Palautetta ja vastineita

Tähän asti olen luullut, että netissä melskaavat äärioikeistolaiset rasistit ovat kaikkein herkimpiä pahastumaan. Olen ollut väärässä. Vielä herkempiä ovat kansanedustajien puolesta loukkaantujat. Tästähän sain esimakua jo viime kesänä, kun kritisoin Laura Huhtasaaren (ps) toimintaa sosiaalisessa mediassa ja minut suunnilleen lynkattiin lehdistön avuliaalla myötävaikutuksella.

Eilen kirjoitin kokoomuksen puheenjohtajakisaan ilmoittautuneesta Elina Lepomäestä ja ennen kaikkea hänen edustamastaan markkinaliberalismista.

Se tulkittiin laajasti henkilökohtaiseksi hyökkäykseksi ja palaute oli sen mukaista. Lepomäen Fb-seinällä kommentoivat ovat sanoneet minun olevan paskaa puhuva ja asioista selvää ottamaton nolla ja yhdentekevä, käsityskyvytön vihakirjoittaja. Jotkut kommentoijista ovat samoja, jotka pyörivät äärioikeistolaisten rasistien palstoilla huutamassa samaa.

Yleensä en saa jutuistani palautetta sähköpostiin, vaan äärioikeistolaiset rasistit kirjoittelevat ikävimmätkin mielipiteensä avoimesti sosiaalisessa mediassa. Nyt sähköpostiini tuli lukuisia viestejä, joissa minua vaadittiin nöyrtymään, perumaan kaikki puheeni, pyytämään anteeksi ja kuolemaan pois, koska maailma on parempi paikka ilman minua ja kirjoituksiani.

Tere Sammallahti kirjoitti blogijutun, jossa vertasi minua vihapuhujana Terhi Kiemunkiin. Sammallahti ilmeisesti närkästyi siitä, että poistin hänen kommenttinsa blogini Fb-seinältä epäasiallisen kielenkäytön takia. Sammalahden mielestä en kestä kritiikkiä, mutta ei siitä ole kysymys. Siellä on asiasisällöltään ihan samalaisia kommentteja kuin Sammallahtikin kirjoitti, mutta ne ovat asiallisesti kirjoitettuja. Siksi ne siellä näkyvät, mutta Sammallahti ei näy.

Lepomäki kirjoitti Facebookiin vastineen, jonka hyvän lehtimiestavan mukaisesti julkaisin sitä kommentoimatta. Kommentoin sitä lyhyesti nyt, mutta sitä ennen haluan selventää pari asiaa:

Monien mielestä minä en saisi kirjoittaa mielipidekirjoituksia omaan blogiini. Kaiken pitäisi perustua ehdottomiin faktoihin ja joka ikiseen esille nostamaani asiaan pitäisi löytyä lähdeviite. Itse he kyllä katsovat oikeudekseen kirjoitella Sammallahden tapaan ihan puhtaita mielipiteitä jopa minuun persoonastani, mutta minä en saisi sanoa mielipidettäni edes markkinaliberalismista ilman yksityiskohtaisia lähdeviitteitä. Jos niin teen, niin noudatan heidän mielestään kaksoisstandardia ja sorrun halla-ahomaiseen vihapuheeseen.

Yleensä kirjoitan tiukan asiapitoisesti lähteisiin ja lakipykäliin viitaten, mutta joskus kirjoitan mielipiteitä ihan samalla tavalla kuin kaikki muutkin. Lukijan tehtävä on erottaa lakipykäliin ja linkkeihin sidottu faktapohjainen artikkeli ja mielipidekirjoitus toisistaan. Sen helpottamiseksi luokittelen jokaisen puhtaan mielipidekirjoituksen blogin kategoriaan mielipide ja lisäksi mielipide on myös avainanana.

Tämä yleisestä palautteesta. Kyllä maailma ääntä vetää ja viita paskaa.

Sitten ihan lyhyesti oma vastineeni Lepomäen vastineeseen:

En ole väittänytkään Lepomäen kaataneen pankkia veronmaksajien syliin. Siihen ei yksittäisellä riskianalyytikolla ole mahdollisuuksia. Positiivisena pidän sitä, että Lepomäki on vastustanut ja vastustaa edelleen selkein sanoin tappioiden sosialisointia.

Perusturvan ja ansiosidonnaisen välisen kytköksen purkaminen on ensiaskel molempien alentamiselle. Samaan tähtää myös ansioturvareformi, joka on suunnattu ennen kaikkea ay-liikettä vastaan. Ansioturvareformin tarkoitus on maksaa työttömyysturvaa suoremmin siinä suhteessa kuin henkilön palkasta on maksettu työttömyysvakuutusmaksua.

Ansiosionnainen työttömysturva on yksi ay-liikkeen keskeisiä saavutuksia, jonka oikeudenmukaisuudesta voidaan olla montaa eri mieltä. Sen horjuttaminen lienee kuitenkin käytännössä mahdotonta juuri ay-liikkeen vastustuksen takia. Siinä on yksi järkevältä vaikuttava lisäsyy heikentää ay-liikettä, mutta vain järkevältä vaikuttava. Jos ay-liikkeen vaikutusvalta minimoidaan, niin mikään ei estä luopumasta koko ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja siirtymästä vaikkapa vain pelkkään työmarkkinatukeen.

Lepomäki on itse hahmotellut koko perustili-idean, joten sen yksityiskohdista en pysty hänen kanssaan väittelemään. Siksi en myöskään ottanut asiaa esille eilisessä jutussani. Halutessanne voitte itse tutustua tähän perustilistä koottuun aineistoon. Itseäni mietityttää erityisesti muutama kohta.

Valtio siis antaisi jokaiselle täysi-ikäiselle 20 000 euron suuruisen alkusaldon, jota voisi käyttää senkin jälkeen, kun se on mennyt pakkaselle. Tarveharkinta olisi ihmisellä itsellään ja tiliä rahoitettaisiin työssäkäynnillä ja vapaaehtoisilla siirroilla. Negatiivisen saldon saisi eläkeiässä anteeksi ja positiivisen saldon saisi itselleen.

Nostoilla pitää tietenkin olla saldoraja, koska muuten piikki on jatkuvasti auki. Sitä minä vain mietin, että korvaisiko perustili kaikki nykyiset sosiaalietuudet vai vain osan. Lisäksi minulle on epäselvää mitä tapahtuu eläkeiän saavuttaneelle, jolla perustilin saldo on miinuksella 20 000. Hän saisi sen anteeksi, mutta miten hänen elämänsä sen jälkeen järjestettäisiin? Ajatuspaja Liberassa on varmaan mietitty nämäkin asiat, joten perustilistä en rupea väittelemään. Siinä saattaa jopa olla ajatusta, jos siitä päästään poliittiseen yhteisymmärrykseen.

Lepomäki sanoo, että hän ei kannata yövartijavaltiota. On sinänsä makuasia onko yövartijavaltion määritelmässä julkisen sektorin suhde BKT:stä 5 vai 40 %. Oleellista on, että prosentteihin sidottu suhde ei ota huomioon suhdannevaihteluja, jolloin laman aikana julkinen sektori nykyisin kasvaa ja yksityinen vähenee. Prosenttiraja pudottaisi laman aikana julkisen sektorin rahamäärää jyrkästi ja pakottaisi ajamaan toimintoja alas.

Lepomäki sanoo kertoneensa lehtihaastattelussa, että tavoiteltava suhde julkisten menojen ja BKT:n välillä voisi tulevaisuudessa olla noin 40 %. Näin hän varmaan onkin todennut. Lisäksi hän on todennut Ylioppilaslehden 03/2014 mukaan, että valtion tulisi huolehtia ensisijaisesti sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta, oikeuslaitoksesta sekä köyhäinavusta, mihin riittäisi kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta.

Tämä on jo puhdas yövartijavaltio riippumatta siitä, onko suhde viisi vai kymmen prosenttia.

