100 000 työpaikkaa ja 300 000 laiskaa

Meillä on taas kohtaanto-ongelma. Ylen uutisen mukaan elinkeinoministeri Mika Lintilä on huolissaan siitä, että meillä on 100 000 avointa työpaikkaa ja 300 000 työtöntä, mutta silti avoimia työpaikkoja ei saada täytettyä. Samaa huolta kantaa kansanedustaja Harri Jaskari. Hänen ratkaisunsa ongelmaan on työttömyys- ja sosiaaliturvan uudistaminen.

Toisen Ylen uutisen mukaan  jossain päin Itä-Suomea asuu nimettömänä pysyttelevä Skeitti-Juuso, joka ei halua opiskella eikä tehdä työtä. Hän haluaa vain olla rauhassa, kuunnella musiikkia ja skeittailla. Yle on löytänyt myös kotisiivousyrityksen, joka ei saa rekrytoitua työntekijöitä edes vihjepalkkion avulla.

Yle on näköjään aloittanut hallituksen puoliväliriihen tehokkaan pohjustuksen. Työpaikkoja julistetaan olevan pilvin pimein, mutta laiskat työttömät eivät niihin hae. Kun ratkaisukeinoja ruvetaan miettimään, niin tältä pohjalta on hyvä antaa keppiä laiskureille. Ehkä oikeasti tarjotaan myös porkkanaa erilaisten liikkuvuusavustusten muodossa, mutta kokemuksen mukaan syyllistävät puheet ennakoivat työttömyysetuuksien ja sosiaaliturvan saamisen vaikeuttamista ja karenssitehtailua.

Ylen rummutukselta putoaa kuitenkin pohja pois, kun työllisyyskatsausta luetaan oikein. Lukekaapa se täältä.

”Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin helmikuun aikana 57 300 eli 2 200 vähemmän kuin edellisen vuoden helmikuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli helmikuussa avoinna 109 900 työpaikkaa, mikä on 3 300 enemmän kuin vuosi sitten.”

Meillä ei ole nyt eikä ollut helmikuun lopussakaan sataa tuhatta avointa työpaikkaa. Se on koko helmikuun aikana avoinna olleiden työpaikkojen yhteenlaskettu määrä. Mylly pyörii koko ajan, ja paikkoja täyttyy ja uusia tulee avoimeksi jatkuvasti. Juuri tällä hetkellä avoimia työpaikkoja näkyy TE-palvelun sivujen mukaan olevan 15 851.

Avoimia työpaikkoja on siis alle 16 000, ei Ylen, Lintilän ja Jaskarin julistamaa sataa tuhatta. Työttömiä on virallisen tilaston mukaan yli 300 000, mutta todellisuudessa paljon enemmän. Virallinen tilasto perustuu kyselytutkimukseen, joka Tilastokeskuksen mukaan tehdään näin:

Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja 15–74-vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on noin 12 000 henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko 15–74-vuotiaan väestön toiminnasta.

Entäpä sitten Skeitti-Juuso? Hänestä tulee heti mieleen syksyllä 2013 löydetty fiktiivinen Sossu-Tatu ja keväällä 2012 koko kansan kepitettäväksi löydetty Viljami. Kummasti näitä tapauksia löytyy aina silloin, kun ministerit ja kansanedustajat haluavat puhua työpaikkojen ja työttömien kohtaanto-ongelmasta.

En minä väitä, etteikö Juusoa voisi olla olemassa. Jos on, niin hänellä on selvästi työttömyyttä pahempia ongelmia, joihin hän tarvitsee apua.

Tuosta siivousalan yrityksen työvoimapulasta sanon saman kuin ennenkin. Jos työnantaja ei löydä työntekijöitä, niin katsokoon peiliin. Vika on tarjotussa palkassa suhteessa työn raskauteen ja työolosuhteisiin.

Mitä me tästä opimme? Ainakin sen, että jos elinkeinoministeri Lintilä puhuu vakavissaan kohtaanto-ongelmista 100 000 avoimen työpaikan pohjalta, niin tätä maata johdetaan uskomattoman huonolla ymmärryksellä. Sen huonon ymmärryksen pohjan näkyy luovan hallituksen äänitorveksi ruvennut Yle, jonka toimittajat eivät osaa lukea tilastoja tai edes selväsanaista työllisyyskatsausta.

Mutta asiansa uutisointi ajaa. Puoliväliriihessä rupeaa taas tulemaan keppiä ihan väärin luetuilla tilastoilla laiskoiksi todistetuille työttömille.

spede-facepalm

EDIT 3.4.2017 klo 17.00
Minulle on huomautettu sinänsä ihan aiheellisesti, että samalla ilmoituksella voidaan hakea ja usein haetaankin useampaa kuin yhtä työntekijää. Jos joku viitsii, niin laskekoon ilmoitukset ja katsokoon tuleeko työpaikkojen määräksi 100 000. Rohkenen epäillä.

Kommentit
  1. 1

    Marko Turunen sanoo

    Koska toimeentulotuki siirtyi nyt Kelaan on ainakin täällä itäisessä helsingissä jonkinmoinen piikki työttömien työnhakijoiden tilastossa. Itse laitoin tähän pakolliseen hakemukseen ottavani vastaan mitä tahansa ”PALKKATYÖTÄ”. Saapahan nähdä, että kuinka kauan kestää, että lähden kyseisestä laitoksesta jälleen saappaankuva prs-listossa, mutta sitä odotellessa 😉

  2. 2

    Pekka Forstadius sanoo

    Ehkä ajatushautaamoista kypsyy lähempänä vaaleja uutta ”tietoa”: halltuksen ansiokkaan (kenelle?) ponnistelun ansiosta (kenelle) maassa työllistyy kuukausittain yli 80 000 työtöntä. Kaikista töistä ei tosin makseta palkkaa, mutta työ tekijäänsä kiittää niissäkin töissä, missä palkalla ei ylitetä edes köyhyysrajaa. Mutta ei huolta. Pekka Saurille voi soittaa ja urheiluseuraan liittyä.

  3. 3

    Sonofhades sanoo

    Tuo YLE:n artikkeli Juusosta kertoo aika selkeästi, että henkilöllä on elämänhallinnassa ongelmia. Siviilipalvelus on pitänyt keskeyttää parin päivän jälkeen. Oma veli on samankaltaisessa tilanteessa. Myös sitaatti
    ”Olen aika onnellinen. Pyrkimys on vielä parempaan päin.” kertoo kaiken oleellisen.

    Jos skeittailu ja oleskelu auttaa häntä selviytymään päivästä toiseen, hyvä näin. Terapia kun on maksullista (KELA korvaa OSAN) ja todella kallista. Pilleripurkki ei taas ole ratkaisu, joka kestää päivänvaloa pitemmällä aikavälillä, mutta se on tarjottu ainoa apu esim. masennukseen.

    Valitettavasti nyt on voimassa valtava propagandamylly pyörimässä. Jokainen päivä mediassa on ns. ”työn sankari” – tarina. Kertomus nuoresta, joka tienaa rahaa yrittäjänä (vanhempien pääomalla ja/tai tiloissa). Kertomus raksamiehestä, joka pääsi lääkikseen (kalliin valmennuskurssin kautta). Kaverista, joka on muuttanut työn perässä ja saanut tätä kautta vakituisen työpaikan. Tämän myllytyksen tarkoitus on valmistaa maaperää työttömien aseman heikentämiseen. Koska työttömät ovat laiskoja loisia, jotka tulee pistää ilmaistöihin ja/tai pois parempien ihmisten silmistä työleireille (eli keskitysleireille). Osa porukasta todella ajattelee tällä tavalla – eikä median linja ainakaan paranna tilannetta.

    Esim. viikonlopun Kalevassa oli pitkä artikkeli työttömyydestä ja muuttohalukkuudesta. Työkkärin johtoporsas käytännössä moitti työttömiä näiden laiskuudesta. Pitää kuulemma ottaa työtä vastaan kauempaa, vaikkei siitä jäisi itselle käteen mitään. Kulkea omalla autolla työmatkat satojen kilometrien päähän päivittäin. Tämä ”sitoutumaton” lehti on muutenkin ollut nykyisin Keskusta-Kokoomus linjalla artikkeleissaan. Ymmärrettävää kun suurin osa lukijoista on varakkaampaa väkeä ja äänestää näitä kahta puoluetta. Silti tuo ”sitoutumattomuus” alkaa olla kehnohko vitsi median osalta.

    • 3.1

      Outi Lehtinen sanoo

      Toisaalta – en yhtään ihmettele, että nuoret eivät halua sitoutua nykyiseen systeemiin kun katsoo vaikka vain nykyisen hallituksen politiikkaa ja yleistä ilmapiiriä Suomessa. Tarjolla on vain katteettomia lupauksia ja odotettavissa oleva työura on lähinnä pätkää ja hampurilaisten myyntiä palkalla, jolla ei tule toimeen. Jos nyt töitä ylipäänsä onnistuu saamaan. Silloin on aika rationaalinen vaihtoehto skeittailla.

