Hallituksen kärkihankkeet

En enää muista hallituksen aloittaessaan nimeämiä kärkihankkeita, mutta jokainenhan ne nyt näkee. Ne ovat julkisen sektorin yksityistäminen, rikkaiden rikastuttaminen, työttömien kurittaminen ja maahanmuuttajien syyttäminen tästä kaikesta.

Julkisen sektorin yksityistäminen sujuu vauhdilla. Rautateiden avaaminen kilpailulle sekä tieverkon yhtiöittäminen ja sitä myötä yksityistäminen edistyvät kulissien takana, kun liikennekaarta valmistellaan miljonääriministeri Anne Bernerin johdolla. Sote-uudistuksesta tuli rahansiirtoautomaatti yksityisille toimijoille valehtelemalla kansalle, että EU-lainsäädäntö pakottaa yhtiöittämään julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Sama tullaan tekemään maakuntauudistuksessa ja esimakuna siitä on hyvin edistyvä työttömyysbisnes.

Yksityistäminen tapahtuu valinnanvapauden nimeen vannoen ja jotkut on jopa saatu huijattua uskomaan, että jatkossa kuka tahansa voi mennä hoidattamaan itseään julkisilla varoilla luksussairaalaan, jossa soi klassinen musiikki ja jossa hoitaja tarjoilee asiakkaalle viinirypäleitä ja kuohuviiniä. Ei ymmärretä, että asiakkaalla on oikeus valita vain se palveluntuottaja, joka voittaa kilpailutuksen.

Kiky-sopimus tuo mukanaan prosentuaaliset veronkevennykset eli suurituloiset hyötyvät euromäärisesti eniten. Eniten häviävät julkisen sektorin pienipalkkaiset työntekijät, joiden lomarahaa leikataan enemmän kuin he saavat veronkevennyksiä. Kunnille ei lomarahojen leikkauksesta aiheutuvia verotulojen menetyksiä kompensoida, vaan valtio vähentää vastaavan määrän kuntien valtionosuuksista. Myös lomarahojen leikkaamisesta saatavan säästön valtio vie kunnilta pienentämällä valtionosuuksia saman verran. Perintöveron alentaminen hyödyttää vain jo valmiiksi rikkaden perillisiä.

Yksityistäminen ja rikkaiden verohelpotukset tulevat kalliiksi. Jokainen ymmärtää, että yksityisen on saatava voittoa siitä samasta palvelutuotannosta, jota julkinen sektori on pyörittänyt voittoa tavoittelematta. Jokainen ymmärtää, että rikkaiden verohelpotukset ovat pois valtion kassasta. Jostain rahat on säästettävä ja ensisijaiseksi kohteeksi on otettu työttömät. Jo vuosia on mieliä muokattu uskomaan mielikuvaan laiskasta, sohvalla lojuvasta ja ruhtinaallisilla tuilla olutta särpivästä työttömästä ja liian monet ovat tämän pajunköyden nielleet kakistelematta.

Nyt mielet on muokattu ja kurittaminen voi alkaa täydellä teholla. Ansiosidonnaisen kestoa päätettiin lyhentää ja sama yritettiin tehdä jopa työmarkkinatuelle, mutta siitä sentään jouduttiin perääntymään. Hallitus sulkee sinnikkäästi silmänsä siltä tosiasialta, että puutetta ei ole työhaluisista, vaan työpaikoista. Palkattomia pakkotöitä tullaan lisäämään ja palkkatukirahoja leikkaamaan. Jo nyt palkattomiin työllistämistoimiin sijoitetaan enemmän väkeä kuin palkkaperusteisiin ja sama suunta tulee jatkumaan.

Kaikesta tästä tulee tietysti nurinaa, mutta se ongelma ratkaistiin jo hallitusneuvotteluissa. Silloin päätettiin syyttää ihan kaikesta turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia. Silloin perussuomalaiset myivät kaikki periaatteensa lautasellisesta hernekeittoa eli oikeudesta saada sanella koko maahanmuuttopolitiikka. Mitään muutahan heille ei jäänytkään, kun heitä äänestäneet köyhät hylättiin heti hallitusoven avauduttua raolleen.

Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden elämästä ollaankin tekemässä yhtä helvettiä. Ensin kiristettiin perheenyhdistämisen mahdollisuutta ja heti perään poistettiin humanitaarinen suojelu turvapaikkaperusteista. Sitten turvapaikanhakijoiden oikeutta saada oikeusapua rajoitettiin ja valitusaikaa Maahanmuuttoviraston kielteisestä päätöksestä lyhenettiin 30 päivästä 21 päivään.

Törkein temppu oli painostaa Maahanmuuttovirastoa tekemään maalinjaukset, joiden mukaan aiemmin vaarallisista maista tuli hetkessä turvallisia. Painostus kiistetään niin pontevasti, että jo pontevuus todistaa sen olevan totta. Siitä ovat kertoneet näitä kielteisiä päätöksiä tehtailevat virkamiehet, jotka tuntevat koko ajan sanattoman painostuksen niskassaan.

Pääministeri vakuuttelee uskoaan virkamiehiin ja ennen kaikkea jälkikäteiseen oikeusturvaan. Hän siis heittää hyvästit hyvän hallinnon periaatteille ja luottaa siihen, että päätöksenteon virheet korjataan hallinto-oikeudessa. Se ei paljon hyödytä vaikkapa Irakiin palautettua, joka tapetaan kotimaassaan.

Mutta ei, ketään ei ole painostettu eikä hallitus ole missään vastuussa tiukentuneesta linjasta. Näin väitetään, vaikka yksi hallituspuolue rehvastelee koko ajan olevansa tiukentuneen turvapaikkakäytännön takana ja kehuupa vielä pyrkivänsä entistä armottomimpiin käytäntöihin. Nyt ollaan vasta astuttu hyvälle tielle, sanoo maahanmuuttoa ja poliisitoimintaa koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan hallintovaliokunnan uusi puheenjohtaja Juho Eerola.