Lopuksi vielä ihan puhdas mielipide:

Ei, minä en todellakaan kuvittele, että markkinaliberaalit ovat ihmishirviöitä, kuten Sammallahti luulee minun kuvittelevan. Yksikään markkinaliberaali ei takuulla mene nukkumaan miettien miten saisi huomenne kurjistettua köyhien elämää lisää. Markkinaliberaali ei yksinkertaisesti piittaa köyhistä. Hän piittaa vain itsestään ja kaltaisistaan.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu. Sähköpostiin ei kannata mielipiteitä lähettää, koska en keskustele blogini siällöstä sähköpostitse. En myöskään Fb:n yksityisviestein. Jos olette tulleet bannatuksi Fb:ssä tai täällä, niin katsokaa peiliin ja miettikää mitä olette minulle kirjoitelleet aiemmin.

 

 

Kommentit
  1. 1

    Otto sanoo

    Perustulo ja perustili ovat korollaeläjien suosikkeja. Lepomäki silleen hyvä keskustelukumppani Sakulle, että perustelee näkemyksensä omilla faktoillaan. Perusteluista voidaan olla sitten eri mieltä. Sekä Lepomäen että Pankonpojan. Silleen syntyy hyvä keskustelu. Tämän kun keskustelijat ymmärtäisivät. Asiat loppujen lopuksi tärkeitä, ei ihmiset niiden takana. Tai no joo. Mutta liikaa ei saisi keskustelijan iholle tulla ilman perusteita.

  2. 2

    matti christensen sanoo

    ”Markkinaliberaali ei yksinkertaisesti piittaa köyhistä. Hän piittaa vain itsestään ja kaltaisistaan.”

    nyt ollaan asian ytimessa – tassa on se syy miksi kokkareita / oikeistoa pitaa vastustaa !

  3. 3

    Aki Kivirinta sanoo

    ”Ei, minä en todellakaan kuvittele, että markkinaliberaalit ovat ihmishirviöitä, kuten Sammallahti luulee minun kuvittelevan. Yksikään markkinaliberaali ei takuulla mene nukkumaan miettien miten saisi huomenne kurjistettua köyhien elämää lisää. Markkinaliberaali ei yksinkertaisesti piittaa köyhistä. Hän piittaa vain itsestään ja kaltaisistaan.”

    Eli sanot että markkinaliberaalit eivät ole ihmishirviöitä, mutta sanot sitten kuitenkin että ovat ihmishirviöitä? Mitä tämä nyt oikein on? Voitko yrittää ymmärtää että markkinaliberaali juuri NIMENOMAAN ajattelee vähäosaisimpia, köyhiä ja työttömiä?

    Keinomme vaan kannattamaasi kommunismiin verraten ovat päinvastaisia koska olemme todenneet että lainsäädännön tiukentaminen jne. johtaa vain vallan ja rahan keskittymiseen ja ainut tapa tämän purkamiseen on lainsäädännön vapauttaminen ja verotuksen höllentäminen jotta mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuisi. Ja kun mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu, toteutuvat paremmin myös lopputulokset.

    • 3.1

      Saku Timonen sanoo

      Välinpitämätön ei ole ihmishirviö enkä minä kannata kommunismia. Jos rupeat kritisoimaan henkilökohtaisella tasolla, niin ota edes selvää puoluekannastani. Muuten kommentointisi loppuu lyhyeen.

      • 3.1.1

        Veli Karimies sanoo

        Jos meillä on henkilö, joka tutkiskelee vaikka erilaisia yhteiskuntamalleja ja niiden sovelluksia ympäri maailmaa, sekä niistä löytyviä tilastokatsauksia ja tulee siihen johtopäätökseen, että vapaammassa markkinatalouden säännöillä pelaavassa yhteiskunnassa ihmiset voivat paremmin, kuin sosialistisissa sääntelytalouden maissa.

        Niin millä perusteella sä voit kutsua häntä ihmishirviöksi?

        • 3.1.1.1

          Tatu Itkonen sanoo

          Päätymällä siinä tutkiskelussaan siihen kaikista epäsuhtaimpaan malliin?

        • 3.1.1.2

          Saku Timonen sanoo

          Olenko jossain kutsunut ketään ihmishirviöksi? En ole. Äläpä laita sanoja suuhuni.

        • 3.1.1.3

          Joni Pelkonen sanoo

          Nimittämättä ketään ihmishirviöksi, höyhenistään lintu tunnetaan.

        • 3.1.1.4

          Pekka de Groot sanoo

          Enpä ole huomannut, että kukaan tässä keskustelussa olisi kaivannut kommunismia ja ”sosialistista säätelytaloutta”. Älä rakentele olkiukkoja.

          Yhteistä niin ”sosialistisen säätelytalouden”, erilaisten sekatalouksien, sekä teidän talousliberaalien ajatusten kannattajilla on, että he kaikki kuvittelevat ajavansa parempaa maailmaa. Loukkaantumisesi varmaankin johtui siitä.

          Sinulta jäi kuitenkin ymmärtämättä, että tässä esitettiin kritiikkiä talousliberaaleja oppeja kohtaan ja kerrottiin, että ne eivät toimi, niin kuin talousliberaalien ajatusten kannattajat usein toivovat.

          Minun kokemukseni mukaan talousliberaalien ajatusten seuraajilla on usein melkeinpä uskonnolliseen hurmokseen verrattavissa olevia piirteitä. Ehkä se välinpitämättömyys kumpuaa sieltä. Uskosta oman opin virheettömyyteen. Talousliberaaleja oppeja ja teorioita tuntuu niitäkin olevan yhtä paljon kuin uskonnollisia lahkoja.

          En ota sen enempää kantaa kannattajien motivaatioihin, mutta poistamalla erotuomari (valtio) pelistä ei saada aikaan kuin sekasortoa, jossa vahvimman oikeus voittaa. Tämä ei mitenkään liity ”markkinavoimiin” (miten ne sitten tässä yhteydessä määritelläänkin. Kuuluuko valtio markkinavoimiin? Jos ei, niin miksi ei?), jotka saattavat korjata tai saattavat olla korjaamatta ongelmatilanteita. Se on kuitenkin varmaa, että ennen kuin ”markkinavoimat” (olettaen, että valtio ei kuulu määritelmään mukaan) korjaavat mitään yhteiskunnan jäsenille ja luonnolle voi sattua korvaamatonta vahinkoa. Tämä on minusta perustavalaatuinen probleema, joka saa minut hylkäämään talousliberaalit ajatukset samalla tavalla kuin ”sosialistisen sääntelytalouden”.

    • 3.2

      Tatu Itkonen sanoo

      Minä en vain ymmärrä, että mistä ihmiset nykyään tuon kommunismin aina repii olkiukokseen, ja liittää sen aina vain kummempiin asiayhteyksiin. Epäilen, että sellaiset henkilöt ovat jotain minunkaltaisiani pari-kolmekymppisiä, jotka eivät ole eläneet Neuvostoliiton aikana, tai ovat olleet pilttejä silloin, eivätkä tiedä siitä ajasta mitään, jolloin kommunismi oli oikeasti voimissaan. Joko se, tai he omaavat kultakalan muistin. Suomessa ei ole enää edes kahta kommunistista puoluetta eduskunnassa.

      Oikeasti luulen, että he ovat vain ottaneet amerikkalaisista elokuvista mallia, jossa kommunistiksi kutsuminen on pahin herja mitä toiselle voi sanoa.

      • 3.2.1

        Joni Pelkonen sanoo

        Suuri osa kommari-, viherpuna- jne. nimittelijöistä saapuu hommafoorumilta, eikä heillä ole sen kummempaa motiivia käytökselleen kuin yritys pilata asiallinen keskustelu koska eivät itse sellaiseen kykene.

        Tyypillisen hommatrollin tunnistaa myös pakkomielteenomaisesta ns. ”maahanmuuttokritiikistä.”

