Eri puntarilla

Olen viimeiseen asti vältellyt kirjoittamisesta kirjoittamista, koska aihe on tylsä ja siihen tarttuminen kertoo yleensä vain siitä, että kirjoittajalta ovat aiheet lopussa. Olen kuitenkin tiennyt tämänkin päivän joskus tulevan. Koska aihe oikeasti on aika tylsä, niin yritän selviytyä lyhyesti.

Aamulehti kertoi eilen journalistin perustyön tekemättä jäämisestä ja juttu kannattaa lukea. Itsekin olen toimittajille motkottanut tutkivan journalismin puuttumisesta ja ihan ansiosta minuakin kritisoidaan:

Timosen mukaan toimittaja ei olisi saanut selvittää klovnien taustoja, strategiaa ja ideologiaa. Klovneilla on muutamia sakkotuomioita talonvaltauksista ja poliisille niskoittelusta. Timosen mielestä Rimpiläisen kirjoitus tuki pohjimmiltaan Odin-ryhmää.

Tällaisia kirjoituksia syntyy, kun blogisti katsoo kaikkia asioita tiukasti asenteittensa läpi, seuraa sattumanvaraisesti irrallisia juttuja, eikä vahingossakaan ryhdy haastamaan omia näkemyksiään esimerkiksi soittamalla kirjoituksensa kohteelle.

Kyse oli tästä jutustani, jossa arvostelin Loldiers of Odininin parin jäsenen taustan nostamista esille ja heidän pitämistään sen perusteella valmiina syyllistymän uusiin rikoksiin.

Juttelimme tuoreeltaan Facebookissa toimittaja Tuomas Rimpiläisen kanssa aiheesta ja pääsimme yhteisymmärrykseen. Rimpiläinen on kirjottanut kaksi eri juttua, ensin 26.1. Soldiers of Odininin jäsenistä  ja 5.2. Loldiers of Odinista. Nämä jutut pitää lukea peräkkäin, jolloin toimittajan tasapuolisuus nousee esille. Siksi linkitin nyt molemmat jutut.

Otan siis kritiikin vastaan, mutta muutamalla huomautuksella. Jostain syystä minua punnitaan eri puntarilla kuin maamme tuhansia muita bloggaajia. Muut saavat päivästä toiseen hupsia vaikka ihan tuulta paskaa, mutta minun pitäisi pysyä tiukasti faktoissa. Ajatuksistani ja asenteistani en saisi kirjoittaa, vaan minun pitäisi ottaa kaikki näkökulmat huomioon. Minun siis odotetaan toimivan journalistin tavoin eli jalkautuvan, soittelevan vähän joka suuntaan ja kertovan kaikkien osapuolten näkemykset.

Ei se niin mene. Bloggaaja ei ole ammattitoimittaja, vaan hän kirjoittaa harrastuksen vuoksi. Kirjoitan pääsääntöisesti kahdenlaisia juttuja. Toisissa kerron lakikirja kourassa mitä laki asioista sanoo tai oikaisen virheellisiä huhuja ja uutisia. Näissä jutuissa faktat on tarkistettu ja jos joku haluaa ne haastaa, niin oletan sen tapahtuvan asiaperustein. Näissä kirjoittamiseni voidaan rinnastaa ammattitoimittajan työhön.

Kirjoitan myös sattumanvaraisesti näkemieni uutisten herättämistä ajatuksistani. Ne ovat omaa pohdintaani ja niistä voi jokainen olla ihan vapaasti eri mieltä. Bloggaajana minulla on vapaus kirjoittaa kummalla tavalla haluan ja oletan lukijoiden erottavan faktoihin perustuvan, juridiikkaa käsittelevän jutun ja omista ajatuksistani kertovan jutun toisistaan. Jos ei muusta, niin ainakin lakitekstin siteeraamisesta ne pitäisi tunnistaa.

Nyt olen sitten hoitanut myös kirjoittamisesta kirjoittamisen. Melkein kuusi vuotta onnistuinkin pysymään aiheesta erossa.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, jos kanssani ei ole sovittu nimimerkin käytöstä. Nimikään ei takaa kommentin näkymistä.

Kommentit
  1. 1

    Eeva Donner sanoo

    Hyvin kirjoitettu ja eroteltu toimittajan ja bloggaajan profiili! Se,että nyt saat arvostelua johtuu siitä että olet hoitanut omaa tonttiasi esimerkillisesti. Jatka, älä lopeta!

    • 1.1

      timo harju sanoo

      Samaa mieltä. Kun suuren lehden päätoimittaja hermostuu opettamaan yksin toimivalle kirjoittajalle journalismia ja neuvomaan, mitä ja miten oikeasti pitäisi kirjoittaa, ei se merkitse muuta kuin että kirjoittajan pitämällä blogilla merkitystä ja painoarvoa. Se perustuu rehellisyyteen, riippumattomuuteen ja hyvään kirjalliseen ilmaisuun.

      En ollenkaan usko, että Aamulehden päätoimittajana ja arvovallalla journalismia Timoselle opettava Jouko Jokinen pystyisi omin päin vastaavaan suoritukseen.

      jk. saattaa olla kirjoitus- ja asiavirheitä. Luin koko ketjun uudelleen läpi ja kirjoitin nyt kun tulin yötä myöten töistä.

  2. 2

    Jarno Kääriäinen sanoo

    ”Otan siis kritiikin vastaan, mutta muutamalla huomautuksella. Jostain syystä minua punnitaan eri puntarilla kuin maamme tuhansia muita bloggaajia.”

    Ehkä, mutta syystäkin. Blogisi on suunnattoman laadukas, ja et todellakaan kuulu tuhansien muiden blogaajien joukkoon satunnaisena kasvona. Sinut on huomioitu monella tasolla, ja olet saanut arvostetun palkinnonkin tästä; sinua mitataan eri skaalalla ammattitaitosi vuoksi. Se on sekä kiro että kehu. Blogiasi käytetään monessa keskustelussa lähteenä jne. joten sen laatu on jatkuvan suurennuslasin alla monien silmissä.

    Toivottavasti asia ei väsytä sinua vaan jatkat 🙂

  3. 3

    Vesa Sorvoja sanoo

    Maailma on epäoikeudenmukainen paikka ja tämäkin todistaa, että joillakin on tiukemmat vaatimukset toisten suhteen kuin joidenkin muiden. Tuo tietäen eteenpäin kuin mummo lumessa!

