Leipää jonosta

Kun päähallituspuolueen poliitikko vierailee leipäjonossa ja pitää jonon olemassaoloa häpeänä, niin siitä tietää vaalien olevan lähellä. Näin teki Antti Kaikkonen.

Kun entinen poliitikko ja nykyinen mielipidevaikuttaja puhuu leipäjonosta valinnanvapautena ja merkittävänä sosiaalisena innovaationa, niin siitä tietää hänen menettäneen lopullisesti tuntumansa yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Näin teki Mikael Jungner. Hänen teesikokoelmansa on sitä luokkaa, että se pitäisi oikeastaan monistaa ja jakaa jokaiselle leipää jonottavalle.

mj leip

Monisteen jakamisen jälkeen en suosittele Jungnerille leipäjonossa seisovien kättelemistä. Jungner hyväksyy leipäjonot normaaliksi olotilaksi ja julistaa leipäjonoja aiheuttavan ja ylläpitävän poliitiikan arvostelijat jonottajia syyllistäviksi voivottelijoiksi.

Tällaista voi puhua vain elitisti, joka ei tunne yhtään köyhää. Siinä mielessä arvostan Kaikkosen huolta paljon enemmän, sillä hän ainakin tiedostaa ongelman. Ei sekään paljoa ole hallituspuolueen kansanedustajalle ja keskeiselle vaikuttajalle, mutta ainakaan hän ei sylje ylimielisesti jonottajien silmille.

Annan puheenvuoron muille. Jo eilen illalla Jussi Ojajärvi ruoti Jungnerin teesit kohta kohdalta blogissaan. Maria Ohisalo kertoi Jungnerin Fb-sivulla lyhyesti leipäjonojen ongelmista.

maria ohisalo

Tuo Ohisalon linkki johtaa mielenkiintoiseen tutkimukseen, jonka soisin Jungnerinkin lukevan. Se löytyy nopeimmin täältä.

Veikka Lahtinen julkaisi kuvan, josta kiireisimmät voivat hahmottaa ongelman syitä.

vaikka lahtinen

Leipäjonot tulivat katukuvaan 1990-luvun laman aikaan ja silloin niitä ihan oikeasti hätkähdettiin. Hyvinvointiyhteiskunnan heikkous paljastui niin kammottavalla tavalla, että jonoja pidettiin kansallisena häpeänä. Nyt niihin on totuttu näköjään niin hyvin, että joku näkee ne jo erinomaisena asiana.

Henkilökohtaisesti toivon, että Jungner palauttaisi SDP:n jäsenkirjansa. Hänen puheitaan voi joku vieläkin pitää puolueen virallisen linjan mukaisina.

Lopuksi vielä näkymä 1990-luvun karuuteen. Tapio Piiraisen elokuva Siivoton juttu tehtiin 90-luvun laman aikana ja siitä kannattaa katsoa ainakin ensimmäiset viisi minuuttia. Kuten näkyy, niin mikään ei ole muuttunut. Jungner voi minun puolestani mennä kyselemään kuulumisia Risto Kaskilahden esittämän toimittajan tavoin. Kannattaa kuitenkin laittaa ne lenkkitossut jalkaan.

 

Kommentit
  1. 1

    Minna Eerolainen sanoo

    Olin kylla ihan ihmeissani Jungnerin kirjoituksesta. Tyyli ja suuntahan ei enaa yllata mutta han kylla jotenkin ylitti jopa itsensa tuossa leipajonoylistyksessaan.

  2. 2

    Pirkko Aura sanoo

    Minà en voivottele leipàjonossa olevia, mutta syvàsti hàpeàn ettà niità tarvitaan ”sivistyneessà” maassa, jonka vàkiluku on montaa maailman suurkaupunkia pienempi, ja jonka luonnonrikkauksia ja korkeasti koulutettua vàestòà yksi maailman saamattomimmista hallitusjàrjestelmistà pistàà tàysin halvalla. Jos joku hoitaisi oman perheensà talousasiat noin huonosti, niin ero olisi tullut jo aikapàivià.
    Joku putoaa viidessàkin miljoonassa aina vàliin, nàin kày kaikkialla, mutta terve yhteiskunta pystyy auttamaan vàliinputoajia kunnioittaen heidàn ihmisyyttààn siinà missà he eivàt itse siihen pysty.
    Noin ei vain saa antaa kàydà, sillà kun yhteiskunta antaa vàlinpitàmàttòmyyden màtàpaiseen kasvaa keskuudessaan enenpitkàà kaikki ovat sairaita, ne jotka kàrsivàt ja ne jotka antavat kàrsià.

  3. 3

    Jussi P sanoo

    En kokenut tuota kirjoitusta kovin huonona kuitenkaan. Ymmärrän kuitenkin muutkin näkökulmat kuin Jungnerin..

    Niinkuin Jungner sanoo niin leipäjonoissa itsessään ei ole mitään hävettävää vaan hävettäväksi sen tekee se porukka joka niitä voivottelee.