    • 3.3

      sanoo

      ”Eli sanot että markkinaliberaalit eivät ole ihmishirviöitä, mutta sanot sitten kuitenkin että ovat ihmishirviöitä? Mitä tämä nyt oikein on? Voitko yrittää ymmärtää että markkinaliberaali juuri NIMENOMAAN ajattelee vähäosaisimpia, köyhiä ja työttömiä?

      Keinomme vaan kannattamaasi kommunismiin verraten ovat päinvastaisia koska olemme todenneet että lainsäädännön tiukentaminen jne. johtaa vain vallan ja rahan keskittymiseen ja ainut tapa tämän purkamiseen on lainsäädännön vapauttaminen ja verotuksen höllentäminen jotta mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuisi. Ja kun mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu, toteutuvat paremmin myös lopputulokset.”

      Markkinaliberalismi olisi toimiva, mikäli mahdollisuuksien tasa-arvo toimisi kuten teoriassa. Valitettavasti markkinat eivät vain ole vallaton (powerless) komponentti resurssienjaossa, jolloin markkinaliberalistinen mahdollisuuksien tasa-arvo ei oikeasti takaa mahdollisuuksien tasa-arvoa. Vapauden tulee olla positiivista vapautta, vapautta valita useammasta eri mahdollisuudesta. Mahdollisuuksien tasa-arvo ei reaalimaailmassa toteudu kun varallisuuserot ovat nykyisen kokoiset sekä alati kasvavat. Taloudellisen lainsäädännön vapauttaminen sekä verotuksen höllentäminen vain lisäisivät varallisuuseroja, jolloin positiivinen vapaus, mahdollisuuksien tasa-arvo heikentyy entisestään.

      Markkinat ovat kyllä poliittisia päätöksiä tehokkaampia ja nopeampia kohdentamaan resursseja oikeaan paikkaan, mutta suurin puute markkinaliberaaliksi tunnustautuvien ajatusmaailmassa on katsoa kapitaalin pelkäksi koordinointimekanismiksi vailla valtaa.

  4. 4

    Tatu Itkonen sanoo

    Et taida seurata paljon Sakun blogikirjoituksia.

  5. 5

    Joni Pelkonen sanoo

    Pidin Lepomäkeä ihan normikokoomuslaisena dillenä, jonka mielestä ihmiset nyt vaan syntyvät eriarvoisiksi ja näin jatketaan loppuelämä, sekä että omistaminen on arvokkain arvo.

    Sittemmin hän on osoittautunut ihan fiksuksi ihmiseksi. Sovinisteille tulee napakkaa palautetta kuten kuuluukin.

    Valitettavasti hän on myös haluton pohtimaan omaa mieliaihettaan, eli rahaa ja omistamista, yhtä tasapuoliseen tapaan. Hän pohtii asiaa vain omalta kantiltaan ja hylkää lähtökohtaisesti kaikkei faktat ja havainnot jotka eivät satu sopimaan omaan maailmankuvaan. Ei hän muuta oikeastaan edes teeskentele, mitä nyt jättää sen suoraan kertomatta.

    Kokoomusdillen sijasta siis kokoomuspoliitikko – ja senhän hän on ammatikseen ainakin toistaiseksi valinnut.

    Meidän muiden kuin osakemiljonäärien tehtävä on sitten toimia vastavoimana ihmiselle joka ajaa vain oman eturyhmänsä asiaa.

  6. 6

    Jorma Hiekkanen sanoo

    Aki Kiviranta, markkinaliberalismissa uskotaan että niitä ”murusia” tippuu köyhälle kansallekin sen verran että toimeen tulevat – markkinaliberaali ei todellakaan ajattele kuin itseään ja se johtuu eräästä ihmisen seitsemästä perisynnistä eli ahneudesta, josta Mahatma Gandhikin on todennut:”Ahneus on tarve jota ei voi tyydyttää..” eli sen selkämmin sitä markkinalliberalismin itsekkyyttä ei voi todeta…

  7. 7

    Markku Hänninen sanoo

    Vaikka en asioita ihan pankkopojan tavalla näe, voidaan minusta hieman kehaista että tämä blogi on saanut mielestäni järkevää keskustelua aikaiseksi huomattavasti enemmän kuin useat kaupalliset mediat kirjoituksineen.

    Joten jos nyt on mielipidekirjoittelusta tullut hieman negatiivista palautetta niin laitetaan hieman positiivista perään.

    Jatkahan vain kirjoittelua samaan malliin!

  8. 8

    Erkki Weurlander sanoo

    Sananvapaus kuuluu näemmä harvoille. Sakullekaan ei joidenkin mielestä moinen vapaus kuuluisi. Onneksi viimeaikoina on tullut ennakkotapauksia nykykäytännöstä. Prosenttilaskun virheistä, väärin muistamisesta jne selviää anteeksipyynnöllä. Ainahan epäselvissä tapauksissa voi tehdä rikosilmoituksenkin tekemisistään. Mielestäni asiallinen kritiikki kasvattaa, joskaan ei aina tunnu mukavalta, mutta asiaton tyyliin ”ole hiljaa törkyturpa tai hiljennetään” olisi uhkaus. Mielipiteiden ja ja uhkauksien välinen ero ei kaikkien tajuntaan mahdu, eihän.
    Koirista kansanviisaudet sanovat esimerkiksi: ”Ei haukkuva koira pure” ja ”Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa”.
    Hyvä Saku kun palikoita heittelet. Hyvä osuma pakostakin ”pistää ulisemaan”. Uliskoot!

    • 8.1

      Pekka Rintamäki sanoo

      Koira muuten ei hauku jos se puree. Se on mahdottomuus.

      • 8.1.1

        Erkki Weurlander sanoo

        Siinäpä se. Haukkuu, haukkuu vaan ei pure 😉

  9. 9

    Teemu Laitinen sanoo

    Hieman asian sivusta, mutta nähtävästi harvinaisen tarkkaan kokoomuksessa luetaan Sakun blogia, kun vastine tuli todella nopeasti ja normaali some-hyökkäys vielä kaupanpäälle.
    Nähtävästi tämä blogi, kun keskustellaan oikeistopoliitiikasta, on kokoomukselle vaarallisempi mielipidevaikuttaja, kuin lehdistö yleensä.

    • 9.1

      Tapio Värjölä sanoo

      Tätä blogia luetaan ilmeisen paljon.

    • 9.2

      Anna-Katriina Lius sanoo

      Tällä sivulla näyttää olevan käynnissä harvinaisen älykäs ja hyvin argumentoiva keskustelu. Siksi taitaa kiinnostaa kokoomusta. Lepomäki haluaa profiloitua älykkäänä asiapoliitikkona ja hermostuu jos jostakin tulee taitavasti perusteltua kritiikkiä. Tällainen kritiikki on todella tärkeää, koska näen Lepomäen ajaman politiikan vaarallisena. Hän hämärtää tarkotuksellisesti tavoittelemiensa asioiden todellista luonnetta. Kova oikeistolaisuus piilotetaan semanttiseen harhauttamiseen. Me tarvitsemme ihmisiä, jotka purkavat näitä harhautuksia. Tällä sivulla sitä tehdään, ja siksi se suututtaa joitakin kokoomuksessa.

  10. 10

    Päivi Tyni sanoo

    Tutkimuksessahan hiljakkoin kävi ilmi sellainen ero rikkaiden ja köyhien välillä, että rikkaat pitivät itsekkyyttä hyveenä, köyhät paheena. Mietin, olisiko Lepomäen perustilimallissa eräänä ideana se, että perustili rankasti miinuksella elävä sitten varmasti ymmärtäisi olevansa ”taakka” muille ja yhteiskunnan kannalta ”turha” ihminen, kun negatiivinen saldo siitä muistuttaisi.

    Toisaalta sitten ei tarvitsisi kuunnella/lukea kommentteja, joissa nuori, vasta työnsä ja veronmaksun aloittanut valittaa, kuinka kaikkia surkimuksia ”elätetään MINUN verorahoillani”. Nykyään itse saatu terveydenhoito ja koulutus joiltakin unohtuvat heti, kun veronmaksu alkaa.

