Vapaaehtoisesti pakolla

Kuten eilen arvasin, niin hallituksen kehittelemä uusi työnäyte on vain uusi palkattoman työn muoto entisten lisäksi. Jo tänään sen on myöntänyt myös työ- ja elinkeinoministerin selvityshenkilö Maria Kaisa Aula. Työnäytteen antava työtön tekisi yrityksessä töitä usean kuukauden ajan ilman palkkaa. Hän saisi työajalta työttömän päivärahaa. Hänelle ei kertyisi työajalta lomaa tai eläkettä. Myöskään työterveyspalvelut eivät olisi työnäytettä antavan työntekijän käytettävissä.

Tässä vielä koko työnäyte tiivistetysti yhdessä kuvassa:

13015366_10154197087879668_8412632668487033828_n

Aulan mukaan kyseessä on rajattu kokeilu, työnäyte ei ole pakollinen eikä siitä kieltäytymisestä seuraisi sanktioita. Näin toteutettiin aikoinaan myös kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu. Vieläkin kuulee joskus väitettävän, että niihin ei ole pakko osallistua, vaan palkaton työ perustuu yhteiseen sopimukseen, jossa työtön työnhakija on tasavertainen neuvottelukumppani.

Vähänkään asiaa tuntevat tietävät, että vapaaehtoisuus tarkoittaa oikeutta olla syömättä, koska kieltäytyjä menettää työttömyysetuutensa ja joutuu alennetulle toimeentulotuelle. Sopiminen tarkoittaa sitä, että työtön kutsutaan allekirjoittamaan valmiiksi täytetty paperi.

Aluksi työnäyte olisi epäilemättä oikeasti vapaaehtoinen eikä kieltäytymisestä seuraisi sanktioita. Lyhyessä ajassa siitä kuitenkin kehittyisi pakko. Kokeilun aikana saadaan varmasti syntymään sen verran oikeita työpaikkoja, että kokeilun voidaan julistaa olevan onnistunut ja työnäytteen kuuluvan tästä lähtien työttömän velvoitteisiin. Voidaan se julistaa onnistuneeksi vaikka työpaikkoja ei syntyisikään, koska joka tapauksessa työttömyystilastot kaunistuvat. Työnäytettä antamassa oleva ei ole enää virallisesti työtön.

Tätä epäilystä tukee se, että taustalla EK tekee omaa lobbaustyötään vaatimalla työttömyysturvaan entistä enemmän vastikkeellisuutta. Vaatimuksiaan EK perustelee täysin hatusta tempaistulla 2 400 euron summalla, jonka alle työttömän muka ei kannata lähteä töihin, koska pärjää sosiaalietuuksilla paremmin.

Hallituksen takana ruoskaa heiluttelee EK ja hallitus nöyränä käskyläisenä ruoskii työttömiä.

Ei tässä enää pyritä lisäämään työpaikkoja, vaan mullistamaan koko työelämän pelisäännöt. Työnäytettä antavista palkattomista työntekijöistä ollaan tekemässä uusi työläisten paarialuokka, joka kiertää yrityksestä toiseen tekemässä palkatonta työtä muutaman kuukauden kerrallaan ja tasoittamassa ruuhkahuippuja. Ollaan rakentamaassa työpaikoille pyöröovea, josta palkatut työntekijät kävelytetään ulos ja palkattomat sisään. Kohta siitä samasta ovesta sitten astuvat sisään entiset palkalliset antamaan entisestä työstään palkatonta työnäytettä.

Ennen pitkää onkin vain palkattomia työntekijöitä, joiden niukasta elannosta vastaa valtio maksamalla työttömyysetuutta. Työpanos ja sen tuotto jäävät yritykseen ja voiton voi jakaa osinkoina osakkeenomistajille, jotka voivat viedä sen vaikka veroparatiisiin.

Tavoitteena näyttää olevan siirtyminen eräänlaiseen sosialismiin, jossa valtio pitää työntekijät hengissä ja voitot sosialisoidaan osakkeenomistajille. Tällä hallituksella on pahuksenmoinen kiire runnoa koko yhteiskunta EK:n haluamaan muottiin, koska kansa ei tule antamaan siiihen toista tilaisuutta ihan vähään aikaan.

Oletan ay-liikkeen jyrähtävän viimeistään nyt. Tähän asti olen odottanut turhaan sen jyrähtämistä jo olemassaolevista palkattoman työn muodoista.

Kommentit
  1. 1

    Kiki Merilahti sanoo

    Tuo 2400 € summa on kyllä kiva kannustinloukku. Koko ajan esim. kirjastolaitoksessa suuri osa työntekijöistä tekee töitä pienemmällä palkalla kuin tuo, ihmisiä joilla on esim. tradenomin tai maisterin koulutus, monipuolinen kielitaito ja tietotekninen pätevyys. Siis on töissä pienemmillä palkoilla sen sijaan että syljeskelisi kotona kattoon. Kuka oikein torpedoisi alas tuon EK:n hellimän harhaluulon? Toimittajat tuntuvat täysin munattomilta ja kritiikittömiltä.

  2. 2

    Tomi Virtanen sanoo

    Ei ay liike korviansa lotkauta tästäkään se on fakta.

    • 2.1

      Jyrki sanoo

      Kyllä AY:tä ei kiinnosta, koska vielä löytyy sen verran palkalla töitä tekeviä, jotka maksaa kiltisti jäsenmaksunsa ammattiliitoille. Ja varmasti suurin osa näistä maksajistakin on niitä, jotka ei ymmärrä tälläkään hetkellä mitä on tapahtumassa.

      Heidän mielestään on vain hyvä juttu, että hänenkin työpaikalleen ilmestyy näitä työnäytteen antajia tulevaisuudessa helpottaa hänen työtaakkaansa. Ja aivan varmasti he myös huutaa suureen ääneen, että työttömyyskorvaus on se PALKKA!

      • 2.1.1

        töytön sanoo

        Se juurikin aika koomista, kun ne kovimmat ”työnsankari huutelijat” eivät tajua kenenkä etuja tässä ollaan loppupelissä alas ajamassa.

  3. 3

    Petteri Räty sanoo

    2400 euroa viitannee tähän VATT:n muistioon. Saku: Ovatko muistion johtopäätökset mielestäsi virheellisiä?

    http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/muistio_50.pdf

    ”Yhden lapsen yksinhuoltajan kannustimet työnteon lisäämiseen ovat lähes olemattomat laajalla tuloalueella, vähäisiä tuloja lukuun ottamatta. Oikeastaan ansiotyöhön ei kannata hakeutua taloudellisista syistä ellei kuukausipalkka ylitä 2 600 euroa.”

    Se mikä ei välttämättä tule aina mainittua on henkilön tilanne, kun noita lukuja tuodaan ilmi. Lainauksesta käy ilmi, että laskelma koskee yhden lapsen yksinhuoltajaa.

    • 3.1

      Hannu Ala-Olla sanoo

      ”Lainauksesta käy ilmi, että laskelma koskee yhden lapsen yksinhuoltajaa”

      Mikä tekee luvun käyttämisestä yleistyksenä ilman tuon esilletuomista melko valheellista. Suurin osa ihmisitä ei ole yhden lapsen yksinhuoltajia.

    • 3.2

      Lassi Kangasluoma sanoo

      Tämä taas johtuu siitä, että päivähoitomaksut nostavat työhönmenon hintaa kohtuuttomasti. Sen käyttäminen minkäänlaisena laajempana esimerkkinä ei ole perusteltua.

