Kenet säästetään hengiltä?

Sote-uudistuksesta on jauhettu niin monta vuotta, että enää kukaan ei tiedä mitä ollaan tekemässä. Pakan sekoitti nykyinen hallitus lopullisesti päätettyään ruveta kiipeämään takapuoli edellä puuhun eli nostamalla asiakkaan valinnanvapauden uudistuksen tärkeimmäksi asiaksi. Sen toteutttamistapaa hallitus ei vielä tiedä itsekään, vaan vatuloi asian kanssa pitkälle syksyyn.

Sen verran kuitenkin hallitus on tietävinään, että uudistus säästää kolme miljardia euroa. Sitä hallitus ei tiedä, mistä säästöt tulevat tai jos tietääkin, niin ei kehtaa sanoa.

Mietitäänpä vähän. Uudistuksen myötä valtio siis ottaa sote-palvelujen rahoituksen itselleen. Kunnat eivät enää järjestä palveluja eivätkä myöskään maksa niitä suoraan, vaan valtio antaa maakunnille rahat niiden järjestämiseen. Samalla rahoitusta leikataan kolme miljardia euroa, mutta valtio ei kerro, mistä palveluista säästetään. Siitä joutuvat päättämään maakunnat.

Samalla toteutetaan valinnanvapaus eli raha seuraa potilasta. Ruotsin kokemusten mukaan tämä malli lisää kustannuksia, mutta meillä sitten ilmeisesti ei. Meillä se tuottaa säästöjä, koska valtio pakottaa maakunnat säästämään leikkaamalla rahoitusta.

Ja maakunnathan säästävät, koska on pakko. Kukaan ei tiedä, mistä ne tulevaisuudessa säästävät, mutta luultavasti sieltä mistä aina ennenkin eli kaikkien heikoimpien ja köyhimpien palveluja leikataan. Jotkut sairaudet jätetään hoitamatta, lastensuojelusta leikataan, päihdekuntoutujat ja mt-ongelmaiset jätetään pärjäämään miten mielivät ja vanhuspalveluista on aina ennenkin tingitty.

Nyt joku sanoo, että leikkaus kohdistuu kustannusten nousuun eli rahoitusta sääntelemällä valtio estää palveluntarjoajia nostamasta hintoja. Ihan kokemuksesta voin kertoa, että se ei onnistu. Kun meidän kunnassamme terveydenhoito oli ulkoistettuna muutaman vuoden ajan, niin hinnat nousivat ilmoitusluontoisesti. Että niistä, näistä ja muista erinäisistä syistä sama palvelu maksaakin huomisesta lähtien enemmän. Maksakaa, olkaa hyvä. Ja kuntahan maksoi, koska ei ollut muuta vaihtoehtoa.

Täsmälleen samoin tulee käymään sote-palvelujen kanssa, kun niitä ruvetaan tuottamaan markkinavetoisesti. Näille markkinoille julkinen sektori joutuu osallistumaan yhtiöittämällä oman palvelutuotantonsa. Kilpailutuksen voittajalla on monopoli tuottaa palvelut.

Tällaisessa tilanteessa hinnat nousevat pelkällä ilmoituksella. Maakunta ei voi sanoa, että emme maksa, koska valtio ei anna meille siihen rahaa. Valtio ei voi kieltäytyä antamasta tarvittavaa rahaa maakunnille, koska lain mukaan julkinen sektori on edelleen vastuussa siitä, että palvelut ovat olemassa ja saatavilla. Valtio on sitonut sekä maakuntien että omat kätensä siten, että kumpikaan ei voi ruveta itse tuottamaan niitä palveluja sen jälkeen, kun ne on kerran kilpailutettu.

Ei siinä ole muuta keinoa kuin joko maksaa mitä pyydetään tai ruveta supistamaan ostettujen palvelujen määrää ja laatua. Sitten ollaankin jo otsikon kysymyksen edessä eli mistä päästä aloitetaan hengiltä säästäminen. Siinäpä on sitä valinnanvapautta kerrakseen.

