Rikkaus, köyhyys ja rikoslaki

Jokainen silmät auki katseleva on nähnyt jo parikymmentä vuotta, että tuloerot kasvavat ja köyhyys lisääntyy. Tämä ei tietenkään ole mikään luonnonlaki, vaan johdonmukaisen politiikan seuraus. Sen politiikan taustalla on puhdas ja alaston ahneus. Koska alaston ahneus on irvokkaan ruma, on se puettu milloin minkäkin nimisen teorian ja ideologian kaapuun.

Tihkumisteoria on hyvin suosittu. Sen mukaan mitä enemmän hyvää kertyy rikkaimpien pöydälle, sitä enemmän pöydältä valuu yli myös köyhemmille. Tätä typeryyttä kutsutaan jatkuvan kasvun ja keskittämisen ideologiaksi. Kaikki tietävät kuitenkin hyvin, että ei siltä pöydältä mitään valu. Pöytää suurennetaan tarpeen mukaan ja sen reunoja korotetaan valumisen estämiseksi.

Kuilu hyväosaisten ja köyhien välillä on kasvanut jo niin suureksi, että useimmat rikkaat eivät tunne yhtään köyhää. Tunne kuulumisesta ihan eri ihmislajiin aiheuttaa sen, että hyväosaisten myötätunto huono-osaisia kohtaan rapautuu. Ihan yleisesti puhutaan, että sosiaalietuudet ovat liian suuria ja työttömät lojuvat kotisohvilla toisten rahoilla. Hyvinvoivat eivät enää halua rahoittaa sosiaaliturvaa.

Tässä piilee vakavan yhteiskunnallisen kriisin siemen. Jos hyväosaiset katsovat voivansa sanoutua irti yhteiskunnallisista velvollisuuksistaan, niin eivät ne velvollisuudet silloin sido enää huono-osaisiakaan. Välinpitämättömät rikkaat tulevat saamaan kimppuunsa piittaamattomat köyhät.

Tähän yhteiskunnalla on perinteisesti vain yksi ratkaisu: kontrollin kiristäminen ja rangaistusten ankaroittaminen. 1600-luvun alussa Ruotsista tehtiin hyvin nopeasti ohuen yläluokan taloudellisesti ja poliittisesti johtama maa. Mahdolliset kapinat tukahdutettiin Nuijasodan kokemusten viisastuttamina etukäteen. Kaarle IX määräsi jo vuonna 1609 Mooseksen lain otettavaksi tuomioistuimissa toissijaiseksi oikeuslähteeksi. Kun rikoslaista ei löytynyt sopivaa pykälää, niin tuomittiin suoraan Vanhan Testamentin mukaan.

Tämä ei tietenkään onnistu enää nykyaikana, mutta oppia voidaan ihan hyvin ottaa 1920-luvun Suomesta. Sisällissodan jälkeinen vuosikymmen oli rikoslain ja rangaistuskäytäntöjen kannalta synkkää aikaa. Rangaistuksia ankaroitettiin kautta linjan, suojeluskunnat toimivat ihan virallisena kontrolliorganisaationa, kieltolaki teki tavallisista kansalaisista rikollisia, työnantajien mustat listat olivat julkisia, reaalipalkat olivat säänneltyjä ja lakonmurtajat toimivat valtiovallan siunauksella. Kontrolli oli ennennäkemättömän tiukkaa.

Miten tämä hyppäys historiaan liittyy nykyaikaan? Siten, että rangaistusten ankaroittaminen on käynnissä koko ajan. Tämä suuntaus on jo alkanut, mutta te ette huomaa siinä mitään outoa. Te päinvastoin kannatatte sitä. Ankaroittaminen näet aloitetaan aina sellaisista rikostyypeistä, joista annettavat kovemmat rangaistukset yleinen oikeustaju hyväksyy. Seksuaalirikoksista on aina turvallista aloittaa, koska silloin kukaan ei vastusta. En edes minä.

Seuraavana ovat vuorossa väkivalta- ja omaisuusrikokset. Juuri omaisuusrikoksista annettavien rangaistusten ankaroittamiseen tällä kaikelle pyritäänkin, koska köyhien joukot pelottavat rikkaita ihan syystä.

Vallanpitäjät haluavat turvata valtansa ja rikkaat omaisuutensa. Se onnistuu lainsäädännön avulla, koska poliittinen valta on siellä missä taloudellinenkin valta. Muistakaapa tämä, kun seuraavan kerran huomaatte vaativanne rangaistusten koventamisesta.

Kommentit
  1. 1

    Jaakko Joensuu sanoo

    ”Jokainen silmät auki katseleva on nähnyt jo parikymmentä vuotta, että tuloerot kasvavat ja köyhyys lisääntyy. ”
    Tilastokeskuksen mukaan tuloerot kasvoivat 90-luvulla, mutta vuoden 2000 jälkeen tuloerot ovat pienentyneet ja ovat OECD-maiden pienimpiä. Gini-kertoimen muutos (2000-2015) 28,6 –> 27.
    Mitä köyhien määrään tulee, on tilastokeskuksen mukaan köyhien määrä vähentynyt viimeiset kymmenen vuotta. Jos verrataan köyhien määrää 90-luvun lamaa edeltäneeseen aikaan, köyhien määrä on kyllä noussut 1 prosenttiyksikön verran.
    Tätä tuloerovirttä veisataan kyllä tiettyjen puolueiden puheissa koko ajan, mutta faktoihin se ei perustu.

    • 1.1

      Saku Timonen sanoo

      Käypä kertomassa tuo satojen metrien mitttaisessa leipäjonossa seisoville.