    • 3.3

      liisa hirvonen sanoo

      Katsoin nuo VATT:n tulkinnat. Pintapuolisen tarkastelun perusteella voi jo sanoa: a. puhutaan vain bruttotuloista, mutta nettotulojen kertominen olisi rehellisempää b. etuudet ovat laskennallisia, siis teoreettista fantasiointia c. ei oteta lainkaan huomioon välillisten verojen vaikutuksia joita maksetaan alvien muodossa (esimerkiksi kiinteistöveron ja sähkönsiirtomaksujen vailkutuksia asumiskuluissa, ruuan alvit, erilaisten palvelujen alvit) jotka nostavat kokonaisveroja aivan kaikilla. d. olettama on, että esimerkiksi yksnihuoltajaperheet ovat kaikki aivan samanlaisia ja elinolot ovat tasan samankaltaiset. Näinhän ei todellisuudessa ole.

    • 3.4

      liisa hirvonen sanoo

      ”Oikeastaan ansiotyöhön ei kannata hakeutua taloudellisista syistä ellei kuukausipalkka ylitä 2 600 euroa.”

      Tuo tulo tarkoittaisi vähän yli 28.000 euron vuosituloja.

      Tulonsaajat tilasto vuodelta 2014 kertoo, että noin 55% kaikista tulonsaajista on tiennannut alle sen (24.999 euroa), noin 35 %:lla tulonsaajista on 30.000 – 49.999 euron vuosiansiot ja noin 10%:lla tulonsaajista on yli 50.000 euron vuositulot.

      Lähde: http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html

      • 3.4.1

        liisa hirvonen sanoo

        Suluissa virhe, pitää olla 29.999 euroa eikä 24.999.

  4. 4

    Anssi Keskiväli sanoo

    Mä pidän niinä oikeina kannustinloukkuina sitä, että jos sä teet yhden kuukauden töitä täydellä palkalla ja joudut sitten työttömäksi pelkällä työmarkkinatuen peruspäivärahalla, niin sulla menee uusiksi lyhyen ajan sisällä asumistuki ja työmarkkinatuen määrä. Niiden käsittelyajat on tunnetusti vähän niinkuin VR ja kun joudut sosiaalitoimistosta hakemaan tukia pärjätäksesi siihen asti että uudet asumis- ja työmarkkinatukipäätökset tehdään, niin sulta katsotaan ne palkkatulot täysimääräisenä käytettäväksi seuraavat kaksi kuukautta.

    Sama asumistuen kanssa sillä erotuksella, että käytännössä siinä pitäisi tehdä kolme päätöstä alle kahdessa kuukaudessa: ensimmäinen kun tulot tulevat kuun aikana muuttumaan palkkatulojen seurauksena ja toiseksi kun joudut työttömäksi, mutta mitään oletettavaa palkkatason laskua ei ole todennettavissa ennenkuin toimitat työtodistuksen ja viimeiset palkkakuitit todisteena siitä, että milloin työt loppuivat.
    Tuon lisäksi lasketaan kaikki vuosilomarahat ja muut lisät palkkatulotietoihin jokakuukautisen palkan osina, vaikka työ olisi kuinka selkeästi tasan tarkkaan korkeintaan vaikka se kuukausi.

    Yhden kuun palkkatulot tulevat siis syömään kahdelta seuraavalta kuukaudelta tuet.

    Mun mielestä on ihan vitun röyhkeää päättäjiltä, visioijilta ja sosiaalietuuksien käyttäjien kritisoijilta puhua ansiosidonnaisista työmarkkinatuista kaikenkattavana totuutena, puhumattakaan näistä aivan utopistisista ja selkeän tarkoitushakuisista artikkeleista.

    Laura Räty ihmettelee, että miten kukaan muka elää alle 2600€ kuukausituloilla ja nyt näköjään näyttää siltä, että sen alle ei kenenkään kannata tehdä töitä koska sosiaaliturva (joka on korkeintaan sen 42% mediaanituloista vaikka pitäisi olla 60%) on niin ruhtinaallinen että siitä pitää jäädyttää indeksikorotukset määrittelemättömäksi ajaksi ja vielä lähteä leikkaamaan siitä.

  5. 5

    Ilona Asp sanoo

    Iltasanomien jutussa vielä tämä:
    ”Työntekijän vakuutuksen toteuttaminen on Aulan mukaan vielä selvityksen alla.”

  6. 6

    Juha Halonen sanoo

    Viimeisen kappaleeseen kirjoittamaasi toiveeseen sanon, että älä turhaan odota. Tosin kyllä ay-kentältä voi kuulua jyrähdyksiä, mutta SAK:n ja isompien liittojen kovapalkkaisilta miehiltä ei todennäköisesti heru solidaarisuutta. Eihän sitä herunut Pamin pienipalkkaisille naisillekaan. Tilanteeseemme on toki syyllinen hallitus ja kapitalistinen järjestelmämme, mutta kyllä ay-liikkeen eliittikin on siihen kovin tiiviisti korruptoitunut. Valitettavasti.

  7. 7

    AMK sanoo

    Hallitus ja EK luovat ilmiselvästi palkkattomia työpaikkoja oikein urakalla. 2400 euron palkka vastaan työmarkkinatuki kumpi on kannattavampaa työttömälle?Heidän mielestään nähtävästi työmarkkinatuki,koska työmarkkinatukea saadakseen pitäisi käydä töissä ja työnantajat saisivat kaiken hyödyn.Kyllä Ek haluaa tosissaan ilmaistyöntekijöitä.Itse ottaisin 2400 euron palkan jos joku sen minulle maksaisi.He valehtelevat eihän niitä oikeita työpaikkoja ole edes olemassakaan mutta ”pakkotyötä ” kyllä löytyy ei vain palkanmaksajaa.

  8. 8

    Jarkko sanoo

    En laita tähän kommenttiin omaa koko nimeäni sattuneesta syystä, mutta laitan sähköpostini. Päättäköön Saku julkaiseeko tämän viestin. Kommentti on:

    Olen kiertänyt noissa palkattomissa harjoitteluissa ja työkokeiluissa tms jokusen vuoden elämästäni ja olen huomannut, että niissä on sellainen ongelma, että vaikka hoitaisit hommasi hyvin niin pikkuhijaa välisi tulehtuvat työpaikkaan koska palkattomana työläisena hommien teko vain alkaa ottaa päähän ja olen aika huono teeskentelemään se alkaa sitten tuhota suhteita pomoihin tms. jotka päättävät ketä palkataan. Sitten et voi enää hakea töitä kyseisestä firmasta oikeana työntekijänäkään jatkossa. Vaikka olisit hoitanut hommat harjoittelussa paremmin kuin moni vakituinen työntekijä talossa.

    Sitten lopulta sinulla on kädessä tulehtuneet välit suomen suurimpiin firmoihin etkä tienannut senttiäkään vaikka olisit niissä ollut työtätekemässä ilman palkkaa useita kuukausia täysipäiväisesti. Palkaton työ leimaa ihmisen ja leimasta on enää vaikea päästä eroon kun se on päässyt syntymään.

    Maailmassa näyttää olevan ikuinen ongelma se miten teettää kaikki työt ilman palkkaa kaikkein köyhimmillä ihmisillä. Sama ongelma ja ratkaisu siihen pomppaa kuin korkki pintaan aina vain uudestaan ja uudestaan eri muodossa.