 

Kommentit
  1. 1

    Juhani Lehto sanoo

    On siinä vaihtoehto. Tuossa säästötavoitteessa puhutaan vain julkisista menoista. Lähes 25 % sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta kerätään asiakasmaksuilla ja omavastuilla. Niitä jo korotetaan Sipilän hallituksen päätöksillä ja hallitus lupaa tuoda eduskuntaan uuden asiakasmaksulain – sopevasti kunnallisvaalien jälkeen. 3 miljardia merkitsisi asiakasmaksujen tason korottamista lähes kaksinkertaisiksi.

  2. 2

    Pekka Laaksonen sanoo

    Minä olen ymmärtänyt, että valinnanvapaus tarkoittaa sitä, että kunta kilpailuttamalla valitsee useita palveluntuottajia, joista asiakas voi valita, ei siis yhtä, jolla olisi monopoli. Mihin Saku perustat väitteesi monopolista?

    • 2.1

      Harri Muttilainen sanoo

      Eikös kilpailutus tehdä maakuntatasolla eli kunnat saavan sen mitä maakunnassa päätetään. Pienissä kunnissa vaihtoehdot jäänevät olemattomiksi.

    • 2.2

      Mark Andersson sanoo

      Meinaatko Laaksonen tosissasi että joka kuntaan tulisi vaihtoehtoisia terveyspalveluja? Jossain isossa kaupungissa saattaa olla tarjolla useita palveluja – ihan niin kuin nytkin. Kyse on julkisten sote-palvelujen korvaamisesta yksityisellä bisneksellä, jonka ensisijaisena tavoitteena on jo lainkin mukaan voiton maksimoiminen – palvelun tajoaminen on sitten se ikävä pakkopulla päätavoitteseen pääsemiseksi.

      Koko ”valinnanvapaus” on häpeällinen valhe, joka kaatuu pääosin vähävaraisen kansanosan niskaan – täsmälleen kokoomuksen ideologian mukaisesti.

      • 2.2.1

        Pekka Laaksonen sanoo

        Virheellisesti kirjoitin kunta, tarkoitin maakunta. Tarkoitin, että Sakun mainitsemaa monipolia ei synny, en muuta.

        • 2.2.1.1

          Pekka Rantamäki sanoo

          Eihän VR:lläkään ”ole” monopolia, mutta yksin se silti toimii henkilöraideliikenteessä. Kaavahan menee näin: kilpailutus järjestetään tietyin aikavälein, esim. joka kymmenes vuosi, ja kilpailun voittaja tuottaa halutut palvelut kymmenen vuoden ajan, kunnes seuraa uusi kilpailutus. Tuon kymmenen vuoden ajan palveluntuottajalla ON MONOPOLI, vaikka kilpailutus miten olisi voimassa. Edelleen tuon kymmenen vuoden aikana palveluntuottaja kerää hinnoittelullaan niin suuren taloudellisen edun kilpailijoihinsa nähden, että pikkuhiljaa kilpailijat näivettyvät hengiltä. Näin se vain menee. Lopulta palveluntarjoajalla on ihan oikea monopoli alallaan.

          • 2.2.1.1.1

            Pekkanen sanoo

            Miksi kilpailuttaa 10 vuodeksi?

            Omalla työpaikalla me toimitetaan järjestelmiä joiden hinta on ~100 000€ / kpl noita menee 30-40 vuodessa ja ne tehdään alihankintana. Joka ikinen järjestelmä kilpailutetetaan. Homman saa aina halvin. Käytännössä meillä 3-4 alihankkijaa joilta kysytään ja hinnat pysyy kurissa. Jos joku alkaa korottaan hintaa niin tilausta ei tule.

            Miksei sote-palveluita palastella vaikkapa miljoonan euron palasiin, joilloin myös pikku firmat pystyy kilpailemaan niistä.

  3. 3

    Nina sanoo

    Onko jollain taholla tietoa Ruotsin kokonaiskustannuksista? Meillähän ongelma on ollut se, että perusterveydenhuolto on yskinyt. Apua ei ole aina saatu tarpeeksi ajoissa, mikä on voinut johtaa kalliimman erikoissairaanhoidon tarpeeseen.

    Jos perusterveydenhuoltoa vastaavan kulut nousisivat, se voisi hyvässä tapauksessa merkitä sitä, että apua on saatu ajoissa. Tämä taas vähentäisi kokonaiskuluja.