Lisää samaa lajia on siis takuulla tulossa. Johtaahan hallintovaliokuntaa nyt mies, joka vuonna 2011 juhlisti kansanedustajaksi nousuaan ronkkimalla kännissä sepalustaan markkinalavalla ja pääsi siitä hyvästä Seiskaan, ei pitänyt avustajansa hakemusta Suomen Vastarintaliikkeen jäseneksi mitenkään huonona asiana, epäili Li Anderssonin ja Dan Koivulaakson järjestäneen itse Jyväskylän kirjastopuukotuksen ja neuvoi puukottajia menemään seuraavalla kerralla paikalle huomiota herättämättä muina miehinä sekä kutsuu ihmiskaupan uhreja huoriksi. Viimeksi hän ansoitui uuteen tehtäväänsä poseeraamalla musiikkivideolla hieromasauvaa odotellen paljas perse pystyssä.

dildo

Kesäkuussa 2015 kirjoitin Sirkus Sipilästä ja silloin monet moittivat minua liian synkkien kuvien maalaamisesta. Omasta mielestäni käytin ihan liian haaleita värejä.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu.

 

 

 

 

 

 

Kommentit
  1. 1

    Pekka Laaksonen sanoo

    Nyt on Saku ymmärtänyt väärin. Sotessa maakunta kilpailuttaa tuottajat ja asiakas voi valita kilpailutuksessa valituista palveluntuottajista omansa. Jokainen myös ymmärtää, että killpailu tehostaa toimintaa, parantaa asiakaspalvelua ja alentaa hintoja, monopoli laiskistaa.

    • 1.1

      Tanja Takalo sanoo

      Kilpailu suosii isoja ketjuja ja konserneja,sekä nykyisin myös säätiöitä,jotka kilpailevat yritysten kanssa verottomasti,ilmaisilla työntekijöillä. Pieniä perheyrityksiä kilpailutus suomii turpaan ja usein ne katoavatkin isompien jalkoihin. Isompien osakeyhtiöiden tarkoitus on voiton maksimointi keinoista piittaamatta,kun taas pienet perheyritykset ovat paikkakunnalla asuvien leipäpuita,joiden on tarkoitus elättää useampi sukupolvi Siksi perheyritykset usein tarjoavat parempaa palvelua,mutta eivät kykene samaan polkuhintaan kuin suurimmat yritykset. Pienyrittäjät myös maksavat veronsa paikkakunnalleen,kasvattavat siellä lapsensa,ja parhaassa tapauksessa tarjoavat muutaman työpaikankin. Näin pidetään rahat kunnassa luomassa hyvinvointia. Suuryritykset käyttävät verokikkailua, maksavat osingot muualla asuville osakkaille, pyrkivät yleesä minimoimaan palkkakulunsa ja rahat katovat maailman tuuliin pois kunnan rahakierrosta. Pitkässä juoksussa hivenen kalliimpi pienyrittäjä olisi kunnalle parempi vaihtoehto.Paraneeko palvelu kilpailutuksella? Enpä menisi vannomaan, että halvin on paras.

      • 1.1.1

        Pekka Laaksonen sanoo

        Ehdottomasti pitää kilpailuttaa niin, että kokonaistaloudellisuudelle (ei pelkkä ostohinta) ja palvelun laadulle laitetaan paljon painoarvoa. Valitettavan usein kilpailuttajilla on liian kapea kriteeristö. Tarvitaan osaavia ostajiia ja avarakatseisia päättäjiä tekemään palveluntuottajien valintaa.

    • 1.2

      Saku Timonen sanoo

      Noin varmaan tapahtuu Helsingissä, jossa yksityisiä palveluntarjoajia on valittavaksi asti. Toista on harvaan asutuissa ja pinta-alaltaan suurissa maakunnissa, jossa yksityisiä toimijoita ei ole eikä tule. Niissä joku sitten saa monopolin, joka laiskistaa palvelutuotanoa, mutta aktioi nostamaan hintaa.

      • 1.2.1

        Jarkko sanoo

        Saku olen ollut elämässäni mukana monessa ulkoistuksessa ja voin sanoa, että sitä on muitakin keinoja synnyttää lisää laskutettavaa työtä kuin puhdas mekaaninen hinta. Esimerkiksi olin kerran töissä firmassa jonka työnhinnan isompi suomalainen firma kilpailutti niin alas, että saatu hinta ei enää riittänyt edes palkkakustannuksiin. Sen jälkeen lisälaskutusta alettiin hankkia luomalla mahdollisimman paljon turhia tai puoliturhia huoltokäyntejä, joista jokaisesta laskutettiin erikseen se alhaisemmaksi kilpailtu hinta.

        Mikä estää tuossa mallissa yksityistä lääkäri toteamasta kun potilas menee valittamaan korvakipua, että sinulla on korvassasi XXX (joku latinankielinen juttu jota potilas ei edes ymmärrä). Nyt tarvitaan 3 tuntia korvan huuhtelua ja 10 sairaanhoitajan tarkastusta ja 5 lääkäri käyntiä ja sitten laskuttamasta julkista sektoria sen mukaan. Kun aikaisemmin olisi kirjoitettu vain lääkkeet ja lähetetty potilas kotiin. Samalla kun yksityinen lääkäri mielessään pärähtelee nyt on piikki auki ja voi itse päättää paljonko laskuttaa mistäkin vaikka hinta mekaanisesti olisi sovittu hyvin alhaiseksi niin lisäämällä tarvittavien toimenpiteiden määrää voi laskutta enemmän.

        Julkiselle puolelle voidaan palkata lääkäreitä tarkistamaan laskutusta, mutta silloin kulut entiseen nähden lisääntyvät myös, koska pitää olla erikseen hoitavia ja tarkastavia lääkäreitä. Eikä mikään tarkastus ole aukotonta.

        Jotenkin tuntuu, että poliitikot ovat ihan pihalla siitä millainen käärmeenpesä noi ulkoistukset ovat kun piikki saadaan auki eikä pelkkä mekaanisesti alhaiseksi sovittu hinta ole sama kuin todellisen kustannukset.

      • 1.2.2

        Pekka Laaksonen sanoo

        Monopoli näissä tapauksissa ei ole ikuinen, kuten nykyään. Osaava ostaja osaa myös pitää tomittajan virkeänä.

        • 1.2.2.1

          Mikko Kari sanoo

          ”Osaava ostaja”.

          Oletko kenties seurannut valtion ja kuntien osto- ja kilpailutustoimia viime vuosikymmeninä? Osaavuus on siitä touhusta oikeasti kaukana.