  4. 4

    Marko sanoo

    Itse olen sitä mieltä, että reaktioista päätellen kirjoitat oikeista aiheista ja se ravistelee. Antonio Porchia on lausunut: ”Tulevat sanomaan, että olet väärällä tiellä, jos kuljet omaasi.”

  5. 5

    J-P Rantanen sanoo

    Sakari! Olet Ilja Janitskin ääripää ja pisteet siitä!

  6. 6

    Jukka Helin sanoo

    ”Toisissa kerron lakikirja kourassa mitä laki asioista sanoo tai oikaisen virheellisiä huhuja ja uutisia. ”
    Tästä minä erityisesti pidän, koska ” mutu”juristeja löytyy somesta pilvin pimein. Eikä mielipiteittesi lukeminen tee yhtään pahaa. Välittäminen, heikomman puolustaminen ja suvaiseminen on sellainen arvomaailma, jonka minä ainakin mielelläni jaan.

    • 6.1

      Jaakko Liimatainen sanoo

      Se on Suomen Valtion perimmäinen Lain periaate.
      tai ainakin tapasi olla joskus.

  7. 7

    Jarno Kääriäinen sanoo

    Mikset laita jotain lahjoitustilinumeroa tms. jonnekin nurkkaan vaikka ihan pienellä? Kyllähän sellainen vähän syö miestä ja tuntuu jotenkin arveluttavalta, mutta se on ihan hyväksytty ja normaali tapa toimia netissä, ja varmasti moni osallistuisi siihen että saat jotain vaivanpalkkaakin tästä.

    • 7.1

      Kennett Ylitalo sanoo

      Juu, jos tarvii alkaa ammtikseen tehä niin varmasti löytyy tukijoita tarpeeks, kuitenkin melkeen tärkein vahtikoira tällä hetkellä on tämä palsta. Todellisuus ei kestä ilman tarkistuksia, en tiiä kuinka hulinaa jo olis muuten. Toki se journalistin viitta on melko painava, ymmärtää ihan hyvin ettei sitä taho päälleen laittaa. huono juttu vaan on että ”vastapuolella” ne ei halua sitä vaatetta käyttää laisinkaan ja silti vaaditaan ”meidän puolen” olevan perusteellisempi ku YLE.. Ja siihenkään sitten ei voida nyt luottaa.

      Siitä sananen kyllä, YLEn alasajoa suunnitellaan ja suurimpia syitä on juurikin tämä itsepäinen pitäytyminen faktoissa sekä YLEn peruskirjaan kirjattu monikulttuurin tukeminen. Sopivasti yksityistämistä ajavat tahot haluaisivat myös tämän instituution purkamista, ”estää kilpailun” tekosyyllä, meillä on koko hallitus tämän kannalla. Ja jos osaan arvata oikein, koko kansa sitä vastaan. Valta haluaa päästä YLEstä eroon, se ei kumarra tarpeeksi propagandan edessä. Se on suurin uhka nykyiselle hallitukselle, ylivoimasesti. Muu media seuraa nätisti perässä, huomionhaku ja klikkien metsästys hoitaa nätisti loput. YLEä syytetään mm ”turhan” sisällön tuottamisesta jota kukaan ei katso sekä sen syrjäyttävän muita mediataloja netissä, ristiriitaiset väitteet. YLEn ”turha” tuotanto on vuosikymmeniä paikannut aukon kaupallisen ja ei-kaupallisen kulttuurin välillä ja antanut monelle vähemmistölle tärkeän äänen joka tukee demokraattista prosessia. Kaupallinen media tukee enemmistöä koska se on mistä se raha tulee, mitä enemmän katsojia/klikkaajia, sitä parempi tulos.

      Kotimaisille tuottajille YLE on elinehto joka ylläpitää lähes järjettömän korkeatasoisen teknikkokannan elossa. Se on perusreitti alalla, josssain vaiheessa käydään ainakin YLEllä. Jos ei suomalaisia teknikoita, assareita etc löydy, ne korvataan ulkomaisella työvoimalla sekunnissa. Tällä hetkellä viedään tätä ammattikuntaa ympäri maailmaa, suomalainen media ja henkilökunta on hyvässä arvossa. Pieni mutta erittäin tärkeä tekijä, jos ei oo teknikoita, ei ole omaa tuotantoa. Katsotaan vaikka suomalaista dokumenttipuolta ja kuinka sitä arvostetaan maailmalla. Sitten katsot kuka on rahoittanut: alma media, nelonen vai.. YLE?..

  8. 8

    sanoo

    Aamulehtden toimitus: ”Hyvin helposti Timoselle olisi selvinnyt, että kaksi viikkoa aiemmin Tuomas Rimpiläinen kirjoitti Aamulehdessä ”naisrauhaa turvaavien” Soldiers of Odin –partioitten taustoista. Heistä useilla oli pahoinpitelytuomioita. Kahden tuomiot olivat tulleet naisten pahoinpitelyistä.
    Näin toimii journalismi. Selvittää kaikkien Tampereen yössä liikkuvien ryhmien taustat….. Tällaisia kirjoituksia syntyy, kun blogisti katsoo kaikkia asioita tiukasti asenteittensa läpi, seuraa sattumanvaraisesti irrallisia juttuja, eikä vahingossakaan ryhdy haastamaan omia näkemyksiään esimerkiksi soittamalla kirjoituksensa kohteelle.”

    Tuntuu kyllä aika kohtuuttomalta, että Timosen olisi ennen Blogiaan pitänyt käydä tarkastamassa saman toimittajan aikaisemmat jutut. Moni muukin lukija varmasti luki VAIN tämä Loldiers-jutun. Eikä se aikaisempi juttu kuitenkaan mitätöinyt sitä seuraavaa.

    Onko Timonen päässyt ammattijournalistien erikoistarkkailuun? Kyllä peiliin katsomista on ammattitoimittajilla, vähän joka mediassa.

    • 8.1

      Jore Puusa sanoo

      Kunhan huomautan, ettei toimittaja ”laita” juttujaan lehteen. Toimittajan jutun ”tilaa” UP ja sen hyväksyy tai editoi TS. Toimittaja kirjoittaa, mitä käsketään, piti tai ei. Jos ei kirjoita, lentää seuraavissa YT:ssä pihalle. Ihan sama kuin nakkikioskissa työskentelevä vegaani marmattaisi jokaisen lihiksen yhteydessä, että älä osta. Ei olis kauaa duunissa.