    Suurin ongelma taitaa kuitenkin olla ainakin masennuksen ja tuki- ja liikuntaelinvaivojen (=selkävaivat ja vastaavat, ei tapaturmaperäiset) hoito. Pelkillä särky- tai mielialalääkkeillä tällaisia ei hoideta. Psykoterapia tulee osalle liian kalliiksi Kelan tuesta huolimatta. Fysioterapiaa Kela ”tukee” nyt muistaakseni kuudella eurolla /käyntikerta. Nämä em. sairaudet aiheuttavat todella suuria menoja yhteiskunnalle (paljon työkyvyttömyyttäkin), ja em. hoitomuodot ovat monesti toimivampia kuin pillerit ja leikkaushoito.

    Lisäksi tarvittaisiin enemmän yksilöllistä, kokonaisvaltaista paneutumista, jossa huomioidaan ihmisen motivaatiotekijät, voimavarat ja kokonaistilanne.

    Näitä em. kehityksiä voidaan tehdä ilman SOTEakin – ja säästää suuria summia.

    • 3.1

      Wanhus sanoo

      Ruotsista en tiedä, mutta Tanskassa menot kasvoivat n. 10-15% aiempaan nähden. Asiakkaan kannalta tietysti kiitettävää palvelua kun lääkäriin pääsee (Kööpenhaminassa ja suurissa kaupungeissa) samana päivänä aina halutessaan ja yksityislääkäri tekee kaiken mitä asiakas pyytää tutkittavaksi. Yhteiskunta maksaa toki enemmän ja pienemmillä paikkakunnilla tilanne on vähän toisenlainen. Tämän kaltaista kertoilee tuttavani, joka muutti Suomesta sinne.

    • 3.2

      Virve Valoheimo sanoo

      Meidän kunnassa julkisen puolen fysioterapeutilla käynti maksaa 11 euroa. Yksityisellä puolella hinta on jopa 70 euroa/käyntikerta. Aikamoisia eroja.

  4. 4

    Harri sanoo

    Ruotsissa on kustannukset nousseet, mutta myös hoitojen määrä on kasvanut merkittävästi; nämä kulkevat käsi kädessä. Osittain Ruotsin ”ongelma” on se, että valinnanvapaus on kasvattanut etenkin kalliiden hoitojen määrää, koska kynnys niiden käyttämiseen on pienempi.

    Meillä taas varmaankin tulee vastaan se, että meillä ei ole samaa määrää rahaa kuin länsinaapurillamme. Jotain jää siis tekemättä väkisinkin.

  5. 5

    Rami Oksanen sanoo

    Jos suomalainen saa päättää että maksaako paremmasta yksityisestä palvelusta enemmän ja pääsee hoitoon nopeammin versus joutuu odottamaan kauemmin, mutta saa hoidon halvemmalla. Vastaus on helppo. Tietenkin maksaa. Suomalaisilta kyllä tarvittaessa löytyy se raha jos tarvitaan, koska meillä on varaa nipistää jostain muusta. Ne kenellä ei ole, pääsee siltikin hyvään julkiseen hoitoon. En näe tässä ongelmaa? Ihmisille annetaan vaihoehtoja mikä on hyvä. Ainakin pk-seudulla missä julkinen sairaanhoito ei vain toimi.

    • 5.1

      Pekka Rantamäki sanoo

      Pari huomiota (kuten Stubb sanoisi). Ensinnäkin ne, joilla ei ole varaa hyvään yksityiseen hoitoon… He tosiaan joutuvat käyttämään palveluja, joihin heidän rahansa riittävät, eli julkisia palveluja. Juuri nämä palvelut tulevat varmasti kallistumaan sote-uudistuksen myötä. Eli ihmiset, joilla ei tähän saakkakaan ole ollut varaa kaikkiin terveyspalveluihin, maksavat entistä enemmän. Toinen huomio, eikö tähänkin saakkakin Suomesss ole aina saanut rahalla hyvää ja nopeaa palvelua? Rahat vain tiskiin, niin palvelu pelaa. Mikä siis muuttuu palvelussa varakkaiden ihmisten kohdalla? Ei mikään. Mutta köyhältä otetaan.

