Yövartijavaltiovarainministeri

– Minä en halua, että lapseni elävät isoina maassa, jossa sosiaalisia ongelmia hoidetaan alkoholipolitiikalla, jossa työttömyyttä hoidetaan sosiaalipolitiikalla ja jossa julkisen vallan tehottomuuteen vastataan lisäämällä julkista valtaa.

Näin kuvailee kokoomuksen puheenjohtajaehdokas Elina Lepomäki oman ihanteensa mukaista Suomea. Hän  korostaa markkinataloutta ja yksilön vapautta ja kavahtaa valtion valtaa ja holhousta.

Elina Lepomäki on varmasti enemmän asiapoliitikko kuin vaikkapa nykyinen puheenjohtaja Alexander Stubb. Sen Lepomäki sanoi selkeästi:

– Jos politiikalta kaivataan viihdettä, en ole oikea nainen.

Asiapoliitikkona hänet tunnetaankin ja se on hyvä asia. Hänen asiansa tässä kuitenkin hirvittää.

Lepomäki on puhdasoppinen markkinaliberalisti. Markkinaliberalistien tavoitteena on, että kaikkea toimintaa ohjaavat kilpailu, valinnanvapaus, vähäinen sääntely ja valtion mahdollisimman pieni rooli. He uskovat markkinoiden kaikkivaltiaaseen voimaan, markkinatalouden järkähtämättömiin lakeihin, jotka korjaavat kaiken. Valtio ei saa puuttua markkinavoimien näkymättömän käden tahtoon.

Ihan ulkomuistista luettelen keskiverron markkinaliberalistin tavallisimpia näkemyksiä.

Hän haluaa lakkauttaa työehtosopimusten yleissitovuuden, koska ihmisen suurinta vapautta on sopia itse työnantajan kanssa työehdoista ja palkoista. Hän haluaa ajaa alas työttömyys- ja sosiaaliturvan. Hän haluaa ajaa alas sosiaalipolitiikan yhteiskunnan kehittämisen välineenä. Hän haluaa tasaveron, jolloin rikas ja köyhä maksavat tuloistaan saman prosentin mukaan. Hän ei halua maahan humanitaarisia pakolaisia. Hän kannattaa yliopistoihin lukukausimaksuja.

Lepomäki itse on menestyjä. Markkinaliberaalien tapaan hän ei halua valtion sekaantuvan millään tavalla markkinoiden toimintaan.

Siinä mielessä on ironista, että Lepomäki teki pankkiuransa The Royal Bank of Scotland Groupissa. Se oli finanssikriisin suurimpia arkkitehtejä ja Iso-Britannian hallitus joutui kansallistamaan pankin vuonna 2008 sen tehtyä 24 miljardin punnan tappiot. Lepomäki työskenteli silloin riskienhallinnan asiantuntijana pankissa. Pankin pääomittamiseen käytettiin verovaroja yli 600 puntaa jokaista brittiä kohden ja valtio omistaa edelleen 73 prosenttia pankista.

Minkä markkinavoimat tuhosivat, niin sen valtio korjasi. Valtio siis puuttui suorastaan hävyttömällä tavalla markkinavoimien järkähtämättömiin lakeihin ja esti veronmaksajien rahoilla katastrofin syntymisen. Vastuuseen eivät joutuneet pankki, pankkiirit eivätkä riskienhallinnan asiantuntijat.

Jos teidän mielestänne suurin itsekkyys ja ahneus ovat suurinta vapautta, niin Lepomäen johtama kokoomus on teidän puolueenne. Pitäkää kuitenkin huoli siitä, että teillä on jo valmiiksi paljon rahaa ja kuulutte yhteiskunnan kermanjuojiin. En vihjaile mitään, mutta Lepomäen pyrkimys vähentää köyhien ja kurjien määrää voidaan tämän pärjääjäfilosofian valossa lukea hyvinkin raadollisesti:

– Lähdin politiikkaan siksi, että meillä olisi vähemmän köyhyyttä ja kurjuutta, eli että saisimme pienennettyä sitä ihmisten joukkoa, joilla ei ole mahdollisuuksia ja näköaloja päästä elämässään eteenpäin.

Lepomäki hallitsee numerot ja talousteoriat, se ei ole kenellekään epäselvää. Siinä mielessä hän olisi ehdottomasti pätevä valtiovarainministeriksi. Se valtio sitten olisikin yövartijavaltio, jossa valtion tehtäviin kuuluisi vain armeija, poliisi ja tuomioistuinlaitos. Kun sosiaalipolitiikka on ajettu alas, niin niitä kaikkia varmasti tarvitaan suojelemaan vähälukuista pärjääjien joukkoa osattomien massoilta.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, jos muuta ei ole sovittu.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    En ole aikoihin nähnyt yhtä uskonnollisin tavoin yhteen talousteoriaan uskovaa ihmistä.

    Pitää todeta rehellisesti, että Lepomäen politiikka pelottaa minua. Alexander Stubb kaikessa röyhkeydessään ei ole vähäosaisten vihollinen numero yksi. Stubb antaa köyhille edes sen vähän arvostuksen, että pahoittelee tilannetta vaikka ei sitä ymmärrä. Lepomäen harmaa maailma murskaisi vähäosaisen eikä edes huomaisi sitä.

  2. 2

    Petteri Räty sanoo

    ”Hän ei halua maahan humanitaarisia pakolaisia.”

    Mikä on lähteesi tälle? Esimerkiksi pakolaisista hän on lausunut:

    ”National Coalition Party member of parliament Elina Lepomäki says Finland should have a ”rolling” limit of 50,000 migrants, before imposing temporary border controls to stop the flow of people coming to the country to claim asylum.”

    ”Hän haluaa ajaa alas työttömyys- ja sosiaaliturvan.”

    Tätäkin minun on vaikea sovittaa hänen lausuntoihinsa, koska hän ajaa aktiivisesti perustuloa. Esim: http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212509-perustili-opintotuen-tilalle

    Jos nämä perustuvat blogistin väärinkäsityksiin, ei välttämättä kirjoituksen johtopäätökselläkään ole pohjaa.

      • 2.1.1

        Petteri Räty sanoo

        Lainauksia tuosta kirjoituksesta: ”Suomi on sitoutunut vastaanottamaan YK:n kriteerit täyttäviä kiintiöpakolaisia ja hyvä niin.”

        ”Humanitaarinen maahanmuutto pitäisi rajata Geneven pakolaissopimuksen mukaisiin vainottuihin ihmisiin. Apu sota-alueille pitäisi antaa paikan päällä, jolloin raha saadaan tehokkaampaan käyttöön. ”

        Minusta ihan järkeviä linjanvetoja eivätkä tue väitettä, että Lepomäki olisi kategorisesti pakolaisia vastaan. Huomattavaa on myös, että minun ensimmäinen lainaukseni on tuore (2016), mutta puheenvuoron kirjoitus on vuodelta 2011.

        • 2.1.1.1

          Pekka Rantamäki sanoo

          Eihän hänellä (pakolaisleireiltä tulevia) pakolaisia vastaan mitään olekaan, vaan omatoimisesti Suomeen saapuvia turvapaikanhakijoita vastaan. Lääkkeeksi tähän hän tarjoaa tietysti samaa lääkettä kuin perussuomalaisetkin – kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaamista. Ja rajan yli tulevat turvapaikanhakijathan liittyvät oleellisesti juuri Euroopassa käynnissä olevaan tilanteeseen.

    • 2.2

      VIK sanoo

      Perustulo on kyllä aivan eri asia kuin se ”perustili”, jota Lepomäki ajaa opintotuen tilalle.

  3. 3

    Pekka Virtanen sanoo

    Kokoomus pääsi keskisarjan puolueesta isoksi kahdesta syystä. Suomella meni hyvin, perusduunarikin pystyi kuvittelemaan olevansa vaurastumassa. Kun töitä oli lähes kaikilla niin oli helppo äänestää puoluetta, joka tahtoo verot ja tuet alas. Ihmiset kuvittelivat olevansa porvareita. Niinistön ensimmäinen yritys pressaksi osui samaan aikaan työväen presidentti ja muuta sontaa. Katainen toi kokoomuksen puolueena mukamas keskelle ehkä mukamas jopa vähän vasemmalle. Vastakkainasettelun aikakin oli ohi…. Kansa uskoi valheisiin ja sai mitä ansaitsi.

    Lepomäki palauttanee kokoomuksen rehellisesti sellaiseksi mitä se onkin. Puhtaasti rikkaiden etuja ajavaksi puolueeksi. Kokoomuksen kannatus tippuu luokkaan 10-15% tuon enempää ei Suomessa ole hyvin toimeentulevia tai sellaiseksi itseään luulevia.

    Itse pidän Harkimoa huonompana vaihtoehtona. Fiksu kaveri, joka ymmärtää peittää todelliset päämääränsä. Kansa ei taaskaan ymmärrä kun siltä viedään kaikki.

  4. 4

    Mark Andersson sanoo

    Ennakoin että Suomeen perustetaan Lepomäen ja kumppanien johdolla uusi oikeistopuolue, ja kokoomus jättäytyy siihen harmaaseen massaan, jossa ovat ennestään demarit, kepu ja nyt myös persut. Mikäs siinä, sellaisen puolueen kannatus pysynee matalalla, kuten muidenkin sellaisten puolueiden joilla on jonkinlainen profiili.

    Eiköhän se Halla-ahon puoluekin irtaudu harmaantuneesta emakkopuolueestaan.

    Sinällään ihan ok, jos maassamme olisi enemmän puolueita joilla on jonkinlainen luonne – vaikka psykopaattinenkin…

    • 4.1

      sanoo

      Kokoomuksen oikealle puolelle meneviä oikeistopuolueita on Suomessa aika-ajoin kokeiltu, mutta ne eivät ole ottaneet tulta alleen. Tällä hetkellä puoluerekisteriin juuri päässeellä Kansallisella Viskipuolueella on jotakin sellaisia piirteitä, mutta ilmeisesti pääfokus on alkoholipolitiikan lieventämisessä. 2010-luvun alussa Kansallinen Edistyspuolue r.y. epäonnistui kannattajakorttien keruussa eikä siitä virallista puoluetta koskaan ehtinyt tulla. 1990-luvulla eduskuntaan asti pääsi yhdeksi kaudeksi kahden kansanedustajan voimin Nuorsuomalainen puolue, mutta sen lento katkesi siihen kun äänestäjät sen yhden ainoan kauden jälkeen alkoivat pitää hommaa köyhiä kyykyttävänä kusetuksena. Eräänä valaisevana esimerkkinä, ennen eduskuntaan pääsyä se oli kampanjoinut aktiivisesti esimerkiksi opiskelijapiireissä mm. Teknillisen Korkeakoulun kampuksella ja vasta myöhemmin paljasti olevansa lukukausimaksujen ja lainapainotteisen opintotuen puolesta.