  9. 9

    stunned sanoo

    Kritiikkiä alkaa tulla, koska Saku on kohonnut tuntemattomasta kuntouttavan ilmaistyövoiman kritisoijasta maan bloggaajien aateliin. Vasta oikeistopolitiikkaa ja persuja ruoskivat kynänvedot noteerattiin — työttömistä ja heidän leimaamisestaan ei kivikään ollut kiinnostunut. Onneksi nyt nimekkäänä bloggarina Sakun kuntouttavaa työtoimintaa ja työttömyysteollisuutta luotaavat tärkeät jutut saavat niille kuuluvan huomion osakseen.

    Saku tekee tärkeää työtä näinä vaikeina aikoina. Kohti totuutta ja oikeudenmukaisuutta kurotteleva tinkimätön bloggari saa minusta erehtyäkin. Luotan siihen, että Saku päivittää blogiansa tarpeen mukaan ja antaa mahdollisuuden vastineeseen toimittajille, jos nämä tuntevat kokeneensa vääryyttä.

  10. 10

    iris ritola sanoo

    Teet hienoa tötä, Saku ! Toivottavasti jaksat jatkaa, sillä sinunlaistasi todella tarvitaan tänä, toisinaan niin peloittavan, pimeänä aikana!!!

  11. 11

    sanoo

    Välillä tuntuu, että Suomessa on jokaisessa työpaikassa väärä ihminen töissä. Eihän sen niin pidä mennä, että maan parasta tutkivaa journalismia tekee blogaaja vapaa-ajallaan.

  12. 12

    Dieter Flemmich sanoo

    Blogistilta, erityisesti Sakari Timoselta, näyttää puuttuvan ministerille kuuluva ”Omasta päästä keksin, sori siitä”-oikeus. Tämä johtunee siitä, että blogisti toimii mielipiteen muodostajana ja mielipidejohtajana, ministeri sen sijaan johtaa vain jotain lainvalmistelua omalla toimialallaan…

    Vakavasti puhuen: mielestäni olisi hyvinkin suotavaa, että toimittajat nykyistä enemmän katsoisivat kaikkia asioita tiukasti asenteittensa läpi, eivätkä täysin kritiikittömästi ja kommentoimatta julkaisisi jokaisen vastaan kävelevän poliitikonkuvauspussin mölähdyksiä…

  13. 13

    Lauri Miikkulainen sanoo

    Sakulta asiallinen kommentti Aamulehden tekstiin mutta kyllä tuo AL:n juttu oli tarpeen (kannattaa tosiaan lukea se, Timosen keissi ei ole ainoa siinä käsitelty asia).
    Sakun vastaus menee harhaan siinä, että kaikki bloginpitäjät eivät todellakaan ole samalla viivalla. Joku kirjoittaa blogia työkseen, joku satunnaisesti. Toinen on uskottava ja ammattimainen, toinen huutelua.

    Ammattimaisuuden tunnistaminen on kuitenkin osoittautunut hyvin vaikeaksi. Toimittaja törmää usein tilanteisiin, jossa ammattitaitoa kyseenalaistetaan sanoen: ”miksi et kirjoittanut tästä tai tuosta aiheesta ja näkökulmasta. Tämä seuraamani blogisti niin teki, häneen luotan, joten juttusi on väistämättä huonompi”.
    Tavallaan tämä on osa sitä samaa medialukutaidottomuutta, joka nostaa MV-lehteä ja kumppaneita.
    Ei siis pidä yliarvioida lukijoiden kykyä erottaa faktajuttu mielipidetekstistä. Enkä huuda tätä norsunluutornista: itsekin uskon seuraamissani ja pitämissäni blogeissa kirjoitettua usein turhan kritiikittä.

    Uuninpankkopoika on noussut nopeasti niin jaetuksi ja puhutuksi blogiksi, että siihen luotetaan. Tämä altistaa sen myös uudenlaiselle kritiikille.
    Tuota Rimpiläisen juttua käsitellyttä blogia jaettiin paljon, ja jaoissa Timosen analyysi nostettiin toimittajan tekemää ansiokkaammaksi. Lähemmässä tarkastelussa blogi kuitenkin paljastui puutteelliseksi (en löytänyt Rimpiläisen jutusta moista väitettyä puolueellisuutta edes, vaikka aiempi juttu jätettäisiin huomiotta). Jonkinlainen vastine lehdeltä on siis ymmärrettävä.

    Tällaisesta kritiikistä ei pidä tuskastua. Kritiikki osoittaa, että blogi on ylittänyt tietyn kynnyksen, ja siihen kiinnitetään huomiota. Se kannattaa ottaa ennemmin kannustuksena tekstien parantamiseen edelleen.

  14. 14

    Eeva Vainio sanoo

    Palkalliset toimittajat laulavat niiden lauluja joiden leipää syövät – ja ne laulut on totisesti muuttuneet. Haastavaa haastattelua ja kyseenalaistavaa keskustelua ei tällä hetkellä näy ei kuulu, vain mielinkielinliirumlaarumia puhtoisten, hymyilevien persupoikien ja -tyttöjen edessä.

    Säilytä sinä vaan vapautesi ajatella ja kirjoittaa, vaikka sitten vastavirtaan ja umpihankeen. Meitä perässähiihtäjiä riittää:)

    • 14.1

      Tatu Itkonen sanoo

      Aivanko aikuisten oikeasti luulet, että Sakun blogista tykätään, koska sillä on paljon seuraajia, eikä vaikka siksi, että se on hyvin kirjoitettua ns. järjen ääntä tämän hullunmylläkän keskellä (jos noin typerä ilmaisu nyt sallitaan, en keksi parempaakaan kuvailua)?

  15. 15

    Riitta Karjalainen sanoo

    Todellakin sinua ja kirjoituksiasi tarvitaan. Pidän tavastasi kirjoittaa selkeästi, ytimekkäästi, pohditusti, rohkeasti. Kiitos.