    Eihän Jungner ota kantaa syihin jotka johtavat leipäjonoihin. Ainoastaan seurauksiin joita siis leipäjonokin edustaa.

    Nuo Hurstin Valinnan kulmat ovat minulle tuttuakin tutummat monessakin mielessä. En tosin ole seisonut koskaan leipäjonossa. Niitä ei silloin ollut kun olisin tarvinnut.

    Itseäni närkästyttää se että ei ole parempaa jonotussysteemiä keksitty..esim. hallia tai muuta logistista järjestelmää jotta hakijoiden ei tarvitsisi seisoskella siinä kadulla säiden armoilla. Melkoista saamattomuutta vai onko se tarkoituksellista oman agendan ajamista joissain asioissa. Jos jonottajat häviäisivät silmistä niin koko ilmiö kutistuisi.

    Tosiasia on että aina tulee olemaan väliinputoajia näissä sosiaalisissa tukijärjestelmissä.Itse entisenä alkoholistina – nyt raittiina noin 30 vuotta – tiedän tämän varsin hyvin. Jos olisin saanut ilmaista ruokaa aikoinani niin minulle olisi jäänyt sekin rahaa käytettäväksi viinaan. Ensin Gambina sitten vasta leipä.

    Näitä ylijäämäruoan jakopaikkoja tulisi olla paljon enemmän.Liikkeiden tulisi kilpailla siitä kuka tässä asiassa toimii kestävämmän kehityksen periaatteiden mukaan. Tehdä asiasta huipputrendikäs kuten. esim. vegaanius on. Poistaa stigma kokonaan jonotuksen ympäriltä.

    Toki myönnän että M. Jungner olisi saanut asettaa sanansa taitavammin tässäkin asiassa.

    Vaikka olen hieman eri mieltä blogistin kanssa tässä asiassa niin arvostan suuresti Sakun älykkäitä , purevia kommentteja asioista. Mielelläni näkisin hänet oman vaalipiirini ehdokkaana ensi EK-vaaleissa.

    • 3.1

      Karo Kankus sanoo

      Minä en halua nähdä Sakari Timosta eduskuntavaaliehdokkaana,. Valtakunnan politiikka on peliä, jossa on aina luovuttava osasta periaatteitaan, toisin kuin paikallispolitiikassa. Kuntapolitiikka on se korkein poliittisen vaikuttamisen taso, jossa omista periaateistaan voi vielä pitää kiinni.

      • 3.1.1

        Mika Pajari sanoo

        Jaa. Nämä kommentaattorit löysivätkin sitten jo kaikkein suurimman syyllisen leipäjonoihin: S. Timonen. Valtakunnan politiikassa ovatkin sitten hallituspuolueet luopuneen periaatteestaan poistaa leipäjonot josko sellaista periaatetta koskaan on porvareilla ollutkaan.

        • 3.1.1.1

          Karo Kankus sanoo

          Öööh, olet käsittänyt väärin tai sitten olen ilmaissut itseäni huonosti. En missään nimessä ole tarkoittanut syyllistää Sakari Timosta leipäjonoista, vaan päinvastoin. Ihailen häntä ja arvostan kuinka hän jaksaa puolustaa köyhiä ja vähäosaisia.

        • 3.1.1.2

          Johannes Aaltonen sanoo

          Meillä on ollut laajasti myös vasemmisto edustettuna edellisissä hallituksissa ja leipäjonot senkuin venyvät, joten en nyt antaisi synninpäästöä sillekään suunnalle.

    • 3.2

      Jarkko sanoo

      ”Itseäni närkästyttää se että ei ole parempaa jonotussysteemiä keksitty..esim. hallia tai muuta logistista järjestelmää jotta hakijoiden ei tarvitsisi seisoskella siinä kadulla säiden armoilla.”

      Köyhien elämää helpottavia juttuja ei kannata kapitalismissa kehittää, koska köyhät ovat maksukyvyttömiä on paljon järkevämpää kuluttaa paremman köyhien jonotusysteemmin sijaan kuluttaa tuhatkertainen määrä rahaa johonkin rikkaiden tarvitsemaan luksus sormuksen kehittelyyn ja sen markkinointikuluihin. Silloin voi saada sijoittamilleen rahoille jotain tuottoakin.

  4. 4

    Raili Pajula sanoo

    Kävin yhdessä keskusteluketjussa aika kipakkaa ajatustenvaihtoa Mikael Jungnerin kanssa. Hänen ajatuksensa saivat minut aika tolaltani. En demarina voinut ymmärtää hänen kantojansa. Sanoin suoraan, että hän on väärässä puolueessa. Kommentit olivat samaa luokkaa kuin tässä sinun julkaisemassasi listassa.

