Verosuunnittelijat ja tukihuijarit

Vanhan sanonnan mukaan laki on kaikille sama, mutta tuomiot vaihtelevat. Tämä ei pidä paikkaansa. Kyllä laki on kaikille sama ja kaikki tuomitaan samoista rikoksista samalla tavalla. Kyse onkin siitä, että rikkaat ja köyhät syyllistyvät eri rikoksiin ja niistä on säädetty erilaisia rangaistuksia.

Rikkaat syyllistyvät veronkiertoon. Siitä kiinni jäänyttä rangaistaan veronkorotuksella, mutta siihen se sitten jääkin. Ne bis in idem-kiellon mukaisesti samasta teosta ei voida tuomita kahteen kertaan. Hallinnollisessa järjestyksessä määrätty veronkorotus katsotaan rangaistukseksi, joten oikeudessa ei voida enää tuomita toista rangaistusta veronkierrosta. Tästä löytyy tarkempaa tietoa verottajan omilta sivuilta.

Köyhät syyllistyvät sosiaalietuuksien hakemiseen väärin perustein. Vähän väliä saa lukea tapauksesta, jossa joku on tuomittu rangaistukseen petoksesta hänen haettuaan ja saatuaan perusteetonta työttömyysetuutta. Perusteetta myönnetty korvaus peritään takaisin hallinnollisessa järjestyksessä, mutta koska sitä ei peritä takaisin korotettuna, niin takaisinperintä ei ole rangaistus. Siksi huijari saa aina syytteen petoksesta ja siitä hänet myös vuorenvarmasti tuomitaan summan suuruudesta riippumatta.

Myös moraali vaihtelee varallisuuden mukaan ja lait heijastavat yhteiskunnassa kulloinkin vallalla olevaa moraalia. Reilu viikko sitten kokoomuksen puheenjohtajaehdokas Elina Lepomäki sanoi, että verosuunnittelu on moraalisesti oikein, koska se on laillista.

-Jos lain mukaan on toimittu, niin se on myös moraalisesti oikein.

Laillinen hyödyn maksimointi on siis moraalisesti oikein silloin, kun pyritään välttelemään verojen maksamista. Laillinen suunnittelu ei kuitenkaan ole moraalisesti oikein silloin, kun joku sosiaalietuusjärjestelmän hyvin tunteva osaa maksimoida verovaroista itselleen maksettavat etuudet.

-Mun mielestä hyvinvointivaltio on mennyt aika kauas tarkoituksestaan, jos se toimii, niin kuin nykyisellään, vähän tämmöisenä kenen tahansa järjestelmäbingona, että otanpa itselleni mahdollisimman paljon ulos.

Tästä ajatusvirheestä tai oikestaan kaksinaismoraalista voitte lukea enemmän täältä.

Lepomäki on tässä vain esimerkkinä vallalla olevasta ajattelusta. Rikkailla on moraalinen oikeus vältellä veronmaksua, mutta laillisesti tukia maksimoivat köyhät ovat moraalittomia. Ajattelu heijastuu suoraan voimassaolevaan lainsäädäntöön ja sen seurauksena veronkiertorikoksesta kiinni jäänyt selviää maksamalla veron korotettuna. Tukihuijauksesta kiinni jäänyt maksaa liikaa saamansa tuen lisäksi myös sakot tai joutuu vankilaan petoksesta.

Aikoinaan hovioikeudet perustettiin aatelisia varten. Aatelisilla katsottiin olevan oikeus tulla oman säätynsä tuomitsemiksi kaikista rikoksistaan ilman että heidän täytyi alentua rahvaan kanssa samoille käräjille ja tulla jopa rahvaan lautamiesten tuomitsemiksi. Nykyisin asia on hoidettu vähemmän räikeästi säätämällä eri lait ja rangaistukset rikkaille ja köyhille.

 

 

Kommentit
  1. 1

    Merja sanoo

    Kiitos Sakari … taas niin hyvä kirjoitus asioista, jotka meitä tavallisia ihmisiä askarruttaa ja oikeasti ”ottaa pattiin”!

