Elina Lepomäen vastine

Elina Lepomäki kiinnitti huomionsa edelliseen juttuuni Yövartijavaltiovarainministeri ja kertoi oman näkemyksensä siitä facebookissa. Koko seuraava teksti on sekä linkkinä että kokonaisena kommenttina edellisen jutun yhteydessä, mutta hyvän lehtimiestavan mukaan vastine on julkaistava vastaavalla paikalla kuin alkuperäinen juttu. Tässä siis Lepomäen vastine vielä kerran:

Saku Timonen on kirjoittanut minusta blogin, joka vahvan kielteisen asenteen lisäksi rakentuu perättömille väittämille. En olisi lähtenyt Timosen juttuihin puuttumaan, mutta kun tähän asti puoliuskottavana pitämäni Suomen Kuvalehden politiikan toimittaja Tuomo Lappalainenkin jakoi tuon artikkelin kritiikittä Twitterissä, niin tässäpä tulee pieni vastine.

Timonen viittaa työhistoriaani Royal Bank of Scotland -yhtiössä, jonka Iso-Britannian hallitus kansallisti vuonna 2008 (tai osti suuren osan sen osakkeista, jos ollaan täsmällisiä). Tässä Timosen väittämiä oiottuna:

”Lepomäki työskenteli silloin riskienhallinnan asiantuntijana pankissa.”

Kyllä, mutten vastannut pankin, vaan sen asiakkaiden riskienhallinnasta. Eli tein riskienhallinta-analyysejä ja -suosituksia suuryhtiöille ja julkisen sektorin toimijoille.

”Minkä markkinavoimat tuhosivat, niin sen valtio korjasi. Valtio siis puuttui suorastaan hävyttömällä tavalla markkinavoimien järkähtämättömiin lakeihin ja esti veronmaksajien rahoilla katastrofin syntymisen.”

Näin tapahtui. Itse en ole kannattanut pankkien, muidenkaan kaatuvien yhtiöiden tai valtioiden velkojen pelastamista veronmaksajien rahoilla. En ole tehnyt RBS:n kohdalla poikkeusta. Valitettavasti en ole ollut missään vaiheessa sellaisessa asemassa, että olisin voinut tuon sosialisoinnin estää. Minun työssäni yhtiölle tekemällä tuloksella päinvastoin tasoitettiin pienen murusen osalta pankin tappioita.

Tästä kannastani olisi saanut tiukkaa vihiä, jos olisi vaivautunut lukemaan vuosien varrella runsaasti kirjoittamiani blogikirjoituksia muun muassa eurokriisistä ja järjestelmän moraalikadosta.

Sitten näitä muita:

”Hän haluaa ajaa alas työttömyys- ja sosiaaliturvan.”

En halua. Sen sijaan vahvasti seuraavia asioita:

1) Perusturvan ja ansiosidonnaisen kytköksen purkaminen.
Tämä on välttämätöntä, jotta jatkossa perusturvaa voidaan kehittää – kuten esimerkiksi korottaa – ilman että samalla joudutaan korottamaan (keski- ja hyvätuloisten) ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Tämä olisi myös pragmaattinen ensiaskel kohdille 1 ja 2.

2) Perustili.
Perustili on perustulon muoto, jossa jokainen kansalainen saisi 18-vuotiaana itselleen perustilin ja sille valtiolta alkupääoman. Tililtä voisi perustulon omaisesti nostaa rahaa tarpeeseen, myös sitten kun tili olisi mennyt pakkaselle. Tiliä rahoitettaisiin työssäkäynnillä ja vapaaehtoisilla siirroilla. Tarveharkinta olisi ensisijaisesti ihmisellä itsellään. Negatiivisen saldon saisi eläkeiässä anteeksi ja positiivisen saldon saisi itselleen. Perustili mahdollistaisi muiden perustulomallien kaltaisesti sosiaaliturvan ja monenlaisen toimeliaisuuden yhdistämisen.