  5. 5

    Petri Kotro sanoo

    Taitaapa olla kyse siitä että Kreabin managing partner Junger pitää itsensä julkisuudessa. Tämä on sen tason siivottomuus että se päätyy päivässä-kahdessa iltapäivälehtien verkkosivuille, jos ei peräti painetun lehden pikkulööpiksi tyyliin ”Jungerin poliittiset kannanotot raivostuttivat demarit / omatkin”.
    Vähän aikaa sitten Junger kehitteli ajatuksia suomen kielen yksinkertaistamisesta, ja se oli aivan harvinaisen läpinäkyvä julkisuus”stuntti” kuten piireissä tavataan sanoa.
    Pointti on siis se, että potentiaaliset asiakkaat muistavat, että ”ai niin tuo Junger se on se Ylen entinen… eikös se ole nykyisin siellä …?”
    Managing partner viis veisannee meidän kritiikistämme, mutta mitä kovempi raivo, sen varmempi julkisuus.

  6. 6

    Seppo Suhonen sanoo

    Jungerin ollessa YLEn pääjohtaja, jyväskyläläinen toimittaja Eila Tiainen joutui toteamaan, etti pidä pj Jungeria sivistyneenä ihmisenä. Tilanne näyttää säilyneen ennallaa, valitettavasti.

  7. 7

    Arres Lindqvist sanoo

    Hyvinvointivaltion epäonnistumisen havaitsee vakuuttavimmin, kun perehtyy lastensuojelun ja vanhustenhoidon räikeisiin epäkohtiin. Eräs törkeimpiä tapauksia oli Turun vanhuspsykiatrisessa tapahtuneet pahoinpitelyt, joita nyt sitten käsitellään rikosepäilyinä. Seuraukset ovat niin vakavia, että niitä täytyy selvittää oikein tuomioistuimessa.
    http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702032200064601_uu.shtml

    Kaikkien puolueiden edustajat vaikenevat näistä suurimmista epäkohdista.

  8. 9

    Pauli Räsänen sanoo

    Leipäjonot ovat tapa ja keino nöyrytää ja pelotella kansalaisia, ne tulisi yksinkertaisesti kieltää ja hävittää.
    Parempi tapa huolehtia meidän vähempiosaisten kulutustarpeista olisi kauppojen yhteyteen perustettavat alennetuun hintaan myytävien tuotteiden erilliset myyntipaikat, joista maan köyhät ja nuukat sekä saidat voisivat hankkia tarvitsemansa.
    Kauppojen kannattavuutta heikentää, sekä elinkustannuksia nostaa markettien laajat sortimentit, siinä sofistikoiduun kuluttajamaun hyväosaisten elämää subventoidaan perussafkan ostajien toimesta, eli jos he jotka tahtovat kulutaa rahvasta paremmin ,heillä voisi olla kokonaan omat kauppansa, jolloin elintarvikkeiden hinnat alenisivat ,vaatimattomampaan kulutuskäytäytymiseen tyytyvien keskuudessa.

    • 9.1

      sanoo

      S-market myy jo 60% alennuksella viimeisenä aukiolotuntina vanhaksi käyviä tuotteitaan. Ei siinä erillistä kauppaa tarvita, ja muut jotka haluavat tuntea itsensä rikkaiksi ja paremmiksi, menköön lihottamaan k-kauppiaan tiliä.

  9. 10

    Pekka Forstadius sanoo

    Jungnerin leijäjonojulmuus on kammottavinta elitistä sontaa, mitä olen koskaan lukenut. Koska en ole psykiatri, voin sanoa, että pelkään Jungnerin olevan avun tavoittamattomissa. Jungnerin tilassa en näe mitään arvokkaita vivahteita enkä edistettävää. En edes säälittävää. Enkä ekologista enkä missään tapauksessa voi kuvitella kätteleväni häntä. Todennäköisesti liukastuisin pihalle. Ymmärrän, miksi hän ei käytä kravattia. Pelkää, että joku niistä kuristaisi hänet.

    • 10.1

      Raili sanoo

      Oikein hymy tuli huulille tuosta kravatti kommentista. Kiitos siitä. 😀

  10. 11

    sanoo

    Linkitin Ojajärven blogitekstin eilen Jungnerin Fb-sivun postaukseen, jossa hänellä oli tuo teksti leipäjonoista.

    Jungner blokkasi minut, enkä enää näe hänen Fb-sivuaan. Hän blokkasi myös monta muuta Fb-kaveriani joko heidän kritiikkinsä tai linkkaamansa Ojajärven jutun takia.

    Muutamat joutuivat blokatuiksi vain sen takia, että tykkäsivät jostakin kriittisestä kommentista.

    Aikamoisen herkkähipiäinen ja ylimielinen on tämä herra Jungner. Mielestäni tuo ei kuulosta kovin SDP:läiseltä, pikemminkin kokoomukselta ja persussuomalaiselta.

    • 11.1

      Jyrki sanoo

      Kunpa äänestäjät viimein tajuisivat seuraavissa vaaleissa blokata myös muut ”Jungerit” sekä aidon Jungerin eduskunnasta. Siellä niitä on monta kaikissa puolueissa! Niin se olisi edes yksi pieni askel oikeaan suuntaan. Mutta jostain syystä näin ei käy. Miksei?

