ainoa seuraus on, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat jäävät yhtenä päivänä viikossa vaille mahdollisuutta osallistua työtoimintaan ja vaille kulukorvausta sekä 9 euron toimintarahaa kyseiseltä päivältä. Valiokunta painottikin, että TE-toimistojen on muutoksen jälkeen pystyttävä palvelemaan aiempaa suurempaa määrää vaikeasti työllistettäviä, ja tarjolla pitää olla heille soveltuvia työvoimapalveluja.

Asia selveni vähän, mutta ei kokonaan. Nyt siis puhutaan lakimuutoksesta, joka eilisestä lähtien on rajoittanut kuntouttavan työtoiminnan neljään päivään viikossa.

Viime talvena lakia muutettaessa painotettiin ihan oikein sitä, että kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu vain niille, jotka eivät kykene työhön tai saamaan työvoimapalvelua. Se ei saa koskea työkykyisiä työttömiä.

Kuntouttava työtoiminta on TE-toimiston järjestämää työvoimapalvelua ja kunnan järjestämää sosiaalipalvelua, ei työtä. Kuitenkin se on useimmiten vain sitä työtä. Koska palvelut eivät toimi ja rahat on tältä vuodelta jo käytetty, niin lain tarkoittamaa työvoimapalveluun ja sosiaalityöhön painottuvaa kuntouttavaa työtoimintaa ei voida järjestää riittävästi. Siksi on ihan oikein, että sitä nykyisin järjestettävää palkatonta halonhakkuuta, risusavottaa, haravointia ja hippaleikkiä järjestetään yhtenä päivänä vähemmän. Rahaa ei ole tulossa lisää, joten todennäköisesti lakimuutos kumotaan ja palataan entiseen viiden päivän työviikkoon palkatta.

Olen jo saanut blogiini ”asiantuntevaa” kommentointia:

Meillä jokainen työntekijä on töissä viitenä päivänä viikossa ja sekä esimiehet että työntekijät pitävät tätä järjestelyä hyvänä. Kokemukseni pohjalta olen ehdottomasti sitä mieltä, ettei kuntouttavaan työtoimintaan osallistumista pidä rajata neljään päivään viikossa. Onneksi uusi hallitus onkin nyt valmistelemassa uutta lakimuutosta, joka palauttaisi kuntouttavan työtoiminnan päivien määrän viiteen viikossa.

Aivan niin. Esimiehet ja työntekijät ovat sitä mieltä, että palkattomia pitää olla koko ajan käytettävissä. Siltä palkattomalta tuskin on kysytty. Hänenhän tiedetään syöksyvän  sohvanpohjalle syrjäytymään kaljapullo kourassa heti, kun valvonta välttää. Kuten toinen kommentoija pirullisesti totesi, niin ehkä kuntouttavassa työtoiminnassa olevia pitäisi valvoa myös viikonloppuisin vaikkapa sijoittamalla heidät työvalmentajien kotiavuksi.

Työ on orjan ainoa oikeus eikä häneltä saa kieltää sitä.

Kommentit
  1. 1

    Juha Keltti sanoo

    Työttömien on aika lähteä kadulle. Helsingissä järjestetään 22.8. Suurprotesti johon parhaillaan organisoidaan kuljetuksia eri paikkakunnilta.(Facebookissa ks. Joukkovoima hallituspolitiikkaa vastaan !). Paikallisissa talkoissa pitää tehdä palkaatteja ja banderolleja mielenosoitukseen, esimerkiksi: Alas karenssit! Ei pakkotyölle! Vaadimme työtä ja työstä palkkaa! Näpit irti ansiosidonnaisesta! Hallitus aikoo toteuttaa suuren tulonsiirron työnntajille lyhentämällä ansiosidonnaisen päivärahan kestoa. Se tapahtuisi kuntien kustannuksella, kun työttömien siirtyminen perusturvan ja toimeentulotuen varaan lyhennystä vastaavasti varhentuisi. Työllisyysmäärärahoja ei kuitenkaan heru lisää.