3) Ansioturvareformi
Ehdotimme reilu vuosi sitten asiantuntijaryhmän (Hiilamo, Lepomäki, Pöysti, Soininvaara, Vartiainen) voimin ansioturvareformia, jonka keskeinen idea on, että ansiosidonnainen työttömyysturva -etuus jaettaisiin työttömyyden sattuessa tasaisemmin niiden ihmisten kesken, jotka ovat osallistuneet tuon etuuden rahoittamiseen. Eli että ansiosidonnaista maksettaisiin suoremmin siinä suhteessa kuin henkilön palkasta on maksettu työttömyysvakuutusmaksua. Nykyisin kaikista palkoista tilitetään työttömyysvakuutusmaksua (jolla ansiosidonnaista katetaan verorahojen lisäksi; työttömyyskassojen osuus kustannuksista on vain 5%), mutta ansiosidonnaista eivät saa henkilöt, jotka ovat esimerkiksi osa-aikaisen työskentelyn lomassa toimineet myös yksinyrittäjinä, freelancerina tai joilla on yritykseen rinnastettava toimi. Sitä eivät myöskään saa henkilöt, jotka eivät ole liittyneet työttömyyskassaan – ei, vaikka heidän palkoista on vuosikausia tilitetty kyseistä vakuutusmaksua ja muita veroja. Se on mielestäni väärin.

Sitten Timonen väittää minun ajavan yövartijavaltiota. Ei pidä paikkaansa. Olen lehtihaastatteluissa todennut, että tavoiteltava suhde julkisten menojen ja BKT:n välillä voisi tulevaisuudessa olla noin 40 %. Se olisi enemmän kuin Sveitsissä ja lähellä Saksan tasoa. Yövartijavaltiossa tuo suhde olisi esim. EVAn määritelmän mukaan Suomessa luokkaa 5 %. On selvää, ettei tällaiseen suhteeseen – siis esim. 40 % – päästä kuin vuosien (tai vuosikymmenten) kuluessa ja silloinkin ainoastaan, jos BKT:lle annetaan kasvutilaa. Se edellyttäisi todennäköisesti myös nykyisen työeläkejärjestelmän korvaamista osittaisella yksityisellä eläkesäästämisellä, koska julkiset eläkemenot jatkavat kasvuaan ja nostavat siten tuota tunnuslukua automaattisesti. Hyvinvointivaltio tarvitsee rinnalleen hyvinvoivan ja markkinatalouden periaatteilla toimivan kansantalouden.

Ja kiitos Timosen, uunissa ollut pannukakku kärähti. Harmittaa!

 

 

Kommentit
  1. 1

    Väinö Lilius sanoo

    Lepomäen maailmassa jokainenhan on vastuussa omista tekosistaan niin mitä se sinua sen pannukakun pilaamisesta syyttää?

  2. 2

    Putte Wilhelmsson sanoo

    ”Sitten Timonen väittää minun ajavan yövartijavaltiota. Ei pidä paikkaansa. Olen lehtihaastatteluissa todennut, että tavoiteltava suhde julkisten menojen ja BKT:n välillä voisi tulevaisuudessa olla noin 40 %.” Lepomäki Facebookissa 3.4.2016.

    ”Julkisen sektorin koko on Lepomäen mukaan aivan liian suuri, jotta talous voisi toimia kunnolla. Valtion tulisi huolehtia ensisijaisesti sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta, oikeuslaitoksesta sekä köyhäinavusta, mihin riittäisi kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta.” Lepomäki Ylioppilaslehden mukaan 03/2014.

    Kun mieli kahdessa vuodessa muuttui peräti 30 prosenttiyksikköä, niin enää tarvittaisiin vaivaiset 10, jotta oltaisiin julkisen talouden nettomenojen nykyisessä suhteessa bruttokansantuotteeseen (50,6 %). Ja Elina voisi työn ikään kuin tultua tehdyksi palata politiikasta takasin pankkisektorille.

    • 2.1

      Jussi sanoo

      ’”En mä ole missään nimessä romuttamassa valtion vahvaa roolia, ei julkisen sektorin koko tule sataan vuoteen olemaan kymmentä prosenttia”, Lepomäki sanoo.

      Eikä sen pitäisikään olla, Sveitsin mallin mukainen 40 prosenttia olisi realistinen ja riittävä tavoite.’