  2. 2

    Marja-Leena Kuronen sanoo

    Hyvä kirjoitus jälleen! Itse olen ihmetellyt sitä seikkaa esim. työttömyyskorvauksen takaisinperinnässä, että se peritään takaisin bruttona, vaikka ko. henkilöltä on otettu siitä verot päältä. En ole tutkinut ao. asiaa henkilöverotuksessa, mutta täytyy kai siellä olla mahdollisuus vähentää nämä takaisinmaksut.

    • 2.1

      Mikko sanoo

      Ei pidä paikkaansa. Minulta yritettiin periä vähäisten opiskelujeni vuoksi työkkäreitä mutta päätöksessä joka nyt toivottavasti perutaan ilmoitettiin liikaa maksettu summa bruttona ja sen lisäksi oli selvitys kuinka paljon olen saanut nettona ja sen verran haluttiin takaisin.

      • 2.1.1

        Juupaseipäs sanoo

        Jos on verokausi vaihtunut, tai maksaa erissä takaisin, summa maksetaan bruttona Kelalle.

  3. 3

    AMK sanoo

    Moraali,politiikot eivät edes ymmärrä mitä moraali on.Moraalia ottaa köyhiltä että rikkailla menee hyvin ja vieläpä hymyssä suu näin me pelastamme suomen köyhien avustuksella ja hyvätuloisille lisää liksaa ja sairaat köyhät pääsevät heidän toivomaansa rauhaan (lue kuolevat) me autamme heitä siinä pyrkimyksessä olan takaa ja kaikella meille suotavilla valtuuksilla.??sarkasmia.

  4. 4

    Risto Sinervo sanoo

    Jos yritys tai luonnollinen henkilö pyrkisi edustajiemme säätämien lakien mukaan verojen maksimointiin eli siis toimimaan tyhmästi, olisiko se kuitenkin moraalisesti parempaa kuin niiden minimointi?
    Sosiaalisäädösten tavattoman monimutkaisuuden takia saatetaan ”huijata” tarkoituksettomasti. Kuitenkin säädösten rikkominen on eri asia kuin niiden mukaan toimiminen, oli viitekehys mikä ahansa.

  5. 5

    Petsku sanoo

    ”Rikkaat syyllistyvät veronkiertoon. Siitä kiinni jäänyttä rangaistaan veronkorotuksella, mutta siihen se sitten jääkin. Ne bis in idem-kiellon mukaisesti samasta teosta ei voida tuomita kahteen kertaan.”

    Tässä oli ollut paikallaan ottaa kantaa, että verottajalla on mahdollisuus jättää veronkorotus antamatta ja viedä asia rikosprosessiin. Nyt tästä jää kuva, että rikosoikeus ei tulisi koskaan kyseeseen.

    • 5.1

      Juha Sinkko sanoo

      Tässä kohtaa nousee ajatus, että miten jakautuvat asianosaisittain ne tapaukset (varmaan niitäkin on), jossa on tullut veronkorotus versus ne, jotka ovat edenneet rikosprosessiin ? Näkyykö tässäkin tuo Money talks -ilmiö, eli hyväosaiset selviävät korotetulla verolla ja alemman yhteiskunnallisen statuksen omaavat istuvat käräjillä ?

      • 5.1.1

        Kari sanoo

        Olkinukkevaroitus. Rakennat oman lähteettömän teorian, ”hyväosaiset selviävät korotetulla verolla ja alemman yhteiskunnallisen statuksen omaavat istuvat käräjillä”, ja sivutat sillä faktan, että bis in idem -säännöllä ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

        • 5.1.1.1

          Juha Sinkko sanoo

          En rakentele mitään teorioita, vaan esitin kysymyksen, miten mahtaa porukka jakaantua niihin, jotka saavat korotetun verona ja niihin, joilla korotettu vero jätetään antamatta ja asia etenee oikeusasteisiin. Pohdin vaan sitä, voiko sosiaalinen status ja varallisuus olla vaikuttava tekijä asiassa. Eli ei mitään teorioita.