    • 8.1

      Jyrki sanoo

      Tuo kuvailemasi asia on kyllä tuttua aika monelle varmasti. Kaiken lisäksi koska olet firmoille vain se työtön, jolle nyt ollaan muka järjestämässä mahdollisuutta näyttää kyntensä. Niin sinua myös kohdellaan toisinaan kuin vajaaälyistä firmassa tai kuin et olisi mitään.

      Kaiken sen lisäksi että teet samoja töitä kuin muutkin ja aivan samaan tahtiin ehkä tehokkaamminkin vaikka 6-12kk, jotta näyttäisit kyntesi. Ja et saa tästä mitään palkkaa. Niin sopii jokaisen pohtia miten se syö motivaatiota ja asennetta kaikkeen? Ja alkaa aiheuttaa tulehtuneita välejä firman työntekijöihin pomoihin jne. Tätä ei varmaan viisaat päättäjämme näe ongelmana?

      Ja kun tosiaan harjoittelu on ohi tai tulevaisuudessa se työnäyte. Niin firma voi vaan dumpata sinut ulos kuin sylkäisisi purkan suustaan katuun ilman mitään seuraamuksia. Ja unohtaisi koskaan edes syöneen sitä purkkaa. Normaalisti kun kadun roskaamisesta saisi sakon jos virkavalta näkisi.

      • 8.1.1

        Jarkko sanoo

        Sitten kun onnistut saamaan vaikka rikesakon ylinopeudesta työmatkallasi palkattomaan työhön (ikälopulla autonromullasi) etkä pysty sitä maksamaan KELA-gold korvauksilla muuta kuin jättämällä vuokran maksamatta. Vaikka teet täysipäiväiset tunnit.

        Siinä on hymy kateissa kun pieninkin rikesakko taitaa nykyään olla melkein yhtä iso summa kun mitä sitä KELA-gold korvausta saa koko kuukaudeksi. Nykyään tuntuvat oikein metsästävän pieniäkin ylinopeuksia tyyliä 10km tunnissa jossain sakkorysä paikoissa kuten alamäessä mistä nopeusrajotus tippuu alamäkeen.

        Siinä olisi pakko varmaan vain lähtemään lusimaan sakko pois vaikka ei ikinä ole rikkonut yhtään lakia tai ollut vankilassa. Kelpaakohan sakkojen poislusiminen perusteeksi jäädä pois TE-toimiston koulutuksista ja harjoitteluista jos se sakko on siinä yhteydessä saatu?

  9. 9

    Juha sanoo

    Ilta-Sanomissa myös: ”TE-toimistot eivät myöskään valvo työnäytteitä samaan tapaan kuin työkokeiluja.” Tässä lienee myös yksi merkittävä ero, työkokeiluun ei tällä hetkellä voi laittaa yritykseen, jolla on yt-menettely käynnissä. ”Työnäytteen” kohdalla ilmeisesti ei tule mitään esteitä antaa potkut työntekijälle ja ottaa ”näytteenantaja” tilalle.

  10. 10

    Joni Jurmu sanoo

    Todella häiriintynyt kuva jää hallituksen pelleilystä taas kerran. Tämä ei tule päättymään hyvin suomen ja suomalaisten kannalta. Siitä hallitus pitää huolen. Ja tosiaan, tuohon vapaaehtoisuuteen ei varmasti usko kukaan pitemmällä tähtäimellä.

  11. 11

    Veli-Pekka Saarinen sanoo

    Rohkenen veikata, että työnäytettä antavien työpanos ei ole kovin korkealla tasolla, kun tuo ”saattaa päästä oikeaan työsuhteeseen” on vähän semmoinen lupaus, joka ei varmaan ketään nykyisen työelämän lainalaisuuksia tuntevaa varmaan juurikaan motivoi antamaan parastaan. Varsinainen tuottavuusloikka tuohon leikkiin ryhtyville yrityksille…

  12. 13

    Sari Kinnunen sanoo

    Entä tämä FEC-koulutus? Sitäkin ja niitä tarjoavia yrityksiä voisi joku vähän perata. Siinä työskentelet täysipainoisesti yrityksessä 100 päivää palkatta ja saat FEC-palveluja tarjoavalta yritykseltä 20 päivää koulutusta. FEC:n tavoite on ilmaistyöntekijän työllistyminen!

    Eräs FEC-koulutusta tarjoava yritys ehdotti ilmaistyöpaikaksi äitiyslomasijaisuutta yhdessä yrityksessä. Haastattelussa yrityksen edustaja sanoi selvästi, että kyse vain äitiyslomasijaisuudesta (johon saisivat ilmaisen erittäin kokeneen alan ammattilaisen, jonka palkka normisti olisi 3500-4000 e). Hän kertoi, ettei heillä ole tulevaisuudessakaan mitään mahdollisuuksia palkata lisätyövoimaa.

    Eli tämä kokenut ammattilainen ei tällä lähes puolen vuoden ilmaistyöllä työllistyisi, eikä oppisi ilmaistyössään mitään uutta.

    FEC-koulutusta järjestävä yritys puolestaan puolusteli: ”saathan sinä meiltä 20 päivän koulutuksen”. Kun ohjelma alkoi, ei ollut vielä mitään tarkempaa tietoa koulutuksen sisällöistä ja koulutuksen järjestäjistä, ei tietoa, minkä tasoisesta koulutuksesta olisi kyse.

    Nyt asiaan vähän tutustuneena, ihmettelen, onkohan kyse samoista ”koulutuksista”, joita jotkut yritykset järjestävät ihan ilmaiseksi?

  13. 14

    Hanna Rentola sanoo

    Kun hakee oikeita töitä, joissa vaaditaan X vuosimäärä työkokemusta, usein oikein erikseen mainitaan että työharjoitteluja ei lasketa, vaikka siellä olisikin tehnyt ihan oikeita ammattilaisen töitä. Tälläkin tavalla työnäytteen antajat ja muissa työvoimatoimin tuetuissa harjoitteluissa hommia tekevät asetetaan eri asemaan ”oikeitten” ammattilaisten kanssa.

    • 14.1

      Jyrki sanoo

      Hyvä pointti noinhan se menee. Ja ei nykyään mikään palkaton työ jos se on tehty palkatta vakuuta ketään osaamisesta. Vaikka olisit tehnyt yhtä vativia ehkä vaativimpiakin hommia kuin joku toinen palkalla. Eli vain työ josta on ansaittu kunnon palkkaa on vakuuttava todiste siitä, että osaat homman.

  14. 15

    Jari Kähkönen sanoo

    Että jos konkreettisia kädentaitoja edellyttävän alan työtön työnhakija menisi sovitusti firmaan vaikka sitten vasta illalla työn loputtua/asiakkaiden poistuttua lyhyen kaavan mukaan näyttämään, että koneet kulkevat ja valmista tulee, hänen olisi salattava tapahtuma mahdollisimman tarkkaan. Muuten häneltä vähennettäisiin ainakin yhden päivän päivärahat koskei ollut työmarkkinoiden käytettävissä, jos eivät peräti katsoisi yrittäjäksi, omassa toiminnassa työllistyjäksi tai vähintäänkin panttaisi työvoimapoliittista lausuntoa x viikkoa asian tutkinnan ajan. Mutta sitten jos työhallinto kirjaa työllistymissuunnitelmaan, että työkokeilu tai työnäyte niin johan käy? Ja jos siihen kirjoitetaan aktivointisuunnitelma niin onnea matkaan koettaessaan välttää kiduttavan työtoiminnan tai päästä sieltä pois.