      • 1.1.1

        Eero Jalava sanoo

        Mistä lähtien subjektiivinen havainto leipäjonon pituudesta on joku argumentti virallisia tilastoja vastaan? Ok, ymmärrän jos olisi vertailukelpoista dataa leipäjonon pituudesta, jolla voitaisiin pohtia onko tilastoja analysoitu väärin, mutta pelkkä ”musta tuntuu” on oikeesti aika heikkoa. Ja Mirja Piekkosen salaliittoteoria siitä, että Tilastokeskuksessa muunnellaan dataa, on lähinnä naurettava.

        • 1.1.1.1

          Hannu Ala-Olla sanoo

          Käytännön köyhä ja virallisesti köyhä voivat olla kaksi ihan eri asiaa. Leipäjonossa näkee jälkimmäisiä, joista läheskään kaikki eivät ole ensimmäisiä.

        • 1.1.1.2

          Sonofhades sanoo

          Valhe, emävalhe, tilasto.

          Tuohon voisi lisätä vielä tilastokeskuksen tilastot perään. Sen verta outoja ko. firman tilastot ovat olleet esim. seuraavissa tapauksissa:
          työttömien määrä vs. työvoimatoimiston luvut
          työntekijöiden keskipalkka vs. verotoimiston kertomukset palkansaajilta verotuista tuloista

          Nämä täyttävät jo kovastikin vääristelyn merkit, mutta niitä siteerataan lehtiartikkeleissa totuutena.

      • 1.1.2

        Pekka Korhonen sanoo

        Köyhyyttä on, sitä ei kielletä. Leipäjonon pituuteen vaan vaikuttavat monet muut asiat kuin pelkkä köyhyys, kuten tarjonta ja hävettävyys. Nykyisin ei ole niin hävettävää olla leipäjonossa kuin ennen. Tämä siis vain leipäjonokommenttiin.

        Tihkumisteoria ei vaan toimi, vielä vähemmän tulevaisuudessa. Elämme murroksen aikaa ja nyt pitäisi päättää suuntaammeko kohti dystopiaa vai utopiaa.

        • 1.1.2.1

          liisa hirvonen sanoo

          Onko pohjoismainen hyvinvointivaltio on sinulle utopiaa? Et enää usko siihen?

          Leipäjonojen normalisointi on hyvä esimerkki siitä kuinka Suomi muutetaan kuin huomaamatta hyvinvointivaltiosta hyväntekeväisyysvaltioksi. Heikentämällä sosiaaliturvaa, leikkaamalla julkisia palveluja ja kasvattamalla täysin palkattomien töiden teettämistä rakennetaan yhteiskunta joka muistuttaa enemmän brittiläistä workfare yhteiskuntaa (jossa julkisia palveluja ei enää ole eikä kunnollista sosiaaliturvaa) kuin pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Siitä armottomuudesta kertoo elokuva: I, Daniel Blake.

          • 1.1.2.1.1

            Pekka Korhonen sanoo

            Se ei ole utopiaa, mutta toiveissa olisi että Suomi menisi kohti utopiaa ja menneen hyvinvointivaltion yli.

            Enkä pidä nykyisestä suuntauksesta jossa leikataan köyhiltä ja sanotaan ettei meillä ole varaa hyvinvointiyhteiskuntaan. Kuten sanoin kommentoin vain leipäjonokommenttia. Luotan tieteeseen ja tilastoihin enemmän kuin mutu-tuntumaan.

            Eli yhteenvetona, leipäjonojen pituus on huono vasta-argumentti kun toinen antaa tilastotietoa. Sen sijaan odottaisin kommentteja jossa puututaan tilastointitapaan ja osoitetaan miksi tilastot ovat virheellisiä (muulla kuin mutu-tuntumalta. Onko menoja otettu huomioon yms). Taikka sitten vaikka toisella tilastolla joka osoittaa pahoinvoinnin lisääntyneen tai vastaavaa.

            Palkattomien töiden teettäminen on selkeästi havaittavissa ja Saku tekee hyvää työtä tuodessaan esiin yhteiskunnan epäkohtia.

            Yksi tilasto jonka voisin tuoda tässä esille on pitkäaikaistyöttömyys
            http://www.findikaattori.fi/fi/37 (Toimeentulon alta löytyy muitakin mielenkiintoisia mittareita, kuten kotitalouksien velkaantuneisuus).

      • 1.2.1

        liisa hirvonen sanoo

        Kun tilastoista poistetaan työttömiä tilastokikkailulla, se ei tarkoita sitä että työttömien määrä on todellisuudessa vähentynyt tai työttömyys pienentynyt.

        THL kertoo 15.12 julkaistussa uutisessaan: ”Köyhyysaste kasvoi vuoteen 2007 asti kolminkertaistuen vuoteen 1995 verrattuna, ja se on 2010 luvulla pysynyt noin kymmenen prosentin tasolla. Vuonna 2014 köyhiä lapsiperheitä oli 63.400 ja niissä eli 126.000 lasta.” (Raportti: Lapsiköyhyys Suomessa 2010 luvulla, THL.)

    • 1.3

      Mirja Pekkonen sanoo

      Menetkö kertomaan tämän myöskin noin 700 000 työttömälle. Niin, sen verran heitä oikeasti on vaikka tilastokeskuksen hieno, kansainvälisesti vertailukelpoinen tilasto kertoo heitä olevan 207 000. Olisiko käynyt niin, että tilastokeskus on hieman fiksannut niitä köyhyystilastojakin.