      • 5.1.1

        Jari-Jukka Annala sanoo

        Tilannehan muuttuu niin, että hyvätuloinen saa palvelunsa halvemmalla, kun taas huonossa taloudellisessa tilanteessa oleva maksaa hyvätuloiselle annettavan kompensaation. Ja pian on tilanne kuin Yhdysvalloissa, jossa ensimmäisenä kysytään kuka maksaa. Jos et pysty maksamaan, jäät ilman hoitoa.

  6. 6

    Pekka Forstadius sanoo

    Milloin joku taho on viimeksi yrittänyt selvittää miten julkinen sote-tuotanto pitäisi organisoida julkisena jotta sen tuotanto olisi taloudellista ja tuloksellista?

  7. 7

    Mark Andersson sanoo

    ”Valinnanvapaus” on luokaton farssi. Orpo puhui eilen telkkarissa että nyt valinnan voivat tehdä vain rikkaat, ja sitten myllerryksen jälkeen kaikki. Eli ne, joilla ennen on ollut varaa maksaa, siis rikkaat, saavat terveydenhoitonsa tulevaisuudessa kipattua veronmaksajien piikkiin.

    Erikoista matematiikkaa on tietysti se, että kun kulut näin aivan varmasti nousevat, sote-härdellin päätarkoitus on ollut leikata kustannuksia. Kuluja nostaa vielä se yleensä ulkomaille menevä sotefirmojen omistajien voitto.

    Kun tässä varakkaalle väelle levitetään verorahaa kuin lantaa pellolle, ei ole vaikeaa päätellä, keiltä se on pois, varsinkin kun tehdään tuo 3 mrd pakkoleikkaus.

    Kokoomus ja kepu tekivät perinteisen lehmänkaupan: kepu sai tässä ”hallintohimmelien karsinnassa” ylimääräisen hallintohimmelin, siis maakuntamallin, ja kokoomus ”valinnanvapauden” eli tulonsiirron köyhiltä rikkaille. Ja Persuthan suostuvat mihin vain, kun hallituksessa ollaan.

    Milloinkohan valtamedia tarttuisi vakavissaan tuohon orwellilaiseen newspeakiin, suomeksi valehteluun, jota nähtävästi saa harrastaa Suomessa mennen tullen, minkään jykevämmän tahon siihen puuttumatta?

    Onko siis niin, että kansalta on saatu mandaatti valehtelemiseenkin?

  8. 8

    Jukka Pulkkinen sanoo

    Jos valinnanvapaus toteutuu, niin säästöä tulee vain siitä, jos tulee, että terveyskeskuksessa kävijät joutuvat itse maksamaan käynnit kokonaan. Tästä seuraa se, että, kuten on jo ilmoitettu, hinnat ”voivat” nousta. En millään usko sitä, että yksityinen puoli laskisi hintojaan. Yksityisen puolen hintataso on huomettavasti korkeampi kuin julkisen puolen. Kun veroja ei kuulemma keneltäkään nosteta ja kaikki maksavat saman verran, niin kaikkein eniten muutos vaikuttaa heikompiosaisiin. Samalla myös kelamaksutkin poistuvat. Joten sairastaminen kallistuu huomattavasti.

  9. 9

    Nina sanoo

    Tässähän pitäisi katsoa kokonaisuutta. Jos terveydenhuollon menot lisääntyvät siksi, että ihmiset hoidetaan enemmän, aiemmin ja tehokkaammin, se voi merkitä sitä, että

    – työkyky säilyy paremmin, mikä vähentää työnantajien, Kelan sairauspäivärahojen ja eläkeyhtiöiden menoja – ja pidentää TEHTYÄ työaikaa (ei kiky-työaikaa).

    – Toimintakyky säilyy, mikä vähentää esimerkiksi laitoshoidon tarvetta.

    Näistä syntyisi todelliset säästöt. Hoitomenothan ovat vain murto-osa näistä, joten pelkästään niihin tuijottaminen ei anna kokonaiskuvaa.