          • 5.1.1.1.1

            Toni sanoo

            Itse asiassa voisin melko varmaksi sanoa asian olevan juurikin toisinpäin. Kyllä niistä kaikkein isoimmista kupruista jaetaan tuomioita ja pienemmät veronkierrot menevät tuolla korotetulla verolla. Ja jotta pystyy tekemään ison veropetoksen niin täytyy olla sitä paalua, josta niitä veroja olisi pitänyt maksaa.

  6. 6

    Kari Nurminen sanoo

    Kysymys kuuluukin: Mitä eroa on rikkaan moraalilla ja köyhän moraalilla ?

    • 6.1

      AMK sanoo

      No eikähän se ole raha,rikas saa rahalla vaikkapa sen moraalin ja köyhät joutuvat olemaan rehellisiä saadakseen leivänkannikan suuhunsa.Moraali tarkoittanee rehellisyyttä mitä ainakaan nyky ministerit eivät noudata.Rikas ostaa moraalin rahalla mihinkä köyhä ei pysty.

    • 6.2

      Virve Valoheimo sanoo

      THL:n mukaan ei sosiaalietuuksien väärinkäyttö ole kovin yleistä. Ongelmana on pikemminkin alikäyttö.

      ”Sosiaalietuuksien alikäyttö on huomattavasti yleisempää kuin tukien väärinkäyttö. Jopa puolet toimeentulotukeen oikeutetuista jättää tuen hakematta. Usein tuki jää hakematta kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta.

      Tuki jää hakematta yleisimmin vanhuksilta, jotka eivät voi sitä hakea tai kokevat sen kiusalliseksi. Tuen hakematta jättäminen voi kuitenkin aiheuttaa suuria seurauksia. Yhteiskunnalle tämä voi tulla kalliimmaksi kuin se, että kaikki saisivat tukensa.

      ”Se, että tukea ei haeta näin laajassa mittakaavassa on osoitus siitä ettei järjestelmä toimi erityisen hyvin”, arvioi tutkimusprofessori Pasi Moisio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Osittainen ratkaisu ongelmaan saattaa löytyä siitä, että toimeentulotukea haetaan vuodesta 2017 lähtien Kelasta.”
      https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/ajankohtaista/eroista_sanottua

  7. 7

    AMK sanoo

    Kuinka monta kertaa on iso herra ollut tutkinnan alla,koskaan ei ole tullut mitään raha ratkaisee ja villasukalla pyyhitty pois päiväjärjestelmästä ja sama meno jatkuu hyvävelijärjestelmä jatkuu jatkuu jne.suurimmat konnat pääsevät kuin koira veräjästä,köyhiltä viedään tuhkatkin pesästä.

  8. 8

    Mauri Pulkkinen sanoo

    En tiedä mihin kategoriaan pitäisi sijoittaa ne, jotka inhoavat verojen maksua siinä määrin, että käyttävät niiden välttelyyn enemmän varoja kuin veroihin menisi.

    Sellaisiakin on ainakin omassa tuttavapiirissäni, vaikka se tuntuu uskomattomalta.

  9. 9

    Sami sanoo

    Mielenkiintosta muuten nähdä, miten Lepomäestä on kuoriutumassa entistä enemmän poliitikko. Puheenjohtajavaali kampanjan yhteydessä Lepomäen ulkokuorta yritetään brändätä pehmeämmäksi, kun on huomattu, ettei kansan johtopaikoille noin vain päästäkkään kylmän kovilla oikeistolaisilla arvoilla, joissa työttömät ovat toisen luokan kansalaisia ja sosiaalipummeja. Sisäinen optimismini toivoo, että ehkä Lepomäki pehmentää oikeasti arvojaan, mutta samalla sisäinen kyynikkoni sanoo päinvastaista.