      Toki myöskään tuo ei auta, koska eduskuntaa vaivaa muutenkin Jungerius. Joka on kuin sieni. Poistat yhden selvän maan pinnalla näkyvän sienen, niin uusia kasvaa esille koko ajan sieltä täältä. Eikä ne sienet ole ruokasieniä myöskään kansalle kaikkein vähiten vähäosaisille.

      • 11.1.1

        virve valoheimo sanoo

        Jungner ei ole eduskunnassa. Junger oli ehdolla europarlamenttivaaleissa 2014, muttei tullut valituksi. Jungner oli aikeissa olla ehdolla vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, mutta tultuaan valituksi viestintätoimisto Kreabin Suomen-yhtiön toimitusjohtajaksi hän peruutti ehdokkuutensa ja aloitti uudessa tehtävässään huhtikuussa 2015.

        • 11.1.1.1

          Jyrki sanoo

          Aivan, itsellä jäänyt muistikuva että olisi ollut, mutta ei tosiaan ollut. Mutta nyt asia on korjattu.

          No joka tapauksessa SDP-jäsenkirja on vielä taskussa. Saa nähdä tuleeko mitään pakottavaa tarvetta vieläkään luopua siitä, mutta luopuuko sittenkään.

  11. 12

    Tupu sanoo

    Kyllä perusilkeä ihminen osaa aina jollakin syyllä oikeuttaa toisen ihmisen hyväksikäytön ja perustella ihmisarvottomassa tilanteessa elävän ihmisen tilanteen tämän omaksi parhaaksi.

  12. 13

    sanna sanoo

    Jungerilla on iso pyörä heittänyt jo jonkin aikaa. Viime vuoden puolella tyyppi julkaisi äärettömän huvittavat teesit suomen kielen kehittämiseksi, ja kun koulutetut lingvistit (joukossa mm. useampikin yliopiston professori) sitten kommentoivat että perusteellisesti että miksi ja miten asia ei vain ole näin, Junger veti äärettömän huvittavat itkupotkuraivarit ja bännäsi koko porukan sivultaan. Bännit sai myös jos tykkäsi vääristä kommenteista, vaikka ei olisi itse sanonutkaan mitään.

    Tässä yksi hyvä vastine (alla liitteenä myös Jugnerin aivopieru): https://www.facebook.com/heini.lehtonen.50/posts/10154347066144965?pnref=story

    Eli ei oo mitään uutta Jugnerin käytökseksi, mutta pissa on näköjään noussut tyypillä päähän vieläkin pahemmin.

      • 13.1.1

        Sanna sanoo

        Mulla näkyy kyllä. Tosin jos Junger on blokannut sut, niin silloin se ei varmaan näy. Näätkö Heini Lehtosen vastauksen kuitenkin?

        Tässäpä tämä aivopieru:

        Suomea puhuu alle 6 miljoonaa ihmistä. Se on vähän. Liian vähän. Tuosta kun syntyy suomalaisille merkittävä kielitaakka. Kielitaakka tarkoittaa sitä haittaa, joka käytetystä kielestä yhteisölle tai yksilöille aiheutuu.

        Kielitaakka esimerkiksi rajoittaa työmahdollisuuksia. Vähissä ovat ne vaativat työtehtävät, joissa pärjää pelkällä suomella.

        Kielitaakka näkyy myös sanojen määrässä ja kielen kehittymisessä. Suomenkielessä on merkittävästi vähemmän sanoja kuin vaikkapa englannissa. Tämä tarkoittaa kapeampaa ajattelua. Toisaalta suomenkieli kehittyy hitaasti. Siksi suurin osa uusista ilmiöistä on nimeltään vierasperäisiä ja siksi suomalaisille vaikeammin hahmotettavia, kuten globalisaatio, digitalisaatio, brexit jne.

        Kielitaakka syrjäyttää suomalaisia. Maailman ajattelusta 99.5 prosenttia tapahtuu Suomen ulkopuolella jollakin toisella kielellä kuin suomi. Tästä käännetään suomeksi vain osa. Olemme sivussa monesta ilmiöstä, koska suomenkieli.

        Digitaalisuus pahentaa kielitaakkaa, vaikka konetulkkaus toisaalta keventää sitä. Digitalisaation seuraava vaihe on puheohjaus ja kieleen perustuvan big datan analysointi. Tuossa Suomi tulee pahasti jälkijunassa, koska suomenkieli ja myös suomenkielen erikoinen rakenne (sanapäätteet).

        Suomenkieli on minulle rakas. Samalla näen sen raskaan taakan, jonka me lapsillemme äidinkielen myötä sälytämme. Se mikä herättää meissä nostalgiaa, estää lapsiamme toteuttamasta unelmiaan. Aika kova hinta nostalgiasta.

        Mitä sitten pitäisi tehdä?