      Suomi on maa, jossa järkeään käyttävät keskituloisetkin haluavat turvaverkkoja esimerkiksi työttömyyden, sairastumisen tai pienten lasten vanhemmuuden varalta. Yksityisten vakuutusten mahdollisuuksia kattaa nämä skenaariot, pidetään heikkoina.

  5. 5

    Petri Honganmäki sanoo

    Vaan mitenkähän mahtaa mm. sanan-, lehdistö- ja liikkumisvapauden kanssa lopulta käydä? Houkutus vaientaa vastakkaiset mielipiteet ovat varmasti olemassa.

    Ja tosiaan… kenties on sittenkin parempi neuvotella hyvät työehdot valvontakoneiston kanssa että jaksavat ihanne-työssään päteä.

  6. 6

    Harri Kekki sanoo

    Lähdin politiikkaan siksi, että meillä olisi vähemmän köyhyyttä ja kurjuutta, eli että saisimme pienennettyä sitä ihmisten joukkoa, joilla ei ole mahdollisuuksia ja näköaloja päästä elämässään eteenpäin. (Lepomäki)

    Sattuvasti sanottu. Loppuviikosta julkituotu tutkimus kertoi, että 1918 tuo tavoite saavutettiin melko kohtuullisesti, varsinkin Lahden seudulla.

  7. 7

    sanoo

    Typerä valtio, maksatti yksityisen pankin tyrimisen kansalla. Case Islanti, ’nuff said.

    Niin ja voi olla myös erinomaisia huonoja esimerkkejä. Kaiketi mokakokemusten perusteella on helpompi tehdä korjauksia, eikä kuten Suomessa, jossa sitkeästi korjataan toimivaa ja tuetaan tyrittyä, Talvivaara vaikkapa.

    • 7.1

      Tatu Itkonen sanoo

      Se ongelmahan pankkien kaatumisissa on, että niissä on kansalaisten talletukset. Jos pankki kaatuu, ihmiset menettävät säästönsä. Pankit ymmärtävät tämän, ja juuri sen takia käyttäytyvät niin häikäilemättömästi:valtio kuittaa riskit kansalaistensa vuoksi. Ei ole mikään ihanteellinen yhtälö.

      • 7.1.1

        Pekka Virtanen sanoo

        Valtio takaa 100 000€ pankkitalletuksia. Perin harvassa taitaa olla suomalaiset, joilla on tuota enemmän pankkitilillä rahaa. Kannattaa huomioida, että sijoitetut varat (mm. rahastot ja osakkeet) eivät katoa mihinkään jos pankki kaatuu.
        Pankkien kaatumisesta aiheutuvat ongelmat tulevat luottamuksesta. Kaikki vain luottavat ettei pankki voi kaatua. Pankkien rahoitus härpäkkeet ovat niin monimutkaisia, ettei kukaan oikeasti tiedä miten ne toimii. Pitää vain luottaa.

        Islanti kaatoi pankkinsa ja on jo aikoja sitten toipunut subprime kriisistä….

  8. 8

    Pauli Hyvölä sanoo

    Saku: ”Lepomäki hallitsee numerot ja talousteoriat, se ei ole kenellekään epäselvää. ” Ja osaa siksi käyttää niitä väärin. Tässä esimerkki:

    IL: ”- Kyllähän kaikki Suomessa maksavat veroja. Suurituloisin seitsemän prosenttia maksaa valtion tuloveroista yli puolet, ja jos me hirveästi kiristetään tätä joukkoa, niin silloin myös sellaisilta ihmisiltä katoavat näköalat, jotka luovat uutta ja yrittävät, Lepomäki päättää.”

    Nuo suurituloiset maksavat Kelan tutkimusosaston mukaan veroja 0-50 %. Luomisen ja yrittämisen sijaan touhunsa on ollut kaikki viime vuodet pelkkää kuponginleikkaamista, kannustimien jakamista sulle-mulle ja potkujenjakamista. Tuo 7 % kertoo vain siitä, kuinka vähän veroista kerätään progressiivisina veroina. Ei siitä, että rikkaimmat olisivat yhteiskuntaluokkana hyviä veronmaksajia verosuunnittelijuuden sijaan.

  9. 9

    Teemu Toiviainen sanoo

    Haluaisin kuulla sosialisti Saku Timosen ratkaisun Suomen taloudellisiin ongelmiin, kun niin kärkkäästi kritisoi siihen selkeitä ratkaisuja esittänyttä Elina Lepomäkeä. Halusi sitä tai ei, elämme globaalissa markkinataloudessa, jossa vain kovalla työllä saavutetaan nykyisenkaltainen hyvinvoinnin taso. Yli 7 miljardia ihmistä on valmiina kilpailemaan jopa henkensä edestä siitä, mitä meillä täällä on. Sen säilyttämiseen tarvitaan yksilöiden innovaatioita ja halua menestyä – tämä saavutetaan usein (ei aina) yksilön mahdollisuudella saada siitä henkilökohtaista hyötyä muihin nähden. Tästä hyötyy johdannaisena myös valtio ja sen muut kansalaiset kohonneina verotuloina. Jos tämänkaltaista henkilökohtaista hyötyä ei ole saavutettavissa, jää ponnistelut valittettavan usein vain haaveiksi.

    Kokonaan eri asia on, haluammeko asua koneessa ja mikä painoarvo on yksilön ja kansakunnan taloudellisella hyvinvoinnilla kokonaisesta, kaiken elämän kattavasta hyvinvoinnista. Tosiasia on kuitenkin se, että taloudellinen hyvinvointi luo perustan myös henkiselle hyvinvoinnille. Tällä hetkellä yhteiskuntamme rakenne ei palvele taloudellisen hyvinvoinnin säilyttämistä.

    • 9.1

      Saku Timonen sanoo

      Miksi minulla pitäisi olla ratkaisu Suomen talousongelmiin? En ole taloustieteilijä eikä minulle kukaan maksa ongelmien ratkaisemista siinäkään tapauksessa, että minulla olisi ratkaisu.

      • 9.1.1

        Teemu Toiviainen sanoo

        Voin olla toki vanhakantainen, mutta jos itse lähden kritisoimaan jotain asiaa, on minusta kohteliasta esittää parempi vaihtoehto tilalle. Toki nykyaikainen politiikka ei toimi tällä tavoin, vastaukseksi riittää yksi sana: ”ei”. On kovin helppoa syyttää ihmisiä riistokapitalisteiksi yms., mutta mielestäni on hedelmällisempää keskustella asioista vain asioina. Eikö hyvä lähtökohta olisi, jotta paras argumentti voittakoon. Omasta tekstistäsi en löytänyt muuta argumenttia, kuin rivien välistä päättelemäni: mennään kuten ennenkin?

        • 9.1.1.1

          Esa P.Ruoho sanoo

          ja sinusta Lepomäen ratkaisu on se millä suomi nousee ja tulee parempi yhteiskunta vai onko sinulla kenties joku oma ratkaisu jolla se tehdään? Eikä silläkään ole mitään merkitystä vaikka olisikin, ellet ole suomen hallituksessa. Minulla olis ratkaisu, mutta en kerro sitä sinulle.

          • 9.1.1.1.1

            Teemu Toiviainen sanoo

            Olen ollut elina Lepomäen kanssa lähes kaikesta samaa mieltä, ainoastaan korkeakoulutuksen maksullisuus hieman epäilyttää.

            Jos tiivistän ideologiaani, kannatan sosialismia siihen pisteeseen saakka, että kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet ponnistaa työmarkkinoille (koulutus, terveydenhuolto). Siitä eteenpäin kannatan meritokratiaa, eli omien näyttöjen ja panostuksien perusteella ansaittua elintasoa. Tietenkin vammaiset ja sairastumiset erikseen, mutta ne tapaukset ovat niin marginaalissa, etteivät ne vaikuta kokonaisuuteen.

            En sisimmissäni haluaisi näinkään raadollista järjestelmää, mutta olen realisti. Maailmassa on yli 7 miljardia ihmistä kilpailemassa lähes vapaassa globaalissa markkinataloudessa hyvinvoinnista. Nykyistä tasoa ei vain voi säilyttää makaamalla laakereillaan. Meillä ei ole mitään sellaista etua markkinoilla, mitä ei muillakin lähitulevaisuudessa olisi. Koulutuskin on vapautumassa internetin välityksellä. Minusta olisi aika mukavaa, jos kaikki voisivat vain olla ja keskittyä filosofoimaan ja maailman parantamiseen elintason säilyessä korkealla. Tällä hetkellä asia ei ole näin, tulevaisuudessa toivottavasti. Siihen asti on mentävä markkinatalouden ehdoilla, siis tietyissä määrin. Kuten edellä totesin kukaan ei varmasti halua asua koneessa ja taloudellinen hyvinvointi on vain osa elämän hyvinvointia.

            Hienoa Esa jos sinulla on ratkaisu. Sinun kaltaisilla ihmisillä tämä maa varmasti saadaan nousuun.

        • 9.1.1.2

          liisa hirvonen sanoo

          Lepomäen kannattaman talousajattelun mukaisesti vain varakkaille tarjottaisiin sosialismia (mikäli sillä tarkoitetaan valtion osallistumista: yritystukia, valtion antamaa turvaa konkurssien varalta tai talouskriisin yhteydessä ja pääsyä valtion yhtiöiden johtoon tai rahalaitosten johtoon, oikeus harjoittaa verosuunnittelun nimissä veronkiertoa) ja kaikille muille kansalaisille kovaa ja raakaa kapitalismia (ei julkisin varoin tuotettuja palveluja, koulutusta, asuntotuotantoa, perusturvaa – mutta velvollisuus osallistua vertonmaksajana mm. pankkien ja huonosti hoidettujen yritysten pelastamiseen).