    Isommassa kuvassa kyse on amerikanismilla sanoen from welfare to work -tyyppinen sutkaus, jota täkäläisittäin häveliäästi osallistavaksi sosiaaliturvaksikin sanotaan. Jotain kuitenkin puuttuu. Työehtosopimukset, yleissitovuus, ammattiliitot ja työoikeudellinen maailmammekin on yhä pystyssä. Eikä ole sellaista nälkäpalkkatyöläisten legioonaa, joka saa lainsäädännöllä numeroin määriteltyä minimipalkkaa, syödäkseen takeawayrasiallisen pikaruokaa päivässä ja asuakseen paikan yömajassa relevantteine oheispalveluineen. Vielä. Sen edestäs löydät, sanon minä. Työvoimapolitiikan pakkopainotteisuuden, lisääntyvän aggressiivisen verosuunnittelun seurauksineen, tuloerojen kasvun ja yhteiskuntamme yleisen koventumisen tahtiin kaikki tämä on pian täyttä totta ellei vielä enemmänkin.

    Keskeistä kaiken tapahtumiselle on se, että löytyykö aiemmin edistyksellisiksi kutsutuista poliittisista voimista tuki SSS-hallituksen ja sen jatkajien politiikalle. Että seliseli, lässynlässyn, taputus päälle ja olalle sekä sitten vain työtön aktivointitoimenpiteisiin vaikka se kuinka ruikuttaa vastaan. ”Sinun parastasi tässä tarkoitetaan”, sanoo hyväntekijä ennenkuin tönäisee kaksin käsin kuilunreunan yli jotta töksähti. Ja osa menee tekemään niitä pysyvästi halpuutettuja töitä joko alle tessin, koska ei sellaiset pitkäaikaistyöttömiä enää silloin koske, tai koska koko sopimusalan liitto on enää värikäs kangas…työväentalon lippuvitriinissä. Juuri niin, nämä perustulon kannattajat tai sellaiset absurdit fiskaaliset tyypit ketkä puolustelevat minimipalkkalain ajatusta valtion verotulokertymällä.

    Ruma totuus on, että tosipaikassa yksi jos toinenkin lipeää rivistä, koska oma suu on lähinnä/oma tasku on syvin. Näin se on käynyt kaikkialla muuallakin maailmassa. Ehkäpä joku ihan uuno palvelualoilta suorastaan riemuitsee, koska on saanut itsensä uskomaan tälläisten juttujen muka tarkoittavan hänelle palkankorotusautomaatiota tai pysyvää tason nostoa. Vuosituhannan alussa näin haaveiltiin joidenkin tessien piirissä olevien kesken, kun siellä silloin tehtiin palkkaohjelmia. Ei tämä muuten onnistu, jos mukana ei ole SSS:n hallituspohjaan kuuluvien yhteiskunnan patamustien lisäksi myös itseää edistykselliseksi kehuvia ja ennenkaikkea paljon ammattiyhdistysliikkeen voimia(osa luuli tienaavansa ja osa olevansa joko korvaamattomissa/saavansa pitää omansa kunhan toiset uhrataan).

    Tähän on kuitenkin onneksi vähän matkaa, koska istuva hallituksen jäsenet ovat harvinaisen lahjattomia, elämästä eristäytyneitä, epäuskottavia ja johtamistaidottomia. Ei riitä substanssiosaaminen lainsäätämiseen, työmarkkinakeskusjärjestön johtajatasoiseen sopimuspolitiikkaan kuin sihen ihteensä eli tulopolitiikkaankaan. Mikä EK:ta siis vaivaa, kun offensiivi ei ole vielä käynnistynyt? Kummallista kuppaamista, luulevatko ne tosiaakin siellä Etelärannassa että muodollinen valta-asema on ay-liikkeelle niin kallis, että alennukset ja heikennykset tapahtuvat sopimustietä? Silloin kaikki ei näytä ulospäin yhtä räikeältä kuin on näyttänyt joka ainoassa paikassa missä se on tehty tätä ennen. Mitä ne oikein luulee, että tämä menee samalla kaavalla kuin Neuvostoliiton/itäblokin sortuminen?

  15. 16

    Robert Oatse sanoo

    Bloggaajan ja edellisten kommentoijien pointit ovat erinomaisia, ja kattavat lähestulkoon koko aihepiirin. Pisteet siitä.

    Huomautan kuitenkin, että hallitus kannattaa ”työnäytekäytäntöä” joka on mukamas itsessään vapaaehtoinen, samaan aikaan kun sen työllisyysohjelma sisältää laajennettua pakkoa osallistua TE-toimiston määräämään toimintaan. Minusta tämä riittää itsessään osoittamaan että Lindström puhuu kirkkain silmin kaksihaaraisella kielellä, siis valehtelee.

    Kysymys on edelleen ja taas kerran vain ja ainoastaan orjatyöstä. EK:n näkökulma on että samanaikaisesti työntekijöiden on maksettava verot, ja että työntekijöiden palkat (l. toimeentulo) on maksettava verovaroista.

    Oikeasti ongelma on se, että työnantajat eivät halua palkata työttömiä vaikka Suomessa on kansainvälisesti pitkä koeaikakäytäntö. Se on vain ja ainoastaan työnantajien asennevamma. Tämän eteen EK ei tietenkään tee mitään.

  16. 17

    Kari Miettinen sanoo

    Kyllähän nuo hallituksen suunnitelmat ilmaisen työn teettämisestä, vaikka aluksi ehkä vain vapaaehtoisesti (kuinka pitkään?) kauhistuttavat tavallista työläistä, sillä siinä luodaan sellainen työvoimareservi, ettei kukaan normaalia palkkaa saava heille pärjää vastaavissa töissä! No, sitä saa, mitä tilaa, mitäs äänistitte kuten teitte, tai olitte peräti äänestämättä! Heh, joutuvat peräkammarin pojatkin ehkä tulevaisuudessa työnäytteitä antamaan, kun lakia tarpeeksi muutetaan, ja tältä hallitukseltahan ne ideat eivät näytä loppuvan.

  17. 18

    Petri Puumalainen sanoo

    Timonen: ”Oletan ay-liikkeen jyrähtävän viimeistään nyt. Tähän asti olen odottanut turhaan sen jyrähtämistä jo olemassaolevista palkattoman työn muodoista.”¨

    Mikä on mielipiteesi? Miksi Ay-liike on ollut hiljaa orjatöistä? Jotka muutuivat pakollisiksi vuonna 2006?

  18. 19

    Tanja Takalo sanoo

    Valtiovalta löysi sitten kiertotien kuntouttavalle työtoiminalle työikuntoisille. Kansa on valittanut niin paljon väärinkäytöksistä, että piti löytää uusi keino ”työnäyte” korvaamaan työkuntoisten pakkolaitto kuntouttavaan työtoimintaan. Ja kas,kyse on kuukausien työnäytteestä. Eiköhän pätevyys selviä jo yhden päivän aikana. Suomea tämä ei hyödytä tippaakaan,sillä yrityksen maksama palkka, on toisen yrityksen liikevaihto. Tämähän hyödyttää lähinnä suuryrityksiä,jotka muutenkin maksattavat verojaan pienyrityksillä.Sekä suuryritysten osakkeenomistajia,jotka siirtävät palkkarahat osakeantina veroparatiisiin.

    • 19.1

      Jyrki sanoo

      Jälleen kerran tärkeä pointti:


      Suomea tämä ei hyödytä tippaakaan,sillä yrityksen maksama palkka, on toisen yrityksen liikevaihto. Tämähän hyödyttää lähinnä suuryrityksiä,jotka muutenkin maksattavat verojaan pienyrityksillä.Sekä suuryritysten osakkeenomistajia,jotka siirtävät palkkarahat osakeantina veroparatiisiin.