          • 1.2.2.1.1

            Matti Pelkko sanoo

            Tätä samaa ”Ei osata kilpailuttaa” on nyt hoettu vuodesta 1992. Ihan varmasti osataan, mutta kun ihan jokainen palveluntuottaja alkaa käydä läpi valitusrumbaa vaikka tietäisi, että valituksella ei ole menestymisen mahdollisuuksia. Ei ole myöskään pois suljettua sellainen, että vaikka suoranaista lahjontaa tai hv-järjestelmää ei tunnisteta, niin tilaaja saattaa hyvinkin käyttää sukulaisuutta tia tuttavuutta, piirit kun ovat aika pienet tässä maassa. Käytännössä jokainen Otaniemestä valmistunut tuotantotalouden DI tuntee saman alan ihmiset ja suhteita käytetään hyväksi. Valtsikassa on ns. veljeskunta ja ne tukevat toisiaan läpi virkauran, koska yksityiselle puolelle ei Valtsikasta juurikaan työllistytä.

    • 1.3

      Heikki sanoo

      Jokainen myös ymmärtää, että yksityiset yritykset toimivat tuottaakseen voittoa. Niissä toiminnan tehostaminen tarkoittaa väen vähennyksiä, palvelun tuottamisesta aiheutuvien kulujen minimointia. Niinpä vanhuksia makuutetaan tehokkaasti paskaisissa vaipoissa ja avustettuun ruokailuun varataan pari minuuttia/vanhus. Hoidettavan eläkerahoilla palvelun tarjoaja toki ostaa lääkkeet, joilla hoidettavat saa pysymään rauhallisina.

      Hintoja kilpailu ei välttämättä alenna, sen tietää jokainen, joka käy katsastuttamassa autonsa ja muistelee niitä aikoja, jolloin sen homman hoiti julkinen valta.

      Jokainen Carunan asiakkaaksi pakotettu on saanut opin siitä, miten tehokasta yksityistetyn sähkönjakelun laskutus on – ei se ainakaan halpaa ole.

      Tie- ja rataverkko on rakennettu verovaroin. Nyt sitä ollaan yksityistämässä ja niiden käyttö ollaan tekemässä maksulliseksi. Veronmaksajien kustantama kansallisomaisuus siirretään yksityisten yritysten omistajien rahastettavaksi. Mitä tehokasta siinä muka on?

      Millä tavalla kahden paikkakunnan välillä kulkeva tie on käyttäjien kilpailutettavissa? Ei mitenkään, tiet ovat samanlainen luonnollinen monopoli, kuin sähköverkkokin. Niinpä käyttäjiltä voi periä Carunan lailla törkeää hintaa kansallisomaisuuden käytöstä.

      Yksityisiä yrityksiä ei kiinnosta yleinen etu. Eivät ne ole kiinnostuneita ympäristökriisistä, työttömyyden hoidosta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, palvelujen tuottamisesta harvaan asutuille alueille, eivät edes siitä, että palvelut ovat jokaisen saatavissa.

      Ne ovat vastuussa vain omistajilleen. Se tarkoittaa osinkojen jakamista ja johtajien palkkioita. Ei mitään muuta. Sen tietää jokainen.

      • 1.3.1

        Pekka Laaksonen sanoo

        Kaikki yksityisten yritysten raha tulee asiakkailta, joiden pitää olla tyytyväisiä, muuten lakkaavat ostamasta ja rahantulo loppuu. Samaa mieltä yksityisistä monopoleista, niitä ei pidä synnyttää. Mutta muuten osaava ostaja saa mitä tilaa, eli ostokriteerit oikeiksi, pelkällä hinnalla kilpailuttaminen on laiskuutta. Bussiliikenteen vapautus on hyvä esimerkki siitä, miten kilpailun vapautus on samaan aikaan parantanut palvelua, lisännyt bussiliikenteen käyttöä, alentanut hintoja, jopa monopoli VR on joutunut alentamaan hintojaan.

        • 1.3.1.1

          Heikki sanoo

          Yksityiset lääkäriasemat eivät ole kiinnostuneita kansanterveyden hoitamisesta, vaan asiakasvirrasta. Lisäksi ne kuorivat jo nyt kerman päältä hoitaessaan helpot potilaat. Kalliit, vaativat hoidot ja krooniset sairaat kaadetaan julkisen puolen hoidettaviksi. Niin tehdään jo nyt ja niin tullaan tekemän jatkossakin.

          Lääkäribisnes on ajautunut monikansallisten jättien käsiin. Niille kyllä kelpaavat suomalaisten verorahat, mutta voitot ne siirtävät pois maasta verottajan ulottumattomiin. Siinä ne toimivat todella tehokkaasti.

          Helsingissä saattaa jonkinlaista kilpailua jopa syntyä, mutta Posiolla ei sitä varmasti ole, eikä tule jatkossakaan olemaan.

          Kummallisinta Sipilän hallituksen tekemisissä on, että kepulaiset ajavat politiikkaa, joka tekee maan kokonaan asuttuna pitämisen mahdottomaksi. Jos tieverkkokin vielä yksityistetään, niin maaseudun asukkaat alkavat maksaa siitä, että käyvät kirkolla kaupassa, tai kahvilla ABC:llä. Myös lasten vienti kouluun, tai harrastuksiin tulee maksulliseksi.

          • 1.3.1.1.1

            Pekka Laaksonen sanoo

            Suomeen tulee ulkomailta paljon huippu-urheilijoita, koska Suomessa on huippuosaamista ja näitä vaikeita tapauksia ei muualla välttämättä osata yhtä hyvin hoitaa. Yksityiset hoitavat kaikenlaisia tapauksia, sekä vaikeita, että helppoja. Kuten julkinenkin.
            Tietulleista on enemmän puhuttu pääkaupunkiseudulle.

          • 1.3.1.1.2

            Pekka Laaksonen sanoo

            Posiolle ei varmaan tule metroa, raitiovaunua ja bussivuoroja, joista valita. Lienee itsestään selvää, että suurempi asukastiheys parantaa valinnanmahdollisuuksia.

          • 1.3.1.1.3

            Heikki sanoo

            Eikä myöskään terveyspalveluja valittavaksi, hyvä jos jää edes ne nykyiset.

            Kun julkisia palveluja yhtiöitetään ja yksityistetään, niin samalla siirretään verovarojen käyttämisestä päättäminen niille yhtiöille.

            Länsimetro Oy on hyvä esimerkki siitä, mitä yhtiöittäminen merkitsee. Kun aikataulut eikä budjetti pidä, niin Espoon ja Helsingin kaupunginvaltuustot eivät saa edes tietoa siitä, missä mennään. Ne tiedot kuuluvat liikesalaisuuden piiriin, eikä niistä saa kertoa.

            Vihreiden valtuutettu Jyrki Kasvi kertoi tv-haastattelussa salassapitovelvollisuuden olevan niin tiukka, ettei hän saa yhtiön kokoukseen mennessään kertoa edes kotona mihin on menossa.

            Nyt jonkin sortin selvitystä on tekemässä konsulttifirma, jonka jääviys on kyseenalaistettu: se häärii myös Espoon kaupunginjohdon konsulttina. Sen saman johdon, joka halusi ja sai läpi metron yhtiöittämisen. Siinä on kettu kanatarhan vahtina.

            Valtuustoille jää vain avoimen vekselin allekirjoittaminen, sen käytöstä heille ei kerrota. Se vekseli lunastetaan verovaroista.

            Tuo on edessä, kun sosiaali- ja terveyspalvelut yhtiöitetään ja yksityistetään: ne muuttuvat liikesalaisuuden piiriin kuuluviksi, mutta verovaroin rahoitetuiksi.

          • 1.3.1.1.4

            Pekka Laaksonen sanoo

            Kuulostaa ihan ammattiyhdistysliikkeltä. Ei paljon kohtuuhintaiset asunnot kiinnosta, revitään maksimivuokrat ja nostetaan jättiosingot verottomana.

          • 1.3.1.1.6

            Saku Timonen sanoo

            Onko ay-liikkeellä jokin velvollisuus toimia markkinatalouden ulkopuolella?

          • 1.3.1.1.7

            Heikki sanoo

            Saku, jos Pekka Laaksosen kommentti pitäisi paikkansa, niin Sipilän hallitus aikoo toimia ay-liikkeen mallin mukaisesti. Siinä vasta ihmettelemisen aihetta onkin.

          • 1.3.1.1.8

            Pekka Laaksonen sanoo

            Rehellisessä markkinataloudessa osingoista maksetaan verot. Ay-liike on vapaassa markkinataloudessa häirikkö verovapaudellaan. Vai pitäisikö kaikkien vuokranantajien saada verovapaus?

          • 1.3.1.1.9

            Heikki sanoo

            Pekka, tässä sinun rehellisessä markkinataloudessasi rehottaa harmaa talous, verosuunnitteluksi nimetty veronkierto ja -kikkailu.
            Osinkotulo- ja yhteisöveroja on kevennetty ja niitä ollaan keventämässä lisää. Niitä pieniäkään veroja rehellisen markkinatalouden kannattajat eivät ole valmiita maksamaan.

            Kun nyt ollaan tekemässä sosiaaali- ja terveydenhuoltoa, sekä yhteiskunnan infraa tuon ”rehellisen markkinatalouden” temmellyskentäksi, niin sinun suurin murheesi on yksi yritys ja sen jakamat osingot.

          • 1.3.1.1.10

            Pekka Laaksonen sanoo

            Ehdottomasti kaikkien pitää maksaa verot ja kaikki samassa liiketominnassa olevat toimijat pitää saada samalle viivalle. Lainsäädäntöä pitää kehittää tämän mahdollistamiseksi. Ja kilpailuttajien osaamiseen pitää panostaa, jotta osataan kiinnittää huomiota ostettavan palvelun elinkaaren kokonaiskustannukseen, ei pelkkään hintaan. Kannatan rehellistä markkinataloutta.

        • 1.3.1.2

          yrjö perkko sanoo

          Bussiliikenteessä oli kysr matkahuolto – nimisedtä kartellista, jonka monopoliasema murrettiin. Edellern on kummallista esim se, etteivät matkahuollon ulkopupliset lonja-autot saa käyttää useimpia linja-autopysäkjejä tai jilkisin varoin rakenbettuja linja-autoasemia.

          • 1.3.1.2.1

            Rintsu sanoo

            ”Matkahuolto” nimisessä hommassa on kyse siitä, että istumapaikkojen alla kulkee perhananmoinen määrä rahtia.
            Joten bussivuoron ajaminen saattaa kannattaa vaikka kyydissä ei olisi ainuttakaan matkustajaa.
            (Itseltäni aikanaan 30 pakkasilla räjähti lämmityskattilan poltin niin se oli matkahuolto joka toi uuden perille alle viisi tuntia soitosta ihan vuorobussilla jonka kyydissä ei ollut ketään.)

            Kilpailutus ei ole sitä, että siinä annetaan ilmaiseksi toimitilat, logistiikka, työkalut ja henkilökunta. Niinku toisen käytettäväksi.

            Paitsi nykyhallituksen unelmissa se on juuri sitä.

        • 1.3.1.3

          Tero Paananen sanoo

          Kannattaa olla kuitenkin tarkka kuka missakin asiassa on todellinen asiakas.

          Yksityistamisissa kay usein niin, etta oikea asiakas ei ole se palvelua kayttava ihminen, vaan se joka maksaa, esim. vakuutuslaitos tai kunta. Olepa siina sitten vaatimassa hyvaa palvelua, kun yksityisen yrityksen intressit ovat aivan toiset.

    • 1.4

      Otto sanoo

      Näin teoriassa. Terveydenhuollossa on kuitenkin kyse toiminnasta joka vaatii suuren pääoman aloittaa, kuka tahansa ei voi alalle lähteä. Homma ajautuu nopeasti siihen että kilpailutuksessa on kaksi suurta, joista on aivan yhdentekevää kumman valitsee koska molemmat omistaa sama ylikansallinen rahoitusyhtiö monimutkaisten omistajasuhteiden kautta.

      Pienillä toimijoilla ei ole resursseja suuren mittakaavan toimintaan, päällekkäisyyksien ylläpitäminen ei ole kannattavaa… Yksinkertaisesti on vain aloja joilla kilpailuideologia ei toimi, nämä ovat niinsanottuja ”luonnollisia monopoleja”.

      Kilpailu tarkoittaa myös sitä että on hävijöitä. Miten käy niille jotka häviää kilpailutuksen? No siten että ne tulevat ostettua ulos markkinoilta kilpailun voittajan toimesta.

      Voittaja ottaa kaiken.

    • 1.6

      Angie sanoo

      Miksi ihmessä suomalaisten veronmaksajien rahoja pitäis imuroida isojen tervesbisnesfirmojen veroparatiiseihin? Ei se ainakaan potilaan etu ole.

      • 1.6.1

        Pekka Laaksonen sanoo

        Miksi ihmeessä suomalaisten veronmaksajien rahoja pitäis imuroida ay-liikkeelle verottomina osinkoina? Ei se ainakaan vuokralaisen etu ole.

        • 1.6.1.1

          Milja Heikkinen sanoo

          Ja tämä vastaa Angien kysymykseen miten? Miten ay-liikkeen vuokrabisneksen mahdolliset epäkohdat ylipäätään liittyvät terveyspalvelujen yksityistämiseen? Vaikka olisikin niin, että ay-liikkeen vuokrabisneksessä olisi korjattavaa (en tunne asiaa), niin ei se mitenkään velvoita tekemään samoja typeryyksiä yhteiskunnan muilla alueilla.

        • 1.6.1.2

          Angie sanoo

          Mitä tekemistä tällä on soten yksityistämisien kanssa? Onko Uuninpankkopojan blogi muuttunut Pekka Laaksosen ay-liikkeen vastaisen propagandan levitysalustaksi?

          • 1.6.1.2.1

            liisa hirvonen sanoo

            Samaa ihmettelen. Asuntokeinotteluun ja asuntobisnekseen liittyy ihan toisenlaiset ongelmat.

      • 1.6.2

        liisa hirvonen sanoo

        Potilaan etu on, että palvelut toimivat. Että potilas saa tarvitsemaansa hoitoa ja apua. Ruotsissa, jossa poliittinen oikeisto yksityisti terveyspalvelut, on jo tapahtunut aivan hulluja. Kuluneena kesänä Tukholman synnytysosastot joutuivat suurten ongelmien eteen kun yksityinen synnytysosasto lopetti toimintansa. Syynä oli se, ettei se – yksityinen synnytysosasto – tuottanut riittävästi voittoa. Tulevat äidit eivät tienneet pitkään aikaan minne mennä synnyttämään. Smålannissa terveyskeskusyhtiöidenketju teki konkurssin ja lopetti toimintansa ilman ennakkovaroitusta, yhdessä yössä. (Asunnoilla keinottelu on hieman toisenlainen asia, mutta asunnot eivät yleensä katoa, eikä asukas joudu kadulle, vaikka yritys menisi konkurssiin)

        Kun terveyspalvelut on terveyspalveluyritysten hallussa, niiden tärkein tavoite on maksimaalisen voiton ja tuoton tavoittelu, eikä vastuunkanto terveyspalveluista ja potilaista.

      • 1.6.3

        Anni P. sanoo

        ”Miksi ihmessä suomalaisten veronmaksajien rahoja pitäis imuroida isojen tervesbisnesfirmojen veroparatiiseihin? Ei se ainakaan potilaan etu ole.”

        Ei siinä potilaan edulla mitään merkitystä olekaan. Ainoastaan Sipilän & kumppanien kavereiden etu ratkaisee.

  2. 2

    Tanja Takalo sanoo

    No, hmm sanoisin Juha Eerolan olevan melkoisen hyvä keulakuva ja image nykyhallitukselle ja tälle menolle. Perseelleen menee kuten Eerolallakin.

    • 2.1

      Jorma Vilokkinen sanoo

      Kuvassa hallituksen kärkihanketta tungetaan pimeään aukkoon.

      • 2.1.1

        Angie sanoo

        Oliskohan persuedustja Huhtasaarella jokin kommentti tohon Juho Eerolan touhuun? Mites Huhtasaari mahtoi kommentoida pridekulkueeseen osallistuneita?

  3. 4

    Maarit Korhonen sanoo

    Niin, ansiosidonnaisen kestoa aiotaan lyhentää ja yhä suurempi osa roikkuu sen jälkeen nopeammin löysässä hirressä, työmarkkinatuella tai toimeentulotuella, 50+ työttömiä ei auteta millään tavalla, tarkoitus lisätä ”tapaamisia” niinkuin ministeri Lindström A-studiossa väitti, ei tuon ikäinen enää mitään tapaamisia tarvitse kolmen kuukauden välein, seuranta on jo nytkin riittävää, koska porukkaa yritetään väkisin tupata ns. kuntouttavaan orjatyötoimintaan, jota kunnat harrastavat häikäilemättä, tarvitsemme työtä! Verojakin on maksettu itsemme ja muidenkin puolesta yli kolmekymmentä vuotta, ja miksikö?

  4. 5

    Jussi Hätinen sanoo

    Soten tuoma kilpailutus ja siitä seuraava uskomaton toiminnan tehostuminen, parempi asiakaspalvelu ja alemmat hinnat on nähtävillä esimerkkeinä mm. autokatsastusalalla. Aiempi valtionmonopolikatsastus oli todellakin jännä paikka asioida, mutta edullinen ja tehokas. Nyt kilpailun myötä ei enää ole julkista katsastuskonttoria, hinnat ovat nousseet ja jarruttomia autoja päästetään läpi asiakaspalvelun nojalla. Saahan asiakas kuitenkin valita ottaako latten vai cappucinon.

  5. 6

    Stina sanoo

    Yksityistäminen, kilpailuttaminen, ”valinnan vapaus” jne. Se mitä Suomessa on tapahtumassa nyt, veti porvarihallitus täällä Ruotsissa läpi 2006-2014. Paska jäi pyyhkivän käteen.

    On kysymys valtavista summista, jotka valtio joka vuosi häviää vähentämättömänä ulkomaille suurkapitalistien ahnaaseen kitaan. Puhumme miljardeista, joita isoimmat yhtiöt ovat terveydenhuolto- ja vanhusten palvelualalla kahmineet ja verottamattomana siirtäneet omiin paratiiseihinsa.

    Totaali moka on ”vapaavalintaiset” koulut, järjestelmä jota myös pyöritetään kapitalistien toimesta verorahoilla jossain päin maailmaa. Missään muualla maailmassa ei ole näin reippaasti ”vapautettu” koulujärjestelmää kuin juuri Ruotsissa.

    Päättäjien ei tarvi kuin ottaa selville missä kunnossa yhteiskunta ja sen talous ovat ”vapaiden markkinoiden” vaikutuksesta.

    Opintokäynti naapurimaahan aukaisisi ainakin joidenkin silmät. Kaikkihan eivät välitä, pääasia näille on, että systeemi toimii markkinatalouden ehdoilla. Se, miten systeemi kohtelee ihmisiä ja valtion taloutta, on toisarvoinen asia.

    Tähän pakettiin kuului porvarihallituksen aikana myös pienituloisten, sairaiden, vammaisten, ja ennen kaikkea TYÖTTÖMIEN täydellinen kyykytys. Ihmiset tekivät itsemurhia, kun vietiin mahdollisuus edes jonkinlaisiin tuloihin. Sairaat pakotettiin töihin, tai ainakin otettiin sairauskorvaus pois. Työkkäri ei hyväksynyt työnhakijaksi koska ei ollut työkunnossa. Sosiaali ei anna mitään, jos ei ole työnhakijana työnvälityksen kautta. Momentti 222! Tuo itsemurhajuttu saattaa kuulostaa liioittelulta mutta on, ikävä kyllä, totta.

  6. 7

    Tapio Peltonen sanoo

    Rautatieliikenteen avaaminen kilpailulle on kylläkin aiempien virheiden korjaamista enemmän kuin ”yksityistämistä”. Liiketaloudellisin periaattein toimiva monopoliyritys on Suomen erikoisuus, muualla maailmassa tupataan olemaan sen verran viisaita, ettei tällaisia luoda.

    Matkustajaliikenteen avaaminen kilpailulle voisi jopa tuottaa henkilöliikennettä sinne, missä se VR:n mukaan on kannattamatonta. Tämä tosin vain, jos VR ei ehdi romuttaa kaikkea käytöstä poistamaansa käyttökelpoista kalustoa ensin, ja se velvoitetaan erottamaan kalustoyhtiö erilliseksi yhtiöksi, joka ei saa kohdella kilpailijoita eri säännöillä.

    Vaihtoehtohan olisi VR:n sosialisoiminen ja muuttaminen takaisin valtion laitokseksi. Tämä olisi kaikkien EU:n sääntöjenkin mukaan hyväksyttävää, koska on kyse strategisesti tärkeästä liikennejärjestelmän osasta. Tätä ei kovin moni kuitenkaan esitä.

  7. 8

    Mika Hiltunen sanoo

    Asun norjassa ja myös täällä on oikeistohallitus, ja täytyy sanua että tämä blogi täsmäis ihan yhtälailla täällä ko vaan Sipilä vaihettas Solbergiin..

  8. 9

    Kennett Ylitalo sanoo

    Kun hankitaan yhteiskunnan varoin palvelut yksityiseltä, et saa parasta vaan halvinta.

    Mutta mitäs se haittaa, ei tavallista Suomalaista kiinnosta, sen mielestä tää on kaikki oikein. Tyhmä kansa, aivan uskomattoman tyhmä kansa. Asiat on nenän edessä niitä ei ole piiloteltu, niistä jopa uutisoidaan normaalisti: nada. Ei mitään reaktiota.

    Maailman tyhmin kansa.

    • 9.1

      Angie sanoo

      Kennett kirjoittaa asiaa. Kun hankitaan yhteiskunnan varoin palvelut yksityisiltä, et saa parasta vaan halvinta. Ja juuri tuosta erotuksesta muodostuu yksityisen terveysbisneksen voitto.

      • 9.1.1

        Pekka Laaksonen sanoo

        Yritin käyttää julkista hammashuoltoa. Melkein puoli vuotta odotin lääkärille pääsyä. Sitten posti toi palvelusetelin, jolla voin hakeutua yksityiselle. Seuraavalla viikolla menin yksityiselle lääkärille. Todella asiantunteva ja ystävällinen palvelu. Mitä tästä voi oppia? Julkista palvelua en saanut lainkaan. Yksityistä tasokasta palvelua yhteiskunnan varoin sain heti. Näin julkinen terveydenhuolto kyykyttää asiakkaitaan. Miksi minua ei heti lähetetty yksityiselle kun jonon pituus varmasti oli tiedossa.

        • 9.1.1.1

          Saku Timonen sanoo

          Pekka Laaksonen lopettaa sen trollaamisen tähän paikkaan, tai tulee bannia. Tämä blogi ei ole mikään sinun julistusalustasi.

        • 9.1.1.2

          Jarkko sanoo

          Sivuhuomautuksena Pekalle omalla asuin seudullani Keskisuomessa julkiseen hammashoitoon pääsee kiirettömäänkin hoitoon parin päivän jonotuksella jos suostuu siihen, että hoitopaikka voidaan oman kaupungin / kunnan sijaan antaa myös naapuri kunnasta jos siellä sattuu olemaan enemmän tilaa sillä hetkellä.

          Hoitokin on aina ollut hyvää ainakin hoitohenkilökunta tuntui pätevämmältä kun vaikkapa Hammasklinikkalla, joka on ainoa ykstyinen mitä olen käyttänyt. Mitään valittamista en ole keksinyt muuta kuin sen, että palvelumaksut ovat aika isot verrattuna vaikka eteläsuomen julkiseen hammashoitoon.

          Jos omalla asuinalueellasi Pekka ei pääse julkiseen hammashoitoon kohtuullisessa ajassa ehkä kannattaisi aktiivisemmin vaatia kunnallispoliitikkoja pistämään jonotusajat kuntoon.

  9. 10

    Mauri Pulkkinen sanoo

    Juttusi vastinpareina toimivat erinomaisesti myös jenkkien film noir -henkiset elokuvat ja nykyajassa Quentin Tarantinon jotkin ohjaustyöt. Niissä konkretisoituu kaksinaismoraali ja vallan turmeleva vaikutus.

    Leimallista liike-elämätaustaisille ministereille on tietämättömyys julkisen sektorin toiminnasta ja naiivi usko markkinatalouden siunauksellisuuteen. Käytännössä kunnon kapitalisti pyrkii välttämään kilpailua ja mielellään pyrkii monopoliin.

    EU:n hankintadirektiivien ulkopuolelle on jätetty mm. sote- ja koulutuspalvelut. Sinänsä yhtiöittäminen ei tuo kilpailuttamisvelvollisuutta, kun säilytetään yhtiön sidosyksikköstatus eikä pyritä laajentumaan omistajayhteisöjen ulkopuolelle enemmän kuin säädökset sallivat.

    Sote- ja koulutuspalvelujen kilpailutukset ovat raskaita prosesseja. Tarjouspyynnön laatiminen, tarjousten vertailu, tarjoajien kelpoisuuden arviointi sitovat työhön henkilöstöpanostuksia. Aina on huonoja häviäjiä ja kovin herkästi lähdetään Markkinaoikeuteen jatkamaan prosessia. Sopimusten seuranta ja valvonta eivät suju nekään itsestään ja koko kilpailutus täytyy tehdä uudestaan muutaman vuoden välein.

    Bernerin liikennekaarihanke on taivaanrannan maalailua. Lopputulos voi olla kaoottinen, mutta eiväthän ministerit joudu jälkiään siivoamaan toimikautensa päätyttyä. Oikeastaan pitäisi laatia säädös, että ministerit joutuisivat korjaamaan jälkiään palkatta, kun mokat ovat ilmeisiä ja niiden korjaamiseen tarvitaan sitä asiantuntemusta, mikä on syntynyt mokaan johtaneessa prosessissa.

    • 10.1

      Jarkko sanoo

      Aamen Mauri ja kaikista listaamistasi asioista syntyy kustannuksia ja jos niitä ei tehdä kunnolla, niin sitten niitä kustannuksia vasta alkaakin syntyä pitemmän päälle kun palvelut tökkivät ja laskutus on mitä on jos sitä ei valvota kokojan. Erityisesti tilanteissa missä myydään asiantuntijapalvelua, palvelun saaja ja maksaja ovat eri tahoja. Kuten on tilanne yksityisessä lääkäripalvelun myynnissä kun sitä myydään ihmisille julkisilla varoilla. Se mitä myydään, miten paljon ja miksi menee nopeasti hyvin sekaisin jos sitä ei valvota kokoajan. Oma lukunsa on se, että yksityisyyden suojan takia mikään tarkastava taho ei edes voi valvoa mitä myydään, koska ei pääse lukemaan potilaskertomuksia ja tutkimaan potilaita.

      Kilpailutettu hinta voi vaikuttaa edulliselta, jos kustannuksiin laitetaan vain kilpailutettu hinta eikä lasketa mukaan oheiskustannuksia mitä tulee valvonnasta ja mahdollisesta ylilaskutuksesta, jota alkaa ilman jatkuvaa valvontaa kerääntyä sinne sun tänne.

      Saa nähdä mitä käy. Toivottavasti ei niin kuin amerikassa kaikki rahat menee ja ylikin kuin nykyisesti, eikä sillä saada edes terveyspalveluja kuin osalle Suomalaisista.

    • 10.2

      Antti Kautiainen sanoo

      Suosittelen tutustumaan amerikan tie- ja rautatieverkkoon ja sen kuntoon. Se on varsin hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu näiden ollessa yksityisten omistuksessa. Ja oikeisto haluaa ameriikan mallia, jossa voittajat tietävät olevansa jotain, koska häviäjiltä otetaan kaikki!

  10. 11

    Juha Louhelainen sanoo

    Olen joskus ennenkin ehdottanut että yksityistettäisiin ensin kuntien liikunta ja urheilu fasiliteetit ja maksettaisiin sitten niitä kunnan antamalla palvelu setelillä .Tässähän olisi se hyvä puoli että kilpailuttajat olisivat nuoria ja terveitä ja varmasti äänestäisivät esim:suksillaan jos latu olisi kelvottomassa kunnossa. Varmasti aivan uskomattomia säästöjä ja huima laatutason parannus seuraisi.

    • 11.1

      Heikki sanoo

      Julkisilla liikuntapalveluilla on kansanterveydellinen tavoite. Niitä tarjoamalla yhteiskunta tavoittelee säästöjä terveydenhuollossa ja lisäksi ne pitävät yllä ihmisten työkykyisyyttä. Siksi niitä tarjotaan joko ilmaiseksi, tai vain pientä maksua vastaan. Pyrkimyksenä on mahdollisimman suuri käyttäjien määrä ja se, ettei liikunta ole rahasta kiinni.

      Kokoomuksen hallitsema jääkiekko on toinen ääripää ja hyvä esimerkki siitä, mitä liikuntabisnes on pahimmillaan. Katteetonta NHL-illuusiota myymällä rahastetaan harrastajia, tai heidän vanhempiaan niin suurilla summilla, että vain harva kykenee niitä maksuja maksamaan. Jostakin ihmeen syystä tuotakin bisnestä tuetaan verovaroin.

      • 11.1.1

        Pekka Laaksonen sanoo

        Olen seurannut lastenlasten jääkiekkoharrastusta läheltä. En ymmärrä lainkaan mitä tekemistä kokoomuksella tai politiikalla yleensä on asian kanssa. Taustaltaan kaikenlaiset vanhemmat yhdessä tekevät talkoilla valmennusta, kahvioita, matkoja, varusteita kierrätetään…..ja lapset innoissaan harrastavat. Suurin osa lapsista harrastaa muutakin, uintia, jalkapalloa, hiihtoa…Niin ja kyllähän kommunistinen Neuvostoliittokin panosti paljon jääkiekkoon.

      • 11.1.2

        juha louhelainen sanoo

        Joo ei ollut mitenkään ollut tarkoitus kiistää liikunnan hyötyjä vaan ihmettelin sitä että kilpailuttamisen mahtavia hyötyjä ei ole haluttu käyttää liikuntapalvelujen alalla. Sen sijaan katsotaan että 87 vuotiaan äitini pitäisi osata täysimääräisesti osata kilpailuttaa tarvitsemiaan palvelultaan. Joku 30 kymppinen ehkä osaisi sen paremmin ?

  11. 12

    Chinchilla sanoo

    Saku, yleensä kirjoitan omalla nimellä niin täällä kuin muuallakin, mutta asiakkaan yksityisyyden suojan vuoksi teen nyt poikkeuksen, ota pois jos siltä tuntuu.

    Eilen illalla työpaikallani eräs yksin Suomeen tullut turvapaikanhakijapoika, oman poikani ikäinen teini, soitti äidilleen tuhansien kilometrien päähän. Puhelun jälkeen poika heittäytyi vuoteelleen makaamaan puhelinta rutistaen, täristen, henkeä haukkoen, itkien. Vaikea kuvitella sitä tunnetta, kun ei voi tietää, näkeekö rakkaita enää milloinkaan. Minun olisi pitänyt ottaa se puhelin pois ja viedä yöksi kansliaan, mutta en voinut. En vain voinut. Hetki sitten siitä kuului äidin ääni, edes ääni. Poika jäi nukkumaan sen kanssa kuin lapsi teddykarhun.