    • 1.4

      Jyrki sanoo

      Hieno juttu on lohdullista kuulla, että köyhyys on tilastokeskuksen mukaan pienentynyt.
      Nyt jos vielä saisimme tilastokeskuksen määritelmän köyhästä ja köyhyydestä ylipäätänsä perusteellisesti purettuna osiin jne. Niin tarkastelleen köyhyyden käsitettä lisää tämän tilastokeskuksen määritelmän turvin.

      Sivuseikkana mainittakoon, että eduskunnasta on sanottu erinäisiä lukuja köyhyyden määritelmistä jne. Joiden mukaan kukaan ei tienaa alle 2600e/kk. Kaikki alle 3000e/kk on pienituloisia. Siitä voidaan lähteä asiaa pohtimaan alkulämmittelyksi köyhyyttä odotellessa tilastokeskuksen määritelmää asiasta.

    • 1.5

      Pekko Riihonen sanoo

      Ansiotulojen nousemisen myötä vaikuttaa siltä, että köyhyys olisi vähentynyt. Tosiasiassa tukiverkkojen poistamisen(esim. lääkekorvausten omavastuun korottaminen) sekä yleinen hintojen nousu ovat heikentäneet ostovoimaa lähes kaikissa muissa tuloluokissa paitsi rikkaimmassa kymmenyksessä. Tästä kehityksestä kärsivät erityisesti köyhimmät, sillä heillä ei ole alunperinkään ollut sitä extraa millä he olisivat voineet kompensoida tukien menetyksiä.

      • 1.5.1

        Markku Niinivaara sanoo

        ‘Jokainen silmät auki katseleva on nähnyt jo parikymmentä vuotta, että
        tuloerot kasvavat ja köyhyys lisääntyy.’ Kuulostaa jotenkin populistin ‘näin nämä asiat koetaan’ tai vaihtoehtoiselta faktalta, mutta ei kuulosta faktoihin nojaavalta Saku Timoselta. Tilastokeskuksen tietojen mukaan tuloerot ovat kyllä hieman suuremmat kuin 20 vuotta sitten, mutta kasvu tapahtui pääosin 90-luvun nousukaudella. Viimeisen 10 vuoden aikana tuloerot ovat hivenen pienentyneet.
        http://www.findikaattori.fi/fi/58.
        Blogin muita kohtia tämä ei tee perusteettomaksi, mutta väärät faktat vievät vain pohjaa niiltä.

        • 1.5.1.1

          liisa hirvonen sanoo

          Vuodesta 1995 vuoteen 2007 köyhyysaste on kolminkertaistunut. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) mukaan. Se ei ole kasvanut siitä merkittävästi 2010 luvulla, siis viimeisen muutaman vuoden aikana. Mutta reilussa 20 vuodessa köyhyysaste on kolminkertaistunut. Se on fakta eikä mikään populistinen heitto.

          Suomi kuuluu maailman vauraimpiin maihin (8.vaurain). Meillä ei pitäisi olla lainkaan leipäjonoja, asunnottomuutta ja köyhyysasteemme voisi olla puhdas nolla, jos niin haluttaisiin. Työttömyys on likipitäen tällä hetkellä samoissa luvuissa jo kuin 1990-luvun suurlaman vuosina.

          • 1.5.1.1.1

            liisa hirvonen sanoo

            Ja THL:n käytössä oleva köyhyysaste määritelmä on, että kotitalous on köyhä kun sen käytettävissä olevat tulot ovat alle 60% väestön keskimääräisesti käytettävissä olevista tuloista.

      • 1.5.2

        Sonofhades sanoo

        Tuostahan on tilastoa. 1994-2013 välisenä aikana rikkaimman 10% kansalaisista osuus maamme varallisuudesta kasvoi 6 prosenttiyksikön verran. Kaikki muut kymmenykset menettivät osuuttaan varallisuudesta. Köyhin 10% kaikista vähiten, koska heillä ei alunperin ollutkaan mitään varallisuutta.

    • 1.6

      AikaMies sanoo

      Tätä tuloerovirttä veisataan kyllä tiettyjen puolueiden puheissa koko ajan, mutta faktoihin se ei perustu. Veisaaminen vai virsikö on tosiasioihin perustumatonta?
      Nykylukujen ja vuosikymmeniä vanhojen lukujen vertaaminen voi olla mukavaa…. Eikös samantien verrata satavuotiaita lukuja ja samalla tuolloista yhteiskuntajärjestystäkin.
      Meinaan jotta silloinen rikaskin olisi nyt köyhä. Rikkauden raja on siis jonkinlainen veteen piirretty viiva joka määritellään kunkin tarpeen mukaan. Leipäjonon pituus on kuitenkin pirun hyvä mitta.

      • 1.6.1

        Hannu Ala-Olla sanoo

        Silloinen köyhä nykyistä enemmän pystyi hankkimaan ruokansa ilman rahaakin. Itse viljelemällä, metsästämällä, keräilemällä.. Nykyään se ei onnistu kun köyhä asuu kaupungissa.

    • 1.7

      Sami Lappalainen sanoo

      Tienaan kuussa juuri 2200€ ja silti vain jouduin nöyrtyyn viimein ja kävin hakemassa hätäapuruokapaketin, koska rahat on loppu ja töissä käyminen on kallista. Joten nyt voit kertoa minulle tarkkaan tästä tuloerosta ja kuinka se on kutistunut.

  2. 2

    Tarja Elonen sanoo

    Erittäin hyvä kirjoitus, taas kerran.
    Kirjoituksen kohta ”…oppia voidaan ihan hyvin ottaa 1920-luvun Suomesta. …” muistutti minua taannoin kuulemastani luennosta ’Sisällissodan psykohistoria’, jonka piti FT Ilkka Levä (dosentti, Turun yliopisto). Luentoa kuunnellessani tuli väistämättä mieleen yhtäläisyydet tämän päivän ilmapiiriin, päätäjien toimintaan ja ajattelutapaan, mediaan, ….
    Kun median erinomaisella avustuksella jatkuvasti ja toistuvasti lukea/kuulla, miten
    ” … sosiaalietuudet ovat liian suuria ja työttömät lojuvat kotisohvilla toisten rahoilla. …”, pelottaa, mihin olemme joutumassa.