          Kyllä tätä menoa voi kritisoida esittämättä tarkempaa vaihtoehtoa.

          • 9.1.1.2.1

            Teemu Toiviainen sanoo

            Jostain syystä en tunnista tuollaisia elementtejä Lepomäen antamissa haastatteluissa tai hänen kirjoituksissaan. Politiikassa joudutaan ratkaisut tekemään reaalimailmassa, joka käsittää siis koko maapallomme tilanteen. Ideaalimaailmassa minäkin kannattaisin hieman erilaista politiikkaa.

          • 9.1.1.2.2

            liisa hirvonen sanoo

            Tämä Sakun tekstistä:

            ”Lepomäki teki pankkiuransa The Royal Bank of Scotland Groupissa. Se oli finanssikriisin suurimpia arkkitehtejä ja Iso-Britannian hallitus joutui kansallistamaan pankin vuonna 2008 sen tehtyä 24 miljardin punnan tappiot. Lepomäki työskenteli silloin riskienhallinnan asiantuntijana pankissa. Pankin pääomittamiseen käytettiin verovaroja yli 600 puntaa jokaista brittiä kohden ja valtio omistaa edelleen 73 prosenttia pankista.”

            Eli: voitot ja osinkotulot ovat yksityisiä, mutta tappiot maksaa valtio, siis kansalaiset. Näinhän meilläkin aikoinaan pankkikriisi hoidettiin.

          • 9.1.1.2.3

            Teemu Toiviainen sanoo

            Niin siis tuo oli Sakun tekstistä, joka on aivan totuudenvastainen. Elina vastaa itse: https://www.facebook.com/elina.lepomaki/posts/1122169077833590

            Elina on nimenomaan vastustanut yksityisten tappioiden sosialisoimista yhteisistä varoista ja varoittanut sen aiheuttamasta moraalikadosta. Saku Timonen kirjoittaa tässä asiassa aivan puuta heinää.

          • 9.1.1.2.4

            Saku Timonen sanoo

            Enpä ole väittänytkään juuri Lepomäen kaataneen pankkia veronmaksajien syliin.

          • 9.1.1.2.5

            liisa hirvonen sanoo

            Pankkimaailman kasinopeleistä kirjoittaa myös Esko Seppänen US-blogissaan otsikolla: ”Stubb vai Lepomäki”. Sekin kannattaa lukaista. Kokoomuksella on ollut hinku esiintyä jopa työväen puolueena ja hyvinvointivaltion puolustajana tai milloin mitäkin. Näytöt – todelliset teot – kertovat kyllä ihan muusta.

            Omassa kommentissani puhuin talousajattelusta, talouspolitiikasta jonka kansalaiset ovat saaneet kyllä tuntea nahoissaan. Ja tosiaankin, ei Saku kirjoituksessaan väittänyt Lepomäen kaataneen pankkia veronmaksajien syliin, vaan olleen mukana. Kuten on ollutkin.

          • 9.1.1.2.6

            Pekka Rintamäki sanoo

            Suomen suurimman yksittäisen sosiaaliturvan on tähän mennessä nostanut ”Nalle” Wahlroos myydessään pienen pankkiiriliikkeensä valtiolle miljardin markan ylihintaan. Samalla kaupalla hänestä tehtiin valtiovetoisen pankin johtaja. Sai myöhemmin mainetta siirtämällä kirjansa ruotsiin ja vähät rahansa turvaan suomen ahneelta verottajalta.
            Se, että jokainen lanttinsa on peräisin veronmaksajien kukkarosta ja sinänsä vain tavallista parempi toimeentulotuki ei estä häntä olemasta kovan luokan kapitalisti.

          • 9.1.1.2.7

            Kirsti Kuusisto sanoo

            Ja lisäksi nostaa melkoisia maataloustukia.

      • 9.1.2

        Anssi Keskiväli sanoo

        Se on ihan selkeä argumenttivirhe, että jonkin asian kritisoijalta vaaditaan välitöntä ratkaisua kritisoimaansa asiaan.

        • 9.1.2.1

          Teemu Toiviainen sanoo

          No ehkä olet oikeassa. Ymmärrän toki suomalaisten tarpeen purnaukseen – onhan se tavallaan asioiden pyörittelyä ympäri ja niiden tarkastelua jokaiselta kantilta. Kuskustelukulttuuri on kuitenkin mennyt lähes pelkästään purnaamisksi, eikä kukaan esitä enää vaihtoehtoja. Ehkäpä jonkinlainen kultainen keskitie näistä olisi optimi. Sitä odotellessa.

        • 9.1.2.2

          Pekka Rintamäki sanoo

          Missä tahansa fiksussa firmassa on aloitelaatikko johon saa jättää myös ”purnausta” perseellään olevasta asiasta johon ei tiedä ratkaisua. Fiksu johto tahtoo tietää ne perseellään olevat asiat eikä kengi persiille sitä joka ne tuo julki.

          Kokoomuslainen politiikka on parhaimmillaan sitä, että porvari saa rauhassa lojua sohvalla ja lihoa mutta työmiehensä ei näe nälkää.

          Jos semmoinen porvari vielä eläisi niin köyhänäkin häntä ihan mielelläni äänestäisin. Mut viimeinen wanhan ajan patruuna jossa oli vielä kuivaa ruutia taisi olla Einari Widgren.

          Nykypatruunat ja poliitikot ovat pikemminkin haaskalintuja. Mässäilevät raadoilla joita politiikkansa tuottaa mutta eivät huolehdi karjasta tai laitumista.

    • 9.2

      Pessi Termonen sanoo

      Ratkaisuksi talousongelmiin itse käyttäisin Itävallan mallia ja Keynesiläistä-talouspolitiikkaa. Ottamalla lisää velkaa ja käyttämällä rahat työllistymiseen, infrastruktuurin korjaushankkeilla ja muilla valtion rahoittamilla projekteilla, jotka työllistäisivät ihmisiä useammilta aloilta. Koska loppujen lopuksi talous perustuu rahan kiertokulkuun, eikä siihen, että rahat vain piilotetaan johonkin nurkkaan.

      • 9.2.1

        Teemu Toiviainen sanoo

        Olen itse miettinyt paljon julkisen puolen työpaikkojen luomista työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisemikseksi – eli tulisiko sitä tehdä ja missä määrin. Tuo Itävallan mallihan pohjautuu ainakin osittain tämänkaltaisellekin ajattelulle. Velkaantumisaseteellehan se ei hyvää tee, mutta työ on kuitenkin parasta sosiaaliturvaa. Se ehkäisee monia syrjäytymiseen liittyviä ongelmia, jotka tulevat kuitenkin yhteiskunnan maksettavaksi. Eli se näinollen säästää myös jonkun verran verorahoja? Toisaalta valtiojohtoiset yritykset harvoin pystyvät pärjäämään globaalissa kilpailussa jäykkien rakenteidensa vuoksi.

        En ole täysin tämänkaltaista ajattelua vastaan. Infraan sijoittaminen voisi olla myös muullekin taloudelle kannattavaa, onhan esim. meidän tiestö huonossa kunnossa ja myös elinehto meidän taloudelle. Itävallan eläkejärjestelmä oli myös erittäin milenkiintoisen ja oikeudenmukaisen oloinen.

        Olet oikeassa, että talous perustuu rahan kiertokulkuun. Sisämarkkinoiltahan moni yritys ponnistaa myös globaaliksi toimijoiksi. Useinhan meillä on ongelmana liian kalliit tuotteet. Eikö taloutemme ole osittain tämän johdosta keskittynyt investointituotteisiin? Toki sotakorvaukset toimivat lähtölaukauksena sellaiselle. harmi vain, että tällä hetkellä maailmalla kaupaksi menevät enemmän kulutustuotteet. Ongelma meillä on myös vientiyritysten keskittyminen liiaksi harvoihin aloihin.

        En toki ole taloustieteilijä. Onneksi kansantalous on hyvinkin yksinkertaista: viedään enemmän kuin tuodaan.

        • 9.2.1.1

          Pauli Hyvölä sanoo

          ”En toki ole taloustieteilijä. Onneksi kansantalous on hyvinkin yksinkertaista: viedään enemmän kuin tuodaan.”

          Pieni tarkennus: Ulkomaan kaupan edut syntyvät viennistä JA tuonnista.

          Jos vientiä on kovin paljon enemmän, se kertoo joko olemassa olevista tai kehittymässä olevista ongelmista. Siksi yleensä tasapainotilaa pidetään parhaana.

    • 9.3

      Heikki Sormunen sanoo

      Ne 7 miljardia ihmistä pyrkivät siihen, mitä täällä on. Mutta vain toistaiseksi, mikäli kokoomuslaiset saavat jatkaa huseeraamistaan. Kokoomuksella on ollut yhtä vaalikautta lukuunottamatta joko pää-, tai valtiovarainministerin salkku hallussaan jo vuodesta 1987. Koko ajan on leikattu ja yksityistetty, ajettu alas sitä, mitä hyvinvointivaltioksi kutsutaan.

      Eikä se mikään ihme ole. Kokoomus vastusti ja jarrutti peruskoulua ja opiskelijoille maksutonta koulutusta. Se vastusti ja jarrutti julkisen terveydenhollon rakentamista. Kokoomus on vastustanut lähes jokaista työelämään tehtyä muutosta, jos ne ovat edes vähänkin parantaneet työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla.

      Kokoomus vastustanut kaikkea hyvinvointivaltioon liittyvää ja nyt se haluaa purkaa sen. Kokoomuslaisessa ajattelussa ihmisten tehtävä on palvella taloutta, vaikka talouden tulisi olla vain väline, jonka pitää palvella ihmisten tarpeita. Talous on hyvä renki, mutta huono isäntä.

      On kuitenkin tavallaan hyvä asia, että kokoomuslaiset alkavat näyttää todellisen karvansa. Kun tehdään tutkimuksia suomalaisten arvoista ja asenteista, niin juuri mikään ei osu yksiin kokoomuseliitin arvojen ja asenteiden kanssa.

      • 9.3.1

        Teemu Toiviainen sanoo

        Kokoomuksessa on paljonkin asioita, jotka eivät sopeudu moraalikäsityksiini – siksi äänestänkin jokainen kerta kokonaisuuden parhaimmin huomioonottavan puolueohjelman perusteella. Historiassa on kieltämättä surkeita esimerkkejä – toki niitä on muillakin puolueilla.