      Miksi hallitus ja eduskunta ei kykene näin käytännönläheiseen ajatteluun? Siitä voisi varmaan tehdä jonkun väitöskirjan.

  19. 20

    Riitta Karjalainen sanoo

    Nämä ovat hirmuisia ja ihmisiä halventavia suunnitelmia. Yleislakon paikka.

  20. 21

    Kari sanoo

    Ajattelin hetken RAHAA. No, sehän on vaihtoväline. Vaihtoväline energialle, eli materialle tai palvelulle.

    Kun puhutaan työttömän saamista tuista, sävy on sellainen kuin se menisi työttömän taskuun ja katoaisi ikiajoiksi.

    Ei, kyllä jokaikinen sentti työttömän ja muun vähävaraisen ”rahasta” – eli vaihtovälineestä palaa takaisin kiertoon, ensin 20%n verotuksen kautta, elintarvikkeiden, sähkön ym. kaiken muun kautta Suomen sisäiseen käyttöön.

    Tälläkin kierrolla maksetaan palkkaa maataloustuottajalle, jalostusfirmalle, kuljetusfirmalle, kaupalle – eri kokolailla suurelle määrälle työntekijöitä.

    Tätä vaan ei viitsitä kertoa ääneen, koska työtön on se nykypäivän syntisäkki.

  21. 22

    Heikki Jaakkola sanoo

    Aika yksimielistä tuntuu olevan kommentointi. Minusta tässä on kyllä jonkinlainen idea taustalla ja en halua suhtautua ajatukseen se täysin tyrmäten. Jalostamolla tästä voisi saada toimivankin paketin. Olen kuullut muutamia tositarinoita siitä miten työsuhde on saatu alkuun sillä, että on tarjouduttu pariksi kuukaudeksi ilmaiseksi töihin.

    Eikös yksi tavoite tällä kokeilulla ole, että yksin- ja pienyrittäjät saataisiin palkkaamaan lisää väkeä, se toinen työntekijä itsensä lisäksi? Tällaisella järjestelyllä kynnys kokeilla on mahdollisimman matala. Ei monimutkaista ja joskus pelottavaakin byrokratiaa heti alkuun edessä. Moni työnantaja epäröi tarvitaanko johonkin hommaan (uuteen rooliin) oikeasti työntekijä vai onko parempi hoitaa homma nykyisillä resursseilla muiden hommien ohessa. Näin sitä voisi todella pienellä riskillä (perehdyttämisen vaivalla) kokeilla.

    Entä voisiko rajoittaa kuinka monta tai kuinka usein työnantaja tätä kokeilua voi hyödyntää? Tällä estettäisiin väärinkäytöksiä, jolla kokeilijoista tulee liian iso osa yrityksen työvoimasta.

    Lisäksi on absurdia ajatella, että kuukauden parin välein aina vaihdetaan uuteen ilmaiseen. Toki alasta kiinni, mutta monesti työhön perehdyttämiseen käytettävä aika ja vaiva ovat sen verran suuria, että tuskin hommaa kannattaa aloittaa alusta kovin usein. Ei ainakaan minun työpaikallani.

    Jos itse nyt jäisin työttömäksi, olisi varma, että en vastaavia tai koulutustani vastaavia töitä saisi lähiseudulta, hyvä jos koko maasta. Ehkä olen sinisilmäinen, mutta itse ainakin haluaisin mennä kokeilemaan erilaisia työpaikkoja pienellä kynnyksellä ja mielenkiintoisen työn kohdalla oikeasti yrittää vakuuttaa työnantaja minun palkkaamisen tarpeellisuudesta.

    Kritiikin sijaan toivoisin muiltakin kommentoijilta ehdotuksia paremmaksi malliksi.

    • 22.1

      Kari sanoo

      En osaa esittää parempaa mallia, ehkä ”jalostamon” kautta syntyy.

      Muuten olen samaa mieltä, tosin oma alani on sen verran spesiaali, että nimenomaan työnäytteillä se homma saatiin, yhdelläkään koulutus- tai työkokemuspaperilla ei ollut mitään väliä.

      Idea sinänsä on hyvä, mutta alkaa haisemaan pahalta kun puhutaan kuukausista.
      Eiköhän sen nyt jo viikossakin näe onko tyypistä mihinkään vai ei?

      • 22.1.1

        Heikki Jaakkola sanoo

        Varmasti monella alalla näkee jo muutamassa päivässä, mutta meillä ei välttämättä puolessa vuodessakaan. Varsinkin jos suunnitellaan palkkaamista vähän entuudestaan erilaiseen rooliin, saattaa kyllä kestää muutama kuukausi, jotta näkee onko ko. rooliin riittävästi hommia.

        Ja pahoittelut iPadin oikoluvun aiheuttamaa typoa tuon jalostamisen kohdalla.

        • 22.1.1.1

          Jyrki sanoo

          No miten sitten aikaisemmin on onnistuttu palkaamaan porukkaa? Onko monikin saanut kenkää jo esim 4kk koeajalla?

    • 22.2

      Jyrki sanoo

      On minulla yksi kysymys sinulle sitten liittyen tähän:

      Jos itse nyt jäisin työttömäksi, olisi varma, että en vastaavia tai koulutustani vastaavia töitä saisi lähiseudulta, hyvä jos koko maasta. Ehkä olen sinisilmäinen, mutta itse ainakin haluaisin mennä kokeilemaan erilaisia työpaikkoja pienellä kynnyksellä ja mielenkiintoisen työn kohdalla oikeasti yrittää vakuuttaa työnantaja minun palkkaamisen tarpeellisuudesta.

      Kuinka monta 6kk palkatonta työnäyte kokeilua olet valmis käymään läpi työpaikan toivossa? Aivan, laittoiko mietityttää? Voi mennä pian työelämä 40-50 vuotta työnäytteitä tehtaillessa ilman palkkaa.

      Eihän tässä ideassa sinällänsä tosiaan mitään ongelmaa olisi jos sitten työnäytteenantaja eli työtön voi vapaasti sopia työnäytteeseen käytetyn ajan. Itse lähtisin siitä, että jos mahdollinen tuleva työnantaja ei esimerkiksi kykene yhdessä viikossa muodostaa mitään käsitystä voisiko sinusta olla firmalle pätevä työntekijä. Niin työnantaja itsekään ei ole kykenevä eikä valmis työllistään yhtään ketään ja vielä vähemmän valmis maksamaan palkkaa kellekään.

      Minusta jos olisi sovittu esim viikko koko hommaan ja molemmista tuntuu hyvältä ajatukselta kokeilla hommaa TES-mukaisella normipalkalla. Ja luonnollisesti koeajalla. Niin tämä työnäyte juttu olisi jo suorastaan loistava juttu ja oikeasti vapauttaisi työttömät kokeilemaan firmoja ja firmat etsimään työntekijöitä. Tai ainakin ne firmat jotka oikeasti etsimässä työntekijää jolle maksaa oikeaa palkkaa.

      Tässä meinaan ohjat pysyisi tiukasti työnäytteen antajan käsissä, joka voisi määritellä mikä on hänen mielestään riittävä aika ilmaiseen työntekoon. Toki työnantaja voi ehdottaa omaakin työnäyteaikaa. Mutta mikään taho ei työtöntä voisi rangaista jos ei suostu työnantajan haluamaan työnäyteaikaan.