  16. 16

    sanoo

    Ei se kyllä ihan noinkaan mene. Ensimmäiseksi täytyy kehua sekä Saku Timosta että Tuomas Rimpiläistä monista hyvistä kirjoituksista. Olen kirjoittanut ammatikseni aika pitkään ja saanut siitä lähes koko sen ajan pätkkittäistä tuloa pitkäjänteisesti vapaana toimittajana ja reilun vuoden päätoimittaessani ”Sodan Lehti” sarjaa ja sen lisäksi kirjoittanut kolme kirjaa. Valitettavasti näin vapaa toimittajan näkökulmasta isot mediatalon (joihin muuten kuuluvat myös vakavaraiset maakuntalehdet) ovat kiristäneet vyötään niin paljon ja jo ennen vyötään kiristämistä maksaneet niin kauniisti sanottuna maltillisia palkkioita, että media-alalle on synytynyt valtava kaksijako kuukausipalkkaisiin ja meihin muihin. Samaan aikaan kun kuukausipalkkaisilla on tavallisesti niin kiire, etteivät he pysty paneutumaan tutkiviin juttuihin, me ”muut” kärvistelemme minimipalkoilla ja jäämme tavallisesti myös apurahakisoissa ja kirjadiileissä kakkosiksi, koska luonnollisesti kuukausipalkkaiset mediayrittäjät saavat enemmän huomiota. Ne apurahat muuten voisivat joskus olla ihan riittäviä jos on muita töitä mihin palata, mutta jos ei ole niillä paikataan aiempia tappioita ja niitä venytellään, koska tavallisesti ne ovat alle työhän vaadtttava realistinen palkkio. Olen itse kirjoittanut myös jonkun verran blogeja mm. Uuteen Suomeen mutta koska niistä ei palkkiota tipu penniäkään se ei ole kovin kauaa motivoivaa, koska aikaa niihin menee. Olen myös tehnyt tutkivia juttuja, joiden tekeminen on journalistisesti taloudellisesti vapaalle toimittajelle typerintä mitä voi tehdä, Tutkiville jutuille on kova tarve ja ja olen saanut niistä jutuistani paljon kehuja, jonkun verran mainetta, mutta silti taloudellisesti niiden tekeminen on tässä maassa todella typerää, valitettavasti. Henkilökohtaisesti on nimittäin todella raskasta henkisesti ja taloudellisesti tutkia sellaisia asioita, joissa virkamiehet ovat toimineet väärin, oikeuslaitos on mennyt metsään ja liikemiehet ovat lahjoneet lehdistön tai haluavat vaan muuten vaieta koko asiasta. Kummllisen usein näissä vaikeissa jutuissa sellaisetkin poliitikot, virkamiehet, liikemiehet ja yrittäjät, jotka eivät ole tehneet itse mitään väärää, mutta päässeet selville väärinkäytöksistä, mielummin vaikenevat kuin puhuvat.

    • 16.1

      sanoo

      Risto Rumpunen: ”Henkilökohtaisesti on nimittäin todella raskasta henkisesti ja taloudellisesti tutkia sellaisia asioita, joissa virkamiehet ovat toimineet väärin, oikeuslaitos on mennyt metsään ja liikemiehet ovat lahjoneet lehdistön tai haluavat vaan muuten vaieta koko asiasta. Kummllisen usein näissä vaikeissa jutuissa sellaisetkin poliitikot, virkamiehet, liikemiehet ja yrittäjät, jotka eivät ole tehneet itse mitään väärää, mutta päässeet selville väärinkäytöksistä, mielummin vaikenevat kuin puhuvat.”

      Joskus kuukausipalkkaisena ollessani tein tutkivan jutun muutamasta tekijänoikeusjärjestöstä ja sen ympärillä pyörivistä virkamiehistä erikoisine ristiinkytkentöineen. Juttu poiki useita keskeisestä virkamiehestä tehtyjä kanteluja oikeusasiamiehelle kantelijoille suotuisine päätöksineen.

      Kaikki ne, jotka hyötyivät jutustani, halusivat sen tehtäväksi, mutta lähes kukaan ei tarjonnut oikeasti asiantuntija-apuaan, sillä he halusivat pitää välejä yllä sopimuskumppaniinsa tai edes neuvotteluyhteyden vanhaan riitakumppaniinsa. Kunnon asiantuntijoita oli vaikea löytää avaamaan suutaan, koska kaikkia heitä oli varmaan kuultu eduskunnassa ja olivat sanoneet kuka mitäkin. Lopuksi löytyi sentään yksi mutta anonyyminä.

      Juttu lähti leviämään lumivyöryn tavoin isossa mediassa ilman krediittejä minulle tai lehdelleni. Kaikki viittasivat siihen isoon mediaan, jonka toimittaja oli lukenut juttuni ensimmäisenä ja oikeastaan varastanut sen nimiinsä, koska se ensimmäinen lähde puuttui.

      Ylennystä, Lumilapiota, kiitosta tai palkankorotusta ei ole kuulunut eikä näkynyt. Jokainen vain kalusi jutun tahollaan putipuhtaaksi luita myöten ja minulle jäi sinne hyvin vaikutusvaltaisen kohteen suuntaan paskan jätkän maine. Olen siitä kiitollinen.

      Raskasta ja aikaavievää työtä, josta ei päänsilityksiä saa eikä freelancerina olisi saanut leipäänsä. Täytyi vain itse tietää, että teki parhaansa ja oli oikealla asialla. Jatkoin tuolla lajityypillä ja linjalla myöhemminkin, sillä silmät ja korvat auki pitävälle tulee aiheita vastaan enemmän kuin ehtii tehdä. Näkeehän tuon tästä Sakunkin blogista. Hyviä juttuja ja näkökulmia tulee päivittäin.

      Nyt kun lehdet ja media yleensä ovat leikanneet friikkujen palkkioita ja potkineet ulos kuukausipalkkaisiaan urakalla, tutkivaa journalismia ei tarpeeksi näy. On joitakin taustoittavia featurejuttuja tai reppareita kainalojutun tai faktalaatikon kera, mutta siihen jää tulevaisuudessa yhä useammin. Rohkenen epäillä, että nuori polvi ei ole edes kiinnostunut tästä aiemmasta kuningaslajista eikä heillä ole tiedollisia edellytyksiäkään – vielä. Päällikkökaartikin taitaa joutua mittaamaan työn tulokset metrinmitalla ja palkkiobudjetilla aina vain useammin.

      Toimittajien ikuisena ongelmana ovat kaiken maailman kytkökset. Onko yksikään urheilumedia tuonut esiin tutkivalla työllään yhtään urheilun suurta epäkohtaa? Tai suomalaiset talouselämän lehdet paljastelleet isommassa mitassa talousrikollisia? Tietoa tuollaisista on, täytyy olla, mutta itsesuojeluvaisto, tarve pitää sokerivälejä yllä ja kustantajan linja ja taloudelliset tavoitteet tulevat väliin.