  3. 3

    sanoo

    Nostan hattuani Sakulle niin ylös kuin käsi yltää. Älykkyyden lisäksi hän kirjoittaa oikeudenmukaisesti, myötätuntoisesti kaikista ihmisistä, ja ihmisiä ovat myös köyhät.

    Hyvin köyhästä perheestä oli lähtöisin maailman kuuluisin puuseppä kaksituhattavuotta sitten.

    ”Raamattu ei tunne hyvinvointivaltiota,” kirjoitti maailman laajalevikkisin uskonnollinen lehti.
    Taisi olla niin, että tuo amerikkalainen kirjoittaja ei tuntenut Raamattua.
    Niissä puusepän puheissa, jos missä, puolustettiin köyhiä.

    • 3.1

      Sofia sanoo

      Puusepän ammatti oli hyvä sen ajan yhteiskunnassa eikä perhe ollut mitenkään erityisen köyhä. Sensijaan puusepän kuuluisa poika oli köyhä koska ei harjoittanut mitään ammattia mistä olisi saanut tuloja. Työtön?

  4. 4

    virve valoheimo sanoo

    Kiitos Saku taas niin terävästä kirjoituksestasi. Ne pilkoittavat toivoa, koska ensin on nähtävä todellisuus ja kritisoitava sitä. Tieto ei lisää tuskaa, vaan niinkuin Iso Kirjakin sanoo, niin totuus tekee vapaaksi.

  5. 6

    Jan Sergejeff sanoo

    Veikkaan että tämä muuttuu vasta sitten kun homma menee veriseksi. Pohjimmiltaan väkivalta on ollut ihmiskunnan ainoa tapa ratkaista asioita pidemmäksi ajaksi. Ja sillä on vahvat perinteet. Valitettavasti.

  6. 7

    toivottomia sanoo

    ”Vallanpitäjät haluavat turvata valtansa ja rikkaat omaisuutensa. Se onnistuu lainsäädännön avulla, koska poliittinen valta on siellä missä taloudellinenkin valta.”
    Ja tämä antaa oikeuden vallanpitäjille kyykyttää taloudellisesti huonosti tulevia heidän mielestään ”ei ihmisiä” ja ei ihmisiä joukkoon kuuluvat eläkeläiset työttömät muutamia mainitakseni,joukko on aika pitkä kohta sinne kuuluu varmaan vielä palkkaa saavat,kunhan sermien takana on päätökset tehty, vain eliitti saa palkasta nauttia muut saavat elää pelkästä säälistä,kävin eu-pussin hakemassa ei ollut enää hernesoppaa ei sikanautasäilykettä,sitä vastoin makaroonia oli lisätty tainnut sielläkin lama tullut.Demokratia-niin minkä yksi ihminen päättää ja lampaat seuraavat uskollisina …miksi on kansanedustajia kun yhden ihmisen päätös riittää?”omantunnon päätös alkoholilaista puolue oli luvannut ,ei ryhmäkuria.Kansanedustaja ei olekkaa kansanedustaja vaan puoluejohtajan edustaja ja hänen ”sairaita” fisioitaan kannattava ,ja tätä sanotaan demokratiaksi,kyllä veronmaksajia kusetetaan,kukaan ei ole niin viisas kuin insinööri käyriensä kanssa…ei jaksa enää

  7. 8

    sanoo

    Hyvä blogi ja hyvästä aiheesta. Olen itse joskus pohtinut sitä miten olisi helpointa hallita ihmismassoja ja olen tullut siihen tulokseen että hajota ja hallitse toimii erittäin hyvin nykypäivänä, vaikka onkin tuhansia vuosia tapa hallita. Ihmiset kyräilevät omissa kuppikunnissaan toisten kuppikuntia ja huomio oikeista ja tärkeistä asioista unohtuu täysin. Yksi suosikki artisteistani onkin tehnyt levyn Culture of Fear (pelon kulttuuri), jota me elämme nykypäivänä jo pelkästään klikkijournalismin takia. Keltainen lehdistö pelottelee meitä erilaisilla väkivalta-, huumausaine- ja seksuaalirikoksilla, saadakseen ihmiset ostamaan heidän shokkiotsikoilla varustettuja ”uutisiaan”.

    Jos sattuisin olemaan valtaa pitävä, saattaisin jopa palkata henkilöitä perustamaan erilaisia kuppikuntia, jotka keskenään riidellessään antaisi minulle vapauden hallita ilman itseeni kohdistuvaa kritiikkiä. Ja sitähä tänä päivänä tunnutaan tekevän ja paljon. Toivon että joskus tulevaisuudessa historiankirjoista löytyy ”pelon & valehtelun kulttuuri” niminen osio jossa taivastellaan miten hölmöjä olimme kollektiivisesti, kun annoimme vapauden kaikenmaailman roskajulkasuille määrittää meidän maailman kuvaamme.

    Ja loppuun lainaus Rantasalmen nuorisoteatteri aikojeni ohjaajalta, jonka näin ensimmäistä kertaa ylioppilastodistukseni kansiossa mukana tulleella lappusella.