      Nyt on syytä kysyä myös YO-lehden toimittajalta, miksi juttuun on jätetty keskenään ristiriitaisia mielipiteitä, varsinkin kun alkuperäisessä jutussa kummankin osalta on epäselvää mikä osa on suoraa lainausta ja mikä inferenssiä (toisin kuin omassa muokatussa sitaatissasi).

  3. 3

    Pauli Räsänen sanoo

    Lepomäki, valtinvarainministerinä olisi mielenkiintoinen kokeilu, hän on aikamme hurja hilja,eli Hilja Riipinen, noin olemukseltaan ja päättäväisyydeltään.. Yövartia valtio myös voisi, kenties olla kokeilemisen arvoinen kokeilu, esimerkiksi jos pääsisimme yhdysvaltain kaltaiseen vankie lukumäärään, meidän tulisi välittömästi yksityistää vankeihoito klusterimme, kuitenkin poiketen jenkkimallista, meidän ei tule maksaa konnie ja muiden hyypiöiden eristämisestä, vaan yritysten tulee toimia tuottavasti , ragaistusta kärsivien työvoimalla vapailla markkinoilla, jolloin mahdollisesti saadaan kilpailukykymme todella lentoon. Markkinaliberalististen arvojen mukaisesti, tällöin jokaisen olisi ansaittava vapautensa, moiteettomalla käytöksellä. Myös moottritie ja muu alempi tieverkko tulisi myös yksityistää, siitä saisi myös mukavat tuotot,vaikkapa eläkeyhtiöille ja muille institutionaalisille sijoittajille. Jokamiehenoikeus olisi myös poistettava muinaisjäänteenä, se toisi myös uuden työllistävän bisnesalueen maaalueiden vartioinnista, pienestäkin rikkomuksesta, saisi tuomion ensiksi mainitsemaani vankilabisneksen asiakasvirtaan. Jälkikäteen joku viisauttaan vantaroiva historioitsia, tosin voisi nimetä, kokeilun markkinafasismiksi.

  4. 4

    Julius Torkkeli sanoo

    Iso plussa Timoselle vastineen rehdistä julkaisemisesta ja vielä sellaisenaan.

    Itse katson maailmaa aika eri vinkkelistä, kuin Timonen ja olisikin toki mielenkiintoista nähdä vastineen vastine näihin Lepomäen korjauksiin. Lepomäen työhistorian ruotimista tuskin kukaan kaipaa, mutta kommentit näihin Lepomäen perustili ja ansioturvareformi avauksiin olisi mielenkiintoista saada täältä vasemmalta puolelta jotain kommenttia.

  5. 5

    Pekka Laaksonen sanoo

    Saku alkaa jo käyttämään Perussuomalaisten viestintätapaa. Tapa, jolla hän kirjoittaa pankin kaatumisesta, Lepomäen tehtävästä pankissa ja kaatumisen vastuunotosta on kuin maahanmuuttokeskusteluiden raiskauskirjoittelusta. Sopivilla sanankäänteillä syyllistetään kaikki asiantuntijat tekoihin, joihin heillä ei ole mitään osuutta. Mutta ilmeisestiu tässäkin tarkoitus pyhittää keinot.

    • 5.1

      stunned sanoo

      Lepomäellä on pankkitaustaisena oma osansa kriisissä. Saku ei tietenkään väitä, että riski olisi realisoitunut Lepomäen ansiosta, mutta hän on ollut mukana patoamassa vettä altaaseen, joka sitten romahti ja vyöryi kansalaisten niskaan.

      Persuista kirjoittelu ilmeisesti sallitaan, koska silloin huomio kiinnittyy asiasta lillukanvarsiin — tekaistuun pakolaiskriisiin ja sen paisutteluun. Talous on persuja paljon tärkeämpi kysymys, jota oikeisto haluaa pitää vakan alla.

      Sakun mielipidekirjoitus talousliberalismista on minusta hänen parhaimpiaan.