        – investoida merkittävästi julkista rahaa, jotta suomen kielen käyttö algoritmeissa olisi kansainvälisille kaupallisille toimijoille mutkatonta
        – uudistaa suomenkieltä paremmin koneiden ymmärtämään muotoon esimerkiksi etsimällä vaihtoehtoja nykyiselle sanojen pääteviidakolle
        – ottaa englanti Suomen kolmanneksi viralliseksi kieleksi ja tehdä siitä pakollinen heti esikoulusta lähtien

    • 14.1

      Johannes Aaltonen sanoo

      Ensin tarvitaan yhteiskuntaan rahaa jolla se perustulo voidaan rahoittaa.

      • 14.1.1

        liisa hirvonen sanoo

        Vihreiden ja vasemmiston perustulomallit on rakennettu siten, että ne ovat kustannusneutraaleja. Löytyvät netistä. Kannattaa tutustua, niin tietää paremmin mistä niissä on kyse.

        Vihreiden perustulomalli ei vähennä köyhyyttä, se poistaa kyllä hallinnolliset kiemurat. Vasemmiston perustulomallissa otetaan huomioon Suomen valtion saama huomautus Euroopan neuvostolta liian alhaisesta perusturvan tasosta. Siksi se on korkeampi kuin Vihreiden ehdottama perustulo.

  13. 15

    Sami Lappalainen sanoo

    Jep, nyt lähti mopo käsistä jungerilla.
    Voisin mieluusti pitää jungerille koulutuspäivän morobussista täällä tampereella, koska tuo mies ei sitten tiedä eroa lehmänpersuksella ja leipäjonolla vaikka molempiin törmäis.
    Jokin nyt pahasti vinksallaan hallituksessa, kun kultalusikkakansa alkaa muka laskeutua rahvaan sekaan ja muka koittavat sympata : D
    Olen pahoillani arvon Hra. Junkkeri, mutta jos ette edes yritä ymmärtää vähäosaista, niin jättäkää nämä puheet pois heti alkuun.

    • 15.1

      Sami Lappalainen sanoo

      Niin ja tosiaan minua kiinnostaa jungerin mielipiteet yhtä paljon kuin kampasimpukan tunne-elämä.

      • 15.1.1

        Johannes Aaltonen sanoo

        Kaikkien politikkojen mielipiteet kiinnostaa ainakin minua, mutta on päivänselvää ettei Jungnerilla ole taustansa vuoksi mitään kosketuspintaa ”Matti Meikäläisen” elämään ja sen haasteisiin.

        Näin on monen muunkin politikon kohdalla ja sen ikävä kyllä huomaa.

  14. 16

    Kaija Laine sanoo

    Luin eilen tuon Jungnerin päivityksen ja kommenttiketjun, joka sekin oli osittain aika jäätävä. Kanssaan samanhenkisiä kyllä löytyy. Joku mietti ensin että lahjoitusruuassa on ikävää se ettei köyhä voi itse päättää, mitä syö. Sitten kommentoija totesi itsekin ruokkivansa eläimensä samalla periaatteella.
    Aika moni voi ummistaa silmänsä leipäjonoilta sillä vanhalla verukkeella että yhteiskunnan apu riittäisi jos rahat eivät menisi viinaan ja tupakkaan. Nämä ihmiset varmaankin itse elelevät onnellisina viidelläsadalla kuukaudessa.
    Itsekin olen käynyt pari kertaa paikallisen leipäjonon vieressä pyörimässä. En pystynyt liittymään jonoon, menin kotiin kaivamaan viimeiset puurohiutaleet kaapista ja vippasin rahaa kaverilta seuraavaan tilipäivään. Mutta ihan varmasti sieltä jonosta löytyy myös kaltaisiani pienipalkkaisia ihmisiä joita ei pidetä millään mittapuulla syrjäytyneinä.
    Ihmisten muisti on lyhyt. Leipäjonot eivät ole valinnanvaraa eivätkä välttämättömyys. Eikä 60% alennuslippu ole vaihtoehto silloin kun rahaa on vitonen ja tilipäivään viikko.

  15. 17

    Nina Nores-Syvänen sanoo

    Perusturva on liian matala. Tämä tiedetään (jos halutaa myöntää). Ja sitten on väliinputoajia, jotka eivät saa edes sitä minimiä, vaikka tarve olisi huutava.

    Aikoinaan sosiaalityössä havaitsin toisenkin ongelman: sen, että ei edes haeta kaikkea, mihin olisi oikeus. En tiedä, miten yleistä tämä on, mutta tämän tosiaan havaitsin.

    Byrokratia koetaan ehkä ylivoimaisena. Sitä se voi ollakin, jos terveys on koetuksella tms. Ehkä hävettää mennä sossun luukulle. Ehkä ei ole tarpeeksi tietoa, mitä kaikkea voi saada toimeentulotukena korvatuksi. Syitä on varmasti monia.

    Tietenkin jokaisen aikuisen ihmisen on itse pyydettävä apua, kun sitä tarvitsee. Sen verran jokaisen on kannettavaa oma vastuunsa tilanteesta. Kukaan ei tule ovalta ovelle etsimään avuntarvitsijoita.