    • 3.2

      Sami Lappalainen sanoo

      Hassulta kyllä tuntuu että porukka ei lähtisi työn perässä toisaalle. Itse olen tehnyt sitä, samoin isäni ja moni sukulaiseni. Raha on hiton hyvä houkutin muutolle, sen huomaa jo nyt kun katsoo mitä autotehtaan herääminenkin teki rannikolle. Onhan noita ammattilorvijoita, mutta heitä on aika minimaalinen määrä verrattuna ns. työkykyisiin ja halukkaisiin.
      Valtio vain yrittää lannistaa työttömät, vaikka päinvastoin pitäisi tukea ja kannustaa siihen työnhakuun. Mutta jos raippa on se ainoa työkalu, niin vaikea on urakka.

    • 3.3

      Rosa Warski sanoo

      Tuota raksajätkä –> lääkäri -kirjoitusta oli vaikea lukea. Koko homma avataan tällä lauseella:

      ” ”Toivon voivani toimia esimerkkinä siitä, että kaikki on mahdollista, kunhan on päättäväinen , motivoitunut tavoittelemaan muutosta ja ahkera”, Henri Karvinen kirjoitti muutama vuosi sitten blogiinsa. ”

      Viite: http://www.hs.fi/elama/art-2000005147853.html

      Pyrin itse lääkikseen kaksi kertaa ja voin suorilta sanoa että siinä ei motivaatio auta, kun Hortonin neuralgian kipukierteissä, Topiramaatilla hitaaksi lääkitettynä, istut univajeen kanssa illalla pääsykoekirjan äärellä itku silmässä 16h työpäivän jälkeen. Kohtauksia on joka päivä, jatkuvasti sattuu, ja suihkussa tippuvat hiukset päästä.

      Toivon, että tämä _lääkäri_opiskelija tajuaa, että aina kaikki ei todellakaan ole mahdollista. Niin väittäminen on ableismia, joka on yksi syrjinnän muoto.

  4. 4

    sanoo

    Muutkin mediat siteeraavat poliitikkojen puheita kritiikittömästi. Faktojen tarkistus ei veisi netissä kuin muutaman minuutin. Se pitäisi tehdä heti eikä pikkuruisessa oikaisussa päivien päästä.
    Viime vuonna Hesarin J-P Raeste sai avointen työpaikkojen luvuksi 500 00. Eikä mikään kello kilissyt toimituksessa.

    • 4.1

      Virva Heinonen sanoo

      Samaa mieltä! Näinä populismin kulta-aikoina olisi huikeaa, jos edes media olisi sitä mikä sen tulisi olla, totuuden penkoja ja välittäjä viimeiseen asti. Keskimäärin median toiminta on hampaatonta. Lahjomaton media olisi ylpeyden aihe kansainvälisestikin, sopisi pienen kansan imagoon…

  5. 5

    elm sanoo

    MItähän elinkeinoministeri sanoo ruuan kohtaanto-ongelmasta: kaupoissa on paljon enemmän elintarvikkeita kuin mitä ihmiset pystyvät ostamaan. Miksi ketään ei huoleta tämä?

    Siksi, koska se on normaalia.

    Miettikään kuinka ”normaalia” ja tavoiteltavaa olisi se, että ruokakaupoissamme olisi aivan täsmälleen sama määrä elintarvikkeita kuin mitä me ostamme. Ei yhtään enempää. Eikä minkäänlaista ”kohtaanto-ongelmaa”. Kaupat tyhjenisivät joka päivä. Ja seuraavana päivänä tulisi tilalle taas vain se määrä, mitä sisääntulevat ihmiset ostavat.

    Eli minkähänlaisessa mielikuvitusmaailmassa ministerit ja työllisyyden parissa toimivat poliitikot oikein toimivat. Eivät ainakaan markkinataloudessa (saati sen toimivuuden puolesta puhuvina).

  6. 6

    sanoo

    Jälleen tietyntyyppiseen uutisointiin tähtäävä artikkeli…

    Tulisivat haastattelemaan minua ja kaltaisiani kavereita niin julkikuva työttömistä voisi näyttää myös sen toisen ääripään:

    -Kaksi toisen asteen tutkintoa
    -Korkeakoulututkinto
    -Kaksi täydennyskoulutusta (25 ov/kpl) korkeakoulututkintoon
    -2500+ haettua työpaikkaa
    -Yhdeksänä vuotena haettu kouluihin, tuloksetta
    -Kahdeksan TE-toimiston järjestämää, työllistymistä edistävää koulutusta takana
    -Parhaillaan opiskelen uuteen ammattiin eli kymmenes haku tuotti tulosta

    Hieman eri specksit. Ja töitä on haettu sairaalan lähetistä varastopäällikköön ja kaikkea siltä väliltä, ainoastaan vuorotyö ja rankka fyysinen työ on rajattu pois terveydellisistä syistä.

    Toivotaan, että uusi ammatti isännöitsijänä tarjoaa paremmat eväät tulevaan.

    Ärsyttää kovasti tuo mediassa annettu yksipuoleinen kuva työttömistä.

    • 6.1

      Sami Lappalainen sanoo

      Sinunlaisia tarinoita löytyy mittavasti enemmän, kuin niitä jotka siellä kotonaan mukamas odottavat vain rahantuloa. Pidä lippu korkealla ja leuka pystyssä, mielestäni tällaiset tarinat rohkaisee muitakin paremmin.

  7. 7

    elm sanoo

    Laitan tähän kaikille luettavaksi linkin taannoiseen Helsingin Sanomien ansiokkaaseen pääkirjoitukseen, joka onneksi valottaa työllisyyttä myös toiselta kannalta: http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005122721.html

    ”On kyseenalaista motivoida pitkäaikaistyöttömiä osallistumispakon ja yksityisyydestä tinkimisen avulla.”

    ”Kansainvälisten tutkimusten mukaan syrjäytymistä on onnistuttu lieventämään parhaiten panostamalla työttömien hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin kehittää itseään sekä sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen. Myös työttömien poliittisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä on hyötyä. Vähiten syrjäytymistä ehkäisee pelkkä työmarkkinoille pakottaminen.”

    ”Osallisuutta ja osallistumista pitäisi rakentaa kunnioittavalla asenteella.”

    ja vielä:

    ”Eriarvoisuutta ei voida vähentää kustannusneutraalisti. Etuuksiin ja palveluihin tehtyjen leikkausten kautta työttömät ovat jo osallistuneet säästötalkoisiin suuremmalla osuudella kuin hyväosaiset.Jos työttömille halutaan täysi­valtaista osallisuutta yhteiskunnassa, heille pitää suoda aidot edellytykset saavuttaa edes osa siitä vauraudesta ja hyvinvoinnista, joka muillakin on.”

    Soisin jokaisen poliitikonkin lukevan tuon kirjoituksen ja miettivän kaksi kertaa, toteuttavatko he itse kunnioittavaa asennetta vaiko eivät. Peili käteen ja tutkimaan asiaa.

  8. 8

    Netpunk sanoo

    Ehkä pian herätään siihen, että länsimaissa kohta valtaosa ihmisistä eivät käy missään elämänsä vaiheessa töissä. Kun työllisyysaste laskee alle 50 prosentin, niin jäljellä on kysymys siitä, kuinka noiden ihmisten toimeentulo turvataan. Ratkaisuna on varallisuuden uusjako entistä tasaisemmin tulonsiirroilla.
    Rosvokapitalismin voi sanoa vetelevän viimeisiiään, koska uusia riistettäviä ei ole ja tuskin tuleekaan. Ihmisiä tarvitaan yhä vähemmän tekemään yhtään mitään. Luonnonvarojenkin riistäminen alkaa olla sietämättömissä mittasuhteissa, joten sieltäkään uutta riistettävää ei löydy.
    Mielenkiintoista nähdä milloin muutoksen välttämättömyyteen havahdutaan. Sitä ennen nykyiset vallassaolojat kouristelevat rapistuvan valtansa kanssa. Selvitäänkö muutoksesta ilman ruumiita? Toivottavasti selvitään.

  9. 9

    Sinikka Tuli sanoo

    Ensimmäinen asia, mikä pitäisi tehdä,colisi palkata ”työttömien haastattelut” tekemään kokenut lääkäri, joka siirtäisi työttömien joukosta kroonisesti sairaat työkyvyttömyyseläkkeelle, osan jatkotutkimuksiin ja -hoitoon. Pitkäaikaistyöttömissä on osa heitä, jotka ovat vaikeasti sairaita, eivätkä pysty enää milloinkaan palkkatyöhön.
    Seuraavaksi pitäisi huolehtia asuntorakentamisen lisäämisestä alueille, missä on pulaa työvoimasta.
    Vaihtoehtoisesti voisi ajatella, että työvoimapulasta kärsivät tuotannot voisivat osan tuotannosta siirtää alueille, jossa on työttömyyttä.
    Kolmanneksi tulisi huomio suunnata suomalaisten vahvuuteen. Meillä voidaan tehdä vaativaa jalostusastetta tehtävää työtä, koska lähes poikkeuksetta kaikki osaavat lukea, ymmärtävät ohjeita ja ovat hyvin koulutettua. On tehojen haaskaamista, jos suomalaisista yritetään tehdä halpatyön tekijöitä.
    Laatutyötä voidaan tuottaa hyvin harvoissa paikoissa. Ja siitä halutaan maksaa. Jos näin ei olisi, meillä rikkaatkin ajelisivat halvemmilla autoilla, kun nyt nyt näyttää siltä, että vauraus näkyy siinä, mitä kalliimpi auto.
    Ja jos joku haluaa perustaa korkeata laatua tuottavan siivousfirman, hänen pitää etsiä koulutetut työntekijät ja maksaa asianmukainen palkka. Brändimahdollisuuksia on, jotkut henkilöt haluavat maksaa sivoustyön hyvästä laadusta.
    Olen itse jo eläkkeellä ammatista, jota toiset kutsuivat ”kutsumukseksi”. Usein nauratti, kun ajattelin, että montakohan työntekijää jäisi työhön, jos ilmoitettaisiin palkanmaksun puolittuvan tai kokonaan loppuvan.