      Sitten tulee tietty ne henkilöt, jotka lupaa tehdä ilmaiseksi töitä vaikka loppuelämänsä työnäytettä pakertaen. Mutta sehän tarkoittaa vain sitä, että se on heidän valinta ja lopulta suomen tuho. Joten mitä siinä enää voi aivan sama minulle sen jälkeen, mutta ainakin oli mahdollisuus.

      Tai ehkä juuri siksi se 6kk aikaraja pitäisi säätää lakiin. Ehkä se 6kk voisi olla jokaisen työttömän maksimiaika elämästään mitä olisi lupa hukata työnäytteitä antaen.

      Mutta kumminkin täytyy muistaa meillä on edelleen se koeaika, jolla voidaan kokeilla onko sopiva työhön puolin ja toisin. Miksi sen rinnalle pitää keksiä joku palkaton työnäyte?

      • 22.2.1

        Heikki Jaakkola sanoo

        6kk on aivan liian pitkä aika tällaiseen kokeiluun – 1-2 kuukautta OK.

        Koeaika on ihan OK. Silti olisi hyvä, jos uuden työntekijän kokeilemisen kynnys olisi olematon. Taloudellisestikin jo muutamaksi kuukaudeksi uuden työntekijän palkkaaminen on pienyrittäjälle kohtuullisen iso taloudellinen riski. Kaikki yrittäjät eivät ole ökyrikkaita, kuten täällä kaikki tuntuvat olettavan.

        Palkkatuki on ihan hyvä keksintö, mutta sen(kin) mukana tulee taas lisää paperitöitä hoidettavaksi – muutenkin sitä on jo ihan riittävästi. Vakuutukset, ennakonpidätykset, TyEL- yms. maksut. Tottakai nämä pitää jossain kohtaa hoitaa, mutta jos ilman tätä kaikkea paperityötä pienyrittäjä pääsisi kokeilemaan apuvoiman käyttöä, olisi se positiviitinen asia.

        Omassa työpaikassani uudenlaisten roolien täyttämistä on venytetty aina viimeiseen asti. IT-tukihenkilö, erilaisia assareita, huoltomies, ihan insinöörienkin palkkaamista lykättiin ja lykättiin koska ei oltu varmoja onko töitä riittävästi. Käyttännössä joka kerta kun paikka on lopulta uskallettu täyttää, on töitä kyllä piisannut. En usko, että meidän firma on ainut, jolla ei kanttia riitä uusia paikkoja täyttää kun on epävarmuutta onko rooli sittenkään tarpeellinen. Kaikenlainen rohkaisu palkata jos yhtään näyttää, että voisi olla järkevä työnkuva kasassa, on paikallaan.

        Olen itse mukana myös yhdistystoiminnassa ja sielläkin on monta kertaa mietitty josko voitaisiin palkata päätoiminen työntekijä. Ei vain ole kertaakaan kantti riittänyt ottaa edes koeajalle. Uskon, että yhdistystoiminnassakin olisi todella paljon työpaikkoja luotavissa, jos vain kynnys kokeilla olisi todella matala. Yhdistystoimintaa pyörittävät usein monella tavalla amatöörit joilla ei ole työntekijän palkkaamisesta ja siihen liittyvästä byrokratiasta edes kunnon käsitystä.

        Kuten jo totesin, itse rajoittaisin sitä kuinka usein ja kuinka monta voisi työnantaja vuodessa ottaa näyttöjä tällä tavalla antamaan. Eikö tällä tavalla vältyttäisi valtaosasta niistä epäkohdista, joita täällä on lueteltu – siis että työnantajat alkavat väärinkäyttää tätä ns. ilmaista työvoimaa?

        Ja edelleen, näytön antaminen pitää perustua vapaaehtoisuuteen. Ja tarvittavat vakuutukset ja terveydenhuolto valtion kustantamana.

    • 22.3

      Pekka Rintamäki sanoo

      Minä en anna mitään työnäytteitä.

      Minä teen töitä jos ehdoista päästään sopimukseen.

      Yksi tekemäni asia on häävalssi. Se pitää harjoitella ihan muualla kuin paikan päällä. Sitä ei voi ottaa uusiksi eikä sanoa, että josko ensi viikolla uudestaan.
      Se on nuorenparin kohokohta jota yksiselitteisesti ei ole varaa möhliä. Uusintaa ei tule.

      Mutta nyt meillä istuu hallitus joka sanoo, että soitahan nyt sata seuraavaa häävalssia ilmaiseksi ja katsotaan josko joskus saat siitä palkkaakin.

    • 22.4

      liisa hirvonen sanoo

      Meillä on olemassa palkkatukisysteemi, sen avulla pienetkin yritykset voisivat saada työntekijän pienillä kustannuksilla. Se on win-win tilanne niin työnantajalle ja kuin työttömälle. Valtiovalta ei halua kuitenkaan tukea työllistymistä siten, koska palkka perustuu tessiin, vaan työmarkkinat halutaan muuttaa täysin villeiksi. Töihin ilman minkäänlaista työsopimusta ja jopa täysin ilman palkkaa.

      Työllistämismäärärahoja on leikattu, ne ovat täysin riittämättömiä nykyiseen tilanteeseen nähden. Uusia työpaikkoja ei synny siten, että työttömät tekevät palkatta työtä. Työttömyysturva on jo vastikkeellinen etuus, se on veronalaista tuloa. Vaikka siitä puhutaan vastikkeettomana. Jos hyväksytään, että työttömyysturvaa saadakseen on tehtävä palkatonta työtä, niin sama ilmaistyövelvoite voidaan liittää kaikkeen muuhunkin sosiaaliturvaan. Sosiaaliturvaa ei haluta enää rahoittaa verovaroin vaan toisenlaisilla ”vastikkeilla”.

      Ja juu, hyvin tämä sosiaaliturvapropaganda puree. Antamalla, jopa virallisesti, täysin virheellinen käsitys Suomen jo nyt liian heikosta sosiaaliturvasta. Luomalla sellainen mielikuva, että meillä olisi liian hyvä sosiaaliturva ja siksi meillä on työttömiä.

  22. 23

    Markku Tervo sanoo

    ”Ei tässä enää pyritä lisäämään työpaikkoja, vaan mullistamaan koko työelämän pelisäännöt.”

    Pistetäänpä uudestaan se netistä bongattu juttu, jossa selitetään itse ongelmaa ja syitä mistä tämä aina vaan paheneva työttömyys ilmeisesti viimekädessä pääosin johtuu:

    Työnantajamaksut / ostovoima, mikä maksaa?

    Jos yrittäjälle/työntekijälle pitäisi pystyä maksamaan työstään edes alle mediaanitulojen mukainen palkkaa. Brutto 15 €/h. ( kk palkka 2250 € brutto) Esim. sähkö/putkimies ja moni muu tavallinen duunari.

    – arvonlisävero ( huom! palkka ei ole alv. väh. kelpoista ) 24,0 %
    – tyel, eli työnantajan maksama työntekijän eläke 24,7 %
    – lomarahat, ( 13. kk palkka vuodessa ja lomaltapaluuraha ) n.10,0 %
    – työntekijän ryhmähenkivakuutus, joka vaihtelee välillä 3 – 7 % (kesk.) 5,0 %
    – työnantajan sosiaaliturvamaksu 2,14 %
    – työnantajan sairausvakuutusmaksu 2,08 %
    – työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 0,65 %

    —————————————————————————————

    Heti kättelyssä pakollisten sivukulujen osuus on yhteensä: 68,6 %

    15 € X 1,686 = 25,3 €/h

    Eli heti kättelyssä ennen mitään muita kuluja ollaan jo näin pahasti ulkona kaikesta kilpailusta.