      Sitten tulevat kaiken maailman intressiriidat. Kun lukijakunta on tarpeeksi heterogeeninen eri intresseineen, pyllistää aina jonnekin. Lehdissä, joissa on suppea lukijakunta, homma on nuorallakävelyä ja sitä ei tahdo jaksaa, jos omaa vähänkin parempia periaatteita kuin rahaan ja omaan asemaan liittyvät. Ellei omaa, niin voihan sitä sitten sovittaa kielensä vuoron kenenkin ahterin korkeudelle ja tehdä fantastisia naminami-positiivisia juttuja ”et niinku positiivisen kautta.” Siinä se maailma paranee ja tulos on kuin kusisi pakkasella omiin ja naapurienkin housuihin. Tuohan on jo maan tapa, vai väittääkö joku, että media ei olisi viihteellistynyt?

      Ai niin… Ilmatila hyville näkökulmajutuille ja osin tutkivalle ja ketäänpelkäämättömälle ”paljastusjournalismille” on jätetty vapaaksi ja tuleehan siitä kiukuttelua, kun Saku Timosen kaltainen sen pätevästi täyttää. MV-porukkaa tyydytään vain halveksimaan sieltä norsunluutornista jotta edes jotain olisi tehty ja sanottu.

      Oma ratkaisuni osin olosuhteidenkin pakosta – kerroin osan niistä edellä – on ollut mennä maan alle eli anonyymiblogi. Vähän lukijoita mutta ainakin puolenkymmentä lööppijuttua ja kymmenkunta minuuttia Ylen ”virallisessa totuudessa” ei ole huono tulos. Ja kiitostahan ei tulisi kuitenkaan – ellen tässä nyt häntääni nostaisi.

      Enivei, kiitokset Sakulle arvokkaasta työstä, jolla olet muun ohella kyennyt haastamaan toimittajat ja ison median katsomaan peiliin ja miettimään, että olisivatko ne lukijakatoon syylliset sieltä nähtävissä – vai onko kaikki sun syytä 🙂

      • 16.1.1

        Risto Rumpunen sanoo

        Juu kiitos Sakulle, Tuomakselle ja sinulle. Kyllä pitää kirjoittaa ja jatkaa kamppailua tosiasioiden kanssa. Minusta tuo nyt levinneet nopeat raivokohtaukset, vihapuheet ja muut syntyvät siitä, että meille on syntynyt näiden erilaisten hyväveliverkostojen kautta kiusallisen tehokas korruptio, jota ei kuitenkaan pystytä analysoimaan, purkamaan ja kertomaan mediassa – joka on osin sitä samaa verkostoa tai ainakin siksi monet sen kokevat. Pahalle ololle on siis aidot syyt, mutta arvostelu ei kohdistu niihin rakenteellisiin syihin vaan helppoihin kohteisiin, jotka voi yksinkertaisuudessaan tiivistään sanapariin: ne muut.

  17. 17

    Jore Puusa sanoo

    Blogistit / bloggaajat eivät ole JSN jäseniä.
    Blog tulee sanoista Web Log. Web log, an online journal, journal = mm. päiväkirja.
    Blog on reaalinen välähdys kirjoittajansa ajatuksista ja siten printissä verrattavissa kolumniin.
    Blogia lukiessa on aina ymmärrettävä – että kirjoittaja suodattaa ympäröivää todellisuutta oman maailmankuvansa kautta. Jokainen bloggaaja tekee niin ja siksi blogeja on mukava lukea.
    Printti vastaa teoistaan toisilla mekanismeilla kuin bloggaaja. JSN tuomitsee / vapauttaa printtiä, mutta eniten tuomitsee, valvoo ja ohjaa toimittajien keskinäinen tarkkailu.
    Blog on kansalaisjournalismia – joka pitää ehdottomasti nähdä erillään printtijournalismista. Silti mediaa ymmärtämättömät sulauttavat ne ajatuksissaan.
    MV on blog joka varastaa 95% materiaalistaan lehdistä. Siksi se vaikuttaa ”lehdeltä”. Sekaan uitetaan mielipiteitä. Siksi MV ja vastaavat harhauttavat ihmisiä uskomaan.
    Blogistin oma ammatti lisää blogin uskottavuutta. Tässä blogissä paljon. Mutta kun epäonnistunut jääkiekkomaalivahti kirjoittaa journalismin taustoista näennäiskriittisesti — kirjoittaen lisäksi suuren osan sanoista väärin– ei kirjoitus voi olla uskottavaa. Vain deindividuaation takia niihin halutaan uskoa.

    Minun liberaalissa arvomaailmassani poliisille niskoittelu ja talonvaltaus ovat parempia asioita kuin tappamisella uhkailu tai väkivaltarikokset. Esim kollegani Suomen Kuvalehdestä niskoitteli poliisille kuvatessaan Smash Asem mielenosoituksessa poliisin väkivaltaa, journalistin pitää tehdä ajoittain niin, jotta saadaan tietoa. Olen kuvannut monta talonvaltausta ja jutellut valtaajien kanssa. He ovat merkittävästi yhteiskuntakelpoisempia ja älykkäämpiä kuin ne, jotka MV:ssä ilman mitään sanktiota huutavat jokaiselle erimieliselle alkaen presidentin puolisosta ”suvakkihuoralutkuttaamokkakikkeliä”. Odineissa on naisenhakkaajia ja muista vastaavista tuomittuja pikkurikollisia. Ero heidän pilkkaajiinsa, pelleihin on valovuoden mittainen, silti poliisi tukee Odineita ja häiritsee pellejä. Hyvä siis- ettei joitakuita rohkeampia versioita meistä ihmisistä jätetä kokonaan huhujen uhreiksi ja heidän tarinaansa kertomatta — vaikka fasisteille, rasisteille ja persumielisille vastapuolen tekojen kertominen onkin myrkkyä.

  18. 18

    Jore Puusa sanoo

    Korjaan yllä olevasta ajatusvirheen. ”JSN jäseniä”, ei tietenkään tarkoita JÄSENIÄ sanatarkasti vaan JSN tuomivallan alla olevia, jotka ovat mukana JSN järjestelmässä kuten melkein koko printti ( lukuunottamatta Persujen lehteä 🙂

  19. 19

    Minna Ylitalo sanoo

    SoO Aamulehdelle: ”Emme anna haastatteluja missä järjestelmällisesti yritetään mustamaalata meidän jäseniä.”