    Maailmankuva, jossa kaikki nähdään kustannus-hyöty analyysin läpi johtaa tilanteisiin, jossa köyhät vanhukset on taloudellisesti arvokkaampaa jättää kuolemaan katuojaan, kuin hoitaa heille ihmisarvoinen kohtelu. Näitä tilanteita ei täysin vapaat markkinat koskaan pysty hoitamaan ja jos me halutaan, että ihmiset ei näillä leveyspiireillä jäädy pakkaseen, kun vapaat markkinat eivät pysty hoitamaan kaikille sitä toimeentuloa niin me tarvitaan sitä hyvinvointiyhteiskuntaa. Yövartijavaltiossa kellään ei ole oikein kivaa, paitsi niillä rikkailla, joiden ei muutenkaan tarvitse huolehtia jokapäiväisestä selviytymisestä.

  10. 10

    SHU sanoo

    Tämä nyt poikkeaa kirjoituksen varsinaisesta aiheesta, mutta kun siinä on kuitenkin käsitelty tuota samasta teosta ei kahta rangaistusta, niin käynpä vähän yhtä juttua läpi, tuo asia kun on pohdituttanut työttömän kannalta. Jutun pointti ei ole rattijuopumus, mihin yleensä tässä jutussa takerrutaan, vaan moninkertainen rankaiseminen, kun kyseessä on työtön, joka yleensä on muutenkin taloudellisesti ahtaalla.

    Oli työtön, joka sai lumenluontityötä, mistä hän oli ikionnellinen ja hän teki sen virheen, että meni lähikuppilaan juomaan oluet työnsaannin kunniaksi. Hän oletti, että seuraavana aamuna, kun töiden piti alkaa, alkoholi olisi jo palanut pois verestä.

    Aamulla töihin mennessään hän joutui ratsiaan. Alkometri näytti juuri ja juuri veren alkoholin ylittävän rangaistavuuden rajan ja matka työpaikalle tyssähti siihen ja ajokortti joutui ’hyllylle’ poliisin toimesta.

    Juttu jatkui aikanaan käräjäoikeudessa ja sakot tulivat. Työtön aneli ajokorttia takaisin ja vastaavissa tilanteissa yleensä sen oli saanutkin takaisin jo tuossa vaiheessa, jos ajokorttia tarvitsi työn vuoksi. Oli tavallista lumisempi talvi ja työttömälle oli luvassa jatkossa lumitöitä, jos ajokortin olisi saanut takaisin. Tuomari oli lujana ja ajokortti pysyi vielä muutaman viikon ’hyllyllä’. Oli joulun aika ja työtön olisi halunnut järjestää perheelleen joulun kertomansa mukaan, mutta nyt se jäi tekemättä. Masentuneempaa miestä en nähnyt koko käräjäoikeustyöni aikana lähtevän oikeussalista.

    Sen lisäksi, että työtön sai sakot, hän menetti määräajaksi ajokortin ’hyllylle’, hän sai kolmen kuukauden karenssin, koska menettelyllään oli aiheuttanut sen, että työsuhde oli päättynyt. Sosiaalitoimi puolestaan rankaisi häntä alentamalla toimeentulotukea kahden kuukauden ajalta 20 %, mikäli hän toimeentulotukea haki.

    Siis oikeus rankaisi, työkkäri rankaisi ja vielä sosiaalitoimikin, jos toimeentulotukea tarvitsi.

    • 10.1

      Rintsu sanoo

      Tuo rattijuopumus on malliesimerkki siitä, että laki ei tosiaankaan ole kaikille sama.
      Herra A on Helsingin Mannerheimintiellä asuva työssä käyvä poikamies.
      Hän ottaa muutaman kaljan ja sen päälle lähtee huvikseen ajelemaan.
      Herra B on maaseudulla asuva naimisissa oleva työtön tai työssä.
      Hän on illalla ottanut kaljaa mutta tuntee aamulla olonsa ajokuntoiseksi ja lähtee töihin tai asioille.

      Herra A saa sakot ja 3kk ajokieltoa ja sen seurauksena hän kulkee töihin seuraavat 3 kk raitiovaunulla. Siinä se.
      Herra B saa sakot ja 3 kk ajokieltoa. Hän ei kolmeen kuukauteen pääse liikkumaan yhtään mihinkään. Lisäksi hänen rangaistuksensa rankaisee tuntuvasti myös hänen vaimoaan, joka 3 kk ajan joutuu yksin hoitamaan kaikki perheen ajot ja sen lisäksi joka aamu ajamaan miehensä töihin tai vähintään pysäkille.