  10. 10

    Pauli Orava sanoo

    Morjens!

    Selittäiskö Saku, tai joku muu seuraavan sitaatin? Logiikka näyttää minusta ristiriitaiselta.

    ”Meillä ei ole nyt eikä ollut helmikuun lopussakaan sataa tuhatta avointa työpaikkaa. Se on koko helmikuun aikana avoinna olleiden työpaikkojen yhteenlaskettu määrä.”

    Eikö ”satatuhatta avointa työpaikkaa” ja ”avoinna olleiden työpaikkojen yhteenlaskettu määrä” ole sama asia? Auttakaas ny tyhmää. Onko tässä juurikin kyse siitä, että työpaikat täyttyvät ja vapautuvat?

    • 10.1

      Sami Lappalainen sanoo

      Itse ymmärrän asian niin että työpaikat lasketaan joka kuukausi ja jostain syystä se lasketaan niin että samat avoimet paikat periaatteessa kerrataan uudestaan ja uudestaan. Oikeasti niitä avoimia paikkoja juurikaan ei ole ja työttömien ja nekin harvat hyvät paikat kyllä täytetään nopeasti. Sitten sinne listoille jääkin ne jämäpaikat johon kukaan täysijärkinen ei halua. Jos tämä oli väärin niin korjatkaa tämä mun yksinkertaistus.

    • 10.2

      elm sanoo

      Juu, mutta minään ajankohtana ei ole ollut sataatuhatta työpaikkaa avoinna.

      Jutuista saa sen kuvan, että olisi. Ja kun tuota yhteenlaskettua lukua vertaa työttömien _tietynhetkiseen_ lukumäärään, virhe ja epäsuhta on siinä. Ei kahta erilaista ”suuretta” voi vertailla noin, ilman, että mielikuva vääristyy totaalisesti.

      Eihän työttömistäkään lasketa ”työttömien yhteenlaskettua määrää” esimerkiksi vuoden tai yhden kuukauden aikana, vaan _tietynhetkinen_ määrä. Ok?

      • 10.2.1

        elm sanoo

        Eli yhden kuukauden aikana on varmasti ollut myös lukumääräisesti paljon enemmän erillisiä työttömiä (eri yksilöitä työttömänä) kuin mitä tuo tietynhetkinen kokonaismäärä on, juuri nyt.

        Suureet olisivat vertailukelpoiset, jos jokainen kuukauden aikana työttömänä ollut yksilö laskettaisiin _erikseen_ ja summattaisiin. Mutta näinhän työttömien lukumäärää per kuukausi ei lasketa, tietenkään! (mutta avoimet työpaikat näytetään laskettavan).

        Yhden kuukauden aikana on niin työpaikoissa kuin työnhakijoissakin tapahtunut vaihtuvuutta. Suureita pitäisi kohdella samalla tavalla, kun luvut esitetään. Näin ainakin minun mielestäni. Korjatkaa viisaammat, jos olen väärässä.

    • 10.3

      liisa hirvonen sanoo

      Avoimiin työpaikkoihin ilmoitetaan myös sellaisia työpaikkoja, jotka täytetään julkisesta hausta huolimatta organisaation tai yrityksen, siis työyhteisön sisältä. Määräaikasketjutus on aika yleistä mm kunta-alalla. Toiseksi parhaiten avoinna olevan työpaikan saa työpaikan vaihtaja. Myös henkilökohtaisilla suhteilla on vaikutusta, nepotonismi auttaa eniten työpaikan saamisessa.

        • 10.3.1.1

          liisa hirvonen sanoo

          Erityisesti se, että avoimeksi ilmoitettu (ja täytetty) työpaikka ei tarkoita sitä että työttömien määrä vähenisi. Työpaikan vaihtajia ja määräaikaisissa työsuhteissa olevia on riittävästi täyttämään aika ison osan niistä työpaikoista, joihin haetaan työntekijää.

          Työttömien määrä vähenee ainoastaan siten, että oikeata ja todellista palkkatyötä ja työpaikkoja on olemassa riittävästi, mahdollisimman monille.

    • 10.4

      Saku Timonen sanoo

      Tänään on auki 16 000 työpaikkaa ja huomenna myös, sanoin jokaisena päivänä. Osa niistä on koko ajan samoja, osa ei. Kun kaikkien kuukauden päivien avoimet työpaikat lasketaan yhteen, niin saadaan kyllä hurja luku, mutta se ei ole totta.

      • 10.4.1

        työtöntyötön sanoo

        Oikeasti? Näinkö lasketaan? Arvelin että jotakin tässä laskukaavassa on pielessä mutta että näin typerä laskutoimitus, sitä en kyllä arvannut. Tosiaan sittenhän työttömätkin pitäisi laskea samalla kaavalla.

        Mutta 16 000 kerrottuna vaikkapa 21,5 saadaan n.300 000 työpaikkaa. Eli ei kai se laskutoimitus ihan noinkaan voi mennä vai onko tuossa sitten päiväkohtaista vaihtelua noin paljon.

  11. 11

    Olavi Hillgren sanoo

    Ei ehkä Lintilältä aina luvut onnistu, mutta ehkä myös Sakukin on joskus väärässä. Ehkä molemmilla on oma ”agendansa” lukuihinsa. Saku ei opposition edustajana näe hallituksen toimissa mitään hyvää; eikä ainakaan ”persujen” toimissa. Mutta helmikuun 2017, on tuorein TEM:n tilsasto työttömyydestä ja avoimista työpaikoista, tilasto lausuu (leikattu TEM:n sivustolta):

    ”Työ­ ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa edelleen avoinna 63 800 työpaikkaa, mikä on 4 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.”

    • 11.1

      Sami Lappalainen sanoo

      http://Www.mol.fi ja avoimet työpaikat. Alaosassa siellä lukee määrä 16 335. Se on te-toimiston ilmoittama avoimien paikkojen määrä, vai olenko väärässä?

      • 11.1.1

        Esko sanoo

        @Sami Lappalainen: Olet täysin oikeassa. Se on Mol:n kaikkien työpaikkojen kokonaismäärä koko suomessa juuri tällä hetkellä. Ei yhtään enempää eikä yhtään vähempää.
        Tuossa Olavin lainaamassa tekstissä ei ole mitään järkeä. Samalla sivulla 11 (TKAT_Helmi_2017.) oleva käppyräkin on vahvasti ristiriidassa tekstin kanssa.
        Käppyrän mukaan työpaikkoja on huomattavasti vähemmän nyt kuin viime vuonna ja teksti väittää päinvastaista. Millään normaalilla laskutoimituksilla noita lukuja ei saa täsmäämään, mutta helmikuu kaikki_työt 109900 – (täytetyt_työt 7 900
        + suljetut_työt 38 100 + perutut_työt 1 400) antaa luvuksi 62 500
        joka on sentään liki tuota Olavin lainausta. Ja se on siis kaikki ilmoitetut, uudelleen ilmoitetut ja taas uudelleen ilmoitetut työt.
        Sivulla 3 mainitaan työnhakijoita olevan 645800, miksiköhän tuota lukemaa ei käytetä julkisuudessa?

    • 11.2

      Saku Timonen sanoo

      TE-sivujen mukaan näin ei kuitenkaan ole. Siellä oli myös 28.2. noin 16 000 avointa työpaikkaa.

      • 11.2.1

        Kyösti Tuominen sanoo

        Nyt on mennyt Sakullakin puurot ja vellit sekaisin. TE-sivujen n. 16.000 ei ole avoimien työpaikkojen määrä vaan avoimien työpaikka _ilmoitusten_ määrä. Yhteen ilmoitukseen voi sisältyä useampi työpaikka. Tämä on helppo testata TE-sivuilla jollakin sopivalla hakusanalla joka ei tuota liian montaa ilmoitusta tarkasteltavaksi.

        • 11.2.1.1

          Esko sanoo

          ”Yhteen ilmoitukseen voi sisältyä useampi työpaikka” Paino sanalla VOI.
          kävin nopeasti vilkaisten läpi useamman sata paikkaa ja kolmessa oli näin: 4 kalastuksenvalvojaa, 2 terveyskeskuslääkäriä ja betonityöntekijää.
          Eli jos mutuna sanon läpikäyneeni 300 ilmoitusta ja paikkoja oli ruhtinaalliset 306. Suhteutettuna 16 ooo ilmoitukseen, se merkitsisi 16320 työpaikkaa. Ei järin suuri muutos.