    Tässä tarvittaisiin kuitenkin myös kädestä pitäen -apua ruohonjuuritasolla, ehkä keskustelun tasolla mietintää, mitä hoidetaan ja milloinkin – niin ettei lähdetä hyysäämään liikaa aikuista ihmistä ja tekemään kaikkea puolesta. Ja sitten yhdessä tekemistä.

    Pikavipin sai ainakin ennen muistaakseni yhdellä tekstarilla. Vrt. tt-tuen byrokratiaan. Kun ihminen toimii hetken fiiliksen mukaan, hän ottaa sen pikavipin. Näitä seurauksia joutuu sitten maksamaan pitkään.

    • 17.1

      töytön sanoo

      Eikös toimeentulotuki muuttunu nyt Kelan kanssa hoidettavaksi? Tais joku kravattikaula jo olla huolissaan, kun nyt on ihmisten helpompi hakea niitä tukia mihin oikeutettu. Huolia ja murheita riittää, jollai toisilla vähä erilaisia 🙂

  16. 18

    Nina Nores-Syvänen sanoo

    Ja Jugnerin tuosta ”teesistä”. Olette sanoneet kaiken. Itse menin tuosta sanattomaksi.

  17. 19

    Jyrki sanoo

    Jottei tyly totuus leipäjonossa jaettavasta ruuasta unohdu. Se on yleensä syötävä samana päivänä jos parasta ennen leimaa on uskottava. Ruoka mitä jaetaan on hyvin energiapitoista, mutta ravinneköyhää. Eli makaroonia, leipää jne.

    Mukana voi olla myös herkkuja kuten munkkeja, kakkuja jne. Mutta nekin on syötävä heti koska parasta ennen leima on jo samana päivänä eikä sekään ole mitään ravinnerikasta vaan hiilihydraatti mössöö. Toki mukana voi olla myös lihaakin eri muodoissa näissäkin sama parasta ennen aika ongelma.

    Toki voi pakastaakin ja monet pakastaakin, mutta ei se pakastaminen nälkää poista päin vastoin. Toisaalta pakastaminen muuttaa ruuan rakennetta ja voi sulatuksen jälkeen olla vetistä mössöä varsinkin kun pakastaminen joudutaan tekemään parasta ennen päivämäärän kohdalla jne.

    Sitten seuraava ongelma ei se jaettava ruoka auta jos saa vain 1-2 jugurttipurkkia. Ja kotona odottaa 2-3 muuta henkilöä, jotka jakaa nuo 1-2 jugurttia. Joita ei ole järkeä edes pakastaa.

    Ja on paljon muitakin ongelmia. Mutta sehän ei Jungeriuden nimeen vannovia kiinnosta. Oikeastaan toivoisinkin, että Junger ja fanittajat menisi kätteleen leipäjonossa olevia ympäri suomen ja jakaisi noita teesejään samalla. Nähtäisi samalla teesien toimivuus ja uppoaminen kansaan. Voi toki tapahtua muunkinlaista uppoamista siinä samalla…

  18. 20

    Leena Koponen sanoo

    Linkitin Jungnerin kirjoituksen pariin toimeentuloaiheiseen julkiseen fb-ryhmään, ja tulin estetyksi hänen taholtaan n. 15 min kuluessa. Olin reagoinut kirjoitukseen ”haha” -emojilla ja tykännyt jonkun kriittisestä kommentista. Tämä henkilö on siis SDP:n entinen puoluesihteeri, ja edelleen jäsen!

    • 20.1

      Jyrki sanoo

      Vallan outoa toimintaa moinen. Luulisi Jungnerin juuri haluavan erittäin laajaa keskustelua asiasta ja erilaisia kannanottoja asiasta ja teesiensä levittämistä mahdollisimman laajalle, jos kerran kehottaa kättelemäänkin kaikkia leipäjonoissa olevia. Ja julkaisee netissä teesinsä kaikkien nähtäväksi. Silloin kaikenlainen estäminen ja rajoittaminen sotii kaikkea tuota vastaan.

      Ilmeisesti jutun levittäminen ja kritisointi on sitten väärin. Pitäisikö sitten vaan kehua ja ylistää vailla kritiikkiä? Tai ehkä emme vaan ymmärrä tätä nerokkuutta.

      Vai oliko tämä joku julkisuuskikka, kun leipäjonot tapetilla sattuneesta syystä. Niin pitäähän se hyödyntää vai? Jos näin, niin kysymys kuuluukin miksi jos ei ole edes ehdolla missään kuntavaaleissa?

  19. 21

    Tiina Virtanen sanoo

    Leipäjonot on vekkuli pääkaupunkiseudun ilmiö. Ei tuollaisia korttelin mittaisia jonoja missään muualla ole. Jotenkin vaan muut kaupungit osaa hoitaa homman fiksummin – ainakin piilossa katseilta.