      Molemmat siis puhalsivat 0.6 ja saivat teoriassa saman tuomion.
      Käytännössä Herra A ei kärsi rangaistuksestaan mitenkään.
      Herra B:n tapauksessa koko hänen perheensä kärsii.

  11. 11

    Jari Kähkönen sanoo

    Ihmekö se on, että veroja vihataan? Onhan ennakonpidätysjärjestelmäkin vasta jonkun 70 vuotta vanha, tai jotain. Vasta suurinpiirtein minun ikäni sitten viimeisimmätkin kauppiastaitelijat lakkasivat maksamasta kun jaksoivat ja alkoivat kirjanpitoon sekä muuhun sellaiseen. Merkittävä veronkannon tiivistyminen ja tarkentuminen se on ollut, joskin älköön ymmärrettäkö väärin, en hyväksy verohävikkiä tai väitä ettei sitä ole olemassa vielä nykyisinkin. Ja hävikillä tarkoitan niitä rahaeriä, jotka voitaisiin kantaa veroina vaan jäävät kuitenkin kantamatta ties mistä syystä.

    Mistä ihmeestä siis olisi tässä ajassa ehtinyt muodostua sellainen yhteisymmärrys yhteiskunnasta, että kukin maksaisi sen mitä kuuluu? Panoroin tämän ajatuksen rinnan Mikko Laaksonen -vainaan 1970-luvulla hetikohta potkujensa jälkeen kirjoittamaan muistelmakirjan missä veroilla oli tietysti sattuneesta syystä oma osansa. No, teksti oli tietysti aivan käsittämättömän naiivia kehitysuskoista suunnitteluajan ihmisen toteamista, että eihän nyt esimerkiksi valtion menoista säästämään pysty ja pitäähän yhteiskunnalla tehtäviä olla. Hukattu ajatus oli siis niin radikaali hyvinvointivaltiodenialismi ja -viha, että vertoja vetää vain De Saden ei-eroottiset monologi- ja dialogiosat. En ihmettele, että miksi tekijälle itselleen tuli kaappikeikka, vaikka paheksunkin sananvapauteen kajoamista.

    On siksi vain luonnollista, että kaikenmaailman lepomäet, pentikäiset ja mörttiset esiintyvät tänään tuon hyvin synkän poliittisen alavirran avatareina sekä puhuvina päinä. Eettinen taso on silti Lepomäen tapauksessa kurahuono kakaraluokka, jossa vain ”kaikkea saa tehdä ellei jää kiinni” jää sellaisenaan suoraan ääneensanomatta. Tässä kohtaa näytän henkisesti keskisormea suomalaiselle juristikunnalle, koska ilman sen turhan kirjaimenpalvonnan alalahkoa moinen ajattelu ei nyt kukkisi. Eli varaton pakoteaan täyteen läpinäkyvyyteen, hänelle ei myönnetä ellei hän täysin omin toimin asiaansa oikeaksi osoita. Mutta varakasta ei voida rangaista, koska läpinäkymättömyyden vuoksi rikosta ei voida todistaa. Heh, vai laukaisee se veronkorotus ihan kaksoisrangaistuksen vaaran.

    Mitä tulee puhutellun catch all phraseen tai tuoreimpaan iskusanaan…mikäs se nyt taas olikaan, pitääkin ihan rullailla ylöspäin lunttaamaan…järjestelmäbingoon, se on kyllä hyvin tuollaisen Lepomäen kaltaisen etuoikeutettua elämää eläneen tyhjäpään suuhun sopivaa tekstiä. Siinä missä tuollaiselle laki ja moraali ovat sama asia ainakin silloin, jos se vapauttaa hänet tai sen kenen puhenaisena toimiikaan, tulee samassa kaupassa tietysti kylkiäisenä kaikkien ihmisten yhtäläisen ihmisarvon sekä perusturvankin kieltäminen. Halventava analogia on tämä: katsokaa x:ää kuinka se tekee y:tä, eikö olekin ilmeistä tekijän olevan silkkaa y:tä ja siten ihmistä vähempi. Sensijaan, että väärästä käyttäytymisestä ohjattaisiin parempaan ja tarvittaessa puututtaisiin tiukemminkin, mutta silti ehdottomasti perusoikeuksia ja ihmisarvoa kunnioittaen.