    • 1.1

      keke sanoo

      ”Joukkovoima hallituspolitiikkaa vastaan”
      Ei voi kyllä näissä talkoissa oikein oppositionkaan puolesta liputtaa.

      ”Työllisyysmäärärahoja ei kuitenkaan heru lisää.”
      No toivottavasti ei. Ette kai te nyt vaan ala marssimaan sen takia että työllisyysmäärärahoja lisättäisiin ja laajennettaisiin entisestään tätä orjatyömallia? Hyvät hyssykät nyt oikeasti herätys siellä!

      • 1.1.1

        LL sanoo

        Joo, hyvä Keke. Tässä saa olla tarkkana.
        Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille – myös työttömille!
        Orjatyö kiellettävä!
        *
        Työllistämisrahoja pitäisi käyttää oikeiden työpaikkojen ja työsuhteiden luomiseen eikä kaikenlaiseen himphamppuun. Suurin osa työllistämisrahoista menee työvalmennuskursseja järjestäville yrityksille tai aivan ihmeellisiin työpajoihin joissa työtön tekee työtä ilman palkkaa ja ilman minkäänlaista muutakaan työsuhdeturvaa joka normaalisssa työsuhteessa on (eläkekertymä, sairaslomaooikeus, lomaoikeudet, työterveyshuolto).

  2. 2

    keke sanoo

    ”Säästötoimi lyhentää työelämään pyrkivän työviikon.”
    Yritin keksiä nokkelaa vastausta tähän mutta tämä vetää sanattomaksi. Jopa kolmannen lukemisen jälkeen totean vain että käytetty kieli on luultavasti suomea.

  3. 3

    Eija sanoo

    ”Säästötoimi lyhentää työelämään pyrkivän työviikon.”

    Minua tämä lause ahdistaa.

    Ihan selvästi päättäjät puhuvat aivan eri asioista, mitä ne todellisuudessa pitäisi olla. Eivätkö viranomaiset ja politiikot osaa toteuttaa lakeja? Kuka näitä lakeja laatii ja miksi, jos niiden toteuttaminen on niin vaikeaa?

    ps. itsekin jo saan pääni sekaisin tästä rautalangan vääntämisestä.

    • 3.1

      167-176 sanoo

      Katsoin juuri äsken elokuvan ”Idioluutio”, tuli eilen subilta. Jotenkin vaikuttaa siltä että päättäjät ja heidän idioluutioitaan toteuttavat virkanilkit ovat 500 vuotta aikaansa edellä.
      http://keskustelu.suomi24.fi/t/6142582

      Varsinkin tuo ”sopeutuskuntoutus” oli kehittynyt valatvasti näistä päivistä.

  4. 4

    sanoo

    Sitä voisivat ns. työväenlehtien eloonjääneet välillä pohtia, että onko heidän toimintansa työväen hyväksi vai pahaksi? En minä muuten, mutta kun on kyllin usein nähty/kuultu, että tuollaisesta otsikosta tai ingressistä lähdetään rakentamaan täysin epätotta julkisuuskuvaa. Kuvaa, jonka yleensä työnantajapuolen edustajat luovat väittäen täysin päättömästi, että johan ay-liike tai työväenlehtikin muka on sitä mieltä(yleensä sanojan kanssa samaa mieltä) ja siten ”tyrmäämässä” puhutellun eli työväen. Hyvä KU, tästä se Vasemmistoliiton profiloituminen hörhöjen, sosiaalitapausten ja muiden sellaisten puolueeksi lähtee liikkeelle. Katsokaa vaalitulosta, vielä vähän lisää samanlaista niin koko puolueesta ei jää tähteelle kuin valomainos ja puoluerekisteriote!

  5. 5

    AMK sanoo

    Yksistään komentti :Millä tavoin palkaton työteko edistää työttömän työllisyyttä ja toimeentuloa? Jotensakkin ei mene kaaliin.