  6. 6

    jore puusa sanoo

    Ilmeisesti suurin osa sosiaalisen median käyttäjistä on niin nuoria ja niin lyhyen poliittisen muistin omaavia, että eivät kykene oivaltamaan tosiasioita.
    Suomi oli vielä 1940 ja osin 1950 luvuillakin maa, jossa kunnan jauhot olivat tosiasia. Kunnan jauhot tarkoittaa tässä lainausta Päätalon kirjoista..köyhät ihmiset koettiin halveksittavina elätteinä.
    Koska koulutus oli kallista – vain johtavissa asemissa olevat ja alunperin hyvin toimeentulevista suvuista tulevat voivat opiskella.
    Asiat kuitenkin kääntyivät – kun vasemmisto alkoi ajaa yhä tehokkaammin sosiaalitukia, ilmaista sairaanhoitoa, ilmaista koulutusta ja montaa…montaa muuta asiaa jotka hitaasti kampesivat Suomen jopa feodaalisesta maasta sosiaalisesti tasa-arvoiseksi.
    Oleellista on ymmärtää, että kun oma käsityskykyni alkoi 50 ja 60 lukujen vaihteessa – toki perheeni tukemana selkentyä…näin miten oikeisto kaikin keinoin koetti estää jokaisen tasa-arvoisempaan elämään johtaneen sosiaali- ym uudistuksen. Se fakta on syytä pitää mielessä aina. Kokoomus ym puolueiden kaikki tarmo meni siihen että he yrittivät estää köyhemmän kansanluokan pienenkin nousun.
    Minulla on tästä vahvoja muistoja – koska synnyin 1952.
    Vasemmiston tekemän ja aikaansaaman tasa-arvoistumisen seurauksena monet varattomat oikeistoperheetkin ( heitäkin oli mm opettaja- ym virkamiesperheet) pystyivat kouluttamaan lapsensa ja elivät pidempään.
    Nyt oikeisto nauttii samoja sosiaalitukia ym kuin muutkin ja ilman historiaa sokeutuneina alkaa purkaa tai on purkanut tasa-arvoa. Tällaiset henkilöt kuin puheena oleva Lepomäki ovat ihmisiä, joille ei ole eikä voi olla käsitystä niiden henkilöiden elämästä, jotka eivät synny varakkaaseen perheeseen.
    Sen seurauksena he ajavat mistään piittaamatta köyhien sotkemista jalkoihin. Heiltä puutuu historiallinen konteksti samoin kuin fasisteiltamme jotka eivät näe taakse ja siksi reuhaavat piittaamatta seurauksista. Suomen ajoi miltei tuhoon oikeistolainen ja realiteeteistä piittamaton pullistelu Neuvostoliittoa kohtaan.
    Nyt puhutaan ja vihataan taas ”kommareita” käsittämättä mitään vasemmiston jakautumisesta ja toisaalta saavutuksista yhteiskunnalle.
    Mutta…
    Ihminen ei opi, ei ikinä, ei milloinkaan.
    Mennään taas nahkurin orsille, se sivistää.

    • 6.1

      jore puusa sanoo

      Vielä edelliseen liittyen—-
      Francis Bacon…brittitaiteilija ajatteli että: ” Jos ihmiset eivät pitäneet hänen teoksistaan hän tiesi tekevänsä asiat oikein!”
      Siksi kannustan niin Sakua, kuin itseäni ja jokaista empaattista ja hyvää ihmistä kirjoittamaan ja ilmaisemaan ROHKEASTI mielipiteensä huolimatta fasistien tai oikeistolaisten tai rasistien tai persujen tai Odineiden tai mitävittujen tai…. muiden sosiopaattien vainosta
      Olet ihminen vain ja vasta kun degeneroitunut konservatiivi hyökkää kimppuusi.
      Courage – rohkeutta!

      • 6.1.1

        hh sanoo

        Jore, taisit hiukan liioitella menneellä kurjuudella.
        Kyllä kunnon duunarikin pystyi jo keisarivallan aikana, yli sata vuotta sitten kouluttamaan lapsiansa ylioppilaaksi. Saattoi se vetää budjetin tiukaksi mutta tiedän tuon todeksi esivanhempieni historiasta. Eikä se ollut edes kovin harvinaistakaan. Ja, .. niin, luepa vaikka Väinö Tannerin nuoruuden muistelmat, ”Näin Helsingin kasvavan”.