        Nykytilanteessa ongelmahan on se, että meillä ei ole varaa pitää nykyisenkaltaista hyvinvointivaltiota yllä. Ratkaisuvaihtoehdot taitavat olla supistaa hyvinvointipalveluita buljetin mukaan tai yrittää kasvattaa verotuloja parantamalla yritysten toimintamahdollisuuksia. Tai sitten jokin puoliväli noista kahdesta. Ei tässä sen monimutkaisemmista asioista ole kyse. Tuskin kukaan haluaa ehdoin tahdoin lyödä lyötyä vielä enemmän – en minä ainakaan. Tai saattaa sellaisakin olla, mutta eikö niitä psykopaatteja ole kuitenkin vain se 2% väestöstä?

        • 9.3.1.1

          Heikki Sormunen sanoo

          Suomi on vauraampi, kuin koskaan historiassaan. Kun hyvinvointivaltion rakentaminen alkoi sotien jälkeen, niin Suomi oli nykyiseen verrattuna köyhä maa. Sotien jälkeen se nykyistä köyhempi maa maksoi sotakorvauksia, jälleenrakensi, veti sähköt joka savuun, laajensi tie- ja rautatieverkostoaan.

          Se nykyistä köyhempi Suomi rakensi pääasiassa 1960 ja -70 -luvuilla pohjoismaisen hyvinvointivaltion pala palalta – Kokoomuksen vastustuksesta huolimatta.

          Köyhällä Suomella riitti rahaa infran rakentamiseen ja elämisen laadun parantamiseen. Nyt vauraan Suomen rahat eivät muka riitä edes infran kunnossapitämiseen, saati sitten siihen hyvinvointivaltion ylläpitämiseen.

          Kyse on valinnoista. Siitä, mihin yhteiskunnassa oleva varallisuus käytetään. Arvoista, asenteista ja moraalista.

          • 9.3.1.1.1

            Teemu Toiviainen sanoo

            Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Mistä itse leikkaisit sen 5,4 miljardia euroa, jota tänäkin vuonna otetaan lisää velkaa? Tai miten parantaisit yritysten toimintamahdollisuuksia leikkausten estämiseksi?

          • 9.3.1.1.2

            Tatu Itkonen sanoo

            Sipilän aivopesu on näemmä tehnyt tehtävänsä. Kohta varmaan väität, että Suomessa on lääkäripula, vaikka lääkäreitä on enemmän kuin koskaan Suomessa, ja kymmenen vuoden päästä enemmän kuin nyt.

          • 9.3.1.1.3

            Heikki Sormunen sanoo

            Mistä sinä leikkaisit? Miksi? Tee tarkka ja konkreettinen lista ja perustele valitsemasi leikkauskohteet talousteoreettisesti ja yhteiskuntapoliittisesti aukottomasti, pätevästi ja pitävästi.

          • 9.3.1.1.4

            Heikki Sormunen sanoo

            Kerro myös se, miksi valtion pitäisi pitää huoli yritysten toimintamahdollisuuksista ja kilpailukykyvystä. Sellainenhan haiskahtaa sosialismilta, kun valtio vastaa yritysten toiminnasta. Eivätkö markkinat hoidakaan tuollaisia seikkoja? Vai onko mahdollisesti niin, että voitot ovat ykstyisiä, mutta tappiot ”sosialisoidaan”?

          • 9.3.1.1.5

            Teemu Toiviainen sanoo

            Jaa että miksi valtion pitäisi pitää huoli yritysten toimintamahdollisuuksista ja kilpailukyvystä.. toivottavasti tämä oli joku huono vitsi, jota en ymmärrä. Rahaa saa seinästä ja sähköä pistokkeesta? Pohjois-Korea lienee hyvä esimerkki siitä, miksi valtion kannattaa pitää huoli yritysten kilpailukyvystä ja yrittää houkutella yrittäjiä yrittämään.

            Voitaisiinhan me pyöritellä vain omia rahoja sisämarkkinoilla, eikä yrittää myydä mitään ulkomaille. Sitten ei kyllä olisi varaa ostaa muuta, kuin oman kansakunnan tuottamia asioita, jos niitäkään. Aika nopeasti tulisi ikävä banaaneja ja Iphoneja ym.

            Itse lisäisin määrärahoja koulutukseen ja nimenomaan koulutukseen kaikenikäisille ja tasoisille. Myös koko koulutusjärjestelmää tulisi uudistaa yhteneväisemmäksi – tulevaisuudessa, ja nykyäänkin jo, ihmisten täytyy päivittää osaamistaan jo muutaman vuoden välein pärjätäkseen globaalissa kilpailussa.

            Yrittämisen verotusta olisi ehdottomasti alennettava kilpailukykyiselle tasolle. Viron veromalli sopisi meille hyvin Suomeenkin (investoinnit verovapaina, vasta osingoista maksetaan). Paikallinen sopiminen palkoissa Ruotsin tapaan. Muuten säilytettäisiin toki budjetin mukaan hyvinvointivaltiota, tärkeimpinä koulutus ja perusterveydenhuolto. Sosiaalimenot, nyt vain ovat kaikkein suurin lovi valtion kassassa, joten sieltä olisi kai pakko leikata ensi kädessä.

            Panostetaan mieluummin työn tekemisen mahdollistamiseen (PK-yrittämiseen) ja koulutukseen, vasta viimeiseksi sosiaaliturvaan – niinhän kai tämä hyvinvointivaltio on alunperin suunniteltukin. En usko, että täällä kukaan kuolisi nälkään tai jäisi taivasalle, vaikka reilulla kädellä leikattaisiinkin sosiaalituista. Vaatisi toki suuria uudelleenjärjestelyitä.

            Toki toinen vaihtoehto voi olla mennä vain niin kuin ennenkin ja ottaa röyhkeästi lisää lainaa Kreikan tapaan. Voihan olla, että saataisiin vedätettyä muuta maailmaa hetken aikaa ja lopulta maailmantalouden kupla puhkeaa ja selviydymme ihmeellisesti voittajina. Nuo tarinat vain ovat kaikki lopulta päättyneet ikävästi.

          • 9.3.1.1.6

            liisa hirvonen sanoo

            Eikö muka yrityksien toimintamahdollisuuksia ole jo useita vuosia helpotettu monin tavoin? Mitä siitä seurannut? Ennätysmäisen suuret osinkotulot ja jättimäinen työttömyys. Kyllä tässä maassa rahaa on, siitä ei ole pulaa.

          • 9.3.1.1.7

            Heikki Sormunen sanoo

            Olet ladellut kokoomuslaista löysää diipadaapaata ja vaatinut ainakin minulta ja Sakulta konkreettisia vastauksia heittoihisi.

            Kirjoitit myös pitkän litanian sitä samaa diipadaapaata siitä, miten valtion pitäisi tukea yritystoimintaa. Verot valtion pussista.

            Miksi valtion tulisi tukea yrityksiä verotuksen, tai minkään muunkaan konstin muodossa? Markkinoidenhan pitäisi pitää huoli yritysten toiminnasta. Nyt porvarihallitus satsaa kaikkensa kilpailukykyyn ja yritysten kannattavuuteen.

            Samaan aikaan pidetään maljapuheita markkinataloudesta ja jostakin hiilestä, johon kaikkien (eli opiskelijoiden, työntekijäiden, eläkeläisten, työttömien ja sairaiden) pitäisi nyt puhaltaa. Missä ne kaiken hoitavat markkinat nyt luuhaavat?

          • 9.3.1.1.8

            Teemu Toiviainen sanoo

            Kaiken hoitavat markkinat luuhavat tuolla maailmalla. Ja siksi valtion tulisi tukea yrityksiä, jotta ne eivät lähtisi tuonne maailmalle luuhaamaan ja maksamaan veroja johonkin toiseen maahan. Tai pikemminkin yritykset perustetaan mieluummin Suomestakin sellaiseen maahan, jossa yrityksellä on tosiasialliset mahdollisuudet kasvaa ja kukoistaa. Se, mikä suomalaisilta on tuntunut menneen täysin ohi, on globalisaatio. Maapallosta on yhdessä hujauksessa tullut pienen pieni alue, jossa yritykset ja osaajat vaihtavat paikkaa yhdessä hujauksessa. Voittajina selviytyvät ne maat, jotka houkuttelevat yrittäjiä. Velvollisuudentunto suomalaisiin voi jossain määrin toimiakin, mutta ulkomaisia yrittäjiä ja osaajia tänne on tällä menolla turha haikailla.

            En toki väitä, että minun sanomani on absoluuttinen totuus, mutta nämä talousasiat ovat oikeastaan naurettavan yksinkertaisia, kun niitä oikein rupeaa miettimään. Ei siihen mitään professuureja tarvita. Ja kuten olen moneen otteeseen täällä todennut, elämässä on muutakin kun taloudellinen hyvinvointi. Kunnossa oleva talous kuitenkin helpottaa elämää kummasti ja mahdollistaa paljon miellyttäviä asioita.

          • 9.3.1.1.9

            Heikki Sormunen sanoo

            Sitäkö se kaiken hoitava vapaa markkinatalous sitten onkin, että valtioiden pitää tukea yrityksiä? Suorastaan kilpailla siitä, mikä valtio eniten tukee niitä kaiken hoitavilla vapailla markkinoilla toimivia yrityksiä, jotka eivät halua sääntelyä, byrokratiaa, eivätkä valtioitten puuttumista mihinkään toimintaansa?

            Nyt Suomen valtion pitäisi huoli yritysten kannattavuudesta ja kilpailukyvystä, mutta antaa markkinoiden olla vapaat, olla puuttumatta millään tavalla yritysten toimintaan. No, yritystukia valtio nyt toki saa jakaa, mutta ei verottaa.

            Tarvitaessa tässä vapaassa markkinataloudessa hallituksen on hoidettava yritysten kilpailyky vaikka pakkolakien voimalla.