    Ilman näitä saatanallisia iskusäveliä ei hyvinvointivaltionvihaajien aatos alhainen ja mieli julma säily. Jos he sen päättäisivät ja toivottavasti eivät koskaan päätäkään, se on perusturva poikki ja alityöehtosopimuksiseen nälkäpalkkatyöhön vain kaikki. Tai turvatkoon kukin itse itsensä, ei se enää yhteiskunnan tehtäviin tuollaisessa hirvityksessä maaksi kuulu. Tätä ne eivät kuitenkaan suoraan sano. Ennen valtaan pääsyä sitä leikitään ei kenenkään vastustamatonta, pikkuisen nörtihkön tylsän mitäänsanomattoman hyväksyttävää keskiluokkaista naamaa. Mitä nyt välillä vähän rupsautellaan ja paukutellaan, että aateelliset kanssamatkaajat tietävät kenen hanslankari-juoksutyttö tässä onkaan tarjolla. Lepomäki tekee tänään sen missä Viinanen toissapäivänä epäonnistui.

    Niin. Useasti näissä veronmaksuasioissa saa muuten kuullakseen, että joidenkin tuotteiden edukas verokohtelu, työmarkkinajärjestön jäsenmaksun verovähennyskelpoisuus tai verovapaan alkoholin ostaminen laivalta on sekin yhtä väärin kuin joidenkin toisten aggressiivien verosuunnittelu. Höpöhöpö. Siinä huutelee vain nolattu metsäsuomalainen, yksi käsi puussa toinen tablettitietokoneella. Väite pätee vain puoliluolamiehisessä pienyhteisössä, jossa Jante-laki vallitsee opettaen ettei epämukavia tosia pidä sanoa ääneen ettei sinuakin muistutettaisi omistasi/vedettäisi talon tapaan turpaan niillä jalansijoillasi. Pakko kirjoittaa, koska etuudensaajuus ei yhä puhuttele kaikkia, niin moni elää näet yhä todeksi normaliteettiä missä tälläistä ei yksinkertaisesti tapahdu.

    Vertailu on vino, koska kohtelu, vähennys ja vapaus perustuvat julkiseen, lailliseen sekä yhteiseen päätökseen eikä siihen että sanotut edut otetaan pimittämällä ko. toiminta kokonaan. Eli ostaa trokarin tai pimeän valmistajan tuotteita/palveluita ilman kuittia. Huokeammin tämän sanoisi sillä Lepomäen omalla laillisuuden ja moraalin rinnastuksella. Ehkäpä vertailu on silkka trolli keskustelun tärvelytarkoitukseen, koska onhan se niin tietämätön ja tarkoituksellisen vastakkainen vallitsevalle maailmankuvalle, jossa hyvinvointivaltiolla on yhä…joku osa. Kirjattakoon silti vaikka se tekstinmittaa antaakin, koska tänä keväänä Panama-papereita käsittelevässä puheradiolähetyksessä kuulin peräti Kalle Isokallion heittelevän tälläistä. Joku ihan tyhmä ja empatiavajaahan voi vaikka uskoa!

  12. 12

    AK sanoo

    Käsittääkseni veropetos ja tukihuijaus ovat molemmat rangaistavia tekoja, molemmissa voidaan käyttää takaisinperintää ilman muita seuraamuksia. Verosuunnittelu tai omien tukien maksimoiminen ei ole rangaistavaa.

    Hakemalla sanalla veropetos saa useita tuomioita, samoin hakemalla hakusanalla tukihuijaus saa useita tuomioita. Pienikin tukihuijaus aiheuttaa oikeusprosessin, jos on selvää että huijaus on tehty tarkoituksella. Sama koskee veropetosta käsittääkseni, vai onko tästä jotain parempaa dataa ettei näin olisi?