          • 11.2.1.1.1

            teemu tuomaala sanoo

            Joskus laskeskelin mol:in avoinna olevista työpaikoista, että useamman työpaikan ilmoitukset ja ne ilmoitukset, jotka olivat ilmoitettu useampaan kertaan (esim. sama työpaikka voi olla eri ammattinimikkeiden alla tai eri paikkakuntien yhteydessä) jokseenkin kumosivat toisensa. Lisäksi, ainakin aiemmin oli kuulemma paljon ”haamutyöpaikkoja” kun työnvälitysfirmat ”kartoittivat hakijatilannetta”.

        • 11.2.1.2

          Sami Lappalainen sanoo

          Nyt en edes jaksa laskea. Mutta jos nyt näpeillä lasken, niin kyllä saa olla 3-6 työntekijähakua yhdessä ilmoituksessa, että tuo olisi lähellekään tuota määrää.
          Siellä on nyt tuo +/- 16 000 avointa paikkaa ja se on siinä. En edes ala käydä kaikkia hakuja läpi, vaan kaadan nyt tuon laskelman todistamisen sinulle, koska tunnut olevan siitä perillä.

  12. 12

    Patterinhaan mumma sanoo

    Kävin mol.fi ja katselin mitä löytyy. Paljon oli kaikkea, mutta myös tätä luokkaa. Työpaikka firmassa kolmelle kassamyyjälle.Työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva ja keskimääräinen viikkotyöaika on 5-20 tuntia. Tässä toinen. Haemme 25h/vko myyjää tavaratalon kosmetiikkaosastolle vakituiseen työsuhteeseen. Noilla tuntimäärillä ei ainakaan tienaa tarpeeksi elämiseen.

    Siellä oli kyllä paljon työpaikkoja. Paljn oli myös kesätöitä. Minua alkoi ahdistaa, kun kaikkiin oli kirjallinen haku. Yleensä se oli vielä henkilöstöpalvelufirman kautta. Työpaikkaa haluavan pitää laittaa kymmeniä hakemuksia, joihin kukaan ei toisessa päässä jaksa paneutua. Et pääse esittelemään itseäsi kuin paperilla.

    Palkkauksesta vain harvassa ilmoituksessa oli maininta. Saattaa olla yllätys, jos haastatteluun pääsee. Onneksi olen jo eläkkeellä.

  13. 13

    Esko Nuutila sanoo

    Tilastokeskus kerää tietoa avoimista työpaikoista julkisen ja yksityisen sektorin rekrytoinneista vastaaville tehtävillä kyselyillä (EU:n yhtenäinen käytäntö). Näiden mukaan 2016 viimeisellä neljänneksellä (viitepäivä 1.12.2016) avoimia työpaikkoja oli 26 400 ja koko vuonna keskimäärin 33 900. Positiivista on, että molemmat luvut ovat isompia kuin 2015 (21 900 IV neljänneksellä ja 28 900 koko vuonna 2015). Avoimista työpaikoista 50% on työnantajan oman arvion mukaan vaikeasti täytettäviä. Määräaikaisia oli 31% ja osa-aikaisia 20% avoimista työpaikoista.

    Luvut poikkeavat TE-keskusten luvuista kaiketi, koska kaikkia avoimia paikkoja ei ilmoiteta TE-keskuksiin. Luku on kuitenkin vain kolmannes väitetystä 100 000 avoimesta työpaikasta. Ks. http://tilastokeskus.fi/til/atp/2016/04/atp_2016_04_2017-02-16_tie_001_fi.html

    • 13.1

      Esko Nuutila sanoo

      Tarkennuksena vielä: avoimia työpaikkoja joulukuussa neljännes (26 400) ja koko vuonna kolmannes (33 900) väitetystä 100 000 paikasta.

  14. 14

    Mikko Kivari sanoo

    Heh! Lähetin eilen ko. jutusta Ylelle kysymyksen, että miksi ministeri valehtelee näin räikeästi ja miksi te julkaisette tarkistamatta. Liitteeksi tilastokeskuksen sivulinkki asiasta. http://tilastokeskus.fi/til/atp/
    Lähetin myös Iltalehdelle aiheesta juttuvinkin.

    • 14.1

      elm sanoo

      Hyvä Mikko. Nyt YLEltä on tullut nyt uusi uutinen: http://yle.fi/uutiset/3-9543870

      ”Kuinka paljon Suomessa on avoimia työpaikkoja? Laskentatapa hämmentää.
      – Julkisten työ- ja elinkeinopalvelujen verkkosivujen työpaikkamäärä poikkeaa huomattavasti elinkeinoministeri Mika Lintilän esittämästä luvusta.”

      🙂

  15. 15

    Minna Ylitalo sanoo

    Kokeilin huvikseni hakea TE-sivulta työpaikkaa. Hakuna oli koko maa. Kaikki alat. Työn kesto yli 12kk. Kokopäivätyö. Palkkatyö. Vuokrapaikat ei mukana. Hakutulosena oli 5528 avointa työpaikkaa, näistäkin on vain osa määräaikaisia vaikka yli 12kk. Herää kysymys siitä, miten huonoilla ehdoilla ne kaikki muut työpaikat olisivat täytettävissä. Itse en välttämättä muuttaisi toiselle puolelle maata alipalkatun pätkätyön perässä.

    Itse asiassa tunnen monenlaisia työttömiä ja niin varmasti moni muukin tuntee. Tunnen perheellisiä, jotka eivät lähde 120km ajomatkan päähän pätkätyön perässä. Se vaatisi mm. kakkosauton hankinnan. Tunnen totta puhuen myös niitä hyvätuloisia, jotka lomailevat vuoden ansiosidonnaisella ja löytävät halutessaan mieleisensä työpaikan yksityisen rekrytoinnin ja muun verkostoinnin kautta. Skeitti-Juusoja en tunne, mutta tietääkseni tällaisia moniongelmaisia ihmisiä on olemassa.

    Olen itse vaihtanut työnantajaa sen seitsemän kertaa, mutta alani työpaikkoja ei ilmoiteta TE-toimiston listoilla, ne on löydettävä itse headhunterien ja oman verkoston kautta ja ne myös löytyvät. Itse asiassa tuo TE:n tarjonta on äärettömän suppea. Täytyisi olla virkamies, opettaja, insinööri, hoitaja, kokki tai ”key account manager”, että johonkin voisi edes hakea.

    Tunnen myös viisikymppisiä rautaisia ammatilaisia, jotka vaihtaisivat rutiiniksi käyneen työnsä uusiin haasteisiin, mutta heitä ei ikärasismista ja nykyiseen elintasoon liittyvistä palkkatoiveista johtuen palkata. Aikamoista resurssien alikäyttöä tällainen tilanne, jossa ylipätevät henkilöt pitkästyvät työnkuvissaan, missä heille ei ole mitään haastetta. He saavat olla onnellisia, jos ylipäätään on työpaikka.

    Työttömyydestä on todella vaikea puhua asialinjalla, jos eri tahoilla on pinttyneitä asenneongelmia.

  16. 16

    Nainen sanoo

    Suututtaa tuo Ylen hallituspuolueita nöyristelevä linja ja siitä me kaikki maksetaan. Työttömät tuntuvat olevan nykyään joukko, jota voi sivistyneesti, ilman rasismin leimaa, joukkona yleistää, mollata ja nöyryyttää.

    • 16.1

      Jyrki sanoo

      Kyllä työttömät on sellainen sekalainen joukko, johon voi kuulua periaatteessa kuka tahansa jossain vaiheessa elämää. Olit sitten entinen, kansanedustaja, ministeri, puuseppä, maahanmuuttaja, toimitusjohtaja, maanviljelijä, insinööri jne. Se varmaan tekeekin työttömistä ryhmän jota voi vapaasti ja turvallisesti herjata, solvata, syyllistää, kepittää. Tai keksiä mitä hulvattomimpia mielikuvitustarinoita heistä jne. Eikä pelkoa että joku kysyisikin, oikeita todisteita julkisesti asiasta meuhkaavilta. Tai jos kysyy kysyjä kyllä osataan vaientaa pelkäksi taustahälinäksi.

      Ja ongelma onkin, että kaiken tuon kohteeksi etsitään yleensä ja käytännössä aina ne heikoimmat lenkit. Ja esitellään ne pahoina ihmisinä jos työttömiä voi tuon haukkumisen jälkeen edes ihmisiksi kutsua. Nehän on lähinnä absoluuttisia pahuuden ruumiillistumia tai sellaisina heidät tunnutaan haluttavan selkeästi esittää. Ja tarpeen vaatiessa niitä voidaan varmasti löytää tai tarvittaessa keksiä rajattomasti lisää. Kuten vaikka nyt sossu Tatu, skeittaava Viljami. Kas kun eihän heitä voi heidän yksityisyyden takia julkisesti tuoda esille juuri sopivasti. Ei edes niitä mielikuvitus Viljameita ja Tatuja.

      Mutta koskaan ei kumminkaan oteta julkisuuden kynsiin herjattavaksi kepitettäväksi sopeutumisrahansa turvin töitä ”etsiviä” kansanedustajia tai ministereitä olipa ne mielikuvitus tai ei sellaisia. Tai jotain muuta vastaavaa, jotka edustaa työttömistä sitä vahvinta lenkkiä. Ja joilla on kaikista parhaimmat edellytykset ehkä työllistyäkin. Ja joista osa voisi jopa vaan olla tekemättä mitään, koska niin sanotusti rahaa on. Tai sitä rahan tuloa ei voida katkaista mitenkään. Vaikka raha tulee loppujen lopulta samasta kirstusta, mistä vaikka 9e/pvä orjatyössä käyvänkin KELA-palkka.