          • 9.3.1.1.10

            Teemu Toiviainen sanoo

            Minulle ei nyt Heikki millään aukea tuo sinun ajattelusi. Ehkä en vain ymmärrä, mutta jos pidetään asiat ihan strategisella/makrotasolla: mistä oikein sitten valtio saa tuloja yhteiskunnan pyörittämiseen, jos ei yrityksiltä? Mistä oikein saadaan rahaa sisään, jos yritykset eivät vie ulkomaille? Rahaa täältä valuu kuitenkin ulos, kun kulutamme ulkomaisten yritysten tuottamia hyödykkeitä. Jos ei mennä sen monimutkaisempiin koukeroihin, niin miten tämä talous oikein sitten pyörii? Valista minua ihmeessä, jos en ymmärrä.

          • 9.3.1.1.11

            Heikki Sormunen sanoo

            Lainaan tähän jo edesmennyttä vuorineuvos Tauno Matomäkeä, joka kiteyttää markkinatalouden ja valtion suhteen:

            ”- Yhteiskuntavastuu ei kuulu markkinatalouteen. Yhteiskunta hoitaa seuraukset, markkinatalouden jämät. Markkinatalous on armoton järjestelmä, eikä siinä tunneta yksilöä eikä paikkakuntaa. Se on suurten yritysten taistelukenttä.”
            -MTV/Uutiset 28.1.2008

            Seurauksia ja jämiä yhteiskunnalle on sälytetty hoidettavaksi, ilman mitään velvoitteita, vain toivomuksia esittäen. Sitä Lepomäki nyt haluaa lisättäväksi entisestään.

            Tukea yhteiskunnan pitäsi antaa, pitää huolta yritysten kilpailukyvystä – ja hoitaa seuraukset. Se on kaiketi sitä uusliberalistista vapautta. Heti-kaikki-mulle-nyt ja siivotkaa sotkuni sitten jälkeenpäin. Niitä markkinat eivät hoida.

            Koska tämä ei ole varsinaisesti keskustelupalsta ja koska sinä enimmäkseen latelet loputtomiin toistettuja kokoomuslitanioita, niin lopetan tämän omalta osaltani tähän.

            Tule uskossasi autuaaksi.

          • 9.3.1.1.12

            Teemu Toiviainen sanoo

            Sen verran on vielä pakko korjata, että Elina Lepomäki on nimenomaan ollut yksityisten yritysten tappioiden sosialisoimista vastaan ja varoittanut sen aiheuttamasta moraalikadosta – toisin kuin väitit. Itse olen täysin samoilla linjoilla, enkä usko kovin monen ajattelevan toisin.

            Jostain syystä en oikein ymmärrä mistä tuo ainainen yrittäjävastaisuus kumpuaa. En ole itse yrittäjä, koskaan ollutkaan. Olen ihan ruohojuuritason duunari julkisella puolella. Osaan silti ymmärtää yrittäjien merkityksen yhteiskunnalle ja kunnioittaa heitä minunkin työpaikkani mahdollistajana.

            Mehän emme voi valita maailmanjärjestystä ja siinä vallitsevaa talousjärjestelmää. Voimme yrittää pärjätä siellä tai olla täysin ulkona (P-Korea). Ei kukaan pidä sitä täydellisenä tai täysin oikeudenmukaisena. Toivottavasti se tulevaisuudessa tarjoaa tasa-arvoisemmat mahdollisuudet kaikille.

    • 9.4

      Pekka Pehkonen sanoo

      Hieno oivallus: ” Tosiasia on kuitenkin se, että taloudellinen hyvinvointi luo perustan myös henkiselle hyvinvoinnille.” Upeeta! Tämä täytyy kertoa kaikille…

    • 9.5

      Kennett Ylitalo sanoo

      Suomi:

      Puolet vuodesta pimeää ja kylmää, ruokakasvit eivät kasva ilman lisättyä energiaa.
      Ei valtavia luonnonvaroja, eikä ympärivuotisia energialähteitä.
      Ei mahdollisuutta aurinkoenergiatalouteen 60 latitudin yläpuolella, vesivoima ei rullaa ympäri vuoden, turvetta ei voida tarpeeks polttaa, geoterminen lämpö ei kallionperän takia ole kannattavaa.

      Tuo kaikki lisää kustannuksia mitä mikää talouspoliittinen malli ei voi muuttaa. Suomessa, tuotantokustannukset tulevat aina olemaan korkeat. Niitten alentaminen yhä enemmän automatisoidussa ja historian tehokkaimmassa tuotantokoneistossa on lähes mahdottomuus. Ihmiskunta ei ole koskaan ollu näin tehokas ja trendi on työmäärän vähentyminen. Mikä on luonnollista, ihminen keksii jottei sen tarvi tehä työtä.

      Ilman kansainvälistä katastrofia, lähestymme tilannetta jossa työtä ei ole kaikille. Jos vielä pidämme raamatullisista arvoista kiinni ja ruokaa ei tule jollet työtä tee, maailmaa jossa työttömyys on aina synti mutta töitä ei taatusti ole kaikille. Ollaan Lepomäen ajatuksessa jossa syntisien määrää on vähennettävä. Kuulostaa karmealta, jos Suomi on yritys, mitä tapahtuu irtisanotuille työntekijöille, joitten ammatti on kansalainen?

      Tilanteeseen löytyy toinenkin ratkaisu: poistetaan synti työttömyydestä. Työn arvoa ei kukaan ole alentamassa mutta työtaakkaa pystyisi hyvin jakamaan. Se että tekee töitä 14 tuntia päivässä ja sitä pitää itsearvoisesti kunniotettavana on aika sairasta. Misssä on onnellisuus? Sosiaalinen elämä, ystävät, perhe? Missä on kivuton ja terve elämä?

      Kyse on arvoista, tietenkin. Mitä pitää arvokkaana. Mutta olkoon mikä tahansa tilanne, arvot eivät saa ylittää todellisuutta. Silloin kyse on uskosta. Uskon takia myös kaikki keinot ovat sallittuja. Jos todellisuus ei vastaa arvoja, yritetään muokata todellisuutta. Poliitikoilla on tähän suurin mahdollisuus ja oikeistopolitiikkaan on jo kauan kuulunu tietty itsetoteutuvat profetiat; jos sanotaan että velkaa on liikaa, sitä varmasti otetaan liikaa. Päivämäärillä tai tapahtumien järjestyksellä ei ole niin väliä eikä niitä katso kukaan.

      Todellisuus on että työn tuottavuutta ei voida loputtomiin laskea ja että työttömyys on pysyvä tila yhteiskunnassa. Todellisuus on että asumme Suomessa. Katsokaa karttapallolta missä asumme jos se on epäselvää. Euoppan suhteen ollaan lähellä, maailmaan verrattuna asumme yhdessä surkeimmista loukoista maapallolla, ilman golf-virtaa tämä olisi Grönlantia vastaava.

      Todellisuus on että joko opimme jakamaan työtä taikka tarjoamme enemmän paikkoja ”vapaa-matkustajille” taikka vähennämme kansalaisten määrää. Itse olen jakamisen kannalla. Ja Kokoomuksen linja varmasti on vapaa-matkustajia vastaan. Työtäkään ei haluta jakaa. Eikä työn hedelmiä. Vetäkään itse johtopäätökset, mulla menee melko hyvin ja aikataulussa mennään kohti sitä tilannetta että alkaa varmaan Kokoomuksen äänestys houkuttaa.

  10. 10

    matti christensen sanoo

    aika usein, viimeaikoina varsinkin, huomaan keskusteluja kokkareiden / oikeiston tyhmyydesta – se on pielessa koska kokkarit ei ole tyhmia – ongelma on empatian puuttumisessa ja sitakautta ahneudessa / itsekkyydessa, jota olisi syyta pitaa esilla !
    koko ihmiskunta on itsekkyyden tai ahneuden / epaitsekkyyden harmaa-asteikko – ja usein tuo asteikko kulkee oikealta vasemmalle – tama on olennaista ( siella itsekkyyspaassa sitten tunnistetaan psyykkisia sairauksia kuten narsistit ja sosiopaatit )

    • 10.1

      Teemu Toiviainen sanoo

      Ihmiskunnan itsekkyys ja ahneys ym. lienevät suurin syy, miksi kommunistiset utopiat eivät ole koskaan toimineet. Olisihan se hienoa, jos ne toimisivat. Vähän sama asia lakien kanssa; eihän niitä tarvittaisi, jos ihmiset uskoisivat pelkästään yhteiseen hyvään ja antaisivat omistaan, eivätkä tekisi mitään pahaa. Kauniita ja kannatettavia ajatuksia, mutta reaalimaailmassa yhteiskuntajärjestys on parempi olla ihmisten todennäköisimmän luonteen mukainen. Kapitalistisen/sosialistisen markkinatalouden jyrääminen kertoo, että ihmiset ovat valmiita ponnistelemaan oman ja lähipiirin hyvinvoinnin kasvattamisen eteen, jos siis sellainen on mahdollista. Tästä johdannaisina hyötyy myös muu yhteiskunta, jos tulonjako on oikeudenmukainen ja yhteiskuntarauha säilynyt. Se usein unohtuu, että mainitsemasi narsistit/sosiopaatit saattavat hyödyttää merkittävästikin yhteiskuntaa ja sen asukkaita, vaikka ovatkin ihmisinä kyseenalaisia. Siksi meillä onkin myös syytä olla järkevä vasemmisto, ettei pääse yhteiskunnassa kenelläkään mopo keulimaan. Tällä haavaa näkisin, että meillä on hieman liiankin vahva vasemmisto, kun on kansakunnan rahat loppu.

      • 10.1.1

        liisa hirvonen sanoo

        Useita miljardeja löytyy veroparatiiseihin kätkettyinä, pankkiholveissa lojumassa, ja kokoomus haluaa varallisuuden kätkemisen ja veronkierron jatkuvan. Vasemmisto tuskin on vienyt näitä miljardeja pois verottajan ulottuvilta.

  11. 11

    sanoo

    Lepomäkihän herätti taannoin huomiota twiitillään, jonka mukaan taiteen arvon paras tai oikeastaan ainoa mittari on sen hinta. Kulttuuriväki tietenkin raivostui, reaktioista vakuuttavin näkemäni on tässä: http://kuvasto.fi/2016/02/taiteen-arvosta/ . Siinä on pitkään ja pätevästi pohdiskeltu sitä, miksi ja miten raha ei voi olla kaiken mitta.