    • 5.1

      AMK sanoo

      Lisään:Päättäjät kaikessa viisaudessaan ovat ”tosiviisaita” tietämyksensä perusteella;”…vaille kulukorvausta sekä 9 euron toimintarahaa ” eihän ”orjatyöhön” yleensä joutuneet saa kuin ton 9 euron kulukorvauksen.Aasit puhuvat kun eivät edes tiedä asioista mitään.Kokeilisivat itse niin saisivat tietää mikä on lain ja käytännön ero jos työttömänä on.

  6. 6

    Työttömien auttaja sanoo

    YLE kertoo kaikille työttömille erittäin iloisia uutisia. Kunnat, KELA ja TE-toimistot tarjoavat jatkossa entistä monialaisempia yhteispalveluita työttömille. Työttömien kannalta tämä on erittäin hyvä asia. Nyt työttömät pääsevät nopeammin kuntouttavaan työtoimintaan, työharjoitteluun, työkokeiluun ja muihin hyviin aktivointipalveluihin, joista on erittäin suuri hyöty syrjäytyneille työttömille:

    Kotimaa 3.7.2015 klo 7:17 | päivitetty 3.7.2015 klo 7:17

    Kohti yhden luukun periaatetta – pitkäaikaistyöttömille apu yhteispalvelusta

    Uusi laki laittaa kuntien, Kelan ja TE-toimiston palveluita yksien seinien sisään. Tavoitteena on parantaa pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia saada työtä yhdistämällä työllistämis- ja sosiaali- sekä terveyspalveluita.

    Nuori odottaa te-palveluita Kuva: Antti Kolppo / Yle

    Kymenlaakson kunnat, Kansaneläkelaitos ja Kaakkois-Suomen Työ- ja elinkeinotoimisto tarjoavat jatkossa entistä monialaisempia palveluita pitkäaikaistyöttömille. Ensi vuoden alusta alkaen TE-toimiston pisteistä on saatavissa työvoimapalveluiden lisäksi sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita. Kuntien, Kelan ja TE-toimiston yhteispalvelun tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä.

    Kymenlaakson osalta ei vielä ole täyttä selvyyttä, mitä kaikkia yhteispalveluita TE-toimiston toimipisteissä tullaan lopulta tarjoamaan. Toimipisteet sijaitsevat Kouvolassa, Kotkassa ja Haminassa.

    – Kunnat päättävät asiasta omalta osaltaan ja Kela omalta osaltaan, kuinka paljon he ovat valmiita satsaamaan. Nämä ovat asioita, joista sovitaan, kun valmistellaan yhteistyösopimusta ja se työ alkaa elokuussa, sanoo palvelujohtaja Jari Saarinen Kaakkois-Suomen TE-toimistosta.

    Uudet kriteerit

    Kymenlaakson kunnat, Kela ja Kaakkois-Suomen TE-toimisto päättävät palveluiden yhdistämisestä, toimipisteistä ja niihin sijoitettavasta henkilöstöstä syksyn 2015 aikana. Neuvottelut uuden monialaisen yhteispalvelun rakentamisesta käydään kuntavetoisesti. Toiminnassa sen on tarkoitus olla vuoden 2016 alusta.

    Lakisääteisyyden ja kuntavetoisuuden lisäksi suurin muutos entiseen verrattuna tulevat olemaan ovat uudet asiakaskriteerit. Kolme tahoa arvioivat yhdessä, onko työttömällä monialaisen yhteispalvelun tarve.

    Lain mukaan yhteispalvelua on tarjottava, kun työtön on saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää tai hän on yli 25-vuotias ja ollut työtön yhtäjaksoisesti 12 kuukautta. Yhteispalvelua on lisäksi tarjottava alle 25-vuotiaalle työttömälle, jos hän on ollut työtön yhtäjaksoisesti kuusi kuukautta.

    Pitkä yhteinen historia

    Työllistämis- ja sosiaalipalveluiden keskittäminen yksien seinien sisälle ei ole aivan uusi asia. Kaakkois-Suomen TE-toimiston alueella näin on tehty erityisesti Etelä-Karjalassa, mutta ajatus on tuttu myös Kymenlaaksossa.