    Sakuhan ei tosiaan ketään kutsu ihmishirviöksi eikä voisikaan, kun älykkäänä miehenä tietää, että mitään objektiivisia arvoja ei loogisesti voi olla olemassa. Omasta mielestään hyvää ja oikeudenmukaista saa kukin tietysti puolustaa. Utopia-ajattelua rajoittaa kuitenkin tietääkseni sääntö, että pitäisi olla itse valmis asettumaan mihin tahansa asemaan toivomassaan yhteiskuntamallissa.

    • 10.1

      Pekka de Groot sanoo

      Voi olla, että tuokin on taustalla ”motivoimassa” Lepomäen mallissa, mutta monesti tarveharkintaisten tukien korvaaminen tällaisilla tarkkaan rahallisesti määritellyillä tukimuodoilla tarkoittaa, että lyödään lukkoon joku summa, jota voidaan sitten leikata myöhemmin, kun ”suhdanteet” ovat sitä mieltä, että ”ei ole varaa”.

      Myönnän kyllä auliisti, että en ole tutustunut Lepomäen malliin. Pitänee tehdä se, ennen jatkokritiikkiä.

  11. 11

    Hedvig Långbacka sanoo

    Lämmin kiitos Sinulle, Saku, kun jaksat kirjoittaa terävästi, mutta faktapohjaisesti ja maltilla todella tärkeistä asioista! Onneksi tällaisia järkeviä keskustelijoita vielä on tässäkin maassa.

    Ihmetyttää että jotkut heti luulevat toista kommunistiksi jos kritisoi markkinaliberalismia. Ovatko he ehkä tietämättömiä siitä että ennenkuin markkinat päästettiin vapaiksi oli n.k. kontrolloitu kapitalismi ja että sillloin meni ei harvoilla, vaan monilla tosi hyvin?

  12. 12

    Heikki Sormunen sanoo

    Markkinaliberalismi ei ole sen enempää talousteoria, kuin aatekaan. Sillä on hatara kytkentä klassiseen liberalismiin, joka saattoi kuvata maailmaa sellaisena, kuin se oli pari sataa vuotta sitten.

    Sitä on mahdoton puolustaa millään järkevällä tavalla, koska se on ketun vapautta kanatarhassa. Niinpä luodaan illuusioita jostakin yhteisestä hiilestä, johon kaikkien tulisi puhaltaa, tai keosta, johon kaikkien tulisi kantaa kortensa. Talkoiden päätyttyä pidetään yt-neuvottelut ja jaetaan pienelle joukolle jättiosingot ja bonukset, jotka tuloutetaan veroparatiiseihin kovan verotusta koskevan marinan kanssa.

    Markkinaliberalismiin näyttää kuuluvan sekin, että valtion tulee pitää huoli kilpailukyvystä, infrasta ja työvoiman koulutuksesta, sekä siivota vapaan markkinaliberalismin seuraukset. Pankit pidetään pystyssä ottamalla valtioille velkaa, mutta voitonjakoon ei pidä puuttua. Valtio toivotettiin tervetulleeksi Talvivaaraan, kun markkinavoimat eivät hoitaneetkaan jätevesiä.

    Jokaisilla savuavilla raunioilla nimetään syyllisiksi ay-liike ja jäykät työmarkkinat, sekä verotus. Peiliin ei katsota, vaan vaaditaan lisää markkinaliberalismia. Sammutetaan tulipaloa bensalla.

    Siksi markkinaliberalismia koskeva kritiikki muutetaan henkilökohtaiseksi ajojahdiksi, yritysvihamielisyydeksi, tai kommunismiksi. Sitä ei voi perustella millään järkevällä tavalla. Siksi kriittiset puheet pitää kääntää toisaalle, kauas pois markkinaliberalismin aiheuttamista tuhoista.

    Edesmennyt vuorineuvos Tauno Matomäki oli ainakin vanhoilla päivillään rehellinen mies:
    ”- Yhteiskuntavastuu ei kuulu markkinatalouteen. Yhteiskunta hoitaa seuraukset, markkinatalouden jämät. Markkinatalous on armoton järjestelmä, eikä siinä tunneta yksilöä eikä paikkakuntaa. Se on suurten yritysten taistelukenttä.”
    (MTV/Uutiset 28.1.2008)

    • 12.1

      liisa hirvonen sanoo

      Lepomäki kutsui itseään tänä aamuna (mtv huomenta suomi) lähinnä klassiseksi markkinaliberaaliksi. Hän sanoi ettei pidä rajoittaa omaisuuden siirtoja veroparatiiseihin. Perussuomalaisten someaktiivien rynnistystä tänne ei pidä ihmetellä. Perussuomalaiset ovat hänen mielestään hieno puolue. Ainoa järkevä työväenpuolue, hän totesi. Järki ei kyllä tule mieleeni ensimmäiseksi, kun ajattelen perussuomalaisia. Jistain kumman syystä. Kokoomuksen retoriikkaan on tullut mukaan samoja piirteitä: uhrimentaliteetti, en-ole-rasisti-mutta, olemme köyhien puolella, mutta nyt on tehtävää kipeitä leikkauksia. Sori siitä.

      Markkinaliberalismia kutsutaan myös tuhokapitalismiksi (Naomi Klein).

    • 12.2

      Maija Joki sanoo

      Vähän aiheen sivusta Heikille: vuorineuvos Tauno Matomäki oli ihan elävänä läsnä ainakin vielä helmikuun alussa Jyrki Koulumiehen idänkauppaa käsittelevän kirjan julkistamistilaisuudessa (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/salakuuntelu-oli-idankaupan-arkea/LuvsixQu).
      En ole muistokirjoituksia sen jälkeenkään huomannut, joten voinemme toivoa Matomäeltä lisää sekä muisteloita että suorasukaisia mielipiteitä.

    • 12.3

      Tom Jones sanoo

      ”Markkinaliberalismiin näyttää kuuluvan sekin, että valtion tulee pitää huoli kilpailukyvystä, infrasta ja työvoiman koulutuksesta, sekä siivota vapaan markkinaliberalismin seuraukset. Pankit pidetään pystyssä ottamalla valtioille velkaa, mutta voitonjakoon ei pidä puuttua. Valtio toivotettiin tervetulleeksi Talvivaaraan, kun markkinavoimat eivät hoitaneetkaan jätevesiä.”
      Heikki Sormunen
      4.4.2016 at 15:53

      Eduskunnassa aikanaan ihmeteltiin, miksi valtio ei ota osuuttaan, kun ulkomaiset kaivosyhtiöt tulevat maahamme tekemään liiketoimintaa ilmaiseksi laajoilla maaa-alueilla.
      Katatainen toisteli vain useaan kertaan, ettei valtio ole yrittäjä.
      Mikähän logiikka siinä on, ettei valtio saisi hyödyntää myös mahdollisuuksia pelkän maksamisen sijaan?

      Hämmennetään vielä ismejä sen verran, että eikö se kuulu markkinatalouteen, että myös työväestö tai kuka tahansa voi vapaasti olla muodostamassa yhteenliittymiä, jotka toimivat osana markkinavoimia

      Tämän vapauden rajaaminen ja esimerkiksi finanssi sektorin riskien toteutumisen sosialisointi on kommunismia.

  13. 13

    Ossi Saresoja sanoo

    Saku: ”Lepomäki sanoo, että hän ei kannata yövartijavaltiota. On sinänsä makuasia onko yövartijavaltion määritelmässä julkisen sektorin suhde BKT:stä 5 vai 40 %. Oleellista on, että prosentteihin sidottu suhde ei ota huomioon suhdannevaihteluja, jolloin laman aikana julkinen sektori nykyisin kasvaa ja yksityinen vähenee. Prosenttiraja pudottaisi laman aikana julkisen sektorin rahamäärää jyrkästi ja pakottaisi ajamaan toimintoja alas.”