    Yrittäjä/työntekijä ei luonnollisestikaan ole joka päivä töissä, eli on pyhää ja sairaspäivät ( alle 3:n päivän sairaslomasta yritys/työnantaja ei saa korvausta, vaan yritys/yrittäjä joutuu huomioimaan nuo normaalit kulut arkisen työnsä laskutuksessa. )

    Edellä mainituista kustannuksista johtuen joudutaan lisäämään laskutusta n. 5 %, eli pakollisten lakisääteisten sivukulujen määrä palkasta onkin jo 73,6 %, jolloin ollaan 26,4 €/h laskutus tasossa.

    Muut työnantajan kulut

    Yrityksen on hommattava yrityksen työntekijöiden käyttöön: autot, polttoaineet, puhelimet, puhelinliittymät, työkalut, sosiaalitilat, työvaatteet jne. näistä tulee lisäkuluja tunnille 5 €.

    Tarkat kustannukset vaihtelevat mutta ovat tuota tasoa minimissään. Nyt sitten oletetaan, että on vaikka 5 työntekijää pienyrityksessä, jolloin heillä pitää olla jo työnjohtaja, jonka tehtävä on hommata heille työtä. Oletetaan työnjohtajalle 17 €:n tuntipalkka ( kk palkka 2550 brutto) Samat kertoimet työnjohtajalle (siis hän voi olla itse yrittäjä) jolloin menoihin kirjataan 29,5 €/h. Tämä raha on saatava 5:n työntekijän työstä, jolloin tuntihintaan tulee korotusta 5,9 €/h.

    Nyt kun vedetään yhteen tähän tuntihinta, jolla yritys pysyy /- 0 tilanteessa, olettaen, että kukaan ei jää esim. äitiyslomalle tai pitemmälle sairaslomalle: Asiakkaalta veloitettava minimituntihinta onkin nyt jo 37,3 €/h.

    Kestävä yrityskulttuuri: Kestävän yrityskulttuurin ohje on että yritystoiminnassa pitää huomioida myös kuluvan kaluston uusintainvestointien kustannukset: autot, työkalut ja muut vastaavat.

    Nyrkkisääntönä tähän pitäisi varata 20 % kate. Eli asiakkaalta arkisessa työssä veloitettavaa tuntihintaa on nostettava 37,3 X 1,2 = 44,76 €/h

    Byrokratialisä

    Lisäksi nykyisin tähän joutuu lisäämään nämä korttipätevyydet, koulutukset, passit ja kaiken muun byrokratian) joista tulee hintaa lisää laskennallisesti n. 0,5 €/h ( 75 € / duunari / kk) jolloin ollaan keskimäärin 46,3 €/h (Huom. hinta ei sisällä byrokratiaan kuluvaa työaikaa)

    Yhteenveto: Jos työntekijä on koko päivän laskutustöissä, niin asiakkaalta pitäisi pystyä tässä vaiheessa laskelmaa laskuttaa jo 46,3 €/h.

    Ikävä todellisuus:

    Missään yrityksessä ei saavuteta koskaan 8 h laskutusta/ työntekijä päivittäin. Suurin maksimi keskiarvoltaan on 5,5 h/päivä. Tämä johtuu ihan siitä, että esim. asiakas ei ole valmis maksamaan tunnin työstä 2 tunnin veloitusta, vaikka työntekijällä kuluu matkoineen työhön 2 h. Työntekijän on siis saatava päivässä 46,3 X 8 = 370 € 5,5 tunnin laskutuksella.

    Tällöin lopullinen asiakkaalta veloitettava tuntihinta on 67,27 €/h veroineen, eikä kukaan vielä rikastu. Työntekijälle tästä jää reilu 10 € käteen nettona. Työnjohtajalle tai yrittäjälle yhden euron enemmän/h. Esimerkkinä käytetty lvi-asennus yrittäjää mutta tämä sama kaava toimii monella muullakin alalla.

    Esim. kirjanpitäjä konttorityössään ei tarvitse noin paljoa työkaluja, niin laskutus tuntihinta vähenee vain 5 euroa/ tunti.

    Ja vielä lisää menoja:

    Todella moni vaatii nykyisin rakennusalalla yrityksen käyttävän tilaajavastuu -palvelua. Siihenkin menee rahaa. Ihmiset on peloteltu kaikenlaisilla jälkiseuraamuksilla, ellei sillä yrityksellä, jolta työ tilataan, olekaan asiat kunnossa. Tämä yksityisen pitämä palvelu maksaa pari sataa vuodessa. ( Tilanne on muuten absurdi: jos jää vaikkapa oma eläke hieman rästiin, niin et pääse työmaalle töihin. Se on sitten automaattisesti syöksykierre, kun mihinkään ei pääse hommiin, ellei ole kaikki maksut maksettu.)

    Duunarin ostovoima:

    Kummallista tässä on se, että jos esim. ammatiltaan sähköasentaja tarvitsee omassa kotonaan putkimiehen palveluita, hänellä menee liki päivän palkka maksaakseen putkimiehelle yhden tunnin (67, 27 €) käynnistä.

    Pari nyrkkisääntöä aloittavalle yrittäjälle:

    Pienyrittäjä, jolla ei ole työntekijöitä pystyy tekemään asiakkaalle jopa 40 €/h laillisesti, ja saa tällöin itselleen palkkaa n. 2000 brutto. (Kokemus) Alle tuon 40 €/h hinnan ei kannata aloittaa.

    Jos palvelustasi/tuotteestasi ei olla valmiita maksamaan tuota hintaa, niin yksinkertaisesti ei kannata. Ellet sitten saa tukirahaa, tai tee pimeänä. Jos yhtään isomman yrityksen laskutushinta on alle 60 €/h, niin se on alle kannattavuuden, ja yrityksen elinikä jää lyhyeksi. (Kokemus) Jos laajennat, otat työntekijöitä, jne. Muista, että kulut kasvaa. Jos myyt 40€/h yhä edelleen, saattaa tulla stressi ja joudut itse painamaan yötä päivää paikataksesi taloutta.

    Palkkojen alentaminen pelastaa?

    On aivan naurettavaa sanoa, että palkkojen alentaminen parantaisi Suomen tilannetta. Jos palkasta pudotetaan euro pois, eli duunari saakin alle 10 euroa/h (riippuen tietty veroprosentista) niin tämä alennus näyttelee vain koko kustannuksissa n. 1,5 %. Ja vaikka alennus siirtyisi kuluttajahintoihin, niin on aivan sama, onko lvi-liikkeen tuntiveloitus 60 euroa tai 61 euroa tunnilta.

    Joku ehdottelee työtehon lisäämistä. Ainoa, joka voisi lisätä työtehoa, on turhan byrokratian karsiminen pois. Tällöin päivästä kuluu enemmän laskutettavan työn tekemiseen, eikä papereiden täyttelyyn. Työnjohtajakin voisi tällöin kaitsea isompaakin työntekijämäärää, jopa osallistua töihin.

    Vielä pari sanaa:

    Nämä suuret kulut tappaa 90 % muutoin toimivista liikeideoista. En tiedä tarkkaan, miksi ne toimivat ulkomailla. Ihan turha kuvitella myyvänsä vaikka leikkokukkia autolla ovelta ovelle, perustavansa autohuollon, tai vaikka kauppa-autolla elintarvikkeita vanhainkoteihin, jne. Ja sitten joutuu kuuntelemaan asiakaan valitusta: Sää vedät tästä liikaa välistä.