    – Meillä on aika pitkä yhteinen historia. Esimerkiksi Kotkassa meillä on kunnan ihmisiä TE-toimiston asiantuntijoiden kanssa samoissa tiloissa, sanoo Jari Saarinen.

    Yhteispalvelusta on määrätty laissa työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta . Laki astui voimaan tämän vuoden alusta, ja se koskee koko Suomea. Kaakkois-Suomen TE-toimiston alueella Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa monialainen yhteispalvelu järjestetään maakuntakohtaisesti.

    http://yle.fi/uutiset/kohti_yhden_luukun_periaatetta__pitkaaikaistyottomille_apu_yhteispalvelusta/8122350

    • 6.1

      heraajo sanoo

      Kaaleppi-Kalervo se taas tässä, tyypillinen ”työttömien auttaja”-postauksensa joka löytyy jo vakioforumeiltakin.
      Edelleenkin peräänkuulutan ja kyseenalaistan tämä tyypin/porukan touhuja..

      • 6.1.1

        LL sanoo

        Jep. Eipä tuo otus *työttömien auttaja* tunnu olevan lainkaan tässä tosimaailmassa. Paitsi että kuntouttavan työtoiminta avulla hoidetaan jo kunta-alan tehtäviä, niin myös työkokeilusta on tullut samankaltainen orjatyö-automaatti. Olen itse töissä palkkatuella ja jutellut niin työkokeilussa kuin kuntouttavan työtoiminnan kautta olevien kanssa. Eräs oli tehnyt ihan samoja hommia aiemmin palkkatuella, mutta nyt hän teki työkokeiluna (=ilman palkkaa ja muita työsuhde-etuuksia). Kunta-alan töitä.

        Semmoinen pyörö-ovi tämä nyt vaan on, koska kunnallisia palveluja ei voi kokonaan lopettaakaan. Yksityiset palvelut tulevat tilalle/rinnalle ja sehän se vasta kunnalle sekä kuntalaisille maksaakin.

        • 6.1.1.1

          AMK sanoo

          Tätähän hallitus ajaa,kunnat saavat ”ilmais työntekijöitä”
          kun ajoivat kunnat korvausvelvoitteesiin työttömien työmarkkinatuen maksamisesta.Mitä vielä on vatulointikoris?Mitä Sipilätsillä mieles työttömien hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

    • 6.2

      töytön sanoo

      ”Meillä on aika pitkä yhteinen historia. Esimerkiksi Kotkassa meillä on kunnan ihmisiä TE-toimiston asiantuntijoiden kanssa samoissa tiloissa, sanoo Jari Saarinen”

      Itken ilon kyyneleitä.

  7. 7

    Jop sanoo

    Nyt meilläkin kaksi kuntaa yhdistetään ja lähin työvelvollisen suojatyöpaikka löytyy 18 kilometrin päästä. Päivittäin pelkät bussikulut reilu 11 euroa. 11-9 jää miinukselle 2 euroa per päivä, eli reilu 40 euroa kuussa. Iso raha ainakin minulle.

    Kuinkas käyn suojatöissä, jos rahat loppuvat. Onko käveltävä tuo 18 kilometriä? Ihan syystä kysyn.

    • 7.1

      keke sanoo

      Joskus muinoin kysyin tätä eräältä vasemmistoliiton jäseneltä joka puhui tästä köyhien auttamisesta ja miten iso raha toi 9€ on siihen köyhän kukkaroon että mitä tilanteessa jossa menot on isommat kuin ne tulot noissa 9€ hommissa? Vastaukseksi sain että olisko sitten muka parempi se, että ei sais sitten mitään korvaukseksi työnteosta ja kaikki kustannukset menis omaan piikkiin.

  8. 8

    töytön sanoo

    Aikas huvittavaa alkaa meno olla. Semihän toki on ollut kuntapäättäjänä mukana näissä ”työllistämisissä” jo kauan. Ketuttaahan se, jos ei risukasoja keräänny perjantaisin tien varteen.