    Olen aika varma, että tässä olet vain käsittänyt Lepomäen mielipiteen täysin väärin. En ole nähnyt mitään viitettä siitä, että Lepomäki haluaisi tiukkaa vuosittaista prosenttirajaa. Pikemminkin luulen, että Lepomäen mielestä sopivien julkisten menojen pitkän aikavälin keskiarvo olisi n. 40% BKT:stä.

    • 13.1

      Heikki Sormunen sanoo

      Ossi. Mitä kaikkea muuta sinä luulet Lepomäen ajattelevan?

      • 13.1.1

        Ossi Saresoja sanoo

        Voitko vähän tarkentaa? Voisit esim nimetä jonkin tietyn kysymyksen, niin voisin sitten kertoa, onko minulla tietoa tai arvelua Lepomäen mielipiteestä siitä.

        Tuollaisenaan kysymyksesi (”Mitä kaikkea muuta…”) on aivan liian laaja. En nyt yritä alkaa kaikkea tähän luettelemaan.

        • 13.1.1.1

          Heikki Sormunen sanoo

          Hyvä. Älä tosiaankaan ala luettelemään kaikkia luulemisiasi. On ihan sama, mitä sinä luulet.

          • 13.1.1.1.1

            Ossi Saresoja sanoo

            Miksipä siis vaivauduit edes kysymään koko asiaa?

    • 13.2

      Jarmo Ala-Kokkila sanoo

      Lepomäki kirjoitti sunnuntaisessa vastineessaan, että hänen käsityksensä yövartijavaltiosta vastaa n. 5% BKT-osuutta ja hänen mielestään tavoiteltava suhde julkisten menojen ja BKT:n välillä voisi tulevaisuudessa olla n. 40% johon päästäkseen tarvitaan sekä pitkää aikaa että BKT:n kasvua.

      Nyt Timonen kirjoittaa, että on makuasia onko yövartijavaltion määritelmässä julkisen sektorin suhde BKT:stä 5 vai 40 %. Oleellista on, että prosentteihin sidottu suhde ei ota huomioon suhdannevaihteluja.

      Minun mielestäni sillä on iso ero pidetäänkö Lepomäkeä 5-10%:n vai 40%:n julkisen sektorin tavoittelijana. Julkisen sektorin 40%:n osuuteen mahtuu valtavasti enemmän vastuita ja tehtäviä kuin 5-10%:n haarukkaan, ja on varsin kohtuullista puolustautua itseään koskevista väitteistä kun määritelmissä on näin suuri ero. Toiseksi Timosen väite siitä, että Lepomäen malli olisi tarkka 40% suhdannevaihteluista huolimatta ei mitenkään pohjaudu Lepomäen omaan vastineeseen. Joko Timosella on muualta saatu tieto siitä, että Lepomäki ajaa tiukkaa prosenttirajaa (toisin kuin hän itse 3.4. kirjoitti) tai hän veistelee omiaan.

      • 13.2.1

        Saku Timonen sanoo

        ”Lisäksi hän on todennut Ylioppilaslehden 03/2014 mukaan, että valtion tulisi huolehtia ensisijaisesti sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta, oikeuslaitoksesta sekä köyhäinavusta, mihin riittäisi kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta.”

        Kannattaa lukea juttu loppuun asti ennen kommentointia.

        • 13.2.1.1

          Ossi Saresoja sanoo

          Sen sijaan sille, että Lepomäki haluaisi tiukkaa suhdanteita huomioimatonta prosenttirajaa, taas ei näytä olevan mitään todisteitä (oli sitten hänen oikeasti haluama suhdannetasoitettu julkisten menojen suuruus 5%, 10% tai 40% BKT:stä).

          • 13.2.1.1.1

            Saku Timonen sanoo

            Eipä ole mitään todisteita siitäkään, että hän _ei_ vaadi tiukkaa prosenttirajaa. Keskustelu asiasta on siis turhaa.

          • 13.2.1.1.2

            Ossi Saresoja sanoo

            Näin aiheelliseksi sanoa todisteiden puutteesta, koska kirjoituksestasi saattoi saada kuvan, että Lepomäki kannattaisi tiukkaa prosenttirajaa (oli sitten tarkoituksesi sanoa sellaista tai ei). Tällainen väitä kaipaisi taakseen jotain todisteita. Olen ilman muuta samaa mieltä kanssasi siitä, että tiukka prosenttiraja olisi haitallinen (ja siitä syystä myös epäilen, ettei Lepomäki sellaista kannattaisi, vaikka ilman suorempia todisteita tähän arveluun toki liittyy suuri epävarmuus).

            Ettei tämä menisi liian negatiiviseksi, niin haluan sanoa, että on hienoa, että jaksat vastailla ihmisten kommentteihin täällä blogissasi. 🙂

            Ettei tämä myöskään menisi liiaksi Lepomäki-boostaukseksi, niin todetaan myös, etten pidä hänen ajatuksestaan osittain korvata julkinen työeläkejärjestelmä yksityisellä säästämisellä.

  14. 14

    Sakari Lahti sanoo

    Uskon, että markkinaliberaalit ovat lähes järjestään itse menestyjiä (kuinka moni pienipalkkainen tai sosiaaliturvalla elävä äänestää Kokoomusta, saati on heillä ehdokkaana?). Heidän on vaikea asettua vähäosaisten asemaan, koska eivät ole siinä itse olleet, tai sitten he ovat sitä mieltä, että vähäosaiset ovat ansainneetkin kurjuutensa. Toivottavasti kyseessä on useimmiten ensimmäinen vaihtoehto…

    • 14.1

      Joni Pelkonen sanoo

      Jotkut ovat, mutta suurin osa on idealistisia hyödyllisiä hölmöjä jotka uskovat itse rikastuvansa sitten joskus, kunhan käyttäytyvät oikein markkinaliberalistisesti ja puhuvat oikein markkinaliberalistisia.

      Suurin osa yrittäjistä elelee kuitenkin varsin pienillä, alle 2000 euron, jopa 1000 euron kuukausituloilla. Siinäkin porukassa riittää markkinaliberalismiin uskovia jotka kuvittelevat rikastuvansa ihan kohta ja syytttävät valtiota ettei näin käy, vaikka todellinen syy on siinä, että suurkapitalistit käyttävät heitä hyväkseen halpana työvoimana.

  15. 15

    Pauli Räsänen sanoo

    Tämänhetkiset ogelmamme ovat sen europpalaistamis, höyrypäiden ansiota tai vikaa jotka ajoivat meidät ensikksi monetarististen, rahanpalvojoiden panttivagiksi, ei ollenkaan ymmärretä inflaatio ilmiön sosiaalisia ulottuvuuksia. On näet niin että monetarismin rahatalousoppi palkitsee suorastaan ylitsevuotavasti onnekkaita sekä toki myös taitavia markkina toimioita, heille rahasta on tullut ylikorostetusti arvon säilyttämis ominaisuus, eikä riskejä haluta ottaa,eikä varsinkaan kulutaa. Kaikki suu vaahdossa puolustavat aktiivista yritteliästä kansanosaa, mutta käytännössä, koska inflaatio on kääntynyt deflaatioksi, heillä ei ole vara virheisiin, joten kuten olemme uutisista kuuleet maksuhäiriöisiä on nyt maassamme ennätysmäärä, eikä heillä ole muuta toivoa vapautua ahdigostaan, kuin kuolema ja ehkäpä jossain vaiheessa, näitä onnettomia luusereita on yli kriittisen massan, jonkinmuotoinen kumous tai muu sekasorto. Se paljon mainostettu jäleenrakennuksen sukupolvi, sen parhammat ja rohhkeimmat yksilöt, selvisivät puutterista javirheistäänkin ajansaatossa mainitsemani inflaation avustamana. Lisäksi juuri tuov sama luonnonilmiö, siis inflaatio pakotti laiskan rahan liikeelle pankkitileiltä, koska se rankaisi kovasti typerää säästäjää, ja pakotti samalla talouden kohtuulliseen kasvuun.