    • 11.1

      Pekka Rintamäki sanoo

      Taiten tai tieteen ongelma on siinä, että se arvo (rahallinen) paljastuu vasta kauan tekijänsä kuoleman jälkeen. Esimerkkeinä ny vaikka van Gogh, Bach, Rembrandt, Mozart, Janis Joplin tai Jimi Hendrix.

      Transistorin keksimisenkin varsinainen rahallinen hyöty paljastui vasta myöhemmin. Keksimishetkellään se oli vain tyhjänpäiväistä tiedettä ja yhtä turhaa kuin Liverpoolipoikien kitaranrämpytys.

  12. 12

    Pauli Hyvölä sanoo

    Tässä Lepomäki ytittää väittää, että pääomalla ei ole valtaa. Hyvin arveluttavaa lukujenviljelyä taas kerran, ote Liberan blogista:

    EL: ”Kun yli 70 % elinkeinoista on palveluissa ja yli 93 % yrityksistä työllistää alle 10 henkeä, ei pääomalla sen enempää kuin yksittäisellä työnantajalla ole kestävää saneluvaltaa.”

    Joku huomautti kommenteissa, että ”Se, että pienyrityksiä on lukumääräisesti paljon ei kuitenkaan pyyhi pois sitä Lepomäen unohtamaa seikkaa, että 354 081 yrityksestämme häviävä 0,9 % työllistää 51 % työvoimasta. 590 suurinta yritystämme (0,2 %) työllistää 34 % työvoimasta.

    Suurpääoma ei ole hävinnyt minnekään, eikä pääomantarve ole kadonnut myöskään palvelualoilta. Palveluihin luetaan Lepomäen tarkoittamassa mielessä muun muassa rahoitus, kuljetus ja varastointi sekä vähittäiskauppa, joissa kaikissa etenkin perustamispääoman tarve on suuri.

    Myös ne loput yritykset edustavat pääomaa toimivat ne millä toimialalla tahansa: kaksi parturintuolia ovat pääomaa myös – omaa tai vierasta – ja kahdella tuolilla voi käyttää saneluvaltaa 2-4 työntekijään suhteessa pienemällä pääomalla kuin paperitehtaassa.”

  13. 13

    Juha Aaltonen sanoo

    Noita hyvin likellä talousliberalistisia valtioita löytyy etelä- ja keskiamerikasta. Firmoilla on omat yksityisarmeijansa jne.

  14. 14

    Hilkka Vepsä sanoo

    Lepomäki on esimerkillinen hyvinvointivaltion povella kasvatetuista nykyihmisistä. Narssistinen kuvitelma omasta kaikkivoipaisuudesta. Muilla, ainakaan köyhillä, ei tarvitse olla sosiaaliturvaa eikä lain suojaa. Kovin monet tykästyvät. Tarvitaan vahvoja johtajia? Niitä on noussut valtaan historian kulussa. Mitä on seurannut?
    Ne, jotka ovat saaneet täysin aukaisempien sukupolvien rakentaman hyvinvointivaltion edut, eivät tiedosta.

  15. 15

    sanoo

    Se valtio sitten olisikin yövartijavaltio, jossa valtion tehtäviin kuuluisi vain armeija, poliisi ja tuomioistuinlaitos. Kun sosiaalipolitiikka on ajettu alas, niin niitä kaikkia varmasti tarvitaan suojelemaan vähälukuista pärjääjien joukkoa osattomien massoilta.

    En tuohon usko. Meinaan jotta kyllä poliisi tai armeija yksinkin riittävät. Virkapukuisten määräämät otsanapit jaellaan sivutöinä. Tosin ”tähälukuiset pärjääjätkään” eivät taloudellisista ja tuotannollisista syistä pitkänpäälle tule toimeen ilman nälkärajalla kituvia tuotannontekijämassoja.

  16. 16

    Oscar Jäntti sanoo

    Järkyttävää että joudun lukemaan blogista enkä valtakunnanlehdestä siitä, että Kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaalla on katastrofaalinen RBS tausta. Se että RBS:n entinen riskianalyytikko voi pokkana markkinoida itseään talousosaajana ilman, että on tieteellisen itsekritiikin ja vuosikymmenen empiirisen datan kautta muuttanut mielipiteitään hallitsevista talousteorioista, osoittaa järjetöntä epäpäteevyyttä pestiin valtiovarainministerinä. Kiitos tiedosta!

  17. 17

    Philip Relander sanoo

    Voisiko blogin kirjoittaja vähän avata ja selkeyttää miksi hän korostaa Lepomäen työtä RBS:ssä ja RBS:n konkurssia? Miten siis Lepomäen työ on sidoksissa RBS konkurssiin, onko kirjoittajalla jotain sisäpiiritietoa ja siksi tätä pitää korostaa. Itse en näe yhteyttä ja luulen tietäväni mitä Lepomäki teki ja jos on yhteys niin se on todella löyhä …

    • 17.1

      Stunned sanoo

      Pankeilla ja kapitalismilla on selvä kohtalonyhteys tai ainakin pitäisi olla. Saku käytti Lepomäkeä aasinsiltana, koska halusi päästä sanomaan mielipiteensä talousliberalismista, libertarismista ja pienen valtion kannattajista. Tappioiden sosialisoiminen on minustakin erittäin huonoa kapitalismia. Ehkä tarkoitus vain onkin siirtää kansan omaisuus yksityisiin käsiin. Valtio halutaan pieneksi ja säätely minimiin, jotta ahneus palkitaan ja omanvoitonpyynnille ei olisi esteitä.

    • 17.2

      Kirsti Era sanoo

      Minä koin, että Saku osoitti siinä Lepomäen valtiokäsityksen ja markkinalibaralismin tarkoitushakuisuuden: kun markkinalibaralismiin uskovat ovat spekuloinnilla ajaneet pankin suoritustilaan, valtio tarvitaan maksamaan laskut ja nostamaan pankki jaloilleen. (= voitot yksityisille, tappiot sosialisoidaan)
      Sitten voi taas palata yövartija- ja tickling-diskurssiin.

      • 17.2.1

        liisa hirvonen sanoo

        Just. Kokoomuslainen retoriikka on merkillistä. Ovat olleet päättämässä tämän maan asioista jo useamman vuoden ajan ja tässä sitä nyt ollaan. Ihan omasta talouspolitiikastaan syyttävät vasemmistoa. Kokoomus yrittää kai saada epätoivoisesti kannatustaan nousemaan vaan nyt se taitaa olla hyvin vaikea temppu.

  18. 18

    Anssi Keskiväli sanoo

    Huh huh, aika hyvää infoa Lepomäestä. Kiitos, Sakari!

    On kyllä varsin huolestuttava luonnehdinta Lepomäen asenteesta, mutta ammattitaitoisemmalta hän tuntuu kuin Alex I, joka on lähinnä kikkaileva showmies kuin pätevä valtiovarain- tai pääministeri. Välillä tuntuu että pelkkä ministerin tittelikin on aivan liikaa hänelle.

    Mutta kumpi on pahempi: Ääriporvarillinen säheltäjä jolla on visio, vai ääriporvarillinen ammattilaispoliitikko, jolla on ihan selkeä agenda visionsa tukemiseksi eikä siihen kuulu minkään vetäminen hatusta?

    Mieleen tulee auttamatta South Parkin jakso, Douche and Turd, jossa koulun maskotti piti valita jättimäisen alahuuhtelupumpun ja kakkavoileivän välillä. Jos joutuu valitsemaan kahden pahan väliltä, niin silti sä valitset pahan.

    Jos kuva ei toimi, tässä linkki. http://1.bp.blogspot.com/-2MU2nTFQsGY/Trah8FK9U_I/AAAAAAAAAuA/gJr-Fez38Iw/s1600/cthulhu4prez-preview1.png

  19. 19

    Tero Paananen sanoo

    Lepomaen kaltaisten utopia-poliitikkojen sanomisia olisi helpompi olla arvostelematta, jos olisi esimerkkeja kuinka heidan kannattamansa talouspolitiikka toimisi jossain puolella maailmaa.

    Esimerkkeja tietysti loytyy. Siita olen kuitenkin varma, etta Lepomaki ei ole niihin tutustunut. Tai jos on, niin han on viela pelottavampi poliitikko kuin luullaan.

    Hanen vetamansa talouspolitiikkaahan on kokeiltu muutamassa USA:n osavaltiossa. Tulokset ovat hieman erilaiset kuin etukateen annettiin kaikille ymmartaa.

    Kansas, Lousiana ja Wisconsin ovat osavaltioita, joissa oikestokuvernoorit muuttivat kurssia Lepomaen kannattamalle linjalle. Jokainen naista osavaltioista on nyt finanssikriisissa ja osavaltioiden talous on kehittynyt selvasti huonommin kuin naapuriosavaltiot, joiden taloutta on johdettu eri tavoin.

    Lepomaen kannattama talouspolitiikka toimii vain maissa, jotka ovat niin rikkaita, ettei tyottomyytta ole, ja/tai valtio pystyy rahoittamaan kansalaistensa elamisen ilman verovaroja. Tallaisia valtioita on maailmassa vain muutama (esim. jotkut lahi-idan oljyntuottajat ja ehka Monaco).

    • 20.1

      Petri Honganmäki sanoo

      Kas, Lepomäki antoi takaisin samalla mitalla. Nyt mielenkiinnolla seuraamaan, minkälaisen vastineen saa lukea – tai olla lukematta.

      • 20.1.1

        Saku Timonen sanoo

        On ihan luonnollista, että Lepomäki ”vastaa samalla mitalla”. Sitä kutsutaan keskusteluksi.

        • 20.1.1.1

          Petri Honganmäki sanoo

          Totta tosiaan… Tämä pääsi unohtumaan.

    • 20.2

      Heikki Sormunen sanoo

      Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.

  20. 21

    Teemu Laitinen sanoo

    Karmaiseva tulevaisuudenkuva: Kokoomuslainen sosiaalipolitiikka ja persujen kiihkonationalistinen sisä- ja ulkopolitiikka.