    ”Älä pelkää, ei siellä mitään elämää suurempaa voi tapahtua. Kun mietin mitä muuta kuin tuon elämän ohjeen tähän laittaisin, muistin Irja Ranen haastattelun. Jossa häneltä kysyttiin mikä on pahuutta., koska hänen kirjassaan hän oli käsitellyt pahuuden teemaa. Irja Rane vastasi, että hänen mielestään kaikki, mikä tuhoaa, tappaa, särkee ja rikkoo on pahuuta. Mielestäni meidän kaikkien pitää oppia suvaitsemaan monenlaisia ihmisiä, asioita ja tapahtumia, mutta ei ikinä pahuutta. Sitä vastaan pitää olla – aina.” -Tarja Pyhähuhta

    p.s. Mikäli Tarja tämän satut lukemaan, minä otin vapauden hieman editoida tätä tiiviimmäksi paketiksi. Sisältö on edelleen sama.

    • 8.1

      Joni Pelkonen sanoo

      Kansan harhauttaminen onnistuu myös populismilla, jossa väitetään että ollaan kansan asialla, pahimmillaan vannotaan aivan eri poliittisen suuntauksen nimiin mitä oikeasti ollaan. Tämän tekivät persut, jotka väittivät olevansa työväenpuolue, jopa vasemmistopuolue, ihan mitä vaan mikä äänestäjiä saattaisi miellyttää.

      Vaalien jälkeen heitettiin naamiot nurkkaan ja oltiin se mitä oikeastikin, eli Suomen oikeistolaisin ja työväestövihamielisin puolue. Soini itse kehuskeli että saahan poliitikko valehdella minkä haluaa.

  8. 9

    Jyri Jokinen sanoo

    Täytyy taas kerran mainostaa amerikkalaismiljardööri Nick Hanauerin TED-konferenssissa pitämää puhetta.

    Hanauer on tyynytehtailla ja osakekeinotteluilla rikastunut kansalaisaktivisti, joka puhuu taukoamatta verojen ja minimipalkan nostamisen puolesta. Siinä mielessä kiva jamppa, että hänen mielipiteitään ei ainakaan voi kuitata kateudella, eikä Hjalliskaan voisi kysyä Hanauerilta että ”montako firmaa sä olet Nick perustanut”.

    https://www.ted.com/talks/nick_hanauer_beware_fellow_plutocrats_the_pitchforks_are_coming

    • 9.1

      Ari Selkälä sanoo

      Tuosta Hanauerin puheenvuorosta on tosiaan hyvä muistutella aina silloin tällöin.

      Puheenvuoro on julkaistu myös Politico-lehdessä:

      http://www.politico.com/magazine/story/2014/06/the-pitchforks-are-coming-for-us-plutocrats-108014

      The Pitchforks Are Coming… For Us Plutocrats
      By Nick Hanauer
      July/August 2014

      Hjalliksen luokattoman typerää kommenttia wannabeet käyttävät ahkerasti, kuten kateuskorttiakin – nämä kuitenkin kertovat paitsi sanojansa argumentointikyvyttömyydestä, myös siitä, että oikeita argumentteja ei ole.

    • 9.2

      Servitus sanoo

      Myös sosiaalipsykologi Paul Piffin TED-puhe on katsomisen arvoinen.

      Monopoli-peli järjestettiin niin, että toinen pelaaja oli ylivoimaisesti paremmassa asemassa toiseen pelaajan nähden. Sattumalta paremmat lähtökohdat saaneet pelaajat käyttäytyivät pelin aikana röyhkeästi ja ylimielisesti heikommat lähtökohdat saaneita pelaajia kohtaan. Voitettuaan pelin he myös selittivät voittonsa syyksi esimerkiksi paremman strategian tai omat henkilökohtaiset kykynsä, unohtaen tyystin pelin epäreilun asetelman.

      Puhe antaa kuitenkin pienen mahdollisuuden ja toivon pilkahduksen, sillä empatiakuilun on kurottavissa umpeen tai ainakin kavennettavissa.

      https://www.ted.com/talks/paul_piff_does_money_make_you_mean

  9. 10

    Ari Selkälä sanoo

    Rangaistusten koventamista tarvitaan, mutta se tulisi aloittaa sieltä, missä seuraukset ovat pahimpia, eli talousrikoksista ja talousrikollisten avustajista sekä suojelijoista. Kun nämä on saatu pois sotkemasta yhteiskuntaa, helpottuvat monet asiat.

    Vaikka taannoin nähty otsikko ”Talousrikollisten parhaat kaverit” olikin iltapäivälehdessä, kertoo se pääministerimme todellisesta agendasta paljon enemmän kuin ”Suomi kuntoon” -puheet. Talousrikollisten käpälälautaan saattamisen esteenä on myös se ikuinen ja muuttumaton fakta, että valtaapitävät ovat hyviä kavereita niin lainsäätäjien kuin lain noudattamista valvovien kanssa – sen vuoksi tätä veljeskerhoa tulisi rangaista ankarimmin.

  10. 11

    Hilkka Vepsä sanoo

    Saku, niin todellinen ja tarkka analyysi yhteiskuntamme tilasta. ”Hyvää” tarkoittavat vallanpitäjät eivät huomaa/halua huomata, mihin ollaan menossa.

  11. 12

    Joonas Virta sanoo

    Suunta on ollut tämä jo pitkään. Olen jo pitkään miettinyt kuumeisesti että miten tästä selvitään ilman verenvuodatusta. Typerää miettiä koska ei minulla ole valtaa asiaan vaikuttaa.

    Toisaalta jotenkin pettyisin itseeni jos en edes yrittäisi, kaikesta huolimatta, tehdä asialle *jotain*. Valitettavasti kaikkien ponnistelujeni tulos on ollut aika lailla nolla.