  16. 16

    Tere Sammallahti sanoo

    Uuninpankkopojalta tuli klassinen ”saan minä olla tätä mieltä”-pseudoargumentti. Ihan samalla tavalla Terhi Kiemunki ja MV-lehti saavat olla sitä mieltä, että muslimit raiskaavat suomalaiset naiset ja alistavat koko maan sharia-lain alle. Mutta ei kyky muodostaa mielipide tee siitä automaattisesti perusteltua tai vakavasti otettavaa.

    Timonen kirjoitti pitkän puolustuspuheenvuoron siitä, kuinka ei itse asiassa ole tehnyt ainuttakaan väitettä, vaan esittänyt vain mielipiteitä. Näin siis siitä huolimatta, että hän aivan selkeästi esitti monta väittämää, joita mm. Lepomäki joutui jälkikäteen korjailemaan.

    Kuin kirsikkana kakussa, Timonen lopettaa tolppien siirtelynsä seuraavasti: ”Ei, minä en todellakaan kuvittele, että markkinaliberaalit ovat ihmishirviöitä, kuten Sammallahti luulee minun kuvittelevan. Markkinaliberaali ei yksinkertaisesti piittaa köyhistä. Hän piittaa vain itsestään ja kaltaisistaan.”

    Sulatelkaapa tuota logiikkaa hetken aikaa vaikkapa siinä väitteiden esittämisen kontekstissa. Henkilökohtaisesti en usko, että Timonen edes ymmärtää, mikä on mielipiteen ja väittämän ero, niin itsensä kanssa ristiriidassa hänen kirjoituksensa ovat.

    • 16.1

      Saku Timonen sanoo

      Saat siirellä maalitolppia ympäri kenttää ihan oman mielesi mukaan. Minä en lähde sinun juoksutettavaksesi.

    • 16.2

      Niina Halonen sanoo

      Kerro sinä toki, mikä on mielipiteen ja väittämän ero? Minusta kun nämä eivät sulje pois toisiaan; mielipide ( = subjektiivinen näkemys jostain), kun voi olla myös väittämä. Silloin se on vain subjektiiviseen näkemykseen perustuva väittämä. Näin ollen virke ”Minusta markkinaliberismi on hulluutta” on sekä mielipide, että väittämä. Argumentit on sitten erikseen.

      Mutta joo, tässä maassa on edelleen mielipiteen ja sananvapaus, vastuulla höystettynä. Niin Kiemunki kuin Timonenkin saavat käyttää näitä sopimakseen katsomallaan tavalla, mutta vastaavat myös sanoistaan. Jos sanomistensa perusteella antaa itsestään debiilin kuvan, ei pidä ihmetellä, jos luottamusasema horjuu.

      • 16.2.1

        Pekka Rantamäki sanoo

        Ehkä Tere Samallahti ymmärtää mielipiteen vain lauseista, jotka alkavat ”Minun mielipiteeni on…” (<– tämä oli henkilökohtainen mielipiteeni)

        • 16.2.1.1

          liisa hirvonen sanoo

          Sammallahti saa ymmärtää miten haluaa, en kuulu kohdeyleisöön. Kokoomuksen puheenjohtajakampanja käydään näköjään debatoimalla niiden kanssa, jotka eivät ole tämän puolueen jäseniä tai ovat aivan jotain muuta kuin kokoomuksen kannattajakuntaa. Kokoomuksen sisäiset ristiriidat läikkyvät nyt vähän yli laitojen. Lepomäki hakee tukijoita ja saakin niitä varmasti.

          Kokoomuksella on kannattajakuntakatoa, osa on siirtynyt kepun kannattajiin osa vihreisiin ja osa on epävarmoja, tulossa on useita valtakunnallisia vaaleja ja liikkuvia äänestäjiä on nyt hyvin paljon. Kannatusgallupeissa kepu ja sdp ovat nousseet ykkösiksi, kokoomus jäänyt kolmanneksi. Kokoomuslaisia hermostuttaa.

    • 16.3

      stunned sanoo

      Terellä sammaltaa ja mies maalaa itsensä nurkkaan omassa blogissaankin. Tere ei ole kuullutkaan talousliberalismin äänekkäimmistä puhemiehistä Wahlroosista tai Schubakista tai yleensäkään ahneista, itsekkäistä libertaareista tai liberaaleista. Soittaako Susanna Koski kelloja?

      ”En kumpaakaan tunne. Mutta linkkaa toki heidän mielipiteitään tänne…)

      Kannattaa käydä lukemassa kommentit ja Sammallahden vasta-argumentit.

      http://blogbook.fi/teresammallahti/mita-me-itsekkaat-ja-ahneet-markkinaliberaalit-ajattelemme/#comments

  17. 17

    jore puusa sanoo

    Omituisia keskusteluja.
    Minun journalistin maailmassani — en ole koskaan ymmärtänyt miksi rasisti pahastuu jos häntä kutsutaan rasistiksi ja miksi oikeistolainen pahastuu, jos häntä kutsutaan oikeistolaiseksi.
    Paha ihminen on paha ihminen ja hyvä hyvä…so what…
    Olen katsonut eduskunnan kuvaajalehteriltä alas tarpeeksi kauan ja vielä kauemmin istunut kuppilassa ja kuunnellut edustajia tai viettänyt aikaa ryhmähuoneissa tullakseni siihen tulokseen –yllättävää–että oikeistolaisten lähtökohta on koettaa ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille ja samalla pitää yllä konservatiivista kulttuuria, siis sitä mitä tehdään arjessa. Miksi tämä, absoluuttinen totuus pahoittaa oikeistolaisen mielen???
    Vasemmistopuolueet taas koettavat henki kurkussa pitää heikosti toimeentulevien asiaa esillä vaikkeivat sille juuri mitään voi.
    Näillä mennään.
    Jos olet rikas niin tietysti haluat pitää rikkautesi.
    Jos olet köyhä, haluat tuosta rikkaudesta osan itsellesi varsinkin –jos olet ollut sitä hankkimassa.
    Näitä tavoitteita varten on puoluekoneistot.
    Miksi ihmeessä siis oikeistolaisille on niin toivottoman vaikeaa asettua rooliinsa ihan rehellisesti, silloin oikeistolla menisi varmaan vielä paremmin kuin nyt.
    Mutta kommari… kuulkaas nyt kakarat 🙂
    Sosialismi on tie kommunismiin, jota missään ei ole vielä saavutettu.
    Yhteiskunnan tuntemus ja lähihistorian tietämys on alkeellista Suomessa.
    Vasemmistopuolueet saivat aikaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta 50 ja 60 ja 70 luvuilla. Oikeisto vastusti sitä. Kuten sen tarkoitus onkin.
    Edelleen so what.
    Hyvät ovat hyviä ja pahat pahoja ihmisiä.
    Katsantokannastahan se vain riippuu, kumpi luulet olevasi.

  18. 18

    Henri Myllyniemi sanoo

    Ansiosidonnainen työttömyysturva olisi silloin aivan ookoo, jos julkinen sektori ei sitä rahoittaisi, vaan tasan ne henkilöt, jotka katsovat sellaisen lisäturvan olevan aiheellinen. Idea pääperiaatteiltaan tulisi noudattaa vakuutusyhtiön ja vakuutuksen ostaneiden toimintaperiaatteita. Vakuutusmaksujen muutokset näkyvät nousevana silloin, kun niihin joudutaan turvautumaan.

    Vapaus on sitä, että ihminen – vaikka nyt työssäkäyvä – saa itse vapaasti valita sen, haluaako ottaa itselleen tällaisen vakuutuksen vai ei. On väärin periä maksuja ja veroja tällaiseen bisnekseen niiltä, jotka katsovat pystyvänsä itsekin säästämään (ja vaikka sijoittamaan tuottoisasti) poisnirhaistun ”lisäkulun” verran.