      Ja nämä henkilöt on juuri niitä, jotka myös on niitä joiden pitäisi olla töissä, koska osaamista on ja ei ole mitään henkilökohtaisi ongelmiakaan mitä suuremmalla todennäköisyydellä. Kuten vaikka kuvitellun tai oikealla sossu tatulla voi olla. Jolla voi olla vaikka vaikea krooninen sairaus riesana, joka jo yksinään rajaa työtä pois. Vai haluaako joku firma kroonisesti sairaan palkkalistoilleen, joka voi jäädä sairaslomalle koska vaan sairautensa takia? Uskoisin ettei halua pääsääntöisesti, jollei sen osaaminen ole sitten jotain aivan korvaamatonta eikä sitä muuten saa, mikä myös mahdollista.

      Ja nyt täytyy muistaa, että esimerkiksi krooniset sairaudet on kerrottava. Jos ei kerro se on peruste välittömille potkuille ilman mitään muuta syytä. Mutta näitä tyyppejä onkin sitten kiva kepittää.

      Syitä on siis monia, mutta nyt nähdään vain se, että nämä ei ole töissä. Ja sitten keksitään mielenkiintoisilla laskukaavoilla 100 000 työpaikkaa ja 300 000 työtöntä. Joiden perusteiden kestävyys voi olla hyvinkin haperoa. Mutta pääasia onkin, että näillä luvuilla ja sossu tatuilla päästään taas median huomin keskipisteeksi sankarina kuka milloinkin juuri näin vaalien aikaan.

      • 16.1.1

        Jarkko sanoo

        ”Mutta koskaan ei kumminkaan oteta julkisuuden kynsiin herjattavaksi kepitettäväksi sopeutumisrahansa turvin töitä ”etsiviä” kansanedustajia tai ministereitä olipa ne mielikuvitus tai ei sellaisia.”

        Tulee muuten mieleen se kokoomuksen eräs entinen kansanedustaja joka on virkavapaalla rehtorin virasta. Joka saisi työpaikkansa pelkällä omalla ilmoituksella takaisin, joka ei kuitenkaan viitsi sitä tehdä, koska sopeutumisrahana tienaa enemmän tekemättä mitään kuin mitä keskiverto Suomalainen tienaa täysistä työtunneista.

        Työtön saa yleensä paljon pienempiä rahoja kuin kansanedustajan sopeutusrahat ja harvemmin hänellä on tilanne missä laki pakottaa palkkaamaan hänet pelkällä omalla ilmoituksella työnantajalleen.

    • 17.1

      Esko sanoo

      Jotta tuo voisi olla edes teoriassa mahdollista, pitäisi jokaisessa Mol:n ilmoituksessa (16000 kpl) olla 4 työpaikkaa. Katso ja testaa…

  17. 18

    VarttiHullu sanoo

    Pitäisi aina muistaa, että avoin työpaikka ei ole automaattisesti täytettävissä. Jos on väärä koulutus, niin ei sitä tuosta vain täytetä. Ja kuinka paljon tuosta työttömästä ryhmästä on pakolaisstatuksella saapuneita. Tuollaiset on AINA vaikeampii työllistyä uudessa maassa, kuin suomalaisen. Näin se menee muissakin maissa. Työntekijä on työnantajalle sekä sijoitus, että kulu. Siksi sen työntekijän pitää täyttää työnantajan omat vaatimukset. Harva ”toimittaja” näyttää sitä ymmrtävänä näppäimistön takaa. Helpompi vaan haukkua väärän puolueen poliitikkoja, jotka tekevät ”vääriä” työllisyysratkaisuja. Ja poliitikot ei lyo työpaikkoja, vaikka kuinka vaaliohjelmissa silläkin halutaan keulia. Pitää tehdä työpaikan/yrityksen luominen sille yrittäjälle helpommaksi, että sen on kannattavaa. Se, kannattaako valmistettu tuote, on stten ihan eri asia. Kaarnalaivoilla ei tämän maan työttömia nosteta suosta, se on puuhastelua.

    • 18.1

      Jarkko sanoo

      Mielenkiintoinen ihmiskuva kyllä tuo missä ihmisen elämän ainoaksi tarkoitukseksi jää tulla jollain tavalla ”kannattavaksi” työnantajille ja sitä kautta lunastaa oikeus tulla hyväksytyksi yhteiskuntansa jäseneksi.

      • 18.1.1

        Jarkko sanoo

        Tämä vaatimus ei tietenkään koske hyväosaisia tai perintömiljonäärejä. He ovat hyväksyttyjä yhteiskuntansa jäseniä jo pelkästään syntymänsä kautta.

        Mielenkiintoista tässä hyväksynnän epäämisessä on se, että sitä ei edes anneta kaikille tai edes järjestetä avoimia kilpailuita mihin jokainen voisi osallistua tätä hyväksyntää tavoittelemaan vaan takahuoneissa sovitaan salaa kuka sen saa ja kuka ei.

  18. 19

    Päivin Pylkkerö sanoo

    Jos näitä vaikeasti täytettäviä paikkoja on muka niin valtavasti, niin miksi niitä ei voida koota yhteen paikkaan samanlaiseen työnhakuportaaliin kuin esim. Duunitori? Olisi työttömän työnhakijan, joka on uutta työntekijää valittaessa aina sitä alinta kastia, helpompi kohdentaa hakemuksensa niihin.

    En toki usko, että niitä paikkoja oikeasti on niin valtavasti, mutta jos olisi, niin keinoja kohtaanto-ongelman poistamiseksi löytyisi.

  19. 20

    Mika P. sanoo

    ”Skeitti-Juuso” on porvarin Tiltun käänteis-stahanovilainen propagandahahmo (riippumatta siitä, onko hän todella olemassa).

    • 20.1

      Jarkko sanoo

      Pitäisiköhän pyrkiä tuollaiseksi propagandahahmoksi maksetaankohan siitä hyvin? Perustaisi vaikka oman youtube kanavan missä naureskelisi sitä miten skeittaamalla ja lämpimällä uuninpankolla makoilemalla ja voita kulhosta särppien tuhlailee porvareiden vaivalla tienaamat leivät ja leivän päälliset?

      Kansan rooli olisi sitten mylviä raivosta asialle kuinka joku kehtaa vain syödä voita uunin pankolla ja nauttia elämästä ja sitten vaatia kaikkia rankaisuja itselleen sekä lisää valvontaa itselleen. Porvarit voisivat sitten mylvintä kliimaksin ollessa kovimmillaan säätää pari uutta säädöstä ja lakia, jolla voisi tuoda vähän miljoonia lisää viivan alle omalle porukalle.

      • 20.1.1

        Mika P. sanoo

        Tuosta tulevatkin mieleen Orwellin teoksen ”Vuonna 1984” vihanlietsontasessiot kuvaruudun ääressä.

  20. 21

    Jan Sergejeff sanoo

    Noista työpaikoista on kolmannes vielä jotakin pyramidihuijaus ”tee työtä kotoa käsin” tyyppisiä joissa ei työnantajat ole edes yrityksiä vaan esim. googlettamalla varsin mielenkiintoisia tuloksia tuottavia yksityishenkilöitä.

    Lisäksi nämä minun alan, eli rakennusalan työt mitä rekryfirmat tarjoaa, ei ole rakennusalan TES alaisuudessa vaan jokin muu, esim PAM. Eli alipalkalla tarjottavia töitä ja työhakemuksessa esimerkiksi haetaan raudoittajaa, kun kävin haastattelussa, se olikin virallisesti rakennuksen aputyömies ja PAM siivousalan palkalla. Eli minimi palkkakin huomattavan paljon pienempi mitä kuuluisi olla.

    • 21.1

      Jan Sergejeff sanoo

      Lisäisin tähän vielä että olen kolmessa haastattelussa käynyt ja jokaikinen on ollut alipalkattua eri työtä mitä ilmoituksessa mainittu. Kymmeniin olen hakemuksen laittanut.

      • 21.1.1

        Rintsu sanoo

        Anteeksi jos vedän hieman offtopiciksi mutta tavallaan ihan samasta asiasta puhun.

        Aikanaan mulla soi virkapuhelin. Asiakas tuli lankoja pitkin asiassa josta minä en tiennyt mitään. Mutta olin firman ainoa Rintsu. Ja asiakkaan paperissa luki Rintsu.
        Asia oli rahallisesti huomattavasti suurempi kuin duunarin vuosipalkka ja minä olin edelleen firman ainoa Rintsu. Enkä tiennyt asiasta yhtään mitään. Eikä puhelinvaihde tiennyt ketään muutakaan Rintsua.
        Hallintolain (silloisen hallintomenettelylain) mukaan minun tulee selvittää mistä on kyse ja kenelle asia kuuluu ja toimittaa asia oikeisiin käsiin.

        Meni vaan pari päivää selvittäessä asiaa.
        Yhdessä toimipisteessä oli tosiaankin ollut työharjoittelijana ”Rintsu”- niminen oikeustieteen opiskelija. Eikä siinä mitään vikaa, töiden harjoittelu on töiden tekemistä mutta vaikkapa tuossa tapauksessa kun työ on päätösten tekemistä niin harjoittelija voi päätöksiä kirjoittaa, mutta ne allekirjoittaa joku virkavastuulla.