  12. 13

    sanoo

    Raha on kuulkaas energiaa, joka kanavoidaan tässä palkkaorjuustaloudessa työtätekevien köyhien selkänahasta, jonka energian sitten nämä maailman rikkaimmat pankkisuvut imevät energiavampyyrien tavoin itselleen.

    Akkukin menettää käytössä – merkkistä varausta ja sinne voi ladata + merkkistä varausta…

    Keskuspankit käyttävät – merkkistä negatiivista varausta ja imevät palkkaorjien negatiiviset tunteet sekä energian pois tuolla palkkaorjuudella.

    Tämä kaikki viittaa siihen, että talousjärjestelmä pitäisi uudistaa ja saattaa sellaiseksi, ettei enää köyhiltä riistettäisi ja annettaisi rikkaille. Koska ahneuden aika on jo ohi.

  13. 14

    AikaMies sanoo

    Näin se on nähtävä. Hieno tiivistelmä nykymenosta.

    Jos ei ihan jokaisen sukupolven tarvitse ”pohjan kautta” maailmanmenoa oppia, niin ainakin jokatoisen sukupolven se näemmä on tehtävä..

    Ongelma on vain siinä, että ”Ei totuudenpuhujalle yösijaa löydy”.
    Meinaan jotta ei taida viesti mennä perille ennenkuin on saatu ”kunnolla turpiin”?

  14. 15

    Mika Pajari sanoo

    Kuinka moni suomalainen mahtaa tietää tilastokeskuksen menetelmän tilastoida työttömyys? Totuus on,että tilastokeskus ottaa kerran kuussa puhelinkyselyn, jossa kysytään onko haastateltava ollut edellisen viikon aikana palkallisessa työssä vähintään YHDEN tunnin. Jos on, niin hän on silloin tilastoissa kohdassa TYÖLLISET. TE-keskuksen tilastoissa puolestaan, jos työnhakijalla on työsopimus, jossa hänen viikkotyömääränsä on vähintään neljä tuntia, henkilö on työllinen. Kysyä sopiikin, että elääkö näillä virallisilla työlliseksi mainituilla työmäärillä. Jos lasketaan ääriesimerkki tilastokeskuksen luvuista niin 200000 työttömälle valtio voisi perustaa 5000 työpaikkaa, jotka jaetaan kaikille työttömille tasan ja vieläpä niin että työpaikka olisi pakko ottaa vastaan. Yhdellä 40 tunnin työviikolla saataisiin tilastollisesti työttömyydestä pois 40 ihmistä. 40*5000 tekee 200000 työpaikkaa, jolloin tilastokeskuksen mukaan olisi täystyöllisyys. Näitä virallisia lukuja sitten voisi esitellä EU:lle henkseleitä paukutellen. Tältä pohjalta sitten voikin analysoida tuota tilastokeskuksen laskemaa köyhien määrää. Ja kun vielä menee TEMmin sivuille ja lukee kuukausittaista työllisyyskatsausta, niin työttömien määrä nouseekin sitten yli 500000:n.

    • 15.1

      Mika Pajari sanoo

      Tarkennan vielä: Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen määritelmässä sanotaan ”Työllinen on henkilö, joka on tehnyt tutkimusviikolla ansiotyötä vähintään yhtenä päivänä ja vähintään yhden tunnin. Ansiotyöksi lasketaan työ rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan ja työ voittoa saadakseen.” Tähän voidaan tehdä poikkeuksia: ”Yhden tunnin sääntöön tehdään kuitenkin varauksia. Esimerkiksi satunnaista muutaman tunnin työtä tehnyttä henkilöä ei lueta työlliseksi.” Tämä jälkimmäinen sääntö onkin sitten jo ”työllisen” ja tilastokeskuksen välistä spekulaatiota, mikä onkaan satunnaista.
      Löytyy osoitteesta: http://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2005-05-27_men_002.pdf sivulla 14

  15. 16

    Hannu Sivula sanoo

    Jos oletetaan, että ongelma on sellainen kuin blogisti kuvaa, niin mikä on ratkaisu? Suomessa on vähän oikeasti rikkaita ja he voivat halutessaan siirtää omaisuutensa turvaan. Hyvätuloisia on jonkin verran, mutta uskooko joku tosissaan, että heidän verotusta olisi mahdollista vielä kiristää?
    Suomen isoin ongelma on tällä hetkellä työttömyys, miten vain katsotaan, yksilön tai kansantalouden näkökulmasta. Työttömyyden vähentäminen on ainoa kestävä ratkaisu blogistin kuvailemiin ongelmiin. Kuten joku ajattelija totesi: ”Mitä enemmän tuetaan köyhyyttä, sitä enemmän saadaan sekä tukia että köyhyyttä.”

    • 16.1

      liisa hirvonen sanoo

      Joku ajattelija ei tullut ajatelleeksi, että jos kansalaisilta tyrehtyy ostovoima, niin siitä kärsii koko kansantalous. Kaikki.

      • 16.1.1

        Hannu Sivula sanoo

        Miten kauan ostovoimaa voidaan ylläpitää velalla? Niin vanhanaikaiselta kuin se kuulostaakin, niin Suomeen tarvitaan teollisuuden työpaikkoja, mieluiten tietenkin vientiyrityksissä. Näiden työpaikkojen määrän lisääminen pitäisi olla kaikkien hallitusten ykkösasia.

      • 16.1.2

        liisa hirvonen sanoo

        Kannattaa tutustua nykyrahaan, yhteisvaluutta euroon. Ja miten rahaa nykyisin luodaan. Ihan tyhjästä. Euro perustuu valtioiden välisiin velkoihin ja lainoihin, koska tämä nykyinen jättimäinen rahabisnes pyörii sillä tavoin. Suomella on valtiona myös saatavia, ei pelkästään lainoja.