    Jos siihen olisi tullut joku sönköttämään jotain ”karvaranteista” tai ”juhlapaikanhakijoista” tai inisemään liian hienosta puhelimesta, olisin varmaan vedellyt kirjaimellisesti ympäri korvia.

    Näidenkin elämän kustannuksella hallitus ajaa agendaansa. Ihmisyys on kovin heikoilla.

  12. 13

    Rintsu sanoo

    SoTe- yksityistämisvimmassa on yksi asia jota kukaan ei ole minulle osannut selittää.

    Ymmärrän yksityiset terveyspalvelut. Niitä on ollut olemassa koko ikäni ja ne kilpailevat niin keskenään kuin julkisen terveyshuollon kanssakin. Vaikkapa valtion tai kuntien työterveyshuoltoa ei ole hankittu terveyskeskuksista. Viimeksi virassa ollessani työterveysasemani oli ”terveystalo”. Joten ovat jo ”kilpailussa” mukana eli lisää kilpailuttamalla ainoastaan etsitään oikeaa voittajaa.

    Mutta asia jota en ymmärrä on se miten sosiaalipalvelut yksityistetään? Ainutkaan firma ei maksa vaikkapa toimeentulotukea omasta pussistaan joten miten yksityiselle yritykselle voidaan antaa valtakirja valtion tai kunnan kassan käyttämiseen?
    Yksityistä sosiaalihuoltoa oli aikanaan huutolaisuus jossa lapsi annettiin sinne missä hänet tarjouduttiin pitämään hengissä halvimmalla.

    Nykyhallitus on turhan hyvä keksimään asioita joista on jo aikanaan huonoina ja tehottomina luovuttu.

  13. 14

    erkki sanoo

    Ei se näin ollut Yksityistä sosiaalihuoltoa oli aikanaan huutolaisuus jossa lapsi annettiin sinne missä hänet tarjouduttiin pitämään hengissä halvimmalla. Ei hengissä pitäminen ollut niinkään tärkeää, vaan senverran kannatti vaikka ruo(s/k)kia, että pystyi tuottavaan työhön.
    _________
    Lupasiko valtioneuvoston pomoporukka taannoin (meinasin kirjoittaa, jotta eduskunnan pornoporukka, mutta sehän olisi ollut nimittelyä), että hallinnonuudistus soteratkaisuineen tuo säästöjä(kin)?
    Ihan on kuin kaupan mainoksessa. Säästä nyt niinjaniin monta prosenttia ostamalla… Turhakkeiden ostaminen tosiaan säästää prosentteja. No… en minäkään kirjoittamaani ymmärrä enempää kuin valtioneuvoston uutisointiakaan,

    Oi ajat entiset: Oliko se TVH tai jotain sellaista, kun käytti alueellisesti, muita kuulematta rahansa tienpitoon. Samalla tiellä eri aikaan ja eri tasolla tehty kunnasspito piti rajat selvinä. Rajat tunnisti kesällä kuopista ja talvella aurauksesta eli vaihtelevasta kunnossapidon prioriteetista. . Maailma oli yllätyksiä täynnä. Tulevaisuudessa tälläista ei tietysti tapahdu, eihän? Soteenkaan tuota ensiarvoistamista ei voi soveltaa, eihän?
    Taas tuli valitettua… Onhan niin, että aina kun jotakin antaa, niin jotakin saakin
    Eli henkensä kun antaa, niin saa surmansa.
    [Veronsa kun maksaa, niin lupauksia saa jne]

  14. 15

    Marko Rantaiso sanoo

    Maailmalta löytyy monta esimerkkiä, mitä tapahtuu hinnoille kun terveydenhuoltosektori yksityistetään. Tulee huonompi, mutta kalliimpi järjestelmä. USA on yksi esimerkki ja Britanniassa jouduttiin osittain palaamaan entiseen Margareth Thatcherin yksityistettyä terveydenhuollon pääministeriaikanaan.

    • 15.2

      Antero Pönni sanoo

      Eipå tarvitse mennä Suomea kauemmaksi, kun nähdään yksityisen puolen ihanuus. Raasepori palautti kaikessa hiljaisuudessa palvelut itselleen takaisin, muutaman vuoden seikkailun jälkeen yksityisen sektorin kanssa. Rääkkylän kunta taas joutui selvitystilaan yksityisen terveydenhoitopalvelun miljoonalaskutuksen vuoksi. Valtio loppujen lopuksi pakkoliitti Rääkkylän Kiteeseen juuri tämän yksityisen palvelutuottajan ylilaskutuksen vuoksi. Esimerkkejä löytynee kymmeniä armaasta Suomestamme vastaavista tapauksista.

  15. 16

    Ingrid sanoo

    Enää kaksi ja puoli vuotta. Onneksi uusi hallitus voi peruuttaa useat nykyhallituksen aiheuttamat vahingot. Minä olen kiitollinen työpaikastani, kouluttaudun sen kun kerkeän ja yritän pitää suuni supussa. Jos tämä hulluus ei lopu, jos tämän maan äänestäjät oikeasti ovat niin sokeita ja nujerrettuja että äänestävät vastaavanlaisen porukan ensi kerrallakin maamme johtoon niin otan arvokkaan akatemisen koulutukseni ja painun perheeni kanssa johonkin muualle, missä ollaan hiukan järkevämpiä. Tiedän että kaikki eivät voi tätä tehdä, mutta itse lähden mielelläni edes aurinkoon kärsimään kuin jatkan tätä kaamoksessa tapahtuvaa zombie-elämää. Suomi muistuttaa enemmän ja enemmän jotain säälittävää Suomalaista sotaelokuvaa. En enää jaksa.

  16. 17

    kirsi reinikka sanoo

    Siis onko ´´maahanmuuttoa ja poliisitoimintaa koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan hallintovaliokunnan uusi puheenjohtaja Juho Eerola´´ ihan oikeasti kuvassa ja laittanut kuvan nettiin ihan itse? Siis mitä hittua siellä Suomessa tapahtuu. Ulkomailta kirjoittelen. Täälläkin on poliitikot mitä on, mutta en ole koskaan nähnyt vastaavaa poliitikon toimesta ihan ite verkkoon laitettuna. .