    Olen havainnut tämän strategian euroopanlaajuisesti, usealla eri kielellä. Vielä vuosi sitten porukat antoivat uutisvideoille niin riemastuttavan naurettavia kommentteja, että jossakin suljetun foorumin uumenissa viisaammat pääpäsmärit ovat näköjään ohjeistaneet kaikkia kieltäytymään haastatteluista. Kansainvälisenä mottona on ”lehdistö valehtelee”, ”media lies”, ”Lügenpresse, ”média-mensonges”… ja haastattelijan kysymykseen tulee vastaukseksi korkeintaan kansainvälinen käsimerkki tai kuittaus tyyliin ”Ylelle ei anneta haastattelua.”

    Eli strategia sarjassa kun olet hiljaa, et paljasta tyhmyyttäsi. Sitten tulee joku kypsähtänyt blogisti, joka paljastaa sen tyhmyyden kuitenkin. Eihän sitä voi vierestä katsoa, vaan täytyy ottaa blogisti suurennuslasin alle, jospa tämä tekisi joskus edes jonkun pienenpienen asiavirheen. Sitä odotellessa on paras aloittaa kunnon propagandasota tätä ei-toivottua viestintuojaa vastaan. Siihen liittyy kaikkea kivaa askartelua sivuston kaatamisesta käsinkirjoitettuihin uhkailuviesteihin.

    Näyttääpä pahasti siltä, että sananvapauden soturit yrittävät rajoittaa toisen kansalaisen sananvapautta. Paitsi että mitenkäs se nyt taas menikään, eikös se vastuu ollut vielä äsken lukijalla? Nyt se taas onkin kirjoittajalla?

  20. 20

    Saku Timonen sanoo

    Tauno Virtasella ja Jukka Mäkisellä on viiime kuukausien aikana ollut paljon mielipiteitä minusta kirjoittajana ja henkilönä, mutta ei koskaan yhtään faktaa. Molemmilla on tänne kommentointikielto, joten ei kannata enää yrittää. Ei edes nimeä vaihtamalla, sillä näen IP-osoitteet ja tunnistan tyylin. Tämä tiedoksi ”Ville Korhoselle”.

  21. 21

    Erkki Weurlander sanoo

    Vuosia sitten, tosin nimimerkillä kirjoittaessani, otin tavaksi lisäillä ”minun mielestäni” tai ”käsittääkseni” jne. Vaikka noita täytesanoja, Saku ei teksteissäsi ole, niin olen ymmärtänyt kirjoitusten olevan Saku Timosen, joka bloginsa [pää]toimittajana ja kirjoittajana oman mielipiteensä, vaikkakin tosiasioihin nojautuen, julkituovan. Kommentein, tai omissa blogeissaan oheislukija voi pahimmat vihreet iokasita. Enpä juuri asiallista oikaistavaa tai oikaisuja ole huomannut tai en ole kilpailevaa ”lukemistoa” havainnut.
    Eikun eteenpäi valitulla linjalla – karavaani kulkee koirat haukkuvat. Tai siis jotkut tekevät (sanovat) vain mitä osaavat, toiset mitä haluavat.
    Kiitos kun aikaasi mustavalkoisuuden vastapainona[kin] kulutat.

  22. 22

    Jari Kähkönen sanoo

    Hutikuti. Linkattu työ on Aamulehden suurprovinssiaalisuudesta ja haihtuvasta asemasta kärsivän päätoimittajan oman talon ja omien toimittajiensa puolustus, jossa on vahva loukkaantumisen maku. Luettuani Rimpiläisen SoO-jutun, en näe sarjoitusta enkä featurea vaan kaksi satunnaista tekstiä, joiden asiallinen ja päivämäärällinen läheisyys ei vielä sellaisenaan paljoa osoita. Päätoimitaja Jokinen tekee jälkikäteistä konstruktiota, jossa on riittävä osa Sakari Timosen blogimerkinnästä seuranneen Aamulehdelle epäsuotuisan keskustelun aikaansaamaa affektia. Tekstiä ei pidä selittää, mutta tässä kävi juuri niin, koska ammattimaisen journalistisen kirjoittamisen eräs monista laatukriteereistä eli konteksti jäi syntymättä ja maailmankuvavastakin taisi jäädä epäselvyys.

    Journalismi on vapaa ammatti, johon pääsee sisään ilmoittautumalla. Ei ole mitään toimittajakorttia, päätoimittajahyväksymistä tai julkaisulupaa. Mutta onko se journalismi mistään kotoisin on kokonaan toinen asia. On hyvään journalistiseen tapaan sitoutuneita, JSN:n sopimukseen yhtyneitä/sen jäseniä/jäsenenä olevaan taustayhteisöön kuuluvia ja sitten oman itsensä varassa olevia. Jos ei ole ilmoittautunut journalistiksi, laatujärjestelmä on mitä on eikä julkaistu tekstisisältökään mistään kotoisin, on jotain aivan muuta. Suurprovinssiaalinen Jokinen on siten lähempänä kuin toivookaan sellaisia ulvoen lumessa kongnitiivisdissonanssipäissään kieriviä kieltäjiä ja ”arvostelemansa” julkaisemasta isiraivarin saaneita julkisivukulissin kantajia, ketkä haluavat ainoastaan hiljentää, kun vaativat toiselta sellaista mitä tämä ei ole koskaan luvannut tehdäkään. Onko nyt hyvä olo?

    Voi siis olla poliittisesti sitoutumaton tiedeyliopiston tenti-ja-unohda-maisteri, mutta jos työn laatukriteerit ovat kateissa tai niitä ei saa toteutetuksi, niin eihän siitä työstä silloin kaksista tule. Tämä sen estämättä, että otettaisiin tosissaan väite LoO:ta koskeneen analyysin olleen pidemmän sarjan jälkiartikkeli enkä sitä yhäkään oikeasti usko. Voi niinikään olla monisatapäisen historiallisena sanomalehtenä alkaneen mediaimperiumin pomomiehiä, mutta tuotteen arvo ei enää ole kaksinenkaan mikäli sen sisältö ei vastaa myyntipuhetta tai edes puhe ei herätä luottamusta. Jos jotain älyää, voi itseltään kysyä, että olisiko historiallisen sanomalehden rikostoimittajan jutut ketään kiinnostaneet, jos poliisikamarin päivystäjä olisi ne tarinoinut kenelle tahansa lankapuhelimen omistajalle? Niin juuri, nyt kuka vain voi saada, mutta saannin laatu on se mikä ratkaisee.