        Asiakkaan oikeusturva vääristyy pahasti jos päätöksen kirjoittaa ja allekirjoittaa joku joka harjoittelee eikä ole enää ensi viikolla paikalla.
        Harjoittelijaa käytetään pahasti väärin jos häntä käytetään ilmaisena työvoimana ja ruuhkahuippujen tasaajana vailla ohjausta.
        Kokenutta virkamiestä käytetään väärin jos hänellä menee kaksi työpäivää selvittäessä mitä helvettiä on tapahtunut ja kenelle asia kuuluu?
        Toi on niitä harvoja kertoja kun mä olen totisesti suuttunut. Siis ihan oikeesti mä olin vihaisempi kuin pippuri. En itseni vuoksi. Vaan sen asiakkaan puolesta. Hän ansaitsee parempaa. Ja sen harjoittelijan puolesta. Hänen tehtävänsä on harjoitella ja luottaa siihen, että mahdolliset möhläykset korjataan ennen kuin syntyy vahinkoa.

        Noin valtiolla jo parikytä vuotta sitten. Joten älä ihmettele jos joku etsii osaavaa betoniraudoittajaa apumiesharjoittelijan työmarkkinatuella.

  21. 23

    stunned sanoo

    Mikkeli Siivotaan Oy:n video on osoitteessa

    https://youtu.be/Djx38D0Gp_A

    Ylen juttuun on lopultakin korjattu virheellinen tieto ”vihjepalkkiosta”. Yritys tarjoaa lahjakorttia, jolla voi hankkia siivouspalveluita.

    ”Meille hakee ihmisiä, jotka haluu tehdä osa-aikaisesti jotain muuta työtä. Siinä ei ole mitään vikaa, mutta… Eduista voin kertoa, kun hakija tulee käymään meillä.”

  22. 24

    Rintsu sanoo

    Hmmmm…
    Matematiikka on siitä hauskaa, että kun laittaa lukuja yhtälöön niin aina saa jonkun lopputuloksen.
    Lukujen vertailu onkin sitten oma taiteenlajinsa.
    Koska ”avoimet työpaikat” lasketaan yhteenlaskulla niin yhtä hyvin työttömät voitaisiin laskea työhakemusten lukumäärällä, jos sellainen luku olisi jostain saatavilla. Näppärä tehtailee niitä kolmesataa kuussa joten hän on kolmesataakertaisesti työtön.

    Molliin ilmoitettujen oikeiden työpaikkojen määrä on kuukausitasolla tosiaan tuo, no sanotaan ny vaikka 15.000. Ja siinä on perhanasti karsimista. Vaikka kunnanjohtajan paikka olisi kuinka avoimena niin se ei tarkoita sitä, että se olisi jokaisen haettavissa. Vaikka periaatteessa olisikin.
    Virat pääsääntöisesti täytyy julistaa haettavaksi vaikka viralla olisi hoitaja ja nimitys olisi päivänselvä. Aikanaan valtiolla ollessani firman sisäisessä lehdessä oli kaksi osastoa:
    ”Virkoja haettavana” ja
    ”Uusiin tehtäviin”.
    Jälkimmäisessä olivat ne paikat joihin oikeasti kaivattiin hakijoita.

    Kun teoreettiset työpaikat karsii pois niin Molliin ei montaa oikeaa työpaikkaa jää ja niihin jokaiseen on hakijoita satamäärin.
    Mutta kukaan työnantaja ei nykyään ole niin tyhmä, että ilmoittaisi oikeasta työpaikasta te- tstoon. Luvassa on vain läjäpäin karenssiuhalla pakotettuja hakemuksia jotka eivät oikeaa työtä tarjoavaa palvele mitenkään. Vapaaehtoisia hakemuksiahan te- tsto ei laske työnhauksi joten asiasta ei hyödy oikeastaan kukaan.
    Oikeat työpaikat menevät puskaradion kautta. Hieman kuin bändihommissa. Lehti- ilmoituksella löytyy kolmetoista kitaristia tusinaan, puskaradiosta löytyy se vapaana oleva tarpeeksi hyvä tyyppi.

    Ja ai nii… kun tuo siivoajapalkkiouutinen ilmestyi lehteen niin uteliaisuuttani kävin firman kotisivuilla samana päivänä. Siellä ei ollut ensimmäistäkään mainintaa työntekijöiden tarpeesta. Ei sanaakaan moisesta vihjepalkkiosta. Ainoa mitä googlaamalla löysin oli ”EilaKaislan” välitysilmoitus jonka klikkaaminen kertoi, että ilmoitus on vanhentunut.
    Siis Nix, Nada?

    Voin kertoa, että jos minulla olisi firma joka etsii työntekijää niin mä etsisin työntekijää, enkä kehtaisi ruikuttaa työvoiman heikosta saatavuudesta jos ei ole töitä mitä tarjota. Tai palkkaa mitä maksaa.

  23. 25

    Jari Kähkönen sanoo

    Mitään dystopiaa en nyt viitsi kutoa, mutta totean etten ihmettele miksi sellaisia alati näkee, kun esimerkiksi työttömyydestä tai sosiaaliturvasta puhutaan. Näinhän siinä nimittäin tuppaa käymään, kun yleisölle EI ANNETA tosiasioihin perustuvan tasapainoisen maailmankuvan muodostamisen mahdollistavia aineksia. Jos ei olisi työttömiksi haukuttuja ihmisiä vallankäytön kautta kepillä lyömään pyrkiviä vallanpitäviä, ei heidän kääntöpuolenaan olisi niiden seuraamuksia eli sitä lyömistä pelkääviä ihmisiäkään.

    Onko tosiaan olemassa vielä joku ihminen, joka ei käsitä toisen maailmanrähinän jälkeen nousseita pitkälle kehittyneitä oikeus-, sopimus- ja hyvinvointiyhteiskuntia VAIHEEKSI, mikä ei todellakaan ole sama asia kuin kehityksen huippu tai loppu? Raha ja todellinen valta vain sietivät niitä aikansa, mutta ovat jo toistakymmentä vuotta koettaneet tehdä hökötyksistä selvää jälkeä. Kuten sopi odottaakin, mikäli yhteiskunnasta jotain oikeasti tietää eikä ole liian turvallisuushakuinen uskaltaakseen ilmaista itseään julkisesti.

    Mutta hoitakaa te Yle Joensuun(viimeisimmän töräyksen päästänyt) uskolliset, keski-ikäiset, keskimittaiset ja keskinkertaiset hyvin sorvia. Kun kevät edistyy, toistaiseksi voimassaolevalla sopimuksella ahonlaitaa käymään jo laitetut kanssaihmisenne näkevät varmasti taas hiirenkorvia kuten tältäkin osin luonnon kiertokulkuun kuuluu. Kyllä tuli taas yleisölle suut ja silmät täyteen niitä tavallisia ennakkoluuloja, että turvallisuudentunne ja kuvitelma omasta ylemmyydestä ulkopuolisuudessa eläviin(ne ketkä eivät ole missään, kuten on tapana sanoa) nähden.

    • 25.1

      Jarkko sanoo

      Jari Kähkönen katsos kun ihmiset eivät ole käsittäneet nykyisen kaltaista vapaakauppaa oikein he luulivat, että kyse on vapaasta-kaupasta vaikka todellisuudessa kyse oli vapaudesta kaikesta vastuusta varsinkin taloudellisesti vahvoilla olevien piireissä.

      Tämä nykyinen järjestelmä mahdollistaa kaikeinlaisia mielenkiintoisia himmeleitä kuten sen, että suvut joita on pidetty omaisuuden jaossa Suomessa satojen vuosien ajan kuin kukkaa kämmenellä eli on jaettu paljon enemmän kuin muille hyppäävätkin veronmaksajiksi johonkin toiseen maahan ja jakelevat sieltä sitten käskyjä Suomeen mediassa vaikka eivät enää edes maksa edes verojaan Suomeen.

      Edes keskiajan feodaali herrat eivät pystyneet samanlaisiin himmeleihin.

      • 25.1.1

        Jari Kähkönen sanoo

        Juu ei. Keskiajallakin itseään heikompien vaan jotain omistavien ryöstö tapahtui paikallisesti siinä kuin heikompien ja mitään omistamattomien kidutus ja vangitseminenkin mikäli he kerjäsivät elatuksekseen, kirjoitti Marx. Tärkeintä oli silloinkin jonkun halu ottaa heidät palvelukseensa eli nöyryys, taipuisuus ja olemattomat vaatimukset, jatkan minä tästä pääosin omana tulkintanani.

        Näin saa sanoa, kun kerran joutuu yhä toisinaan kestämään jonkin tuottajan tyhmyysluokan sanomalehtitoimihenkilön viisauksia, jolle mainitsemasi ”vapaus” on yhtäkuin passittoman perheautomatkailun mahdollisuus pitkin Eurooppaa. Mutta puuttuu ymmärrys, että poistuneiden rajojen myötä joka vyöhykkeellä ei enää ole pakko olla tuotantoa, varastoa, konttoria ja ties sun mitä jotta siellä voitaisiin varmasti tehdä kauppaa. Ja että tällä on vähä niinku seurauksia siihen miltä maamme näyttää nyt. Maanosat ja mantereet sinänsä yhdentekevät, näin se kuitenkin menee.

