Kuntouttava työtoiminta ja lain henki

Kuntouttavaa työtoimintaa käytetään ihan yleisesti palkattoman työvoiman hankkimiseksi ja säästöjen saamiseksi kunnalle. Se ei välttämättä ollut lainsäätäjän alkuperäinen tarkoitus, mutta sellaiseksi lain soveltaminen on käytännössä luisunut jo kauan sitten.

Sellaisena se myös pysyy, jos tuijotetaan vain lain kirjainta. Myös lain tarkoituksen ja hengen mukaan voi toimia ja siinä on Juuka näyttänyt hyvää esimerkkiä.

Juuassa on viime syksystä alkaen kokoontunut monialainen työryhmä, jossa ovat edustettuina TE-toimisto, Kela, terveyskeskuksen johtava lääkäri, työttömien terveystarkastuksia tekevä terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä ja kunnan työnsuunnittelija.

Työtön asiakas kutsutaan tähän ryhmään mukaan ja ryhmässä kartoitetaan asiakkaan kokonaistilanne. Kartoituksen perusteella hänet ohjataan saamaan oikeaa palvelua. Fyysisistä sairauksista kärsivät ohjataan saamaan oikeaa kuntoutusta ja päihdeongelmaiset halutessaan saamaan hoitoa omaan ongelmaansa. Tämä ryhmä on saanut siirrettyä asiakkaita myös eläkkeelle.

Näin noudatetaan lain kirjaimen lisäksi myös lain tarkoitusta ja henkeä. Entäpä silloin, kun noudatetaan vain lain kirjainta? Mitä se mahdollistaa?

Lakiteksti mahdollistaa pelkästään palkattoman työvoiman hankkimisen ja kunnan menojen säästämisen, ja juuri siksi kuntouttavan työtoiminnan väärinkäyttö on valitettavan yleistä.

Lain kirjaimen mukaan kuntouttavan työtoiminnan kohderyhmä on selkeästi määritelty lain 1 luvun 1 §:ssä:

Tässä laissa säädetään toimenpiteistä, joilla parannetaan pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla sekä edistetään hänen mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen ja työ- ja elinkeinoviranomaisen tarjoamaan julkiseen työvoimapalveluun. 

Ei sanaakaan vajaatyökykyisyydestä, sairaudesta, syrjäytyneisyydestä tai edes syrjäytymisvaarasta. Lainkohta sanoo selvästi, että ainoa kriteeri on pitkään jatkunut työttömyys.

Vajaatyökykyiset ovat se ryhmä, joka joko ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan tai saamaan sosiaali- tai terveydenhuoltopalveluja. Näin sanotaan lain 3 luvun 8 §:n 4 momentíssa:

Jos työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja henkilö yhdessä arvioivat, että henkilö ei työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön, aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä kuntouttava työtoiminta tai erityislakien mukaisesti sellaisia sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja, jotka parantavat henkilön työ- ja toimintakykyä.

Arviointi pitää tehdä yhdessä työttömän kanssa, mutta käytännöt vaihtelevat. Liian usein työtön kutsutaan allekirjoittamaan valmiiksi laadittu suunnitelma. Liian usein työttömään kohdistettavien toimenpiteiden osalta heitetään arpaa.

Entäpä sitten kuntouttavan työtoiminnan kesto ja päivittäinen työaika? Ne löytyvät 4 luvun 13 §:n 2 ja 3 momenteista:

Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään 3–24 kuukauden mittaiseksi jaksoksi kerrallaan. Jakson aikana henkilön tulee osallistua kuntouttavaan työtoimintaan vähintään yhden ja enintään neljän päivän aikana kalenteriviikossa. Yhden päivän aikana kuntouttavan työtoiminnan tulee kestää vähintään neljä tuntia.

Päivittäinen minimityöaika on siis neljä tuntia ja viikottainen työpäivien määrä alennettiin vuonna 2015 viidestä neljään. Maksimityöajasta säädetään 4 luvun 14 §:ssä näin:

Kuntouttavaan työtoimintaan henkilö voi osallistua enintään 230 päivänä 12 kuukauden aikana. Toimintaan sovelletaan työaikalain 6 §:n 1 momentin yleissäännöstä säännöllisestä työajasta.

Lain kirjain mahdollistaa kuntouttavan työtoiminnan kohdentamisen vain valmiiksi työkunnossa oleviin ja toiminnan kesto on vähintään kolme kuukautta yhtenä päivänä viikossa neljän tunnin ajan. Enimmillään se on kaksi vuotta neljänä päivänä viikossa täyden työpäivän verran.

Ehkä ikävin lainkohta on viattomalta näyttävä 4 luvun 13 §:n 3 momentti:

Edellä 2 momentissa tarkoitetun jakson päättyessä aktivointisuunnitelma on uudistettava noudattaen mitä 3 luvussa aktivointisuunnitelmasta säädetään.

Kun pahimmillaan kaksi vuotta kestänyt kuntoutusjakso päättyy, niin homma pyörähtää uudelleen käyntiin alusta. Laaditaan uusi aktivointisuunnitelma, jossa kuntouttavaa työtomintaa jatketaan taas kaksi vuotta täyden työpäivän verran neljänä päivänä viikossa.

Onko tällaisia tilanteita muka oikeasti? Kyllä on. Monet ovat kertoneet minulle kohtelustaan. Pahin tietämäni tapaus on sellainen, jossa ammattitaitoinen henkilö teki entistä omaa työtään kuntouttavana työtoimintana kaksi vuotta. Sen jälkeen uudessa aktivointisuunnitelmassa kuntouttavaa työtomintaa jatkettiin toiset kaksi vuotta.

Kyselkääpä nyt oman kuntanne päättäjjiltä noudatetaanko teillä lain kirjainta vai henkeä. Jos noudatetaan vain kirjainta, niin kysykää miksi.

 

 

Kommentit
  1. 1

    Mikko J Kesonen sanoo

    Olen osittain jäävi avaamaan tätä asiaa enempi. Mut totean et TE-keskuksen toiminta on aika avainasemassa koko tässä sopassa. TE-keskus antaa työvoimapoliittisen lausunnon jonka perusteella ihminen on oikeutettu ”etuihin”. Kunnat on velvoitettu järjestämään jotain. Kuntouttavasta työtoiminnasta on tullut tämä kuvaamasi ”hoitokeino & jakoavain” hoitamaan asiaa. Nyt esim. nuoria joilla ei ole ammattia eikä opiskelupaikkaa (esim. ylioppilaat) ohjataan varta vasten perustettuihin ryhmiin joissa mm. ammattioppilaitosten yhteydessä kokoontuvat omina ryhmimään pariksi päiväksi viikossa aktivoitumaan. Tämän toiminnan TE-keskus hyväksyy, jotta nuoret saavat jonkun työmarkkinatuen/sosiaalietuuden. Ihan hyvä minusta. Tämä tapahtuu kuntouttavan työtoiminnan nimissä.

    Koska etuudet on nyt vastikkeellisia (500 pv jälkeen, 300/180 pv, ilman ansiosidonnaisia, ammattikoulutusta) jotain kunnan on siis järjestettävä. Muuten tulee sanktioita ja sakkoja valtiolta päin. Tästä on ihan lukuja. Summat ovat merkittäviä pienessä kunnassa.

    Kyllä hyväksikäyttö on kuvaamasi kaltaista ja olet oikeassa. Tavallaan kuitenkin näen syyt enempi tuolla eduskunnassa kuin kuntien lainlukutaidoissa kirjaimen ja hengen välillä. Pienet ja velkaiset kunnat on ihan ns. kusessa pitkäaikaistyöttömien kanssa. Työttömän statuksen päättää TE, työkyvyn eläkelaitos ja näille ei riitä välillä edes kolmen lääkärin lausunto ihmisen terveydentilasta. Ja kunnan on järjestettävä jotain. Grande soppa se.

  2. 3

    AMK sanoo

    Aatelkaa sitä tulee vuosi 2017,kenelle kaikille TE-toimisto jakoi ikuisuuskarenssin,eli 5kuukauden työssäolo juttusen,sinulle jäi vain ilmouttamis velvollisuus (eivät edes vastanneet puhelimeen ja lisää karenssia)no nyt mielenkiinnolla odotan mitähän meikäläisen pään menoksi on keksitty ja sitähän varmaan löytyy kun risukko pääsi ministeriksi.

  3. 4

    katjusha sanoo

    Sain tapeltua työkkärin kanssa edes ammatin näyttötutkinnot ikääntyvänä +50 työttömänä. Ilman karensseja. Hemmetinmoinen työnhaku päällä. Mitä minä tässä pelkään, on pakko-osoitus puhelinmyyntifirmaan provikalla. Käsi sydämelle, kuka asiakas tahtoo ja tarvitsee vastahakoisia huuhaan puhelinmyyjiä jotka joutuvat taistelemaan edes toimeentulotuesta, kun luuri lyödään korvaan ja kulut on n 660 e kk. Sen verran , että pääset koppiin soittamaan päiväksi tuntien matkojen takaa ja edes asut? EK ja hallitus tarvitsee. Et sinä, joka inhoat puhelinmyyjiä! Saahan tuon kulun sitten kahden vuoden päästä takaisin. Tuskin olen kuittaamassa kulujani 1/e päivä ruokabudjetilla enää silloin. Oikeita töitä vaikka taatulla palkalla 1100 e kk. kiitos. Ei saamatta jäävää provikkaa ja miinustuloa.

  4. 5

    Tero Salonen sanoo

    Kyllähän tuo kuntouttavan työtoiminnan väärinkäyttö jälkensä jättää. Vaikka tulisi perustulo ja se olisi voimassa monia kymmeniä vuosia, niin koskaan en tule haluamaan kunnalle edes vakituiseen palkka työhön. Huijareitten kanssa kukaan ei halua työskennellä.

  5. 6

    Jyrki sanoo


    Kyselkääpä nyt oman kuntanne päättäjjiltä noudatetaanko teillä lain kirjainta vai henkeä. Jos noudatetaan vain kirjainta, niin kysykää miksi.

    Kyseleminen on täysin turhaa aivan turhaa. Koska tyhjän vastauksen saa pyytämättäkin. Itse kysynyt myös vastauksena täydellinen hiljaisuus ei mitään muuta. Toki mitä sitä vaivautua työttömille vastaileekaan. Ne on tässä pyramidissa niitä joita muut syö.

    Eli työttömät ei todellakaan ole niitä, jotka voi ihmetellä itseensä kohdistuvia toimenpiteitä. Ja saada niihin vastauksia. Ei nyt eikä varmasti tulevaisuudessakaan. Mutta senhän nyt kaikki tietää sitä ei vain ääneen sanota siellä pyramidin ylimmillä tasoilla julkisesti. Muuten voisi olla että kuntouttava orjatyövoima loppuisi sitä kipeästi tarvitsevilta teettäjiltä. Joten hymistely ja hiljaisuus tulee jatkumaan ikuisesti…

  6. 7

    keke sanoo

    ”Juuassa on viime syksystä alkaen kokoontunut monialainen työryhmä, jossa ovat edustettuina TE-toimisto, Kela, terveyskeskuksen johtava lääkäri, työttömien terveystarkastuksia tekevä terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä ja kunnan työnsuunnittelija.

    Työtön asiakas kutsutaan tähän ryhmään mukaan ja ryhmässä kartoitetaan asiakkaan kokonaistilanne. Kartoituksen perusteella hänet ohjataan saamaan oikeaa palvelua. Fyysisistä sairauksista kärsivät ohjataan saamaan oikeaa kuntoutusta ja päihdeongelmaiset halutessaan saamaan hoitoa omaan ongelmaansa. Tämä ryhmä on saanut siirrettyä asiakkaita myös eläkkeelle.”

    Jaa onkos nyt niin että ”asiakkaan” terveydentila selvitellään kyseiselle elimelle ja mitenkä tässä toteutuu sellaiset perusjutut kuten terveystietojen pitäminen omana ja lääkärin välisenä asiana. Vai olenko minä vanhanaikainen tässä suhteessa ja terveydentilan ei kuulu olla jonkin haistapaska paneelin arvioinnin alainen asia mikäli nyt sattuu olemaan statukseltaan sitä toimeentuloasiakasta vaan menee tuonne yksityisyydenpuolelle heittämällä. (joo joo voihan sen ”suostumuksen” vaatia karenssin uhalla)

    Ei sillä nostan hattua sinne Timosen suuntaan näistä kirjoituksistaan kokonaisuutena

  7. 8

    Jokuvain sanoo

    No, täällä kunnassa ei ainakaan noudateta lakia kuntouttavasta työtoiminnasta. Kun olin taannoin kuntouttavassa työtoiminnassa muutaman kuukauden, niin meille ei edes tehty aluksi aktivointisuunnitelmaa vaan muutaman viikon kuluttua meille jaettiin vain TE-toimiston virkailijan kirjoittama muutaman rivin lappu, joka meidän piti allekirjoittaa, jossa ehdotettiin kuntouttavaa työtoimintaa ilman sen tarkempia määrittelyjä, tämä oli siis se ”aktivointisuunnitelma”. Tiedustelin tätä asiaa ennen meidän ryhmämme aloittamista toiminnan ohjaajalta, joka totesi ettei se aktivointisuunnitelman puuttuminen ole este kuntouttavan työtoiminnan aloittamiselle, eli aika lailla vedettiin mutkia suoraksi välittämättä laista kuntouttavasta työtoiminnasta.

  8. 9

    T.K. Lehtinen sanoo

    Osaisiko joku laittaa kosketuspintaa: kuntouttava työtoiminta ”tai erityislakien mukaisesti sellaisia sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja, jotka parantavat henkilön työ- ja toimintakykyä.” , jotenkin tuntuu ettei tuo loppuosa päde käytännössä? Eli laki velvoittaa muuhunkin, mutta otetaan rusinat pullasta.. Ja kyllä, pelkään joutuvani puhelinmyyjäksi!

  9. 10

    Mari sanoo

    Vähän aiheen vierestä, mutta tämä kyllä loksautti leukani työvoimatoimiston sivuilla:

    http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/hae.htm?lang=fi&tarkempiHaku=false&rows=&sort=&hakusanakentta=sanahaku&hakusana=&alueet=Turku%2C+&ilmoitettuPvm=1&vuokrapaikka=—

    Haetaan siis somemarkkinoijia ruokapalkalla ja mol.fi ilmoittaa. Ilmaisen pizzan lisäksi luvataan kyllä kymmenen euron kertakorvaus, kunhan hakija suostuu mainostamaan kyseistä palvelua omalla henkilökohtaisella instagramtilillään. Jostain syystä kyseinen työpaikka kuulostaa minusta enemmän sosiaalisen median hassun hauskalta ”kilpailulta”, jossa nuoria siloposkisia tyttöjä ja poikia houkutellaan toimimaan Pizza-online-palvelun mainosmaskottina pikkurahalla, kuin oikealta työpaikalta, jollaisia työvoimatoimiston pitäisi välittää.

  10. 12

    Jari Kähkönen sanoo

    Juuan malli antaa odottaa itseltään paljon, koska pöydässä pitäisi olla tässä kerrotussa muodossa kaikki se asiantuntemus mitä asian ratkaisemiseen tarvittaisiin. Mutta valitettavasti elävä elämä osoittaa, että tästä huolimatta kaikki voi mennä niinkuin jossain Kolmannen valtakunnan kutsuntalautakunnan edessä miehitetyssä Virossa Jaan Krossin kertomana. Keskeisintä kaikesta lienee luottamus, jota ei synny elleivät kaikki kokouksiin osaa ottavat kannata myös kaikkien ihmisten yhtäläistä ihmisarvoa, tosiasioihin perustuvaa maailmankuvaa ja muutenkin asianmukaista prosessia. Ellei, saattaa syntyä torikokous, joka on vain omiaan syventämään kohteeksi joutuneen piruparan ulkopuolisuutta ja kaikkinaista ongelmallisuutta.

    Tietoa valmistelusta, esittelystä, prosessinjohdosta ja tärkeimpänä kaikesta asiakkaan PUOLUSTAJASTA minä kaipaisin. Se näissä niin kutsutuissa auttajissa on kaikkein pahinta, että ihminen unohtuu ihan tykkänään ja puhutaan täydellisen ongelma- tai tilannekeskeisesti. Sekä se, että kun muka ollaan auttajainstanssissa, niin ei muka voida asettaa oma kiire ja virastoarjen sujuvuus kaiken edelle, jossa näennäisasianmukaisessa prosessissa jauhetaan Neuvostoliiton näytösoikeudenkäyntilaitoksen tyyliin erittäin kaavamaista patenttiapua, millä ei pidemmän ajan tilastollisen seurannan perusteella tule olemaan mitään eroa sen aiemman toimintamallin tulosten suhteen. Mistään en sen mielummin olisi väärässä kuin tästä, kun kerran jotkut/joku kunta sentään edes tosissaan yrittää tehdä asiat paremmin kuin ennen. Mutta en kai sentään minäkään sen nimissä suostu mitä hyvänsä uskomaan.