    Ymmärrän, ettei kaikki tähän pysty tai pikemminkin tuntevat esimerkiksi tuhlailevan elämäntapansa, ja haluavat siksi ostaa ansiosidonnaisen lisäturvan.

    Pääpointti on kuitenkin vapaudella valita, ja että toisella tapaa valitsevia ei pistetä maksamaan toisten laskuja. Ei kai kukaan suostuisi maksamaan naapurin laskuja, vaikka hän ne postilaatikkoon kantaisikin?

    • 18.1

      Kaija Laine sanoo

      Jos ansiosidonnainen työttömyysturva poistettaisiin, se tarkoittaisi sitä että moni alle 3000-2500 euroa tienaava, jolla ei olisi välttämättä varaa kustantaa itselleen mainitsemaasi lisäturvaa, ei uskaltaisi hankkia omistusasuntoa tai muutenkaan suunnitella elämäänsä kovin pitkäjänteisesti eteenpäin. Kaikessa pitäisi ottaa huomioon mahdollinen työpaikan menetys. Nythän ansiosidonnainen antaa aikaa järjestää asiat uudelleen tai hankkia uusi työpaikka, jopa parantaa koulutustaan ilman että tarvitsee heti olla myymässä asuntoaan. Ja luulenpa että tämä tilanne, ostovoiman pienetessä ja työttömäksi jääneiden nopeammin tarvitessa esim. asuntotukea, se kuitenkin ohjaa ne naapurin laskut yhä postilaatikkoosi.

    • 18.2

      liisa hirvonen sanoo

      Naapurin laskuja maksetaan aina, koska elämme keskinäisessä riipuvuudessa toisiimme nähden. Ei rikas rikastu ilman toisia ihmisiä. Ilman, että toiset ihmiset tekevät tuotot hänelle. Rikkaan rikkaudet eivät synny tyhjästä, vain hänen omista ponnisteluistaan vaan tuotoista ja voitoista, jotka taas syntyvät monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Yhteiskunta rakentuu keskinäisille riippuvuuksille ja myös vastuulle, keskinäiselle huolenpidolle. Se on inhimillisyyttä, ihmisyyttä. Aivan kaikkea ei voi mitata ja punnita talouselämän ehdoilla tai sillä mitä viivan alle jää tai on jäämättä.

      Aivan oma lukunsa on ympäristökysymykset: ilmastonmuutos. Ihmisen toiminta maailmassa, maapallolla. Talouuskasvuun pyrkivän toiminnan vaikutukset ympäristöön, luontoon. Ne ovat hyvin vakavia yhteisiä kysymyksiä. Sellaista maailmaa ei ole missä voisimme olla täysin vapaita valitsemaan mitä hyvänsä. Sellaista vapautta ei ole kenelläkään ihmisellä.

  19. 19

    Jari Kähkönen sanoo

    Sama vanha laulu. Mielipiteesi ovat sen objektiivisempia tosia, parempia ja sallitumpia niin värikkyyden kuin sanailunkin suhteen…Kuin mitä vähemmän oikeastaan sanoit yhtään mistään, mitä useampaa mieltä sinun on voitu tulkita olleen tai mitä enemmän lukija oli kanssasi yhtä mieltä. Sellaista on julkaisuvalta, jota yhdellä on vaan toisella ei ole ja joko sen käyttö sellaisenaan ahdistaa, tai sitten ahdistaa oman maailmankuvan koetukselle joutuminen kun koettelun muotoa on vaikea välttää(muuten se ei kai valta-asema varmaan olisikaan).

    Sitten siihen tulee seuraavaksi ne b-julkkikset, jotka haluaisivat valtaa itselleen hyökkäämällä sitä käyttäneen kimppuun ja ne a miinukset ketkä ovat asettuvinaan yläpuolelle toimittelemalla julki kauniisti sanottuna niitä omia kannanottojaan siellä jossain kauttarantain. Lopputulos tapaa olla faktan, mielipiteen ja mainoksen hulppea sekasotku, jossa totuudesta äänestetään koska kyllä kansa tietää…ainakin silloin kun on samaa mieltä äänessäolleen itsensä kanssa.

    Heh. Vai ovat ne markkinaliberaalit sitten tällä kertaa sellaisia konsensuksen ja korporaatioden vastustajia, että heillä on aatteensa yksinmääritteloikeuskin. Niin, k&k -henkilöthän olivat sitä mieltä, että aatekeskustelu on tarkoitukseton, jos näin oli sovittu ja useimmiten oli. Markkinaliberaalisuus näyttää siis tarkoittavan ajassamme disruptiivisuuden logiikkaa. Siinä syödään kaikkien niiden eväät, jotka eivät tavattaessa välittömästi puukota syöjää kuoliaaksi niille jalansijoille, ja debatissa pyritään olemaan se joka ensimmäisenä huutaa koviten herjat silmille ja heittää paskaa muiden päälle.

    Johan tämän siitä näki, kun hyvinvointivaltiota ei seurannut koskaan sivistysvaltio ja kun postsovjettilaisena aikana joka kadunkulmassa alkoi tulla vastaan näitä äärettömän nokkavia minulla on oikeus -tyyppejä. Syntysyy on perisuomalaisen ikävän pitämisen ja yleisen pierunpidättelymentaliteetin lähes yliherkkyysshokkitasoinen asenteellinen vastustaminen, ei se että olisi koskaan ollut mitään oikeaa sanottavaa. Näistä samoista tyypeistä kai ne kauppakamarinulikat ja moottoriturvat sitten kasvoivat, ne joista saamme nykyään kärsiä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Halutaan vapaus sanoa ja tehdä ihan mitä vaan kunhan ei OMASTA MIELESTÄ rajoitettu toisten vapautta.

    Pari pikku vinkkiä kuitenkin pakko antaa, niin setämäistä kuin se onkin. Suomi on jo melkoinen hengailuyhteiskunta, jossa kaikki on jo osin sitäkin mitä sen voidaan katsoa olleen, mutta ei tämä vielä mikään Amerikkakaan ole, missä pännämiehiä erotetaan jonkun johtopäätösten vaatimisen takia, joka ei kuitenkaan ole yhtään enempää kuin jonkun b-julkun keulimista. Ja postsovjettilaisena aikana muuten sitten parlamentaarisesti edustettu(mikropuolueista en tiedä, ota itse selvä jos kiinnostaa) vasemmistolaisuus on punavihreän allianssin tyyppistä, jossa ei enää tehdä eroa kommunistin, sosialistin ja tiesminkä väliltä(tämä meni muodista kun se konsernipuolue lakkasi). Sille kävi vähän niinkuin Kommunisti-lehden PÄÄtoimitukselle ja Lenin-koulun dekanaatille. Ei nimiä, mutta joka tuntee vinkkien sopivan itselleen, hän saakoon ne pitää korvauksetta.

    Sakarille tsemppiä ja kiitos hyvistä bloggauksista. Vasta sitten kun osuu ja uppoaa alkaa kuulua älämölöä, sekä vasta riittävän kova älämölö vetää palttoonliepeeseen kiinni ne ketkä joko pyrkivät isoksi kasvaessaan nousemaan valtaan toisen hartioille kiipeämällä, tai pieneksi jäädessään sisään vallan saliin saadakseen edes jotain itselleen. Älämölön aiheuttaa etuoikeuden kyseenalaistamisen nostattama viha ja palttoonliepeenseen saa takertumaan pelko lähes kaiken mahdollisen edessä. Ja jo yksin näiden kahden vuoksi julkinen kirjoittaminen ei ole alkuunkaan kaikkia varten, vähintäänkin kysytään paljon hermoja. Kyllin merkittävä maalitauluksi, tavallaan se on tunnustus vaikka aina ei siltä tuntuisikaan.