    Sanomalehti-Paashi tekisi siksi hyvin pidättäytymällä moittimasta Sakaria siitä mitä hän ei ole koskaan väittänytkään olevansa tai tekevänsä tai ihmettelemästä miksi portinvartijan virka lakkautettiin kun muuri ympäriltä purettiin samalla kun se pysyvästi auki jätetty itse portti kunnostettiin museokohteeksi. Ja sivumennen sanoen, ei sen takorautaisen hirvityksen käsin operoiminen ollut kaksinenkaan homma, ja tiilisen pylvään sisään rakennettu noin yhden puutuolin kokoinen koppikaan ollut ihmiselle sovelias työpiste(ajatuksen esikuvana Finlaysonin alueen sellainet). Enää ei siis ole näitä tiedon ja kulttuurin portinvartijan hommia ylipäätäänkään, jos se nyt on jollekin päätoimittajamiehelle jäänyt epäselväksi. Maailma ja säännöt ovat toisenlaiset.

    On lisäksi sisäsiistiytyneen yksiäänisen mukakaveruuden hengessä aivopeseydytty luulemaan, että Sakarin teksti olisi muka joku loukkaantumisen aihe. Keskustelua se on! Ajanmittaan keskustelua oli paljonkin, kun mediamaailmaamme vielä mahtui erilaisiakin ääniä. Oli kuittia ja vastakuittia. Nykyään on niin, että virattomiksi jääneet portinvartijat relevantteine tukipalveluineen tekevät kaikkensa suolatakseen/hiekoittaakseen muiden hommat piloille. Krediittejä ei anneta, toisen palstatilalle ei suostuta lähtemään(että haistapa kuule Jouko Jokinen haastatteluinesi…sanonkomämikä) ja kylmästi katsellaan hiljaa vierestä kun toiselle tuli tosipaikka eli ne ”pukuäijät paljastetut retkikirveet kädessä perään”.

    Väitän, että nuo ei pidä uusia tekijöitä yhtään huuhaamedioita ja MV:tä parempina eikä eri asioina. Ensin ne eivät olleet tietääkseenkään, sitten kyttäsivät nurkan takaa ja nyt kun alkaa osua sekä upota niin ovat alkaneet inisemään.

  23. 23

    sanoo

    Pääasiassa olet tismalleen oikeassa – mutta bloggaajien kuten lehtienkin välillä vallitsee isoja eroja. Teet blogissasi työtä, jota ei journalismin sisällä kauheasti tehdä, minkä takia tekstejäsi luetaan myös journalismin vinkkelistä, eteenkin asenteellisen journalismin kritiikkiäsi arvostetaan laajalti.Tämän takia tekstejäsi kohtaan on puolueettomuuden odotuksia. Musta sekin on oikein, siitä huolimatta, että kirjoitatkin ”vain blogia”.

  24. 24

    Piia Mäkinen sanoo

    Joko nyt Timonen vastaat miksi lehtien haastatteluissa kehut miten tarkistat kaikki taustat etkä sotke mielipiteitäsi faktojen sekaan. Nyt kuitenkin itket kun aamulehti ihmettelee miksi sotket asioita…

    PS.
    Tämä:
    ” Molemmilla on tänne kommentointikielto, joten ei kannata enää yrittää. Ei edes nimeä vaihtamalla, sillä näen IP-osoitteet ja tunnistan tyylin. ”

    Ei ollut ihan kauhian vaikea kiertää….

    • 24.1

      Jore Puusa sanoo

      Pia Mäkinen, yksi Janitskinin aikanaan ostamista feikkinimistä.
      Hassua, olen aina ihmetellyt mikä teitä Venäjän trolleja oikeasti kiinnostaa elämässä.
      Raha toki, mutta ei se noin 2000 euroa kuussa – vaikka tuleekin verottomana luulisi muuttavan sitä että teette kasapäin pahaa muille ihmisille. Jotenkin kuvittelisi, että vaikka teette työksenne tätä niin omakin moraali kärsii ja alkaa tulla paha olo.
      Kerropa, mikä nyt nimesi sitten onkaan.

    • 24.2

      sanoo

      Kumma juttu – toiset joutuu listalle ja kiertelemään saadakseen sanottavansa, jos sitä on, sanotuksi. Minulla ei sanottavaa juuri ole, mutta kuitenkin saan, kuten näet, sanotuksi…
      Näemmä vaihtui IP:n lisäksi sukupuolikin 😉

      Etkö ilman rautalankamallia tajua, että kohta kommentointi lopuu kokonaan ja kaikilta. Tyydy suosiolla kohatloosi – et kuulu tälle(kään) foorumille. Olet tavoitteesi saavuttanut (omasta ja ehkä äidin mielestä -olet hyvä poika eli tyttö?).
      Tässä blogissa on näemmä WordPress-alusta, joka kyllä haluttaessa pitää sinut(kin) ulkopuolella, mutta lisää ylläpidon työtä.

      Tuon IP:n ja identiteetin vaihtaminen ja tai salaaminen ei teknistä tietämystä vaadi.

    • 24.3

      Saku Timonen sanoo

      Kerropa minulle, ”Piia Mäkinen”, mikä ihmeen vimma sinua vetää tänne milloin milläkin nimellä. Sinulla ei ole koskaan mitään asiaa, mutta silti näet paljon vaivaa nimien ja sähköpostien tekemiseen. Mene vaikka hiihtämään tai keksi jotain muuta järkevää ajankulua. Olet naurettava.

  25. 25

    Efe sanoo

    Nyt oli kyllä pahasti virheellistä tietoa. Tämä ei nimittäin ollut yhtään tylsä teksti. 🙂

  26. 26

    liisa hirvonen sanoo

    Olen seurannut, lukenut ja myös kommentoinutkin kirjoituksiasi alkuajoilta asti. Rehellistä, aitoa ja totuudenmukaista puhetta tarvitaan tässä maailmassa, ja erityisesti tässä ajassa.

    Verkkomaailman valheet ja fantasiat, satuilijat ja fantasistit, jotka kierrättävät etupäässä moskainformaatiota, synnyttävät vain viholliskuvia ja milloin mitäkin ihmisryhmää kohtaan. Jotkut leipovat infomoskasta ja fantasioistaan oman versionsa jolla on enää hyvin vähän mitään tekemistä toden kanssa.

