Palautetta ja vastineita

Tähän asti olen luullut, että netissä melskaavat äärioikeistolaiset rasistit ovat kaikkein herkimpiä pahastumaan. Olen ollut väärässä. Vielä herkempiä ovat kansanedustajien puolesta loukkaantujat. Tästähän sain esimakua jo viime kesänä, kun kritisoin Laura Huhtasaaren (ps) toimintaa sosiaalisessa mediassa ja minut suunnilleen lynkattiin lehdistön avuliaalla myötävaikutuksella.

Eilen kirjoitin kokoomuksen puheenjohtajakisaan ilmoittautuneesta Elina Lepomäestä ja ennen kaikkea hänen edustamastaan markkinaliberalismista.

Se tulkittiin laajasti henkilökohtaiseksi hyökkäykseksi ja palaute oli sen mukaista. Lepomäen Fb-seinällä kommentoivat ovat sanoneet minun olevan paskaa puhuva ja asioista selvää ottamaton nolla ja yhdentekevä, käsityskyvytön vihakirjoittaja. Jotkut kommentoijista ovat samoja, jotka pyörivät äärioikeistolaisten rasistien palstoilla huutamassa samaa.

Yleensä en saa jutuistani palautetta sähköpostiin, vaan äärioikeistolaiset rasistit kirjoittelevat ikävimmätkin mielipiteensä avoimesti sosiaalisessa mediassa. Nyt sähköpostiini tuli lukuisia viestejä, joissa minua vaadittiin nöyrtymään, perumaan kaikki puheeni, pyytämään anteeksi ja kuolemaan pois, koska maailma on parempi paikka ilman minua ja kirjoituksiani.

Tere Sammallahti kirjoitti blogijutun, jossa vertasi minua vihapuhujana Terhi Kiemunkiin. Sammallahti ilmeisesti närkästyi siitä, että poistin hänen kommenttinsa blogini Fb-seinältä epäasiallisen kielenkäytön takia. Sammalahden mielestä en kestä kritiikkiä, mutta ei siitä ole kysymys. Siellä on asiasisällöltään ihan samalaisia kommentteja kuin Sammallahtikin kirjoitti, mutta ne ovat asiallisesti kirjoitettuja. Siksi ne siellä näkyvät, mutta Sammallahti ei näy.

Lepomäki kirjoitti Facebookiin vastineen, jonka hyvän lehtimiestavan mukaisesti julkaisin sitä kommentoimatta. Kommentoin sitä lyhyesti nyt, mutta sitä ennen haluan selventää pari asiaa:

Monien mielestä minä en saisi kirjoittaa mielipidekirjoituksia omaan blogiini. Kaiken pitäisi perustua ehdottomiin faktoihin ja joka ikiseen esille nostamaani asiaan pitäisi löytyä lähdeviite. Itse he kyllä katsovat oikeudekseen kirjoitella Sammallahden tapaan ihan puhtaita mielipiteitä jopa minuun persoonastani, mutta minä en saisi sanoa mielipidettäni edes markkinaliberalismista ilman yksityiskohtaisia lähdeviitteitä. Jos niin teen, niin noudatan heidän mielestään kaksoisstandardia ja sorrun halla-ahomaiseen vihapuheeseen.

Yleensä kirjoitan tiukan asiapitoisesti lähteisiin ja lakipykäliin viitaten, mutta joskus kirjoitan mielipiteitä ihan samalla tavalla kuin kaikki muutkin. Lukijan tehtävä on erottaa lakipykäliin ja linkkeihin sidottu faktapohjainen artikkeli ja mielipidekirjoitus toisistaan. Sen helpottamiseksi luokittelen jokaisen puhtaan mielipidekirjoituksen blogin kategoriaan mielipide ja lisäksi mielipide on myös avainanana.

Tämä yleisestä palautteesta. Kyllä maailma ääntä vetää ja viita paskaa.

Sitten ihan lyhyesti oma vastineeni Lepomäen vastineeseen:

En ole väittänytkään Lepomäen kaataneen pankkia veronmaksajien syliin. Siihen ei yksittäisellä riskianalyytikolla ole mahdollisuuksia. Positiivisena pidän sitä, että Lepomäki on vastustanut ja vastustaa edelleen selkein sanoin tappioiden sosialisointia.

Perusturvan ja ansiosidonnaisen välisen kytköksen purkaminen on ensiaskel molempien alentamiselle. Samaan tähtää myös ansioturvareformi, joka on suunnattu ennen kaikkea ay-liikettä vastaan. Ansioturvareformin tarkoitus on maksaa työttömyysturvaa suoremmin siinä suhteessa kuin henkilön palkasta on maksettu työttömyysvakuutusmaksua.