  13. 13

    Jussi Uotila sanoo

    Hmm, siis lain mukainen verosuunnittelu on mielestäsi moraalitonta, mutta lainvastainen työtrömyystukien nosto Ok, jos kerran verosuunnittelu? Nyt ei esimerkit ihan osu.

    Lisäksi itse luin tuon Elinan kirjoituksen twitteristä niin, että hänen mielestään vikaa on järjestelmässä jos sitä voi optimoida. Ei siis suinkaan että sosiaalitukien optimointi olisi väärin ja verosuunnittelu ei. Mutta voi olla että et viitannut tähän lausuntoon?

    Joka tapauksessa vikaa on laissa, ei sen mukaan toimijoissa. Ja muistakaa kun sohitte näitä ”rikkaita”, että sieltä tulee euroissa mitattuna paljon, silloinkin kun prosentti on pieni. Eli kohtuu syyllistämisessä, 30% miljoonasta on paljon rahaa jaettavaksi yhteisestä kassasta.

    Systeemi pitäisi saada reiluksi. Uskoakseni useimmat rikkaat maksavat mielellään kohtuullisen määrän. Samoin kuin vähemmän rikkaista.

    • 13.1

      Saku Timonen sanoo

      ”…siis lain mukainen verosuunnittelu on mielestäsi moraalitonta, mutta lainvastainen työttömyystukien nosto Ok, jos kerran verosuunnittelu?”

      En minä niin sanonut. Sanoin, että jos laillinen verosuunnittelu on moraalisesti oikein, niin silloin oikein on oltava myös laillinen tukien maksimointi. Veronkierto ja lainvastainen tukien nostaminen ovat molemmat sekä moraalittomia että laittomia.

  14. 14

    Pekka Laaksonen sanoo

    Kyllä veronkierto on koko kansan harrastus. Suureen joukkoon alkoholiveronkiertäjiä voit tutustua Tallinnan lautan terminaalissa. Kukin mahdollisuuksiensa mukaan minimoi verojaan.

    • 14.1

      Niina Halonen sanoo

      No tuota, sanoisin että Tallinnan viinaralli on lähinnä Etelä- ja Keski-Suomen väen hupia ja harrastusta. Nimittäin kun pohjoisesta pyylää itsensä Tallinnaan, niin sen halvankin viinan hinta lähestyy Suomen verollista hintaa matkakustannusten kanssa.

  15. 15

    Ville Varis sanoo

    Mun on välillä vaikea ymmärtää keskimäärin asiallisissa teksteissä tätä tahallaan väärinymmärtämisen määrää, tällä kertaa esimerkiksi Lepomäkeä kohtaan. Sama toki toistuu linkittämässäsi Nytin jutussa.

    Verosuunnittelussa Lepomäki näytti ottavan kantaa yksittäiseen tapaukseen.

    Tukien käytössä Lepomäki näytti kritisoivan järjestelmää, ei tukien käyttäjää.

    Nämä kaksi sotkemalla saa toki raflaavaa tekstiä, mutta asiasisältö hukkuu virheellisen kouhkaamisen alle.

    Lisäksi annat ymmärtää että verosuunnittelu ja veronkierto liippaavat toisiaan, eli kirjoitat samoissa lauseissa iloisesti sekaisin aiheista, jotka eivät ole samoja. Jouduin lukemaan aika tarkkaan ja monasti, että olin varma että sisältösi ei suoranaisesti väitä esim. Lepomäen hyväksyvän veronkiertoa ja pitävän tukien saajaa moraalittomana pummina.

    Asiasisältönä olisi mielenkiintoisempaa se, millaisin keinoin olisi mahdollista puuttua veronkiertoon ja kohtuuttomaan verosuunnitteluun, sekä mitä näille asioille on tähän mennessä tehty ja mitä ollaan tekemässä.