    Miksi pääkaupunkiseudulla siiten on niin paljon köyhiä etteivät mahdu jonottamaan sisätiloissa? Syy lienee vuokrien järjetön taso. Suora aasin silta siihen, jotta leipäjono on oma valinta. Valitset asua törkykalliilla alueella, joten joudut kompensoimaan vuokraa leipäjonosta.
    Menkää Turkuun tai Tampereelle katsomaan. Työttömiä, köyhiä, sairaita niissäkin asuu mutta leipäjonoja joutuu etsimään. Menkää radanvarsikaupunkeihin ja hups leipäjonoja ei ole.

    Onko yhteiskunnan tehtävä maksaa ihmisen asuminen alueella, johon ihmisellä ei ole varaa?

    • 21.1

      Sami Lappalainen sanoo

      On niitä jonoja täällä tampereellakin pari kertaa viikossa. Eikä niitä niin tarvitse etsiä, sen kuin seuraat morobussia joka menee sinne missä ihmisetkin on.
      Niin ja minäkin olen tilaneessa, että asun 30km päässä töistä, koska lapseni asuu viereisessä kaupungissa ja näin ollen minulla on lyhyempi matka viedä poikaa päikkyyn jos tilanne on semmoinen. Nyt voi sanoa, että muuta halvempaan asuntoon, no muutan heti jos luottotietohäiriöinen semmoisen saisi helposti.
      Mutta itse pointti.
      Olen tässä tilanteessa olosuhteiden pakosta, en niin omasta valinnasta ja kyllä, puolustan aina vähävaraista ja sitä joka apua tarvitsee, enkä voi sietää sitä että vähätellään ongelmia muualla.

      • 21.1.1

        Tiina Virtanen sanoo

        Luottohäiriömerkintä on tietysti jonkun muun kuin henkilön oma vika… Yhteuskunta on perseestä kun on ihan syyttäsuotta moisen merkinnän antanut.

        Itse olen asunut puolison kanssa 24.5 neliön yksiössä, naapureina vähintäänkin omituista porukkaa mutta vuokra oli niin halpa ettei edes opintotuen asumislisää saanut täysmääräisenä.

        Mutta kuten sanoin jokainen valitsee itse asumisensa. Yhteiskunnan on taattava minimi – minimissä ei ole mukavuutta.

    • 21.2

      Kaija Laine sanoo

      On leipäjonoja Porvoossa ja Mäntsälässäkin, joten oletan että hyvin monilla muillakin paikkakunnilla

  20. 22

    Ossi Saresoja sanoo

    Saku, mielestäni haukut tässä Jungneria aivan kohtuuttomasti. Hänhän nimenomaan sanoi, ettei pidä leipäjonoihin ajavaa köyhyyttä hyvänä asiana. Jungner näyttää sanovan, että a) jonottajien ei pitäisi joutua tuntemaan häpeää jonottamisen vuoksi (mistä varmaan kaikki täällä ovat samaa mieltä) ja b) leipäjonoista puhuminen häpeällisenä asiana Suomelle edesauttaa jonottajien häpeän tunnetta (mistä kaikki täällä eivät varmaan ole samaa mieltä). En suinkaan sano, että Jungner on väitteissään oikeassa ja häntä voi ilman muuta kritisoida, mutta väite, että hän ”sylkee ylimielisesti jonottajien silmille” on järjettömän äkkiväärä tuomio. Näistä aisoista pitäisi pystyä keskustelemaan, ilman että heti kirotaan alimpaan helvettiin.

    Sen sijaan Maria Ohisalo esitti täysin asiallisen kriittisen kommentin. Olisin toivonut Sakulta samanlaista otetta omassa kritiikissään.

  21. 23

    Rosa Warski sanoo

    Ja mitäköhän mieltä Jungner on siitä, että leipäjonoissa köyhille jaetaan syötäväksi jätettä? Ruokaahan se ei lain mukaan ole, sen jälkeen kun viimeiset käyttöpäivät ovat umpeutuneet. Ja elintarvikkeiden ravintoarvot tuppaavat tippumaan sitämukaa, kun vanhenevat.

    Ehkä jätteiden syöttäminen köyhille on ”merkittävä sosiaalinen innovaatio” ja suuren empatian tuotos ?

    • 23.1

      Minä sanoo

      Jätteeksi en ainakaan sitä ruokaa nimittäisi, mitä olen itsekin saanut. Ihan syötävää se on ollut. Usein ostan itsekin saman päivän eineksiä tai lihoja. Tietenkin jokaisella paikalla on omat jakelunsa, mutta ei pidä jakaa eteenpäin negatiivista ajatusta. Moni on erittäin kiitollinen tästä avusta, oli lahjoittajan motivaatio mikä tahansa.

    • 23.2

      Johannes Aaltonen sanoo

      Leipäjonoissa ei jaeta vanhentuneita tuotteita. Tosin säilykkeiden ja vaikkapa kaurahiutaleiden kohdalla voisi toimia toisin.