        Sehän siinä vain on, että kun rahoituksen loppuessa maasta tulee aivan liian epävakaa ollakseen olemassa ja valtatyhjiöt todellakin täytetään. Että siinä mielessä moinen pääosin medialliseen manipulaatioon perustuva todellisuudenhallinta ei tule olemaan ainakaan lopullista, tuskin on edes hyvinkään pitkäikäistä, sanon minä vaikken olekaan vetoa lyövä tai pörssissä pelaava mies. Siinä määrin tosissaan näet jotkut uskolliset soturit vouhottavat työttömyysetuuden olevan palkka työn hakemisesta/”aktivoinnista”, ja suorastaan suuttuvat kun joku sanoo kiduttavan työtoiminnan tai kuntouttavan työpa–an nimitykset.

        No, ihminen uskoo mitä haluaa, yksi hallitsevansa maata tai toinen olevansa jokasuhteessa turvassa loputtomiin. Silti, hölmöintä kaikesta on täysin ilman omaa inputtia uskoa samaa kuin ”kaikki muut” tai mitä joku toinen haluaa uskottavan. Välillä kun ajattelun määrällistä vähyyttä ja sisällöllistä keveyttä lähimmäisissään tarkastelee, ei voi kuin todeta että sätkynpä se saa tuokin raukka, kun tulee tuskaa paattiin. Ehkäpä jopa ensimmäisen kerran elämässään.

        Mikähän lienee sinun mielestäsi suhdeluku, moniko on turvallista elämää elänyt keskiluokkaisurvelo ja moniko tuore käännynnäinen/uudestisyntynyt työsuhteinen, siis heissä kun Sakarin tämänpäiväisessa blogimerkinnässään highlighttaamien niin sanottujen tietojen nojalla työttömiä rääkkää? Minä en suuremmin ihmisvihasta perusta ja hidas olen väkivaltaakin tekemään(uskoo kuka haluaa), mutta maailmassa kulkiessani olen ollut havaitsevinani, että moni on ihan aidosti työhullu tai palvoo työtä jonain pakanajumalana vrt. vouhotuksen kuumuus. Mitään en silti sanoisi varmasti tietäväni, kun havaintoaineisto on aina korkeintaan pelkkä yksi A 6 musta vahakantinen vihko, vaikka sitten onkin sotilaskaupasta ostettuihin ruotsintuontisiin ärjynvihreisiin taktisiin kansiin pantu ja notiiseja tehdään sekä lyijy- että mustekynällä. Vuorotellen 😀

        • 25.1.1.1

          Rosa Warski sanoo

          Kello, työ ja raha. Siinä nykyajan epäpyhä kolminaisuus.

          Täysin samantekevää on, tuottaako ”työ” mitään tai tekeekö se maailmasta jollain tavalla paremman paikan. Silti työpaikka on oltava, töissä käytävä, jne.

        • 25.1.1.2

          Jarkko sanoo

          Itseäni muuten naurattaa Jari Kähkönen kun tykkään tutkia lukuja se määrä energiaa mitä jotkut ryhmät kuluttavat pienintä sosiaaliturvaa saavien ryhmien leimaamiseen, koska ne ryhmät maksavat veronmaksajille noin 5-6 miljardia euroa vuodessa. Valtion ja kuntien kaikki verotulot ja veroluonteiset maksut ovat noin 120 miljardia euroa vuodessa. Pelkkä kuntien ja valtion hallinnon ylläpitö vie 20 miljardia euroa vuodessa ja vanhuuseläkeläisten palvelut melkein yhtäpaljon.

          Ev. Lut. Kirkon 21 000 työntekijän ylläpitoon on varaa kuluttaa verorahoja noin 2 miljardia euroa joka vuosi. Piispan palkka on Suomessa noin 10 000€ kuussa ja Piispojakin on varaa verorahoilla ylläpitää useampia. Tuolla 2 miljardilla pystyisi myös maksamaan pienimmän sosiaaliturvan ja asumistuen noin 250 000 ihmiselle vuodeksi.

          Oikeasti kun lukuja alkaa vertailemaan niin työttömien leimaaminen ei voi olla mitään muuta kuin silkkaa typeryyttä ja tietämättömyyttä tai silkkaa ilkeyttä, koska jos menot uhkaavat upottaa Suomen niin ei ole mitään järkeä kohkata 95% ajasta jostain marginaalisesta työttömyys menosta.

          Laskeskelin joskus, että jos työttömyysturva, toimeentulotuki ja asumistuet lopetettaisiin kokonaan, sillä pystyisi maksamaan muille Suomalaisille noin 2% korotukset palkkaan tai tukiin jos rahat jaettaisiin tasan eikä joku porvari vedä välistä niitä rahoja itselleen. Kuten kapitalismissa usein käy jos järjestelmään syntyy ilmaa muutama miljardi niin kapitalistit usein vain ilmoittavat, että nämä voitot tulevat meille menköön nälkään kuolemassa olevat köyhien joukot aiheuttamat kulut jonkun muun ongelmaksi mitä olen täällä vain tekemässä rahaa ja moraalini on ylivertaista. Olen jo niin rikas, että voin muutta miljoonieni kanssa vaikka pois suomesta joten ihan sama vaikka suomea ei enää ole parin vuoden päästä. Samalla kun Persut nuoleskelevat taustalla toimintaa ja ylistävät sitä ja toivovat, että ei vaan kukaan työtön satu pilaamaan juhlia.

  24. 26

    Jussi Parviainen sanoo

    Mieleen vaan tulee, liittyykö tuo työttömien hakkaaminen laajempaan pakettiin, eli kun työssä olevien etuja ajetaan alas, niin systeemi vaatii ikäänkuin pelokkeeksi pahat ja laiskat työttömät jotka ihan omasta syystään ovat köyhiä ja osattomia!

  25. 27

    Heikki H sanoo

    Jep. Pelkästään tämän vuoden puolella olen laittanut seitsemään eri paikkaan työhakemuksia eikä edes haastattelukutsua ole tullut vaikka ilmoitusten mukaan kiireellisesti haetaan työntekijöitä. Vaikuttaakohan se että palkkatoiveeseen kirjoitin vaan että Tes:in mukainen palkka. Hieman banaalia kieltä käytän mutta tämä työttömien ja kaikkien muiden heikommassa asemassa olevien alasajaminen nykyisessä liskonaivo-tikapuu-mentaliteetti-hegenomiassa on ihan täysin rahamiesten vehtailua. Tämä on sitä samaa p*skaa jota on kautta aikojen ollut. Modernit ajat tuovat vain siihen samaan kökkäreeseen uusia nyansseja jotka hämäävät ihmiset uskomaan että kyseessä on vain tässä hetkessä elävä ilmiö. Ei, ei tämä ole uutta. Tämä hetki on sitä kun ahneuden moottori on saavuttanut sellaiset kierroslukemat jolloin se on helpompi käynnissä ja entistä vaikeampi sammuttaa. Toivonsa menettäville kerron vain sen lohdutuksen sanan että: Se mikä tulee väkipakolla, lähtee samalla tavalla.

    • 27.1

      Jarkko sanoo

      ”Toivonsa menettäville kerron vain sen lohdutuksen sanan että: Se mikä tulee väkipakolla, lähtee samalla tavalla.”

      Joku talouden asiantuntija epäili että nykyinen automaatiosta johtuva laskusuhdanne saattaa kestää Länsimaissa jopa 50 vuotta. Perusteli sitä sillä kuinka kauan taloudella kesti sopeutua teollistumiseen kun kehryy jennyt tulivat 1800-luvulla ja käsityöläiset eli artesaanit joutuivat ongelmiin sen takia.

      Ikävää vain on, että kokonaisella sukupolvella tai kahdella ei ole aikaa odottaa mahdollisuuttaan noin kauaa. Jos haluaa edes alitasoisen länsimaalaisen elämän.

      Itse ihmettelen muutenkin tuota median toitotusta ennen vaaleja, että nousu suhdanne nyt on töitä, koska seuraan talouden eri tilastoja säännöllisesti eikä talous ole lähellekään palannut edes 2008 romahduksen takia hukatulle kasvu uralle tai edes lähellekään sitä. Inflaation takia talous oikestaan supistuu jos se ei kasva. Muutenkin talouskasvun tuotoista nykypolitiikalla suurin osa valuu rikkaimmille ei niille kenen elämä on mennyt päin pyllyä pääse koskaan takaisin siihen mitä he ovat jo taloudellisesti menettäneet.

      Jotenkin koko hommasta tulee maku, että pitää huutaa kovempaa, jotta faktoja ei tarvitse edes huomioida.

  26. 28

    elm sanoo

    Ilmeisesti kommentoinnilla on ollut vaikutusta!

    Yle uutisoi nyt näin: ”Kuinka paljon Suomessa on avoimia työpaikkoja? Laskentatapa hämmentää”, juttu täällä: http://yle.fi/uutiset/3-9543870

    ja:

    ”Julkisten työ- ja elinkeinopalvelujen verkkosivujen työpaikkamäärä poikkeaa huomattavasti elinkeinoministeri Mika Lintilän esittämästä luvusta.”