  21. 22

    Pirkka Keskinen sanoo

    Elina Lepomäki on kirjoittanut tähän kirjoitukseen vastineen, jossa hän oikoo esittämiäsi väitteitä.

    https://www.facebook.com/elinalepomaki1/posts/1154446734565682

    Koska kirjoitus on julkinen kaikille Facebookin käyttäjille, voinen liittää sen tähän kokonaisuudessaan:

    ”Saku Timonen on kirjoittanut minusta blogin, joka vahvan kielteisen asenteen lisäksi rakentuu perättömille väittämille. En olisi lähtenyt Timosen juttuihin puuttumaan, mutta kun tähän asti puoliuskottavana pitämäni Suomen Kuvalehden politiikan toimittaja Tuomo Lappalainenkin jakoi tuon artikkelin kritiikittä Twitterissä, niin tässäpä tulee pieni vastine.

    Timonen viittaa työhistoriaani Royal Bank of Scotland -yhtiössä, jonka Iso-Britannian hallitus kansallisti vuonna 2008 (tai osti suuren osan sen osakkeista, jos ollaan täsmällisiä). Tässä Timosen väittämiä oiottuna:

    ”Lepomäki työskenteli silloin riskienhallinnan asiantuntijana pankissa.”

    Kyllä, mutten vastannut pankin, vaan sen asiakkaiden riskienhallinnasta. Eli tein riskienhallinta-analyysejä ja -suosituksia suuryhtiöille ja julkisen sektorin toimijoille.

    ”Minkä markkinavoimat tuhosivat, niin sen valtio korjasi. Valtio siis puuttui suorastaan hävyttömällä tavalla markkinavoimien järkähtämättömiin lakeihin ja esti veronmaksajien rahoilla katastrofin syntymisen.”

    Näin tapahtui. Itse en ole kannattanut pankkien, muidenkaan kaatuvien yhtiöiden tai valtioiden velkojen pelastamista veronmaksajien rahoilla. En ole tehnyt RBS:n kohdalla poikkeusta. Valitettavasti en ole ollut missään vaiheessa sellaisessa asemassa, että olisin voinut tuon sosialisoinnin estää. Minun työssäni yhtiölle tekemällä tuloksella päinvastoin tasoitettiin pienen murusen osalta pankin tappioita.

    Tästä kannastani olisi saanut tiukkaa vihiä, jos olisi vaivautunut lukemaan vuosien varrella runsaasti kirjoittamiani blogikirjoituksia muun muassa eurokriisistä ja järjestelmän moraalikadosta.

    Sitten näitä muita:

    ”Hän haluaa ajaa alas työttömyys- ja sosiaaliturvan.”

    En halua. Sen sijaan vahvasti seuraavia asioita:

    1) Perusturvan ja ansiosidonnaisen kytköksen purkaminen.
    Tämä on välttämätöntä, jotta jatkossa perusturvaa voidaan kehittää – kuten esimerkiksi korottaa – ilman että samalla joudutaan korottamaan (keski- ja hyvätuloisten) ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Tämä olisi myös pragmaattinen ensiaskel kohdille 1 ja 2.

    2) Perustili.
    Perustili on perustulon muoto, jossa jokainen kansalainen saisi 18-vuotiaana itselleen perustilin ja sille valtiolta alkupääoman. Tililtä voisi perustulon omaisesti nostaa rahaa tarpeeseen, myös sitten kun tili olisi mennyt pakkaselle. Tiliä rahoitettaisiin työssäkäynnillä ja vapaaehtoisilla siirroilla. Tarveharkinta olisi ensisijaisesti ihmisellä itsellään. Negatiivisen saldon saisi eläkeiässä anteeksi ja positiivisen saldon saisi itselleen. Perustili mahdollistaisi muiden perustulomallien kaltaisesti sosiaaliturvan ja monenlaisen toimeliaisuuden yhdistämisen.

    3) Ansioturvareformi
    Ehdotimme reilu vuosi sitten asiantuntijaryhmän (Hiilamo, Lepomäki, Pöysti, Soininvaara, Vartiainen) voimin ansioturvareformia, jonka keskeinen idea on, että ansiosidonnainen työttömyysturva -etuus jaettaisiin työttömyyden sattuessa tasaisemmin niiden ihmisten kesken, jotka ovat osallistuneet tuon etuuden rahoittamiseen. Eli että ansiosidonnaista maksettaisiin suoremmin siinä suhteessa kuin henkilön palkasta on maksettu työttömyysvakuutusmaksua. Nykyisin kaikista palkoista tilitetään työttömyysvakuutusmaksua (jolla ansiosidonnaista katetaan verorahojen lisäksi; työttömyyskassojen osuus kustannuksista on vain 5%), mutta ansiosidonnaista eivät saa henkilöt, jotka ovat esimerkiksi osa-aikaisen työskentelyn lomassa toimineet myös yksinyrittäjinä, freelancerina tai joilla on yritykseen rinnastettava toimi. Sitä eivät myöskään saa henkilöt, jotka eivät ole liittyneet työttömyyskassaan – ei, vaikka heidän palkoista on vuosikausia tilitetty kyseistä vakuutusmaksua ja muita veroja. Se on mielestäni väärin.

    Sitten Timonen väittää minun ajavan yövartijavaltiota. Ei pidä paikkaansa. Olen lehtihaastatteluissa todennut, että tavoiteltava suhde julkisten menojen ja BKT:n välillä voisi tulevaisuudessa olla noin 40 %. Se olisi enemmän kuin Sveitsissä ja lähellä Saksan tasoa. Yövartijavaltiossa tuo suhde olisi esim. EVAn määritelmän mukaan Suomessa luokkaa 5 %. On selvää, ettei tällaiseen suhteeseen – siis esim. 40 % – päästä kuin vuosien (tai vuosikymmenten) kuluessa ja silloinkin ainoastaan, jos BKT:lle annetaan kasvutilaa. Se edellyttäisi todennäköisesti myös nykyisen työeläkejärjestelmän korvaamista osittaisella yksityisellä eläkesäästämisellä, koska julkiset eläkemenot jatkavat kasvuaan ja nostavat siten tuota tunnuslukua automaattisesti. Hyvinvointivaltio tarvitsee rinnalleen hyvinvoivan ja markkinatalouden periaatteilla toimivan kansantalouden.

    Ja kiitos Timosen, uunissa ollut pannukakku kärähti. Harmittaa!”

  22. 23

    Saku Timonen sanoo

    Koska Lepomäen Fb-päivitys on linkitetty tänne ja kirjoitettu myös kokonaan, niin tässä lyhyt vastineeni:

    1. En ole väittänytkään Lepomäen kaataneen pankkia veronmaksajien syliin. Siihen ei riskianalyytikolla ole mahdollisuuksia.

    2. Perusturvan ja ansiosidonnaisen välisen kytköksen purkaminen on ensiaskel molempien alentamiselle. Samaan tähtää myös ansioturvareformi, joka lisäksi on suunnattu ennen kaikkea ay-liikkeen aseman heikentämiseen.

    3. On sinänsä makuasia onko yövartijavaltion määritelmässä julkisen sektorin osuus 5 vai 40 %. Oleellista on, että tiukasti prosentteihin sidottu osuus ei ota huomioon suhdannevaihteluja, jolloin laman aikana julkisen sektorin osuus nykyisin kasvaa ja yksityisen vähenee. Tiukka prosenttiraja pudottaisi laman aikana julkisen sektorin rahamääräistä osuutta jyrkästi ja pakottaisi ajamaan toimintoja alas.

    Olen vilpittömän pahoillani kärähtäneestä pannukakusta.

    • 23.1

      Ossi Saresoja sanoo

      Saku: ”On sinänsä makuasia onko yövartijavaltion määritelmässä julkisen sektorin osuus 5 vai 40 %.”

      Ero on noissa aika iso (8-kertainen), eli ei ole ihan makuasia. Lepomäki varmasti kannattaa nykyistä pienempää valtiota, mutta se on silti hyvin kaukana paljaasta yövartijavaltiosta.

      ”Oleellista on, että tiukasti prosentteihin sidottu osuus ei ota huomioon suhdannevaihteluja, jolloin laman aikana julkisen sektorin osuus nykyisin kasvaa ja yksityisen vähenee. Tiukka prosenttiraja pudottaisi laman aikana julkisen sektorin rahamääräistä osuutta jyrkästi ja pakottaisi ajamaan toimintoja alas.”

      Olen aika varma, että tässä on tarkoitettu pitkän ajan keskiarvoja (ja prosentit ovat varmaan muutenkin vain likimääräisiä). Julkisen sektorin menoja ei tietenkään kannata vaihdella ylös-alas suhdanteiden mukana, ja luulenpa, ettei Lepomäkikään sellaista kannata.

  23. 24

    Helena Riikonen sanoo

    A) Olen kova neuvottelija -Lepomäki näytti unohtaneen, että politiikka on kompromisseja ja kokoomus hävisi viime vaaleissa 7 paikkaa –> ei ole ihan henkseleiden paukuttelijan asemassa hallituksessa
    b) Kielenkäytöstä tuli mieleen D. Trum
    c) Hyvä, että kokoomuksessa käydään linjanveto avoimesti; joidenkin mielestä jo Stubb on talouspoliittisesti liian oikealla, mutta voihan olla, että vieläkin oikeammalle on pyrkyä.
    b) Huonoa argumentointia väittää, ettei asiakkaiden riskinhallinnalla ole mitään tekemistä pankin tappioiden kanssa. Menestyvien asiakkaiden veronmaksajien syliin kaatunut pankki?

  24. 25

    Helena Koskinen sanoo

    Uuninpankkopoika jo vastasi Lepomäen kiertelyihin.

    Minusta on aina huvittavaa, kuinka kukaan koskaan ei ole vastuussa yritysten kuten pankkien huonosta hoidosta, vaikka heille kaikille, joilla on suora mahdollisuus siihe, maksetaan ylisuurta palkkaa siitä, että he ovat vastuussa. Tai ainakin niin sanotaan. Kyllä rahoittajan asiakkaiden riskienhallintaa tehdään itse rahoittajan riskiäkin silmälläpitäen, eihän siinä mitään järkeä muutoin olisikaan.