    • 9.1

      liisa hirvonen sanoo

      Ruotsissa turhat hoitokäynnit ovat lisääntyneet. Käydään lääkärissä ”varmuuden vuoksi”, sitähän yksityisiä palveluja käyttävät harrastavat meilläkin. Erona on se, että maksavat ”terveysshoppailunsa” omasta kukkarostaan. Lisäksi Ruotsissa on havaittu, että asiakkaille tehdään paljon täysin turhia kokeita ja hoitoja. Ja viimeisin jupakka siellä taitaa olla tilanne, jossa synnytyksistä vastaava palveluntuottaja lopetti ja raskaana olevat naiset eivät tiedä minne voivat mennä synnyttämään. Alueellinen eriarvoisuus on myös kasvanut. Monet ruotsalaiset ovat yrittäneet varoittaa suomalaisia, ettei meillä tehtäisi samoja virheitä, mutta taitavat varoituksen sanat mennä kuuroille korville.

  10. 10

    Risto Sinervo sanoo

    Ei kai kukaan vastuullinen ole esittänytkään, että ”säästöissä” olisi kyse säästäminen nykytasosta vaan melko vakiona olleiden 4-5 % vuotuisten kustannusten nousun hillitseminen toimintoja tehostamalla, päällekkäisyyksiä karsimalla, palvelujen kuten räätälöityjen IT-systeemien melko hervottoman hankinnan järkeistämisellä ja valtion ohjauksella, rakennusinvestointien tiukalla hallinnalla jne. Kun tämä onnistuu laskennallisesti riittävän monen vuoden ajalta, kertyy ”säästöjä” haluttu määrä.

    Vaikka käytän lainausmerkkejä, tarkoitus ei ole mitenkään ivata valtion asettamia säästötavoitteita kuten jotkut katsovat välttämättömäksi tehdä, päinvastoin, niihin pitää kaikin voimin pyrkiä. Vailla tiukkoja tavoitteita saavutukset tulevat jos tulevat sattumalta.

    • 10.1

      Nina sanoo

      Uskoisin, että paljonkin voidaan säästää ilman, että hinta nousee. Ja jopa niin, että hoidon laatu paranee.

      Epäilenpä kuitenkin, että noihin mainitsemiisi rahareikiin ei tulla koskemaan.

  11. 11

    Hanna Sipponen sanoo

    Vaikkei tämä ehkä oikea paikka aploodeille olekaan, taputan kuitenkin Mark Anderssonin ytimekkäälle puheenvuorolle.

  12. 12

    jorma lehikoinen sanoo

    Seniorikansalaisena joudun valitsemaan terveydenhoidon ja asumispaikkani EU:n sisältä. Viro olisi lähellä ja edullinen toistaiseksi. Sää on valitettavasti talvella huono. Pelkään liukastumista ja luun murtumia. Tuttuni kehuvat Ranskan yksityistä omalääkäripalvelua, julkista kun ei ole. Pienellä lisämaksulla saa vakuutuksen, joka kattaa kaikki hoitokustannukset. Espanja on selvästi edullisempi ja lämpimämpi. Myös siellä on terveydenhoito ja eläminen edullista. SOTE on asia joka pakottaa tekemään valintoja! Sorry vaan te kaikki, jotka mahdollisesti pahoitatte mielenne.

  13. 13

    Pekkanen sanoo

    Pakkoko kilpailutus on tehdä niin isona pumpsina, että syntyy monopoli? Mitäs jos terveyskeskuksen lääkärihuoneet jaetaan kolmeen ryhmään ja jokainen kilpailutetaan eri toimijalle. Maakunta sitten aina laittaa asiakkaan ensi sijaisesti halvimmalle ja kun tämän resurrsit ovat täynnä aletaan käyttämään toisen resursseja.
    Sairaaloissa maakunta omistaa laitteet sekä tilat ja ostaa aina halvimman tekijän leikkaussaliin. Tarvittaessa pyörittää vaikka kymmentä eri firmaa – ei anna yksin oikeutta kenellekkään.
    – meillä olisi kymmenen kaihileikkauksen tarve – kuka ottaa halvimmalla?
    Käänteinen huutokauppa vaikka nettiin! Kyse on loppujenlopuksi vain työn huudattamisesta, koska laitteet, tarvikkeet ja tilat ovat maakunnalla.

  14. 14

    kirsi reinikka sanoo

    Ehdotan, etta asetut Sakari Timonen seuraavissa eduskuntavaaleissa ehdokkaaksi. Se on seuraava luonteva askel eteenpain muutoksen tiella.