Ansiosionnainen työttömysturva on yksi ay-liikkeen keskeisiä saavutuksia, jonka oikeudenmukaisuudesta voidaan olla montaa eri mieltä. Sen horjuttaminen lienee kuitenkin käytännössä mahdotonta juuri ay-liikkeen vastustuksen takia. Siinä on yksi järkevältä vaikuttava lisäsyy heikentää ay-liikettä, mutta vain järkevältä vaikuttava. Jos ay-liikkeen vaikutusvalta minimoidaan, niin mikään ei estä luopumasta koko ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja siirtymästä vaikkapa vain pelkkään työmarkkinatukeen.

Lepomäki on itse hahmotellut koko perustili-idean, joten sen yksityiskohdista en pysty hänen kanssaan väittelemään. Siksi en myöskään ottanut asiaa esille eilisessä jutussani. Halutessanne voitte itse tutustua tähän perustilistä koottuun aineistoon. Itseäni mietityttää erityisesti muutama kohta.

Valtio siis antaisi jokaiselle täysi-ikäiselle 20 000 euron suuruisen alkusaldon, jota voisi käyttää senkin jälkeen, kun se on mennyt pakkaselle. Tarveharkinta olisi ihmisellä itsellään ja tiliä rahoitettaisiin työssäkäynnillä ja vapaaehtoisilla siirroilla. Negatiivisen saldon saisi eläkeiässä anteeksi ja positiivisen saldon saisi itselleen.

Nostoilla pitää tietenkin olla saldoraja, koska muuten piikki on jatkuvasti auki. Sitä minä vain mietin, että korvaisiko perustili kaikki nykyiset sosiaalietuudet vai vain osan. Lisäksi minulle on epäselvää mitä tapahtuu eläkeiän saavuttaneelle, jolla perustilin saldo on miinuksella 20 000. Hän saisi sen anteeksi, mutta miten hänen elämänsä sen jälkeen järjestettäisiin? Ajatuspaja Liberassa on varmaan mietitty nämäkin asiat, joten perustilistä en rupea väittelemään. Siinä saattaa jopa olla ajatusta, jos siitä päästään poliittiseen yhteisymmärrykseen.

Lepomäki sanoo, että hän ei kannata yövartijavaltiota. On sinänsä makuasia onko yövartijavaltion määritelmässä julkisen sektorin suhde BKT:stä 5 vai 40 %. Oleellista on, että prosentteihin sidottu suhde ei ota huomioon suhdannevaihteluja, jolloin laman aikana julkinen sektori nykyisin kasvaa ja yksityinen vähenee. Prosenttiraja pudottaisi laman aikana julkisen sektorin rahamäärää jyrkästi ja pakottaisi ajamaan toimintoja alas.

Lepomäki sanoo kertoneensa lehtihaastattelussa, että tavoiteltava suhde julkisten menojen ja BKT:n välillä voisi tulevaisuudessa olla noin 40 %. Näin hän varmaan onkin todennut. Lisäksi hän on todennut Ylioppilaslehden 03/2014 mukaan, että valtion tulisi huolehtia ensisijaisesti sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta, oikeuslaitoksesta sekä köyhäinavusta, mihin riittäisi kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta.

Tämä on jo puhdas yövartijavaltio riippumatta siitä, onko suhde viisi vai kymmen prosenttia.

Lopuksi vielä ihan puhdas mielipide:

Ei, minä en todellakaan kuvittele, että markkinaliberaalit ovat ihmishirviöitä, kuten Sammallahti luulee minun kuvittelevan. Yksikään markkinaliberaali ei takuulla mene nukkumaan miettien miten saisi huomenne kurjistettua köyhien elämää lisää. Markkinaliberaali ei yksinkertaisesti piittaa köyhistä. Hän piittaa vain itsestään ja kaltaisistaan.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu. Sähköpostiin ei kannata mielipiteitä lähettää, koska en keskustele blogini siällöstä sähköpostitse. En myöskään Fb:n yksityisviestein. Jos olette tulleet bannatuksi Fb:ssä tai täällä, niin katsokaa peiliin ja miettikää mitä olette minulle kirjoitelleet aiemmin.

 

 

Kommentit (60)
  1. Perustulo ja perustili ovat korollaeläjien suosikkeja. Lepomäki silleen hyvä keskustelukumppani Sakulle, että perustelee näkemyksensä omilla faktoillaan. Perusteluista voidaan olla sitten eri mieltä. Sekä Lepomäen että Pankonpojan. Silleen syntyy hyvä keskustelu. Tämän kun keskustelijat ymmärtäisivät. Asiat loppujen lopuksi tärkeitä, ei ihmiset niiden takana. Tai no joo. Mutta liikaa ei saisi keskustelijan iholle tulla ilman perusteita.

  2. matti christensen
    4.4.2016, 12:01

    “Markkinaliberaali ei yksinkertaisesti piittaa köyhistä. Hän piittaa vain itsestään ja kaltaisistaan.”

    nyt ollaan asian ytimessa – tassa on se syy miksi kokkareita / oikeistoa pitaa vastustaa !

Kommentointi suljettu.