        Kansantalouden sisällä liikkuva raha hyödyttää kansantaloutta. Ja sen kautta koko yhteiskuntaa. Raha joka ei liiku tuhoaa kansantalouden, koko yhteiskunnan.

  16. 17

    Erja Repo-Tervonen sanoo

    Työväen Näyttämöpäivillä esitetyssä Lars Norénin näytelmässä Bobby Fischer asuu Pasadenassa oli lause, joka jäi mieleen: koulutus lisää suvaitsevaisuutta. Ja mitä tehdäänkään, koulutusta ajetaan ahtaalle. Suvaitsevuus ei tämän päätelmän perusteella ole lisääntymään päin. Toki toivon toisin.

  17. 18

    Tarja Elonen sanoo

    Jos tämä menetelmä on totta Tilastokeskuksessa, niin sitten ymmärrän mistä esimerkiksi ministeri Risikkokin tietonsa työttömistä nappaa.
    Malliksi Ilkkalehden 29.1. yleisönosastolta:
    …Ilkassa (10.1.) ministeri Paula Risikko toteaa, että tällä hetkellä on työttömänä ainoastaan seitsemän poliisia. Ministeri kertoo lisäksi olevansa tyytyväinen siihen, että poliisille saatiin lisää resursseja ja vuodenvaihteessa päättyneet määräaikaisuudet saatiin jatkumaan. …

    Työttömien poliisien määrä oli marraskuussa 2016 työvoimahallinnon tilaston mukaan 76 ja seuraava päivitys on/oli 24.1.2017,
    niin ja noista määräaikaiseten jatkumisista, Pohjanmaalla helmikuun loppuun esimerkiksi.
    Tuo lisäresurssikin tarkoittaa vain sitä, että poliisitoimeen kohdistuvat leikkaukset 2017 ovat nyt ”vain” n. 33,6 milj. euroa (, tämän tiedon olen 29.12.2016 saanut kirjeenä sisäministeriöstä )

    • 18.1

      Rintsu sanoo

      Työttömiä poliiseja ei pitäis olla yhtään.

      Valtio päättää montako poliisia tarvitaan ja montako hommaan koulutetaan.
      Jos ja kun koulutetaan yli tarpeen niin se on valtion munaus.

      Työttömyyshän ratkeaisi sillä, että komennettais kaikki työttömät poliisikouluun… mut jos ei ole aikomus palkata puolta miljoonaa poliisia niin se on melko huono ratkaisu.

  18. 19

    Jarmo Mäkinen sanoo

    Vähän asian vierestä, mutta ei paljoa: pyydän Sakun kommenttia tavasta vähentää oikeusistuimien juttukuormaa: korotetaan oikeudenkäyntimaksuja, eivät p*leet kauan valita niin käräjä- kuin hallinto-oikeuksiinkaan kun niillä ei ole siihen varaa. Oikeudenloukkauksia voidaan tehdä vapaasti, kunhan varotaan ettei niitä kohdisteta maksukykisiin.

    • 19.1

      Saku Timonen sanoo

      Lyhyesti sanoen kerroit juuri myös minun mielipiteeni.

    • 19.2

      Rintsu sanoo

      Tämä.

      Raha on vaan rahaa. Mutta kellä sitä on niin hänellä on myös varaa valittaa.
      Harvalla leipäjonossa seisovalla on päällimmäisenä mielessä Hallinto- oikeus.

  19. 20

    Rintsu sanoo

    Tuomarit ovat riippumattomia ja hyvä niin. Järjestelmänä ainoa mahdollinen vaihtoehto.

    Minunkaan oikeustajuuni ei mahdu se, että väkivaltarikoksista tuomiot ovat poikkeuksetta rangaistusasteikon alapäästä ikäänkuin aina voisi olla törkeämpääkin väkivaltaa.
    Mutta milloin kyseessä on huumeet niin rangaistusasteikon maksimi heilahtaa taskuun mahtuvalla määrällä eikä siinä kysytä sitä, että samaa kamaa voisi olla laivalastillinen.

    Toi ei ole lainsäätäjän vika enkä minä ala tuomareita duunissaan neuvomaan mutta olen sitä mieltä, että henkilöön kohdistuva väkivalta on rikoksena suuri. Huomattavasti suurempi kuin nykyinen oikeuskäytäntö antaa ymmärtää.

  20. 21

    Matti Luomansuu sanoo

    Raju on ajan riento. Aikas huvittavaa katsella tätä hullunmyllyä. Eu sekä euro, jotka ovat ideologisia tuulentupia ja jotka määräilevät, ohjaavat jokapäiväistä elämäämme. Nykyraha joka ei ole oikeata rahaa vaan bittiepätodellisuutta, virtuaalirahaa. Sen perässä henkisesti ohjeistetut sopulilaumat juoksevat mieliala (työssäjaksamis) lääkkeiden voimalla. Suomessa todennäköisesti ei mikään tule muuttumaan, valitettavasti. Muutos saattaa tulla ulkopuolelta ja ihan Afrikasta sekä lähi-idästä saakka. Nimittäin suurten kansainvaellusten alkaessa täälläkin taitaa unohtua nopeasti vihapuhe, rasismi, jne, kun tilalle tulee tositaistelu jokaisen kohdalla ns paikasta auringossa. Ei ole mitenkään pois suljettua, että Afrikasta voisi lähteä 5, 10 tai 100miljoonaa ihmistä tännepäin. Kuivuus on yksi suurimmista aikamme vitsauksista.Eikös suuri Rooman valtakuntakin tuhoutunut kansainvaelluksiin? No, nyt vielä mennään näinkin mukavin ja lutuisin elämänmenoin. Kevätkin sieltä kohta tulla tupsahtaa =)

  21. 22

    J. Saastamoinen sanoo

    Sitä monesti näinä päivinä tuntuu siltä, että maailma on jo mennyt täysin hulluksi. Sellaisina päivinä minä luen herra Timosen blogia. Niin tehdessäni mieleeni palautuu se lohdullinen tieto, että kyllä tällä pallolla vielä sentäs ainakin yksi järjellinen ihminen kävelee ja kirjoittaa. Kiitos siitä.