  20. 20

    Lauri Miikkulainen sanoo

    Hyvin toimittu vastineen ja nyt vastineen vastineen kanssa. Ensimmäinen blogaus sisälsi pari ohilaukausta, mutta tuohtumus niistä oli oudon suurta. Sitä paitsi: tapahtuu mielipiteenomaisia ohilaukauksia myös toimituksellisessa mediassa. Palautetta kannattaa silloin antaa, mutta pysyä asiassa.

    Pari pointtia perustilistä, koska se tässä tekstissä niin pikaisesti ohitettiin.
    Sitä verrataan usein perustuloon, ja toimintalogiikka ja hyödyt ovatkin monissa kohdin samanlaiset (niin haitatkin, mutta tämä olisi pidemmän kirjoituksen aihe). Sen ominaisuudet ovat vahvasti säädeltävissä. Onkin tärkeää miettiä – samoin kuin perustulon kohdalla – millaista mallia kukin puhuja todellisuudessa kannattaa, kun puhuu tilin kättöönotosta.
    Pari olennaista eroa perustulon ja -tilin väliltä silti löytyy.

    1. Perustilin ytimessä piilee jako tuottaviin ja tuottamattomiin kansalaisiin. Tili painottaa Liberan mallissa yksilön tulonsiirtoa itseltä itselle, ja korostaa yksilön vastuuta, häivyttäen ajatusta valtion roolista perusturvan takaajana. Siis sen perusturvan, joka kuuluu kaikille, riippumatta siitä oletko rikas, tuottava, köyhä, narkkari, rikollinen tai mitä vain. Perustulo noudattaa suoremmin nykyisen järjestelmän ajatusta universaalista perusturvsata, jossa sinänsä tosi asia (laskennallisesti suuri osa turvasta on ihmisten tulonsiirtoja itseltä itselle elämänvaiheen mukaan) häivytetään taustalle, koska sen ei pitäisi olla olennainen asia perusturvassa.

    2. Toinen pointti on ennemmin pohdskelu: Jos tili päätyy ajoittain negatiiviseksi, mitkä ovat ne rajakohdat, joissa tiliä aletaan kääntämään taas plussalle? Tämä johtaa helposti tilanteeseen, jossa tilin ”täyttäminen” tukea vaatineen ajan jälkeen hidastaa elintason nousua (tilin ytimessä kun on, että jos tulot nousevat, pitää perustilin vajaus poistaa). Perustulo älttää tuon dilemman. Nykyisen järjestelmän kannustinloukut ovat sekä tilissä että tulossa ongelma, joka riippuu tilin tai tulon suuruudesta, sekä siitä, mitä tukia se täsmälleen korvaa.

    3. Lepomäki totesi Liberan julkaistessa mallia, että perustili on itsessään arvovapaa: sen raja-arvoja (tilin lähtösuuruutta, kuukausinostojen summaa, negatiivisen tilin täytön ehtoja tai velkojen nollautumista) kun voi säätää poliittisella ohjauksella.
    Tämä on täysin totta. Liberan omat esimerkit antavat kuitenkin kuvan melko karusta perustilistä. Jos perustilin alkusumma määrätään tarpeeksi korkealle, kuukausinosto tarpeeksi suureksi, ja ehdot negatiivisen tilin täytöstä tarpeeksi löysiksi, ei tili todellakaan eroa perustulosta mitenkään. Silloin kuitenkin katoavat myös Liberan suosimat tilin erityispiirteet, ja epäilen vahvasti, että Lepomäki tai aatetoverinsa suosisivat tuollaista versiota ideastaan.

  21. 21

    Kennett Ylitalo sanoo

    20 000€ riittää nykysuomen vuokrahinnoilla 1 -2 vuoden elämiseen. Huomaa aika selkeästi että kuka tahansa ajatteli tätä perustiliä on täysin tietämätön oikeasta elämästä.

  22. 22

    VIK sanoo

    Mielipiteen ja tosiasiaväitteen ero pitäisi tosiaan jokaisen ymmärtää. Esim. ”Markkinaliberalismi hirvittää” on mielipide, mutta ”Lepomäki haluaa ajaa alas työttömyysturvan” ei ole. Jälkimmäinen oli väite ja ilmeisesti epätosi sellainen.

    Vaikka minäkään en kannata kokoomuksen politiikkaa, niin ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta Lepomäki kirjoitti asiaa:

    EL: ”Nykyisin kaikista palkoista tilitetään työttömyysvakuutusmaksua (jolla ansiosidonnaista katetaan verorahojen lisäksi; työttömyyskassojen osuus kustannuksista on vain 5%), mutta ansiosidonnaista eivät saa henkilöt, jotka ovat esimerkiksi osa-aikaisen työskentelyn lomassa toimineet myös yksinyrittäjinä, freelancerina tai joilla on yritykseen rinnastettava toimi. Sitä eivät myöskään saa henkilöt, jotka eivät ole liittyneet työttömyyskassaan – ei, vaikka heidän palkoista on vuosikausia tilitetty kyseistä vakuutusmaksua ja muita veroja. Se on mielestäni väärin.”

    ST: ”[—]ansioturvareformi, joka on suunnattu ennen kaikkea ay-liikettä vastaan. Ansioturvareformin tarkoitus on maksaa työttömyysturvaa suoremmin siinä suhteessa kuin henkilön palkasta on maksettu työttömyysvakuutusmaksua.
    Ansiosionnainen työttömysturva on yksi ay-liikkeen keskeisiä saavutuksia, jonka oikeudenmukaisuudesta voidaan olla montaa eri mieltä.”

    No mitä mieltä sinä Sakari sitten olet nykyjärjestelmän oikeudenmukaisuudesta? Onko sinusta oikein, että kaikkien veroista ja työttömyysvakuutusmaksuista kerättyä rahaa saavat vain työttömyyskassojen jäsenet?

    Avaisitko vielä tuota väitettäsi, että ansioturvareformi ”on suunnattu ay-liikettä vastaan”? Mitä välillä sillä ensinnäkään on, kenen status quota tullaan tönäisseeksi, jos järjestelmää muutetaan paremmaksi? Sitäpaitsi ammattiliiton tehtävä on neuvotella jäsenilleen hyvät työehdot ja antaa oikeusapua yms tukea. Jos ay-liikkeen vaikutusvalta olisi kiinni epäoikeudenmukaisista tukijärjestelmistä, niin sitä joutaisikin heikentää, mutta näin ei sentään liene.

  23. 23

    Mika P. sanoo

    Minusta juuri piittaamattomuus tekee markkinaliberaaleista ihmishirviöitä. Heille köyhillä ei kerta kaikkiaan ole mitään ihmisarvoa. He eivät tunne minkäänlaista myötätuntoa talouspolitiikkansa uhreja kohtaan. Nuo uhrit ovat kuin jaloissa pyöriviä muurahaisia, joiden rusentumista he eivät edes huomaa, tai jos huomaavat, eivät välitä.

  24. 24

    Pekka Rintamäki sanoo

    Jos henkilö saa nyt esim. asumistukea ja työmarkkinatukea niin miten perustili muuttaisi hänen elämäänsä tai säästäisi kustannuksissa? Asumistuen ja työmarkkinatuen sijaan hänellä olisi jatkuvasti miinuksella oleva tili?
    Toisekseen, jos jokaiselle 18- täyttävälle ”annetaan” 20 tonnia niin hän ei noista rahoista kauaa nauti vaan rahat löytävät erittäin nopeasti tiensä parempiin taskuihin. Vuokrat räjähtävät välittömästi ja esim. autokoulujen hintoihin tulisi oitis superkorotukset.

    Markkinaliberaaleilla olisi hetken hauskaa kun nuorilla olisi ostovoimaa.

    Sinänsä hupaisaa markkinaliberalismia, että tuonkin takana on ajatus, että valtion pitäisi antaa ihmisille rahaa jonka markkinaliberaalit sitten voivat korjata heiltä pois. Eli kun saadaan verot valtion maksettavaksi, palkat valtion maksettavaksi ilmais- ja halpatyövoiman turvin niin sellaisessa yhteiskunnassa on varmasti kivaa olla kapitalisti.