  25. 26

    Jussi Markkula sanoo

    Kyllähän jokaisen pitäisi ymmärtää, että ratkaisu jo nyt ylikulutetun, saastutetun ja liikakansoitetun maapallon ongelmiin on vapaa talous eli rajatta ja suunnatta lisääntyvä kulutus – ja tämä vain siitä yksinkertaisesta syystä, että ainoa todellinen arvon mitta on se, mitä joku on valmis jostain maksamaan. Eikä ole yhtään huolestuttavaa, että järjen Lepomäet sekä heidän seuraajansa yhä avoimemmin tunnustavat ainoan arvoviitekehyksensä loogisen seurauksen: ainoa todellinen ihmisarvon mitta on se, miten paljon kullakin on rahaa taskussaan. Kyllähän tämä polku onnellisuuteen on ollut selvä aina siitä alkaen, kun Douglas Adams sen kuvasi:

    Linnunradan läntisen kierteishaaran hyljätyllä, kartoittamattomalla laidalla on pieni merkityksetön keltainen aurinko. Sitä kiertää noin 150 miljoonan kilometrin etäisyydellä pieni ja mitätön, sinivihreä planeetta, jonka apinoista polveutuvat asukkaat ovat niin alkukantaisia, että heidän mielestään digitaalikello on varsin hieno keksintö. Planeetan asukkailla on ongelmana se, että he ovat suurimman osan elämästään onnettomia. Tilannetta on yritetty korjata monin tavoin, joista useimmat ovat merkinneet vain vihreiden paperinpalasten siirtelyä ihmiseltä toiselle, mikä on sinänsä merkityksellistä, sillä eiväthän nuo pienet vihreät paperinpalat ole onnettomia. Niinpä ongelmaa ei ole pystytty ratkaisemaan. Suurin osa ihmisistä on edelleen ilkeitä ja onnettomia – jopa ne, joilla on varaa hankkia itselleen digitaalikello…

    Tosin tällä ”järkevyydellä” ei taida kyytiä saada, vaikka ne peukut pystyyn pistäisikin. Kun ne yhä useammalla on siellä, missä aurinko ei paista, ja missä järjen Lepomäet & kumppanit lepuuttavat päätään (tästä on kiistattomasti rennointa tuijottaa omaa napaansa ja samalla pitää kaikkia muita silmällä). Ja vaikka rikkaimman peukku yltäisikin aina avaruuden perimmäiseen kolkkaan asti, niin mitä se hyödyttää, jos käsi on näkymätön.

  26. 27

    liisa hirvonen sanoo

    Panaman veroparatiisivuoto on tullut julki. Nordea, Wahlroosin firma, on perustanut asiakkailleen satoja veroparatiisiyhtiöitä.Listalla satoja suomalaisia, myös ministereitä ja poliitikkoja. Huomenna YLE kertoo lisää. Toivottavasti me saamme myös tietää ketkä. Islantilaiset saivat tietää, että heidän pääministerinsä on kiertänyt veroja.

  27. 28

    Ossi Saresoja sanoo

    Saku: ”Markkinaliberalistien tavoitteena on, että kaikkea toimintaa ohjaavat kilpailu, valinnanvapaus, vähäinen sääntely ja valtion mahdollisimman pieni rooli. He uskovat markkinoiden kaikkivaltiaaseen voimaan, markkinatalouden järkähtämättömiin lakeihin, jotka korjaavat kaiken. Valtio ei saa puuttua markkinavoimien näkymättömän käden tahtoon.

    Hän haluaa lakkauttaa työehtosopimusten yleissitovuuden, koska ihmisen suurinta vapautta on sopia itse työnantajan kanssa työehdoista ja palkoista.”

    Taloustieteilijät usein pitävät vapaista markkinoista, koska ne ovat käytännöllinen ja toimiva tapa tuottaa ihmisille materiaalista hyvinvointia, eikä (ainakaan pelkäästään) minkään abstraktin vapauden arvostamisen periaatteen vuoksi.

    Työehtosopimusten yleissitovuutta ei taida löytyä juuri mistään muualta. Mielestäni ei ole hyvä periaate, että työmarkkinajärjestöt voivat neuvotella keskenään säännöt paitsi itselleen, vaan myös kaikille muillekin yrityksille kyseessä olevalla alalla. Laman aikana työvoimakustannusten pitäisi pystyä joustamaan myös alaspäin, ettei tulisi turhaa työttömyyttä.

    On paljon vähemmän haitallista hoitaa pienipalkkaisille parempi toimeentulo verorahoitteisesti kuin asettaa minimipalkka TES:n kautta. Toki yritykset voivat neuvotella liittojen kanssa palkoista, kunhan ei pakoteta sopimusta sitten myös ulkopuolisille.

    • 28.1

      Stunned sanoo

      Muualla maailmassa on minimipalkkalaki. Meillä TES. Minulle käy hyvin, että säädetään ensin minimipalkka, esimerkiksi 10 euroa, ja sitten keskustellaan yleissitovuudesta.

      • 28.1.1

        Ossi Saresoja sanoo

        Minä en ideaalisti haluaisi mitään lakisääteistä minimiä, mutta voi olla, ettei sille olisi riittävästi kannatusta. Minimipalkka voisi olla tasosta riippuen yleissitovuutta parempi. Se pitäisi säätää sitten samalla kertaa, kun yleissitovuus kumotaan.

  28. 29

    VIK sanoo

    Kokoomuksen politiikkaa en kannata. Mutta tuossa ansioturva-asiassa Lepomäki ja koko työryhmä (jonka jäsenistä ainakaan Soininvaaraa ja Hiilamoa ei voi syyttää oikeistolaisiksi!) on oikealla asialla. Nykyinen ansioturvajärjestelmä on mahdottoman epäoikeudenmukainen: http://www.sitra.fi/uutiset/talous/asiantuntijat-ansioturva-yhtalaiseksi-kaikille-suomalaisille

    Timosen kommentti: ”Perusturvan ja ansiosidonnaisen välisen kytköksen purkaminen on ensiaskel molempien alentamiselle. Samaan tähtää myös ansioturvareformi, joka lisäksi on suunnattu ennen kaikkea ay-liikkeen aseman heikentämiseen.”

    Höpsis. Ei ole ok, että ansioturvaa saavat vain työttömyyskassojen jäsenet, vaikka sen kustantaa suurimmalta osin valtio ja muutkin palkansaajat ja työnantajat. Reformi oikeudenmukaistaisi systeemiä. Jos ay-liikkeen asema olisi kiinni epäoikeudeudenmukaisesta systeemistä, niin sitä olisi syytäkin heikentää.

    Onneksi ei ole. Ay-liikettä tarvitaan ja siihen kuulumiselle on ja pitäisi olla järkevämpiä syitä kuin saada veronmaksajien rahaa. Eikä nykyäänkään ansioturvan saamiselle siis ole ehtona ay-liikkeen jäsenyys, vaan työttömyyskassan. On olemassa myös ammattiliitoista riippumattomia työttömyyskassoja, kuten hyvin tiedät.

    • 29.1

      Boris Piukkonen sanoo

      ”ainakaan Soininvaaraa ja Hiilamoa ei voi syyttää oikeistolaisiksi!”

      Aivan totta Hiilamon osalta, mutta Soininvaara on kyllä erittäin oikeistolainen talouspoliittisilta näkemyksiltään. Se, että kuuluu Vihreisiin ei kerro ihmisen talouspoliittisista kannoista mitään ja Vihreissä on sekä erittäin vasemmalla että erittäin oikealla olevat siipensä. Soininvaara kuuluu vihreiden siipeen, jota kutsutaan ”kokoomuksen puisto-osastoksi” ja hänen talouspoliitiikkaa koskevat näkemyksensä ovat kyllä hyvin lähellä Lepomäen edustamaa markkinaliberalismia. Tai pikemminkin anarkokapitalismia.

  29. 30

    Pekka Rintamäki sanoo

    Olenko mä perverssi vai muuten vaan outo, mutta mä ihan mielelläni tekisin töitä fiksulle porvarille.
    Semmoiselle jonka sielunmaisemassa mä olen ihminen. Jonka tilikirjassa mä olen ”investointi” enkä ”muuttuva kulu”. Jos jostain löytyy tommoinen työnantaja niin mulle saa laittaa vinkkiä.

    ”Valtio” ei voi luoda ainuttakaan työpaikkaa. Valtio voi pitää huolen siitä, että yhteiskunta on siinä kuosissa, että työnteko ja työllistäminen kannattaa.

    Mut ei ole näkynyt ensimmäistäkään lakiehdotusta sen ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamiseksi. Eikä siinä kynnys ole se palkka.
    Samoin Hesarissa oli taannoin artikkeli nykyajan nettityöllistäjästä joka pyörittää kymmentä pientä firmaa. Jos hän saa uuden bisnesidean niin hän perustaa uuden firman. Kymmenen pientä on mielestään helpompi pyörittää kuin yksi iso.

    Sen sijaan että ”valtio” purkaisi työn tekemisen esteitä niin ”valtio” nykyään keskittyy lähinnä miettimään sitä miten työttömyyteen syyllistyneitä voisi rankaista.

  30. 31

    Boris Piukkonen sanoo

    Jutussa on selvä virhe. Väite siitä, että ”Lepomäki hallitsee numerot ja talousteoriat, se ei ole kenellekään epäselvää” ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Lepomäki ei todellakaan hallitse ”talouden teorioita”, vaan hän tuntee rahoituksen teorioita. Näillä ei ole juuri mitään tekemistä toistensa kanssa. Rahoitus on yhtä kaukana kansantaloustieteestä kuin markkinointi tai laskentatoimi. Tai yhtä kaukana kuin sauvakävely baletista.

    Lepomäki haluaa kyllä esiintyä taloustieteen asiantuntijana ja on jopa keksinyt omaan ansioluetteloonsa oppiaineen ”rahoituksen kansantaloustiede”. Tuollaista ei kuitenkaan ole edes olemassa. Ihmettelen, miksi Aalto ei ole puuttunut ilmiselvään väärennökseen. Olisi hupaisaa kuulla Lepomäen kertovan joskus mistä tuossa ”rahoituksen kansantaloustieteessä” on kysymys. Hyvä kun ei ”laskentatoimen kansantalous” tai ”kansantalouden markkinointi” …jissus.

    Suomessa on kyllä samaa ajatussuuntaa edustavia älykkäitäkin talousteoreetikoita, mutta Lepomäki ei ole yksi heistä. Ei sinne päinkään. Kansantaloustieteen kontekstissa Lepomäen puheet ovat silkkaa huuhaata ja lähinnä klassikoiden takakansien referointia.