    (mutta minusta jutussa ei edelleenkään avata mikä luvuissa oikeasti mättää).

    Odottakaamme, että toimittajat ottaisivat selvää ja kertoisivat meillekin. Mutta toivotaan, että palaute YLElle sai tämän aikaan. Hyvä, te, jotka Ylelle lähetitte palautetta.

    • 28.1

      Saku Timonen sanoo

      Ainakin myöntävät nyt, että luku 100 000 tarkoitti koko kuukaúden aikana avoinna olleita työpaikkoja eli yhteenlaskettua määrää. Tuon olisivat voineet selvittää heti, mutta parempi myöhään.

      • 28.1.1

        elm sanoo

        Lienenkö jo väsynyt, mutta tuli vaan mieleen, että jos kerran koko kuukauden aikana on ollut yhteensä tuo noin satatuhatta auki olevaa paikkaa ja nyt kuun lopussa ainoastaan noin 16 000, niin eikö elinkeinoministerin pitäisi silloin oikein riemuita, että kaikkiaan tuo noin 84 000 työpaikkaa on saatu täytettyä kuun loppuun mennessä 😉

        Jos nyt sitten oikein kaikkien matikkapäät yritetään sekoittaa.. Minua tosiaan jaksaa myös hämmästyttää tuo uutisoinnin kritiikittömyys (ja siis se, ettei lukuja tarkisteta ja saati varmenneta ja pureta auki mitä ne tarkoittavat).
        Ja kuinka paljon hallaa tuli tehtyä tuolla aluksi ulospäästetyllä uutisella – taas kerran.. Voi voi, tätä löyhää uutisointia.

        • 28.1.1.1

          elm sanoo

          Tosiaankin: jos kuukauden aikana on ollut satatuhatta työpaikkaa avoinna ja kuun lopussa enää kuusitoistatuhatta, voisimmeko myös tiedotusvälineiden toimesta saada tietoomme kuinka nuo noin 84 000 työpaikkaa täyttyivät, vai täyttyivätkö ne? Vähenikö työttömien määrä tuolla 84000:nnella? Tuskinpa vain.

          Eli osa ”auki olevista työpaikoista” jonnekin katoaa, ilman, että työttömyys on vähentynyt.

          Olisi hyvä saada tällaista analyysiä, eli että kuinka monta prosenttia tuosta noin 84 000 työpaikasta saatiin täytettyä TE-toimistojen työn kautta ja kuinka monta prosenttia TE-toimistojen ulkopuolelta. Eikö tällainenkin olisi yksi hyvä mittari mittaamaan kuinka Suomen työnvälitys toimii. Ja myös siihen, kannattaako näihin TE-toimistojen ”toimenpiteisiin” syytää näin paljon rahaa.

          Joskus sanotaan, että työttömyyden hoito maksaa niin ja niin paljon (ja sitä yhdessä päivitellään, no, poliitikkojen toimesta myös) mutta meneekö kuinka suuri osa tuosta ”työttömyyden hoitamisesta” TE-toimistojen toimintaan? Verrattuna siihen kuinka paljon maksetaan itse työttömyyskorvauksia, siis Kelan työmarkkinatukea?

          Lisää analyysejä, rakkaat Ylen toimittajat, lisää purtavaa juttuihinne. Vain niin tämä yhteiskunta voi mennä eteenpäin, että tiedämme asioista hieman syvällisemmin. Kiitos.

  27. 29

    töytön sanoo

    Juuh nämä uutisoinnit oli niin arvattavissa. Tullee lisää keppiä työttömille ja reilusti vaalien jälkeen. Saa nähdä mitä kaikkee ovat. EK ja hallitus puuhastelleet tällä kertaa.

  28. 30

    heli ahokas sanoo

    Mol.fi sivulla 16997 avointa työpaikkaa. Kokoaikaisi, muita kuin määrä-aikaisia (yli12kk) työsuhteessa tehtäviä töitä n.6300 (ja niistäkin moni johtaja- tai päällikkötason tehtäviä)

  29. 31

    Laura sanoo

    Mollin kautta en ole saanut elämässäni yhtään ainutta työpaikkaa. Suosittelen etsimään ns. piilotyöpaikkoja, niin saattaa vaikka onnistaakin. Eli työpaikkoja on enemmän auki kuin ilmoituksia Mollissa. Nimimerkillä monta kertaa tärpännyt.

  30. 33

    Jyrki sanoo

    Välillä pyritään löytämään vähän totuuttakin:

    https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/217828-100-000-vapaata-tyopaikkaa-ministerin-ja-kansanedustajan-luku-johtaa-harhaan

    Ei toki politikkojen toimesta. Heidän mielestään työttömät on varmasti se suurin ongelma edelleen, joita pitää kepittää entistä innokkaammin ja niistäkin valitaan mielellään se heikoin osa joka ei edes puolustaudu. Se ei taas ongelma, että PALKKA työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole jokaiselle. Onhan meillä 9e/pvä orjatyöt keksitty ja jossain vaiheessa nekin on 0e/pvä orjatyötä.

  31. 34

    Markku sanoo

    Kuka edes enää julkaisee / hakee työpaikkoja mol.fi / TE-palveluitten kautta? Valtaosa työpaikoista on piilossa muualla, eikä niitä edes julkaista missään. Näin ollen työpaikkojen määrästä viisastelu on turhaa.

  32. 35

    coding_my_options sanoo

    Kerron oman tarinani, joka kuvaa aktiivisen mutta ikääntyneen henkilön vaikeuksia saada koulutuksensa mukaista työtä. Siis taas yksi niistä laiskoista 300 000 työnhakijoista. Kirjoitan anonyymisti, joten Saku päättää julkaisusta.

    Olen yli 55 v. tietotekniikan ammattilainen, työttömänä jo muutaman vuoden ajan. Jostain syystä en ole vielä joutunut pakkotyöllistettyjen joukkoon, vaan päivärytmini olen saanut määrätä itse. Se koostuu omien sovellusten kehittelemisestä, uusien sovelluskehitykseen liittyvien tekniikoiden opettelusta sekä runsaan istumisen vastapainoksi liikunnasta. Olen lähettänyt lukuisia hakemuksia sopiviin avoimiin paikkoihin, mutta kutsu haastatteluun on tullut vain kerran. Tämä olikin merkittävä tapaaminen, sillä sen jälkeen ymmärsin paljon paremmin niitä työnantajien ajatuskulkuja, joiden takia työllistymiseni juuri ikäni takia tulee olemaan koko ajan haastavampaa.

    Haastattelukutsun saatuani olin hyvin hämmästynyt, sillä hakemani työ ei mitenkään poikennut aiemmista paikoista ja ilmoitettu työnkuvakin oli varsin perinteinen. Myöskään hakemukseeni en ollut tehnyt merkittäviä muutoksia, joten yrityksen rekrytoinnista vastaavan henkilön täytyi olla siis poikkeuksellisen avarakatseinen. Lähdin kiinnostuneena haastatteluun.

    Haastattelutilanne oli rento ja yrityksen edustajat kyselivät kaikenlaista koulutuksestani ja entisistä työpaikoista, myös pitkä työttömyysjaksoni herätti kysymyksiä. Lopuksi järjestettiin pienimuotoinen ohjelmointiin liittyvä testi, jossa kartoitettiin suhteellisen yksinkertaisten tehtävien avulla osaamistani. Testin lopussa sain kuulla, että olin tähän mennessä haastatelluista ainoa, joka oli selvittänyt testin virheittä. Hauska kuulla, nyt siis kotiin odottelemaan päätöstä.

    Olimme jo pitkään suunnitelleet vaimoni kanssa muuttoa kauas toiselle paikkakunnalle, ja päätös oli enää kiinni vaimoni työpaikan varmistumisesta. En kuitenkaan kertonut tätä haastattelussa, koska halusin nähdä kuinka pitkälle pääsisin rekryprosessissa aivan omilla avuillani. No, päivät kuluivat, vaimoni paikka varmistui ja olin jo varma ettei omasta firmastani enää kuuluisi mitään.

    Toimitusjohtaja soitti kuitenkin seuraavalla viikolla ja ilmoitti että olin tullut valituksi. Tiesin, että firma hakee pysyvää työntekijää, eikä hyväksyisi muutaman kuukauden tilapäispestiä, mutta kuultuaan muuttoaikeista toimari lupasi kuitenkin selvittää asiaa. Kuten olin arvannut, rekrytointi ei edennyt, joten työpaikka raukesi näinollen.

    Pitkään työttömänä olleena oli tietenkin kurjaa todeta varman työpaikan menneen sivu suun, mutta mielestäni tärkein tästä prosessista oppimani seikka oli kaikkein lohduttomin: ymmärsin nimittäin, että entisellä priimus-opiskelijalla ei ollut mitään vaikeuksia selvittää taitoihin liittyviä testejä, mutta ikäni takia useimmat työnantajat tiputtavat minut pois jo ennen haastattelukierrosta. Itse on voi epäkohdalle tehdä sen enempää, ja ikävä kyllä asiaintila pahenee päivä päivältä. Jatkan kuitenkin hakemusten lähettelyä, ja ehkä jonain päivänä saan uuden mahdollisuuden. Kumpi koittaa aiemmin, eläkepäivät vai uusi työ, sitä on hauska arvuutella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *