Liikkuminen kielletty

Viime viikolla Juuan kunnasta kuului positiivisia uutisia. Kunnanjohtaja Markus Hirvonen sai loistavan ajatuksen käyttää kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys työajalla tapahtuvaan liikuntaan. Kiky-sopimus pidentää työaikaa kunta-alalla kuusi minuuttia päivässä eli puoli tuntia viikossa. Koska kuuden minuutin päivittäisellä työajan lisäyksellä ei ole mitään käytännön merkitystä eikä sillä kunnan talous lähde nousuun, niin ajatuksena on käyttää sekin aika työntekijöiden terveyden ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Juuassa tästä innostuttiin kovasti ja niin innostuttiin monessa muussakin kunnassa.

Tänään sitten tuli kylmää vettä niskaan. KT Kuntatyönantajat ei innostunut, vaan lähetti kirjeen, jossa työajan pidennyksen käyttäminen liikuntaan yksiselitteisesti kielletään.

KT Kuntatyönantajat muistuttaa, että säännöllisen työajan pituudesta ei voida paikallisesti poiketa tai sopia toisin. Työaikana pidetään ainoastaan työhön käytettyä aikaa sekä aikaa, jonka työntekijä taikka viranhaltija on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.
 
Esimerkiksi liikunnan harrastaminen työajalla ei siten ole työajaksi luettavaa aikaa.

Laitetaanpa vielä kuva koko kirjeestä:

kt

KT Kuntatyönantajat on siis sitä mieltä, että ei käy. Pitää nimenomaan tehdä sitä työtä kuusi minuuttia pitempään, eikä paikallisesti voida muuta sopia. Liikunta työajalla ei ole työajaksi laskettavaa aikaa.

Tätä tulkintaa me emme Juuassa ihan helpolla nielaise. Minne unohtui Suomen perustuslain 121 §, jonka mukaan kunnan hallinto perustuu kunnan asukkaiden itsehallintoon? Jos me kunnan jäsenten vaaleilla valitsemat päättäjät päätämme käyttää työajan pidennyksen liikuntaan ja kunnan työntekijät ottavat päätöksen ilomielin vastaan, niin miksi se ei KT Kuntayönantajille sovi?

KT vetoaa Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen kohtaan, jonka mukaan säännöllisen työajan pituudesta ei voida paikallisesti sopia. Tällainen määräys tosiaan on I luvun 4 §:ssä, mutta ei sitä ollakaan rikkomassa. Työajan pituutta ei olla muuttamassa kiky-sopimuksen vastaisesti, vaan ainoastaan puolen tunnin viikottaisen työajan sisältöä ollaan muuttamassa.

Tähän KT vastaa sanomalla, että työaikana pidetään ainostaan työhön käytettyä aikaa sekä aikaa, jonka työntekijä taikka viranhaltija on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Tätäkään III luvun 4 §:n kohtaa ei olla rikkomassa, sillä myös liikuntaa työaikana harrastava on työnantajan käytettävissä. Jos tulee kiireellinen työtehtävä, niin hän lopettaa liikkumisen ja hoitaa varsinaista työtään.

KT:n tulkinta johtaisi tilanteeseen, jossa työntekijän on oltava työpaikalla työnantajan käytettävissä mieluummin vaikka tekemättä mitään, kunhan vain ei kohenna kuntoaan liikkumalla.

KT:n väite työtapaturmavakuutuslain soveltumattomuudesta on huteralla pohjalla. Vakuutus kattaa lähtökohtaisesti kaikki työssä sattuneet tapaturmat työn sisällöstä riippumatta.

KT unohti myös työnantajan työnjohto-oikeuden. Se tarkoittaa sitä, että työnantajalla on oikeus määrätä siitä, mitä työaikana tehdään. Unohtuivat myös kaikki kauniit puheet työhyvinvoinnista, ikääntyneiden työntekijöiden työssä jaksamisesta, työurien pidentämisestä terveyttä edistävillä toimepiteillä ja ties mitä muuta vielä unohtui. Miksi unohtui?

Minäpä kerron. Unohtui siksi, että pienet kunnat innostuivat ideasta ja suuret kaupungit kauhistuivat. Pienissä kunnissa ei töitä voida jakaa uudelleen vähäiselle henkilökunnalle, mutta suurissa kaupungeissa voidaan. Niissä on jo tehty suunnitelmia väen vähentämiseksi. Kuuden minuutin päivittäiset työajan pidennykset lasketaan yhteen ja sitten katsotaan kuinka paljon on ”ylimääräistä” väkeä. Monessa kaupungissa suunnitellaan jo yt-neuvotteluja ihan laskennallisella työajan pidentämisen perusteella.

Nyt pieni Juuka sotki koko hienon suunnitelman yrittämällä löytää järkeä itsensä kannalta järjettömään työajan pidennykseen.

Katsotaan mitä tapahtuu, kun meillä kiellosta huolimatta liikutaan.

 

Kommentit
  1. 1

    Ansku Gen sanoo

    Onko tyky-päivät ja muut henkilöstön humputtelupäivät siis ollut aina oikeasti sopimusten vastaisia, kun keilahallista/teatterista/liikkumasta ei pääsekään hoitamaan työtehtäviää, ei ole työpaikalla ja saattaa vielä kaatua työajalla keilahallin pihassa?

    • 1.1

      Sirpa Asikainen sanoo

      Tottakai, jos siis olet ollut kuntatyöntekijä 😉 Järjen käyttö EI ole sallittua.

    • 1.2

      Rintsu sanoo

      Tämä.
      Osallistuminen tyky- päivään tai liikuntapäivään on monasti ollut käytännössä pakollista.
      Jos näin ei olekaan niin kuntatyönantajat olisivat tuon voineet kertoa jo vuosikymmeniä sitten. Hemmetin monta kilometriä on nimittäin tullut käveltyä pitkin pururataa ihan työnantajan määräyksestä. No, ehkä olis voinut kieltäytyä mutta työpaikan pysyvyyden kannalta kieltäytyminen olisi ollut huono juttu.

      Kuinkas muuten ”kuntouttava työtoiminta”? Sen muutaman päivän mitä olin olisi yhtenä päivänä ohjelmassa ollut neljä tuntia puistokävelyä. Sanoin, että milloin kaipaan puistokävelyä niin minun tarvitsee vain avata ulko- ovi, koska keskuspuisto alkaa missä taloyhtiön tontti päättyy. Mutta päästäkseni teidän puistoonne kävelemään joudun käyttämään matkoihin pari tuntia ja kävelemään ennen ja jälkeen teidän kävelynne semmoiset viisi kilometriä.
      Ja kun en mennyt heidän kävelylleen niin sanktiohan siitä tuli.

      Kaupungin ”hommia” kumminkin, niin kuinkas kuntatyönantajat tuohon suhtautuvat?

  2. 2

    Joni Jurmu sanoo

    Voi hyvää päivää miten yks sipilä saa koko suomen sotkettua sekaisin 🙂 Ja mikään ei kelpaa hallitukselle.

  3. 3

    Juha Hätinen sanoo

    Tuossa Timon huomiossa on pointti! Kun esimerkiksi Helsingissä on n. 40 000 työntekijää, niin 30 minuutin pidennys viikossa / henkilö tekee 26 h / vuosi. 40 000 jaettuna 26 on 1538 henkilötyövuotta. Odottelemme YT-neuvotteluja.

    • 3.2

      Tatu Itkonen sanoo

      Olet oikeilla jäljillä, mutta matikkasi logiikkaa en oikein ymmärrä. Itse laskisin tuon tällä tavalla:
      – Oletetaan helsingissä olevan 40 000 hlö töissä
      – Oletetaan työajan olevan 8h vuorokaudessa
      -Samat henkilötyötunnit saadaan kasaan myös vähemmällä henkilöstöllä ja pidemmällä ajalla, jolloin
      40 000hlö*8h = x*8.1h (8.1=8h + 6 min)
      jolloin uusi henkilöstömäärä x= 40 000hlö *8h/8.1h ~= 39506 hlö, eli ylimääräistä henkilöstöä on 494 henkilöä.

  4. 4

    Jouko Norvapalo sanoo

    Täytyypä sano että, voi hyvät hyssykät sentään. Eikö Kuntatyönantajalla ole parempaa miettimistä.

  5. 6

    Taina Lehtisalo sanoo

    Eli työnantajapuoli haluaa lisää paikallista sopimista – paitsi ettei saakaan paikallisesti sopia!?

  6. 7

    Jari Kähkönen sanoo

    No, rikkoohan Juuan liikunta kikyn alistavan ja kontrolloivan perusluonteen muuttamalla rangaistuksen eli työn lisäämisen vastakohdakseen, koska nythän duunarit eivät joudu luopumaan mistään vaan SAAVAT jotain. On yhdessä hyvän johtamisen periaatteiden mukaisesti keskusteltu, että pistetään liikunnaksi koskei tähdellisempiä töitä siihen hetkeen ollut ja mikäli ilmenee niin tehdään niitä sitten. Julkisuuteen tiedottamalla tehtynä tästä tulee suorastaan protesti ellei häväistys, kuinka nyt vallanpitäjät voisivat sellaista tumput suorana+tuppisuina katsella? Ensin tekemällä tosiasiassa rikotaan maailmankuvaa ja ihmiskäsitystä, sekä sitten toimimalla julkisesti vielä rienataankin päälle!

    Tottakai tilanne otetaan hallintaan keksimällä olematon väärinkäsitys, jota ollaan oikovinaan lähettämällä kirje ja pyritään myös syöttämään viesti medialle(näemmä on onnistunut, churnalismi rulez). Pahinta kaikessa kuitenkin on, että aloitteellisena on ollut kunnanjohtaja joka on työnantajan edustaja, eli asiaa ei voi hoitaa ”paljastamalla” ettei sanojalla ollutkaan valtaa tai huomauttaa häntä voitavan jotenkin rangaista toiminnastaan. Siksi KT Kuntatyönantajien muuvi on aikalailla paperinohut eisenytihannoinkaan ole -länkytys, joita etenkin Anne Holmlund(kok) tapasi harrastaa sisäministerikaudellaan ja kutsua niitä täsmennyksiksi. Juuri näinhän Sakari bloggauksessaan kohta kohdalta omaan perusteelliseen tapaansa totesi. Itse lisään vain, että johan on riemua harrastaminen -sanasta riittänyt tuossa Kallion tiililäävässä, ihan muille jaettavaksi asti.

    Näin sen kooteen on kuitenkin toimittava, koska ylhäältä juntattujen käsitysten kyseenalaistaminen johtaa helposti katsannon avartumiseen. Sen jälkeen on hieman haasteellista tyytyä olosuhteeseen missä joutuu taistelemaan hiki päässä saadakseen edes pysyä paikallaan, tai tyhmentää itsensä joksikin kuka ei muka koskaan tiedä mistään mitään ja sitäkään vähää ei ymmärrä. Että ollaan muka jossain vapaaehtoisesti, mutta kaikki on viritetty niin ettei omaa tahtoaan tarvitsisi mihinkään käyttää. Että tekemisestä saa muka vastiketta, mutta mahdollisuus verrata annetun ja saadun suhdetta haihtuu olemattomiin. Että tämä on muka sopimussuhde, missä molemmilla on niin oikeuksia kuin velvollisuuksia, eikä niinkuin yleensä että velvollisuudet on työntekijällä ja oikeudet työnantajalla. Muka.

    Piruvie! Kun kyseenalaistavat jotain, sitten kyseenalaistavat kaiken eikä seuraavaksi kukaan enää usko mitään! Naurakaa toki, koskette saata ottaa tosissanne kuinka pitkälle sekä syvään tämä äärisimplistinen ja sellaiseksikin vielä kohtalaisen tyhmän pään varusmiesalikersanttiajattelu on suomalaisessa työelämässä levinnyt. Senkin anarkistit! Kommunistit! Ajattelevat omilla aivoillaan, tuo se pitää lopettaa ennenkuin esimerkki alkaa levitä muualle kunta-alalle, josta on onnistuneesti ja lähes vailla julkista kyseenalaistamista tehty pirunkuva turhana byrokratiana ja yhteisten rahojen viejänä. Jonain, mikä muka lähes uhkaa koko yhteiskunnan tulevaisuutta elleivät kuri&ankeutus onnistu. Tai sitten näin on vain kiva saada kaikki uskomaan, kun ei täällä oikein avoimuus, läpinäkyvyys ja keskustelukaan varsinaisesti kuki.

    Mitä nyt siitäkin tulisi, jos ihmiset alkaisivat vaatia oikeudenmukaista yhteiskuntaa, jossa niiden on hyvä ja turvallinen olla? Seuraavaksihan ne tahtoisivat vielä olla onnellisiakin!

  7. 8

    Woland sanoo

    Jos Juuasta löytyisi riittävästi huumorintajua ja asennetta, niin ottaisivat kuvia, joissa kunnan virkailijat ja työntekijät nojaavat lapioihin ja lähettäisivät ne KT:lle todisteeksi liikkumattomuudesta.

    • 8.1

      Pentti Toivanen sanoo

      Niin tai julkaistaisiin mediassa videokuvaa jossa kunnan työntekijät seisoisivat kellokorttijonossa (ei taida nykyisin enää olla…) 6min töiden päättymisen jälkeen. Ja kunnanjohtaja joka olisi mukana toteaisi, että olisin jo tänä aikana ehtinyt hakea lapset hoidosta ja lähteä Jupsin treeneihin, mutta tässä ollaan kun KT on näin määrännyt. Treenit saavat nyt jäädä kun liikunnan harrastaminen työajalla on kielletty….:)

      • 8.1.1

        Woland sanoo

        Kunnat kaipaavat usein jonkinlaista kesätapahtumaa. Juukalaiset voisivat järjestää liikkumattomuustapahtuman tunnuksella ”Juuan jumituspäivät”. Kunnan työntekijät voivat käyttää tapahtuman valmisteluun 6 minuuttia/työpäivä.

  8. 9

    Kalle Kivimaa sanoo

    Eipä tuosta mitään seuranne, ellei sitten joku Juuan kuntalainen lähde valittamaan kunnanhallitukseen kunnanjohdon ”lainrikkomuksesta” (aiheutettu kuntalaiselle vahinkoa sallimalla työntekijöiden tekevän ”liian lyhyttä” työaikaa). KT:llä ei liene puhevaltaa hallinto-oikeudessa, ja työehtosopimusta sinänsä ei varmaankaan ole rikottu.

    Tai no, voihan olla, että esim. Sari Ojanen muuttaa Juualle 🙂

    • 9.1

      Pentti Toivanen sanoo

      Tämä Juuka on oikein mukava pieni kunta, mutta tuo kunnan nimen taivuttaminen on hyvinkin monelle vieraalle varsin haasteellinen. Täällä sanottaisiin, että ”Sari Ojanen muuttaa Juukaan” …..vai oliko tuossa jotain muutakin taustalla?

  9. 10

    TR sanoo

    Heti kun tuo kiky-sopimus rykäistiin kasaan, niin siitä oli nähtävissä, että mihin se johtaa. Hallitus antoi käytännössä työvälineet pistää yt-pystyyn, ja antaa lapikasta isolle sakille. Jännityksellä tosiaan odotan kuinka omassa työpaikassani käy…

    • 10.1

      Mirja Pekkonen sanoo

      Sen todellakin näki heti. Tuon varjolla on loppujen lopuksi mahdollista potkaista useampi tuhat työntekijää kilometritehtaalle. Kerrannaisvaikutuksineen se saattaa johtaa jopa 10 000 työpaikan vähennykseen julkiselta sektorilta. Lieneekö tuo ollut hallituksen kaikkien osapuolien todellinen tarkoitus, sitä en osaa sanoa. Vai kävikö varsinkin perussuomalaisille taas niin, että ei ymmärretty mitä oltiin tekemässä.

      Mutta kun se maahanmuuttopolitiikka….

  10. 12

    Petri Sakkinen sanoo

    ”KT unohti myös työnantajan työnjohto-oikeuden. Se tarkoittaa sitä, että työnantajalla on oikeus määrätä siitä, mitä työaikana tehdään.”

    Ei nyt ihan kirjaimellisesti sentään.

  11. 13

    Ossi Saresoja sanoo

    ”KT vetoaa Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen kohtaan, jonka mukaan säännöllisen työajan pituudesta ei voida paikallisesti sopia.”

    Mitä? Eikö työehtoja voi sopia edes työntekijälle edullisemmaksi (eli työaikaa lyhyemmäksi) kuin TES vaatii?

    • 13.1

      Saku Timonen sanoo

      Niinpä. Paikallista sopimista pitäisi kuulemma lisätä, mutta ei kuitenkaan saa sopia muuta kuin mihin annetaan lupa.

    • 13.2

      Mirja Pekkonen sanoo

      Yhtään mikään työehtosopimus ei kiellä sopimasta paikallisesti työehtosopimusta paremmista ehdoista.

      • 13.2.1

        Ossi Saresoja sanoo

        Tuo käsitys minullakin on ollut. Siksipä ihmettelin, miten tuo Kuntatyönantajien tulkinta olisi mahdollinen, koska tämä seikka näyttä olevan selvässä ristiriidassa sen kanssa (noiden Sakun esittämien argumenttien lisäksi).

      • 13.2.2

        Rintsu sanoo

        Kuinkas tämä sopii soteen jossa merkittävä osa kuntien palveluista on jatkossa tarkoitus hankkia yksityisiltä yrityksiltä?
        Jos vaikkapa Mehiläinen päättää sallia työntekijöilleen viikottaisen virkistysvartin niin kuntatyönantajilla ei ole asiaan mitään sanomista.

        Muutamakin tuttavani on rakennusalan yrittäjä. Jokainen urakkansa on vähintään viisi viimeistä vuotta tullut kunnalta, mutta kuntatyönantajilla ei ole heidän yritystensä työaikoihin tai palkkaukseen mitään sanomista.

        Muutenkin puolen tunnin pidennys viikottaiseen työaikaan toimii teoriassa vain liukuhihnalla, joka ehtii pyöriä viikossa puoli tuntia pidempään.
        Sari Sairaanhoitajalle se tarkoittaa sitä, että työpaikkansa ei olekaan enää laskennallisesti alimiehitetty.
        Reino Rakennustarkastaja taas sen puolen tunnin turvin tee ainuttakaan asiakaskäyntiä enempää, ei määrällisesti tai laadullisesti ainuttakaan enempää tai parempaa päätöstä vaan käyttää työpäivän viimeiset kuusi minuuttia kynien teroitukseen.

        • 13.2.2.1

          Mirja Pekkonen sanoo

          Noista kuuden minuutin pätkistä saadaan nimenomaan Sari Sairaanhoitajien työpaikoilla hyvin äkkiä koottua kokonaisuuksia, joiden avulla saadaan sijaisia kortistoon. Juukaa pienemmissäkin kunnissa. Ihan ilman YT-neuvotteluja. Ja Sari Sairaanhoitajan oma ammattijärjestö Tehy näyttää hyväksyneen tuollaisen koplaamisen.

          Asia on mahdollista toteuttaa nykyisenkin KVTES:n voimassaolevia työaikajaksojen pituuksia käyttämällä. On myös mahdollista ja luvallista sopia paikallisesti pitemmistä työaikajaksojen tasoittumisajoista. Tuosta on mahdollista sopia paikallisesti mutta ei niiden kuusiminuuttisten käytöstä liikuntahetkiin. Siis näin jos on uskominen Tehyn sivuilta löytyvää koulutusmateriaalia. Ja KT:n paimenkirjettä.

  12. 14

    Jarmo Ala-Kokkila sanoo

    Ei kai Juukassa oikeasti luultu, että työnantaja ja työntekijä voisivat mennä yhdessä sopimaan asioita työmarkkinakartellien ohi? Aivan varmasti KT:ssa tiedetään asiat paremmin.

    Ei vaan. Tämä on kuin Pahkasiasta tai Alivaltiosihteerin sketsistä. Pysykää kovana juukalaiset!

  13. 15

    Ari Koivuselkä sanoo

    Onnekseni elin vielä tähän päivään asti ! Eilen vielä luulin,että työnantajana toimivan kunnan on jos nyt ei lain kirjaimen pakottamaa niin ainakin pirun järkevää satsata etenkin ikääntyvien työntekijöittensä työhyvinvoinnin parantamiseen, mutta tänäänpä se onkin jo lähes kriminalisoitua toimintaa!!! Voe hevon paska sanos Asseri, jos eläs! Olen ylpeä omasta työantajastani Juuan kunnasta ja tuon varsin liikuttavan ja valtakunnankin sekaisin saavan päätöksen tekijöistä! ”Liikkumaan on meidät luotu…”

  14. 16

    Lasse Jääskeläinen sanoo

    Palomiehet käsittääkseni kuntoilevat työajalla, ja kunnillahan hekin ovat töissä. Tuon tulkinnan mukaan ovat siis harrastaneet laittomuuksia jo toistasataa vuotta.,,

    • 16.1

      Manselainen sanoo

      Hieman pieleen, mutta arvostan hyvää yritystäsi sarkasmiin =)

      Palomiehillä liikuntatunti on kirjattu päiväpalvelusohjelmaan ollen siten työnantajan määräämä työtehtävä. Määräyksen perusteena ja oikeutuksena on valtiohallinnon tasolta lähtevä sääntely vaadittavasta fyysisestä kunnosta ja sen mittaukseen liittyvistä suoritusminimeistä (hapenottokykyä mittaavat testitavat raja-arvoineen
      ja erilaiset lihasvoimaa ja -kestävyyttä mittaavat suoritemäärät). Tällöin on katsottu, että työnantajan tulee määräysvaltansa puitteissa (=työaikana) myös määrä kunnon ylläpitoon liittyviin tehtäviin (=kuntoilemaan).

      Vastoin siis yleistä harhaluuloa, palomiehillä ei ole oikeutta kuntoilla työajalla työtehtäviensä tekemisen sijaan. Palomiehillä on velvollisuus kuntoilla työajalla osana viranhoitoaan.

  15. 17

    Jyrki sanoo

    No tähänhän kiteytyy koko suomalaisen lain noudattamisen ydin ja idea täydellisesti. Ilman oikeutta ja lupaa soveltaa yhtään mitään. Pätee kaikessa muussakin aina ja ikuisesti. Ja näin suomi tulee vain taantumaan tästä eteen päin. Koska aina löytyy jos ei muuta niin tekosyy, vaikka että vakuutus ei korvaa. Jotta oma-aloitteinen ajattelu pysähtyy mahdollisimman tehokkaasti missä tahansa asiassa, jota voidaan lailla säädellä. Ja jos ei pysähdy sittenkään, niin silloin se tullaan pysäyttämään, kyllä keinoja varmaan löytyy tai niitä tullaan säätämään lailla.

    Kaiken pitää olla siis ylhäältäpäin saneltua ja sallittua. Ei tavan kansa voi eikä saa ajatella itse. Itse asiassa valtaapitävien kannalta ei ollenkaan hyvä juttu jos ajattelisi. Tämä lienee peruja sitten kait siltä ajalta, kun suomalaiset oli alamaiskansaa. Ja on myös edelleen.

    Silloin aikanaan niin kuin nytkin tuollainen innovatiivisuus voi pian estää, vaikka ne henkilöstövähennykset, joita jotkut täällä jo pohti. Ja näin ollen uusien tulevien 9e/pvä orjien tuottaminen nykyisestä palkkatyövoimasta tekemään samat työt kunnissa ja kaupungeissa 9e/pvä orjatyönä, vaikka kuntouttavantyön merkeissä.

  16. 18

    Jari-Pekka Vuorela sanoo

    Henkilöiden Ojanen, Nybondas-Kangas, Freund ja Kämäri koko tähänastinen elämä on koostunut istumisesta. Termit ”työ” ja ”työaika” tuovat heille mieleen vain palkallisen istumisen.

  17. 19

    T.K. Lehtinen sanoo

    On selvä asia, ettei työnantaja oikeasti lue työehtosopimuksia. Tulkintaa tehdään mielivaltaisesti, luottamusmies on paha ihminen, jos lukee ja suomentaa tehtyjä sopimuksia ja huomauttaa määräävistä laeista.
    .Jännä, että pelastuslaitokset ovat vuosikausia voineet rikkoa jotain, mitä ei ole olemassakaan, siellä nimittäin nimenomaan liikunta kuuluu velvollisuuksiin, hälytystehtävät hoidetaan tietysti ja siitä huolimatta. Jos tähän pystyy palomies, niin miten on selitettävissä muiden kykenemättömyys?
    Työhyvinvointi ei kuulu tähän päivään, koska se ei avaudu työnantajalle, eikä tunnu kiinnostavan.

    • 19.1

      Rintsu sanoo

      Kyllä sitä jotkut lukevat.
      KT Kuntatyönantajat näköjään eivät lue.

      Jos nimittäin Juukan kunta päättää ja sopii työntekijöiden kanssa, että viikottainen liikuntavartti on TyKy- toimintaa niin se on sitä. Jolloin kunta työnantajana nimenomaan noudattaa lakia. Ja TyKy toiminta on nimenomaan työajan asia, koska työajan ulkopuolella siihen osallistuminen on vapaaehtoista.

      KT Kuntatyönantaja- järjestön puolesta olisin huolissani, koska kolmen päällikön ja johtavan asiamiehen yhteenlaskettukaan asiantuntemus ei nyt kovin vakuuta.

  18. 20

    Teukka sanoo

    Tässä keskustelussa yksi jos toinenkin näyttää tunteisiin vetoamalla pitävän hyvänä sitä, että kunnan töissä olevat pääsisivät työaikana pulkkamäkeen tai zumbatunnille.
    Fakta on kuitenkin se, että aika pitäisi käyttää kuntalaisten eduksi, kunnan palveluiden tuottamiseen, siis vanhusten ja päiväkotilasten hoitoon, opetukseen, lumien auraamiseen ja muuhun yhteiseen hyvään.
    Aika usein kunnista on kuulunut valitusta siitäkin, että työtahti on kova eikä kaikkea ehditä tehdä kunnolla. Nyt sitä aikaa työnteolle on tarjolla lisää, mutta moni näyttää haluavan sen hauskanpitoon.
    Itse kilpailukykysopimuksesta voi toki olla montaa mieltä. Sen ovat kuitenkin hyväksyneet niin maan hallitus kuin kaikki kunta-alan työntekijä- ja työnantajajärjestöt ja sen kanssa on elettävä. Ja jos vaihtoehto on päässyt unohtumaan, niin se oli nimeltään pakkolait, selvästi huonompi ratkaisu.

  19. 21

    K Pakarinen sanoo

    Tämän KT:n paimenkirjeen olennaisin pointti taitaa olla se, että kiky-sopimuksessa pienet työnantajat (pienet kunnat) eivät ole sopimuksen kannalta merkittävässä roolissa vaan jossakin anomaliassa.
    Kiky-sopimus on KT:n silmillä katsottuna tehty ennen kaikkia suuria kuntia, suuria yksiköitä ja suuria työntekijämääriä silmälläpitäen, eli mahdollisuutena käydä kunta-alan YT:t.
    Tästä näkökulmasta pienten kuntien pitäisi joko a) älytä mahdollisimman kiireesti aloittaa kuntaliitosneuvottelut (kun eivät sitä ole vieläkään älynneet tehdä) tai b) älytä pitää edes turpansa kiinni (tämä ei koske teitä, älkää ehdotelko hölmöjä, älkää vesittäkö suurten kaupunkien suunnitelmia YT-kierroksesta).

  20. 22

    Rintsu sanoo

    ”Fakta on kuitenkin se, että aika pitäisi käyttää kuntalaisten eduksi, kunnan palveluiden tuottamiseen, siis vanhusten ja päiväkotilasten hoitoon, opetukseen, lumien auraamiseen”

    —-

    Vanhusten ja päiväkotilasten hoidossa, että jos päiväkodissa on töissä vaikkapa kymmenen henkeä, niin osa- aikainen lastenhoitaja voidaan laittaa kilometritehtaalle. Palvelu ei mitenkään parane, eivätkä päiväkodin aukioloajat pitene. Siellä on vain yksi kiireapulainen vähemmän.

    Opettajat taas… kun päivän tunnit on pidetty niin pitääkö opettajan istua tyhjässä luokassa kuusi minuuttia? Vai laitetaanko opetuskehykseen lapsille muutama oppitunti kuukauteen lisää?

    Lumiauramies selviää helposti. Riittää kun hän ajaa reittinsä kuusi minuuttia hitaammin.

    Tuo työajan pidennys ei kenenkään yksittäisen henkilön kohdalla toimi mitenkään. Se toimii vain henkilötyövuosien laskennassa jolloin samoihin henkilötyövuosiin päästään vähemmällä määrällä väkeä. Kuntalaisten palvelut siinä eivät parane.

    Työajan pidentäminen ei ole toiminnan tehostamista. Toiminnan tehostamista on se, että työssä keskitytään olennaiseen ja jokainen turha liike karsitaan pois.

    Olin aikanaan verotarkastajan tapainen. Sadan hengen toimistossa markkamääräinen tulokseni oli useina vuosina yli puolet koko toimiston tuloksesta. Lukumääräisesti minulla oli tarkastuskohteita yleensä vähiten. Kellokortin kanssa pärjäsivät parhaiten ne, jotka käyttivät päivänsä tutkimalla viiden markan virheitä, koska niitä pystyy tutkimaan nopeasti ja paljon.
    Minä taas olin jatkuvasti ongelmissa kellokortin kanssa, koska jos pyytämääni selvitystä ei aamupostissa tullut, niin sen tiesi, että tämä päivä on sitten kahvinjuontia ja tupakanpolttoa. Eikä siinä kuusi minuuttia lisää työpäivään auta hitonkaan mitään.

    Taannoin olin muutaman päivän ”kuntouttavassa työtoiminnassa”. Kummastelin sitä, että siellä oli kellokortti mutta päivän tärkein homma silti oli laittaa nimi tuntilappuun. En muuta syytä keksi kuin, että niin saadaan muutama ”kuntouttavan työtoiminnan” esimiespaikka lisää vertaamaan läsnäololappuja ja kellokorttilukemia keskenään.

    Siinä olis Sipilän ”byrokratian purkutalkoisiin” ihan riittävästi haastetta miettiä miten saada ihmiset tekemään oikeita asioita, eikä tekemään asioita kuusi minuuttia hitaammin.

  21. 23

    Olli Pottonen sanoo

    Joitain vuosia sitten olin Puolustusvoimilla töissä ja sain käyttää työaikaa liikuntaan. Enpä arvannut sen olevan laitonta.