    Se, joka vetää välistä on valtio sakotuksen ja kovan verotuksen muodossa.

    On tosi surullista, kun nuori innokas yrittäjäksi aikova tulee pakeilleni, ja hän kuvittelee, että voi pitää vaikka kännykkähuoltoa, ja laskuttaa vain 20€ / h. Todellisuudessa hän ei pysty tekemään työtään yhtään halvemmalla kuin muutkaan. Hän sanoo pärjäävänsä, vaikka saisi itselleen vain 10 €/h. Eli hän on valmis pudottamaan omaa palkkaansa. Mutta kun olisi pakko saada se 30€/h vähintään, joka kaikki menee muualle, vaikka ei itse ottaisi palkkaa ollenkaan.

    Oletteko muuten tajunneet, että jokaisen työntekijän palkasta yrittäjä tai työnantaja maksaa arvonlisäveron muodossa jo pohjaksi 24 % valtiolle? Siihen päälle tulee oma veroprosentti, niin valtion näkökulmasta palkansaaja maksaa yli 50 % työpanoksestaan valtiolle aina. Tämä siksi, että kun on vertailtu eri maiden ansiotulojen verotusta. Siihen tulee aina huomioida alv. Puhutaan, että alv. on siirtovero, mutta käytännössä siinä on jopa päällekkäisyyksiä. Suomella on maailman maista suhteutettuna suurin virkamieskoneisto, joka tarvitsee rahaa..

    Lähteitä omien kokemusten lisäksi:
    http://www.etera.fi/yrittaja/tyokalut/sosiaalivakuutusmaksut
    http://www.kirjanpitoja.fi/ajankohtaista.htm

    Laskelmassa mainittu 67,27 €/h taso taitaa olla sikälikin puutteellinen ettei siinä huomioida esimerkiksi erilaisien vakuutuksien kustannuksia, sen enempää kuin muitakaan arkiseen toimintaan liittyviä varsin korkeita satunnaisia kulueriä. Esim. pysäköintiin ja sakotukseen liittyviä rahastuksia.

    http://www.taloussanomat.fi/autot/2015/12/11/parkkisakosta-valittaminen-maksaa-ensi-vuonna-250-euroa-nyt-ilmaista/201516464/304?n=1
    http://www.talouselama.fi/uutiset/sakkojen-syyskuinen-superkorotus-oli-vasta-alkua-tulossa-on-nain-huima-lisakorotus-pahoinpitelysakotkin-jaavat-pienemmiksi-6236784

    Lisäksi kannattaa huomioida että ennen kuin ilmoittaudut hölmönä 90-luvun yrittäjien tavoin laillisesti ryöstettäväksi, niin on hyvä pitää mielessä että tänä päivänä kaikki työ- ja tekeminen kilpailutetaan joka helvetin päivä ja esim. Viroon tms. rekisteröity yritys pystyy tekemään kevyempien sivukulujen vuoksi nuo samat hommat yli puolet halvemmalla, jopa 20-25 €/h laskutuksella ja silti tienaamaan kohtalaisesti joten kilpaile siinä sitten.

    Kuten laskelmat todistavat. Yrityksen perustaminen näihin oloihin tietää miltei automaattista konkurssia. Konkurssia jossa pelataan yrittäjäksi uskaltautuvan omaisuus koneistolle ja koneiston pankkiirikavereille. Siinä meneekin sitten ihan kaikki tulevia perintöjä myöten joten jokainen voi miettiä kannattaako tarjottuun starttiraha-ansaan suostua.

    Jos ja kun edellä kuvattu on Suomalaisille nettoveronmaksajille aito ja oikea tarjolla oleva kilpailutilanne, niin ehkä olis syytä tutkituttaa näiden starttirahoja ja yrittäjiksi yllyttäjien tahojen juridinen vastuu myöhemmin väistämättä tulevan konkurssin varalle? Näille uusille orjatöille sopiva rikosnimike voisi olla se aiemmin mainittu kiskonnantapainen työsyrjintä.

    • 23.1

      Asentaja sanoo

      Kyllä meillä ainakin LVI-firmassa jossa olin töissä putkihommista tuntiveloitus oli 50€/H ja poltin/sähkötöistä 55€/H ja veloitus alkoi siitä kun asentaja sai työmääräimen käteen ja loppui siihen kun hän palasi verstaalle ja hoiti paperityöt ja kyllä ihmiset pääsääntöisesti laskunsa maksoivat! Ei millään firmalla ole varaa yksinkertaisesti maksaa itse esim: Ajomatkoja sekä kahvipausseja kyllä ne on kaikki asiakkaan laskussa!

  23. 25

    Pekka Rintamäki sanoo

    Siskonmiehellä oli aikanaan rakennusliike.
    Työllisti vissiin sata.

    Mutta kun ALV piti (pitää) maksaa määräpäivänä riippumatta siitä onko asiakas maksanut laskuaan niin sitä yritystä ei ole enää.

  24. 26

    mika salminen sanoo

    tavalaan kaikkien yrittäien pitää käytää työnäyttäjiä muutenhan kilpailu vääristyy

    jos vaikka viereen ilmestyy saman alan firma jota pyöritetään ilmaistyöläisillä kuin se oma

    voi käydä konkurssit koska niiden palkatomia työläisiä käyttäviä yritäjiä vastaa ei voi kilpailla hinnoissa koska se on aina alempi

    se oikeaa palkka maksava yrittäjä maksaa itse osansa verojen muodossa kilpailevan yrittäjän ilmaistyöntekiöista siinä sivussa

    kulostaa vähän epäterveeltä

  25. 28

    Perkele666 sanoo

    Voihan näihin kokeiluihin mennä mutta ei siellä tarvi mitään tehdä jos ei halua. Menee vaan mukamas oppimaan ja on sitten tyhmänä ja vaatii opettamaan asioita. Jos pyytää tekemään jotain vastoin sopimusta ja sääntöjä kertoo asiasta viranomaisille ja tekee töitä vain sen edestä mitä maksetaan eli se työkkäri korvaus. Ei ne kai vielä
    Ruoskilla pakota tekemään jotain vielä ainakaan. 🙂

    • 28.1

      Pekka Rintamäki sanoo

      Ruoskana toimii karenssi.

      Jos työtön on työtön kotona ja saa työmarkkinatuen
      Tai jos hän on työmarkkinatuella työpuuhastelussa niin mitään säästöähän tuossa ei synny. Mutta työtön joutuu pomppimaan.

      Säästöt alkavat kun työttömälle lätkäistään karenssi ja hän tippuu leikatulle toimeentulotuelle.

  26. 29

    Jyrki sanoo

    Eiköhän tämä kerro taas lisää miksi ei vakuuta työttömiäkään hallituksen touhut työttömyyden suhteen, kun asia ei vakuuta KELA:n johtavaa tutkijaakaan:

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/oikeasti-sipilan-hallitus-on-jo-leikannut-palkkatuesta-puolet-pois-tyollisyyspaketti-on-propagandaa/?shared=907297-fde66e12-500

    Josta lainaus:

    Suomen Kuvalehti kysyi Kelan johtavalta tutkijalta, valtiotieteen tohtori Pertti Honkaselta ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamolta, mitä uutta Sipilän ministerit ovat saaneet aikaiseksi.

    ”Näyttää kyllä aika epämääräiseltä. Ei vakuuta”, Honkanen sanoo.