  15. 15

    Rintsu sanoo

    Tossa ”valinnanvapaudessa” on jonnekin unohtunut se, että Suomessa lääkärin ammattia saa harjoittaa vain laillistettu lääkäri.
    Hänen ammattitaitonsa ei ole työnantajastaan kiinni.

    Se, että homma kilpailutetaan tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että valtio (kunnat, maakunnat) nostavat kätensä pystyyn ja toteavat, että me nyt vaan ei osata järjestää näitä hommia kelvollisesti eikä kustannustehokkaasti, mutta yksityiset varmasti osaavat?

    Oli se rakenne mikä tahansa, niin samoista lääkäreistä ja hoitajista siinä puhutaan.Jos heidän toimintansa ”julkisella” puolella on kauheen tehotonta, niin on kovin kummallista, että samat henkilöt ”yksityisellä” ovatkin hirmuisen tehokkaita, vaikka ainoa minkä itse työssään huomaavat on se, että tilinauhassa maksaja vaihtuu.

    Niinkuin ”yksityinen” poliisi. Jos pätevyysvaatimus on nykyinen niin yksityinenkään ei saa poliiseja muualta kuin valtiolta. Kauhuskenario olis siinä, kun valtio sanoisi, että ”ei me ny vaan osata tarjota poliisipalveluita” – joten tuupataan poliisit kolmenkymmenen yksityisen yhtiön palkkalistoille.

    • 15.1

      Rintsu sanoo

      Vastaan itselleni, koska tuo äskeinen koski ainoastaan terveyspalveluita.
      Kun samaan niputetaan sosiaaliturva, niin tilanne mutkistuu.
      Siinä tulee eteen kysymys, että miten ”yksityinen” voi maksaa esim. toimeentulotukea halvemmalla kuin kunta?

      Asia tuli eteen tänään kun olin sosiaalitoimistossa kahvilla. Siellä oli hiljaista, koska eilen oli maksupäivä. Röökillä juttelin aulavirkailijan kanssa joka sanoi, että … ovat kesälomien ajaksi kirjoittaneet kahden, tai jopa kolmen kuukauden päätöksiä. Niin että täällä on kesällä melko hiljaista.

      Eikö olekin kummallista, että niitä jopa kolmen kuukauden päätöksiä voidaan tehdä virkailijoiden kesälomien vuoksi, mutta ei asiakkaan vuoksi?
      Tai edes omien töiden järkevöittämiseksi?

  16. 16

    mikko sanoo

    Enemmistö suomalaisista hyväksyisi halpatyövoiman käytön joissain tapauksissa, kertoo Helsingin Sanomien kysely.

    Kyselyyn vastanneista 61 prosenttia oli sitä mieltä, että maahanmuuttajien, ikäihmisten, nuorten tai vähän koulutettujen pitäisi ainakin joissakin tilanteissa voida halutessaan mennä töihin työehtosopimuksia heikommalla palkalla. Reilu kolmannes vastusti ehdotusta.

    Lisäksi 42 prosenttia kannatti ajatusta, että työttömän pitäisi ottaa vastaan mikä tahansa työpaikka työttömyyskorvauksen menettämisen uhalla. Suurin osa vastaajista, 56 prosenttia, oli kuitenkin ainakin jossain määrin eri mieltä asiasta.

    56 prosenttia, oli kuitenkin ainakin jossain määrin eri mieltä asiasta. siis siis siis mitä
    Yle kertoo asian totuutena omissa nimimisään pääuutis lähetyksissään vaikka ne ei ole edes sitä tutkinut itse siis mitä

    siis propakandaa halpatylövoiman puolesta 1000 ihmistä taas kyselyssä ei jumalauta
    Enemmistö suomalaisista hyväksyisi halpatyövoiman siis mitkä niin enemmistö taas olaan kyselty titäs vaan keltä

    • 16.1

      liisa hirvonen sanoo

      42 % Hesarin lukijatutkimukseen osallistuneista ei tiedä, että työttömän on otettava tarjottu työpaikka vastaan, ja että kieltäytymisestä seuraa karenssi(=työttömyysturvaa ei makseta). Ja 61% on sitä mieltä, että halpatyö on ihan jees, kunhan ei itse joudu tekemään surkeilla työehdoilla tai jopa täysin ilman palkkaa töitä.