      • 23.2.1

        Rosa Warski sanoo

        No teoriassa voi olla noin. Käytäntö on kuitenkin toinen: olen ihan henkilökohtasesti jonottanut leipäjonossa useampaan kertaan, ja saanut wanhentuneita elintarvikkeita – eli jätettä. Monessa oli kanssa viimeiset käyttöpäivät ihan käsillä.

        Vaikka on toki jees, että saa edes jonkinlaista mahantäytettä kun nälkä on ja rahaa ei, silti ei tunnu hirmu mahtavalta että tässäkin asiassa köyhille on eri säännöt. Yllättävän monelta köyhältäkin olen silti kuullut, että pitäisi olla nöyrempi ja tyytyä jos kerta ilmaseksi saa. Check your privilege ja sitärataa.

        Jos wanhentuneet tuotteet ovat kerta yhtälailla syötäviä, niin ehdotankin että koko tuotteiden vanhenemismyyntikielto poistetaan kokonaan. Sittenhän nähdään, miten hyvin vanhentuneet elintarvikkeet kelpaavat sosiaaliluokista huolimatta, ja ovatko myyntikieltopäivämäärät turhaa byrokratiaa.

        • 23.2.1.1

          Kati Härkönen sanoo

          Vanheneminen eli ts. pilalle menohan riippuu paljon miten tuotetta kuletataan ja säilytetään. Jos kylmäketju pääsee katkeamaan jossain kriittisessä vaiheessa niin silloin tuote menee pilalle nopeammin kuin eräpäivä antaisi olettaa. Samassa erässä voi siis olla bulkkituotteita ja hyviä tuotteita monista eri syistä. Itsellä oli kämppis joka dyykkasi meille ruuat kaupan roskiksesta itse taas en edes tiedä missä paikalliset leipäjonot sijaitsee vaikka toimeentulotuen suuruinen on elanto olen ajatellut että jätetään köyhemmille ja sospiirin väliin putoajille.

          Ruuan kutsuminen jätteeksi korpeaa kun olen sitä sukupolvea joka opastettiin kouluissa syömään lautanen tyhjäksi koska Afrikan lapsilla ei ole sitäkään vähää. Minusta on kamala jos ruokaa menee haaskuuseen vain mielikuvien takia. Kaupassa mieluusti ostan punaisella merkityt iltamyynnistä poikkeen ne mitkä ei muille kelvanneet päivällä. Itsellä on kaveri joka noudattaa orjallisesti päivämääriä ja käy minultakin heittämässä haaskaan menneet ruuat mäkeen koska minun on vaikea heittää pois mitään joka päällisin edes näyttää syötävältä. Mutta pienen vatsalaukun ja tottumuksen takia en syö kuin 1-3 krt pv. Mutta koska ihmiset antavat ilmaiseksi ruokia niin niitä tulee otettua kun kaikki ilmainen on taloudellisesti plussaa itelle. Meillä kierrätettiin lasten vaatteet niin että minä sain isoveljeni vanhat sitämukaa kun veli sai uudet, toki mekkoja tms. tyttökuteita osti äiti uutenakin pikku rinsessalleen.

          Sakun linjoilla olen kuitenkin siinä että nykyisen kaltaiset leipäjonot pitäisi laajuudessaan hävittää oikein kohdistetulla sosiaalipolitiikalla ja Jungerin mieliksi kaupat voivat vaikka Jungerin kanssa kehitellä jonkin muun tavan jakaa ylimäärä ruokahävikki pois. Oma teoriani tosin on, että hävikkikin pienenisi, jos ihmisillä olisi varaa ostaa ainekset tuoreena eikä hakea monen kuljetuksen kautta käyneitä jostain leipäjonoista tms. Eivät kaupat halua tuottaa hävikkiä mutta epävakaina taloudellisina aikoina ostokäyttäytymistä on hyvin vaikea ennustaa.

  22. 24

    Jussi Parviainen sanoo

    Jaahas! Sitten on vielä tuo varsinaisten leipäjonojen oikeudenmukaisuus! Ainakin Joensuussa joissakin jakopaikoissa oli vallalla tyyli, että jakajat hamstrasivat parhaat päältä ennen jakoa.

  23. 25

    Antti K sanoo

    Mikä tässä leipäjonossa nyt on sen häpeällisempää kuin muussa sosiaaliturvassa? Eikö se ole ihan yhtä nöyryyttävää elää sossun rahoilla kuin hakea ilmaista leipää Hurstilta? Toisten kustannuksella eläminenhän se on, mikä asiasta tekee nöyryyttävää. Sossussa ei vaan ole pitkin kaupunkia matelevia jonoja, kun palvelu hoidetaan tehokkaammin.
    Mulla vaan herää kysymys, että miksi se ruokajakelu on niin hidasta, että jono venyy pitkin heasria? Olis kai tuolla vapaaehtoisia auttamaan jakelussa, mikä lyhentäisi jonoa? Vai onko kyseessä poliittinen näytös. Jaetaan leipää niin hitaasti, että jono kiertää korttelin ympäri.
    Kaikki kauhistelevat jonon pituutta, mutta eivät kyseenalaista muuta kuin hallituksen toimet.