    Ammattitoimittajat kompuroivat ja harhailevat informaation keskellä, toisinaan tietenkin ymmärrettävistä syistä, mutta heiltä voi kyllä vaatia tiedon perusteellista tarkistamista, oikeata tietoa eikä vain luulopuheita. Ja toivoa enemmän rohkeutta.

  27. 27

    Teemu Laitinen sanoo

    Hyvä Saku. Jatka samaan tyyliin. Ilmeisesti tekstisi alkavat jo ahdistaa melkoisesti tietyn piirin ihmisiä, kun kerrot mitä enemmistö Suomessa ajattelee.

  28. 28

    yrjö perkko sanoo

    Jalkapallon kaupunginosaligassa yksilöt voivat loistaa suorituksilla, joilla ei kilpajoukkueessa pääse edes vaihtopenkille. Sinä Saku oket nykyään siinä kilpajoukkueessa, ja vaatimukset samoin kuin kritiikkikin on kovempaa kuin alemmilla sarjatasoilla. Mutta jos rakastaa lajia – tai sinun taoauksessasi kun on jotain oikeaa sanottavaa- se on kaiken koetun arvoista.

  29. 29

    Marko Manninen sanoo

    Kerrankin täytyy asettua Timosen puolelle jossain asiassa. On kohtuutonta odottaa blogistilta samanlaista kaiken huomioon ottavaa journalismia kuin toimittajilta.

    On myös hienoa, että blogisti myöntää kirjoittavansa jutut omasta näkökulmastaan ja omien mielipiteiden ”värittäminä”. Tämä on lukijoidenkin hyvä muistaa. Arvostan toki blogistin tapaa perustella mielipiteensä faktojen avulla. Tosin, kuten kaikilla meillä, usein ne vastakkaista mielipidettä tukevat faktat ”unohtuvat”, sekä tilastoja tulkitaan omien ”etujen” ajamiseksi kirjoituksessa, mutta se blogistille tottakai suotakoon.

    Sananvapaus suotakoon kaikille, lain suomin rajoituksin. Siksi onkin myös hienoa, että minunlaiseni ”väärää mielipidettä” edustavat saavat myös tuoda omansa julki kommenttiosiossa, blogistin suomin rajoituksin.

    • 29.1

      timo harju sanoo

      Hyvä. Mutta missä ihmemediassa sitä ”kaiken huomioon ottavaa journalismia” oikein ilmestyy?

      Meillä on komeat perinteet yhteiskunnallisessa mielipidekirjoittamisessa aina Eino Leinosta Erno Paasilinnaan. Mihin tämän ymmärtämisen taju on hävinnyt? Saku on hyvässä seurassa ja jatkaa ansiokkaasti perinteitä. On aina helpompi ruveta tarkastelemaan ongelmaa kun joku on ensin haukannut palan siitä, eikä se ilman puraisua irtoa.

      • 29.1.1

        Marko Manninen sanoo

        Käytännössä tämä ”kaiken huomioon otto” kai tapahtuu antamalla molemmille osapuolille puheenvuoro. Jos toinen puoli ei halua sitä käyttää (”v***u me anneta Ylelle mitään kommenttia) ei vika ole toimittajan.
        Toisena vaihtoehtona kylmä faktojen kerronta ilman mielipiteitä. Silloin pitäisi selvittää kaikki faktat. Katoavaa kansanperinnettä klikkimedian aikana, totta.

  30. 30

    Minna Ylitalo sanoo

    jukka mäkinen: perusta oma blogi ja kirjoita siitä. Lapsellista käydä toisen blogissa parkumassa, mistä pitäisi kirjoittaa ja mistä ei. Yrität manipuloida toisen kansalaisen sananvapautta käskyttämällä mitä mielipiteitä hänen tulee ilmaista ja mitä ei. Millä oikeudella? Muutenkin on varsin epämiellyttävää, kun kommenttiin tarttuu aina joku kaltaisesi takiainen vinkumaan.

  31. 31

    Erkki Weurlander sanoo

    Omituinen vaatimus – blogistin tulisi sallia vastakkaiset mielipiteet(kin). Blogisti sensuroi ihan niinkuin itse haluaa. Eri mieltä olevat vastaavat sitten missä vastaavat – ei blogistilla ole velvollisuutta antaa tilaa kenellekään…
    Totuus on sitten toinen asia. Totuuksia on monia. Useimmiten ainoa oikea on ”minun totuuteni” ihan sen mukaan kuka uskoo tai toivoo mitäkin todeksi.
    Blogisti siis käyttää sanavapauttaan kenenkään sitä ennalta ehkäisemättä ilman minkäänlaisia velvollisuuksia julkaista muita ja muiden mielipiteitä.
    Sensuroijia ja/tai siihen halukkaita riittää – B-ministerikin juuri välitti alemmas (virkamies)ohjeen: ”mitään kommentteja, joista VOI tulla poliittisia EI SAA ANTAA”. Tiukkaan tulkiten meni meinaan virkamiespoloiselta niin virkavalta kuin sananvapauskin.
    Vapaalla bloggaajalle oikeudet, ilman ulkopuolisten asettamia velvollisuuksia ja rajoituksia edelleen ovat. Lait ja asetukset ja joillakin jopa hyvät tavat tietysti ovat rajoina. Onneksi.

  32. 32

    Janne Peltonen sanoo

    Niin: minä kyllä sanoisin, että tekstilajista kyllä näkee helposti, milloin kirjoitat faktaa ja tasapainoista, milloin tartut satunnaiseen ja kirjoitat yksipuolista. Siihen yksipuoliseen voi sitten joku tarttua, ja sinä voit sitä kommentoida edelleen. Ja asialliset kommentoijat voivat kommentoida. Kaikki menee IMO niinkuin pitääkin. Ehkä tämä riittää keskustelua koskevaksi keskusteluksi?

  33. 33

    Erkki Weurlander sanoo

    Jos tekstiäni tarkoitit, niin tekstityyppi on vakio. Bold pelkkä korostus. Edellisen viestin paksut kirjaimet esiintoivat uutistasollekin päässeen (muhii edelleenkin) B-ministerin suullisen ohjeen, joka tiukastikin tulkiten tarkoittaa sitä, että mitään päätöksiä (lausuntoja) ei saa tehdä, jos ne voivat… ja voivathan ne.
    Palataan asiaan toisenlaisen otsikon alla (ja ehkä toisenlaisella foorumillakin) uhkaamatta rosiksella tai valtakunnaoikeudella tai…