  22. 23

    Tupu sanoo

    Hyvä se on huudella tuloerojen tilastollisesta kaventumisesta kun yhä suurempi osa tekee eri nimikkeillä palkattomia töitä, jolloin heidän saamia ”muodollisia palkkoja” ei edes huomioida, koska luokitellaan sosiaaliturvaksi.

    Parhaiten tilannetta saadaan vääristeltyä prosenttiluvuilla ja tilastoitujen tapausten rajoja sopivasti asettelemalla, mutta todellista tilannetta on ihan turha todistella muuksi vain tilastojen perusteella.

    Hyvätuloiset rakentavat itselleen suomen maan kamaralle kultaista häkkiä, mutta pakosuunnitelma taitaakin olla takataskussa eli muuttaminen ulkomaille tuhdin omaisuuden kera.

  23. 24

    Kauko Jokinen sanoo

    Kannattaisi ensimmäiseksi määritellä ”köyhä”. Suhteellisesti köyhien lukumäärä on voinut nousta tai sitten ei. Suhteellisen köyhyyden lisääntyminen syntyy kun rikkaat rikastuu (köyhät eivät köyhdy).

    Köyhät eivät kapinoi, ei köyhillä ole siihen intoa. Paljon huolestuneempi olisin keskiluokan köyhtymisestä. Keskiluokalla tai entisellä keskiluokalla saattaa vielä intoa riittää. Keskiluokka on se iso massa joka käyttää palveluita. Joskus tilaa jopa siivojan kotiin, käyttää partureita, harrastaa eli luo niitä matalasti koulutettujen työpaikkoja. Kun keskiluokkaa riittävästi ryöstetään loppuu palveluiden osto ja ensimmäisenä kärsii köyhät…

    • 24.1

      Kalle Virtanen sanoo

      Ja keneltä tulonsiirrot verotetaan? Tulonsiirtoja lisäämällä kuritetaan keskiluokkaa. Keskiluokkaa käyttää palveluita vähemmän, jolloin syntyy lisää työttömiä. Työtöntä pitää tukea eli keskiluokan verotusta lisätä – näin on Suomessa tehty 80-luvulta asti. Pää on tullut vetävän käteen. Enää ei voi verotusta kiristää.

      • 24.1.1

        liisa hirvonen sanoo

        Keskiluokka ja jopa kaikkein rikkaimmat saavat isoja viipaleita yhteisestä sosiaaliturvakakusta. Meillä on sellainen sosiaaliturvasysteemi, että monet sosiaaliturvaan liittyvät etuudet kuuluvat kaikille tuloista ja varallisuudesta riippumatta. Sosiaaliturvaetuuksien saamisen ehtoja on myös muutettu siten, että myös varakkaimmat saavat niitä.

        Eräs esimerkki:
        Yleinen asumistuki muutettiin vuoden 2015 alusta etuudeksi josta poistettiin
        omaisuuden ja tai varallisuuden rajoitukset. Ainoastaan säännölliset tulot vaikuttavat etuuteen. Viime vuonna asumistukilaki muuttui siten, että kaikki opiskelijat pääsivät sen piiriin. Samalla opiskelijoiden osalta poistui este saada asumistukea mikäli asuu vanhempien omistamassa asunnossa.

        Muitakin esimerkkejä on, jotka kertovat että sosiaaliturvan painopistettä on siirretty omilla tuloillaan ja varallisuudella pärjäävien hyväksi. Meillä on niin vauras valtio, että sosiaalietuuksia myönnetään myös jopa kaikkein rikkaimmille.

  24. 25

    Jukka Vellonen sanoo

    Monet luottavat omaan kokemukseensa kuin tutkimustietoihin tai tilastoihin. Tilastojen erinomainen puoli on kuitenkin, että niillä tavoitetaan ilmiöiden kokonaisuus ja moninaisuus. Tilastot kyllä kertovat, että jotkut ovat köyhiä ja on myös laskettavissa, että kohtuuttoman köyhiä. Samat tilastot kertovat kuitenkin, että kaikki eivät ole köyhiä eivätkä kaikki köyhdy. Jotkut köyhtyvät. Tilastot puhuvat myös ns. valumisteorian puolesta. Jos otetaan runsaan sadan vuoden vertailuaika, havaitaan, että teollisuustyöväen reaaliansiot ovat kymmenkertaistuneet. Miten muuten tämä olisi tapahtunut ellei yleisestä tuotannon kasvusta osa olisi valunut työväestölle? Kun valumista tapahtuu, kiinnostavaksi nousee kysymys: Ketkä jäävät ilman? Miksi?
    Tulonjaosta käydään yhteiskunnassa kamppailua. Siinä tohinassa on houkutus kuvata palkansaajan asema huonommaksi kuin se onkaan. Mitä se on? Se on mutkien oikaisemista eli sitä populismia. Samoin kuin populismia on argumentaatio, jossa yksityisestä kokemuksesta tehdään kokonaisuutta koskevia väitteitä. Kyllä tilastot tietävät paremmin.