    • 15.1

      Saku sanoo

      Tätä täysin samaa ihmettelin. Timosen linkkaamassa Nytin jutussa oli vedetty täysin irralleen verosuunnittelun moraaliin liittyvä kommentti. Alkuperäisessä uutisessa (ts.fi) sanottiin näin:

      ”Laki on kuitenkin aika yksiselitteinen. Jos me ruvetaan hirveän kärkkäästi moralisoimaan sellaisia toimia, jotka ovat kuitenkin laillisia, niin silloin mielestäni pitäisi pikemminkin lähteä siitä, että muutetaan sitä lakia.”

      Tämän voi myös jokainen käydä kuuntelemassa Lännen Median järjestämästä Puolen Suomen tentistä, joka oli linkattuna ts:n uutiseen. Nyttiä tai edes Timosta tämä ei kovin paljoa kiinnostanut, vaan oli mukavampaa vetäistä kommentti irralleen. Timosen agendaa en tiedä, mutta Nytin uutisen taustalla on satiirinen uutiskatsaus, HS:n ”Uutisraportti”, jonka tarkoituksena on vääntää asioista humoristisia. Asiasta käytiin myös kiivasta keskustelua Twitterissä: https://twitter.com/uutisraportti/status/739063061798064128

      Harmittavinta asiassa on, että näin kommentteja repimällä pois kokonaisuudesta, johdetaan ihmisiä täysin harhaan. Fiksumpaa olisi kuitenkin keskustella, mitä asioille voitaisiin tehdä, kuin väitellä siitä, mitä joku on sanonut. Niin kuin Lepomäkikin alunperin kommenttinsa tarkoitti.

  16. 16

    Ahto Apajalahti sanoo

    ”Aikoinaan hovioikeudet perustettiin aatelisia varten. Aatelisilla katsottiin olevan oikeus tulla oman säätynsä tuomitsemiksi kaikista rikoksistaan ilman että heidän täytyi alentua rahvaan kanssa samoille käräjille ja tulla jopa rahvaan lautamiesten tuomitsemiksi.”

    Tämä ei ollut syy hovioikeuksien perustamiseen. Syynä oli ensinnäkin se, että alioikeuksien ja kuninkaan välillä ei ollut mitään väliporrasta, ja etenkin suomalaisille oli hankalaa lähteä Tukholmaan valittamaan kuninkaalle. Siksi perustettiin valitusasteeksi hovioikeuksia, joista ensimmäinen oli tosin Svean hovioikeus (1614), mutta pian sen jälkeen perustettiin hovioikeudet valtakunnan ”äärilaidoille” eli Turkuun (1623) ja Tarttoon (1629).

    Toinen syy hovioikeuksien perustamiseen oli oikeudenkäytön kehittäminen ja ammattimaistaminen. Aiemmin aatelisille läänitetyt tuomarinvirat, jotka nämä olivat delegoineet eteenpäin usein epäammattimaisille ”lainlukijoille”, haluttiin ammattimaisiksi tuomarinviroiksi. Samalla haluttiin yhtenäistää käräjien vaihtelevia käytäntöjä. Vaihtelevuus johtui esim. paikallisten sukujen vaikutusvallasta. Haluttiin kitkeä korruptiota ja saada oikeuskäytäntö lainmukaiseksi ja tasa-arvoiseksi.

    Hovioikeudet perustettiin valvomaan käräjien toimintaa. Siksi kaikki merkittävät asiat lähetettiin hovioikeuden tarkistettavaksi.

    On toki totta, että aatelisille hovioikeus oli joissakin asioissa ensimmäinen oikeusaste. Ammattimaistunut oikeuslaitos oli kuitenkin rahvaalle hyväksi, sillä sen kautta oli aiempaa paremmin mahdollista hakea oikeutta häikäilemättömiä suurmaanomistajia vastaan. Osittain juuri hovioikeuksien ansiosta aatelisetkin saatiin pikku hiljaa keskusvallan jonkinmoiseen kontrolliin.

    Hovioikeuksien perustaminen oli osa Kustaa II Aadolfin ja kansleri Axel Oxenstiernan laajaa hallinnon uudistamispolitiikkaa, josta Oxenstierna tuli tunnetuksi koko Euroopassa.