Välimallin hallitus

Kuten tiedetään, niin hallitus siirsi puoliväliriihen pidettäväksi vasta kuntavaalien jälkeen. Viralliseksi syyksi kerrottiin, että kaikkea tarvittavaa tietoa talouden tilasta ei saada ennen vaaleja. Tosiasiassa ainoa puuttuva tieto oli vaalien tulos. Nyt kun se on selvinnyt, niin hallitus päätti vakaasti olla piittaamatta siitä.

Jo ensimmäisenä päivänä tehtiin suuria päätöksiä. Suurin oli tietysti lopettaa velaksi eläminen vuoteen 2021 mennessä kokonaan. Velaksi ostetaan vain uudet hävittäjät ja taistelulaivat, mutta se on ihan eri asia eikä kuulu tähän. On helpompi sanoa elävänsä ilman velkaa, kun jättää laskelmista pois isoimmat velat.

Työllisyyskysymyksiä ei vielä eilen ratkaistu, mutta viitteitä tulevasta saatiin. Ongelmana tuntuu olevan, että työpaikat ja työttömät ovat eri paikoissa ja että esimerkiksi yksihuoltajien ei kannata tuloloukun laukeamisen takia ottaa työtä vastaan. Nämä ongelmat ratkaistaan varmasti tuttuun tapaan kepillä. Etuuksia leikkaamalla pakotetaan ihmiset muuttamaan toiselle puolelle maata ja yksinhuoltajat töihin. Niitä työpaikkoja ei edelleenkään löydy, mutta se on laiskojen työttömien syy.

Todella tärkeä päätös oli muutos apteekkien sääntelyyn. Tulevaisuudessa maitokaupasta saa lääkerasvaa, mutta ei sentään särkylääkkeitä. Pitäähän jokin roti olla, mutta muistetaan nyt kehua tätä lääkerasvan vapauttamista sääntelyn ikeestä selkävoittona byrokratiasta.

Myös ammatillisen koulutuksen uudistaminen saatiin etenemään kunnon lehmänkaupan avulla. Esitys on ollut valmiina jo kauan, mutta perussuomalaiset ovat jarruttaneet sen etenemistä.

Yksikään hallituspuolue ei nähnyt ongelmia viime vuonna päätetyissä ammatillisen koulutuksen jättileikkauksissa. Niiden seurauksena lähiopetustunteja leikataan jo valmiiksi liian matalasta tasosta, yt-neuvotteluja käydään monessa oppilaitoksessa ja tuhansia työpaikkoja tullaan vähentämään. Leikkaukset vaarantavat myös ammatillisen koulutuksen sisällöllisen uudistamisen, koska ilman resursseja ei voi parantaa opetuksen laatua.

Perussuomalaiset päättivät jarruttaa tätä sisällöllistä reformia, koska haluavat heikentää ruotsin kielen asemaa. Kaupat tehtiin, ja jatkossa enintään 2 200 oppilaalle annetaan mahdollisuus osallistua kokeiluun, jossa ruotsin tai suomen sijasta voi valita jonkin muun vieraan kielen opiskeltavaksi. Valinnanvapautta siis pukkaa tälläkin sektorilla, ja se tietää lisäkustannuksia niille kunnille, jotka kokeiluun osallistuvat. Kieliä ei voi opiskella ilman opettajia.

Koska lakia virkamiesvaatimusten suhteen ei olla muuttamassa, niin ne oppilaat, jotka eivät valitse toista kotimaista kieltä, ovat tehneet osittaisen uravalinnan sulkemalla pois virkamiesuran. Tai ainakin he ovat järjestäneet itselleen melkoisen lisätyön, jos aikovat valtion tai kaksikielisten kuntien palvelukseen hakeutua. Heidän on opeteltava toinen kotimainen jälkikäteen.

Hallitus myöntää tämän itsekin. Esityksen mukaan ”myöhemmin toisen asteen tai korkea-asteen opinnoissa ruotsinkielen osaamisen hankkiminen saattaisi jäädä oppilaan vastuulle ja mahdollisesti hänen itsensä kustannettavaksi. Toisen kotimaisen kielen taidon puuttuminen saattaa tulevaisuudessa haitata viransaantia tai muutoin aiheuttaa tilanteita, joissa ruotsia osaamattomat joutuvat muita huonompaan asemaan”.

Sillä tavalla. Siinäpä vaihdettiin raamatullisesti sanoen esikoisoikeus hernekeittoon. Tässä tapauksessa vaihdettiin 2 200 koululaisen toisen kotimaisen kielen taito hernekeittoon, jonka söi puolue. Nyt puolue röyhtäilee niin tyytyväisenä, että ensimmäiset ryökäykset pääsivät ilmoille jo ennen virallista tiedotustilaisuutta.

Jotain syystä sanan puoliväliriihi kuuleminen on jo muutaman päivän ajan saanut mielessäni soimaan tämän:

 

 

 

Kommentit
  1. 1

    KatjaHoo sanoo

    Olen aina ihmetellyt sitä miksi ruotsin opiskelu herättää niin hirveesti tunteita. Minulle se on ollut yksi opiskeltava kieli muiden mukana. Ruotsin lisäksi olen opiskellut englantia, saksaa, espanjaa ja kiinaa. En koe ruotsin opintojen olleen minulta mitenkään pois. Kielten opiskelu oli minusta koulussa kivaa, nyt keski-ikäisenä haaveilen mm. saamen, venäjän, italian, japanin, eestin ja ranskan opinnoista. Koska kielitaito on aina rikkaus.

    Toivon että mahdollisimman harva kunta ja koulu lähtee tähän pelleilyyn mukaan. Toisaalta, tämähän on kokeilu, joka voidaan lakaista maton alle vuoden päästä, koska esim. pienillä paikkakunnilla valinnaisuutta on vaikea toteuttaa. Isommillakin paikkakunnilla on kovin haastavaa saada muita kuin englanninkielien kieliryhmiä kasaan, kun oppilaita ei vaan ole riittävästi tai valinnanvaraa on liikaa, jolloin ryhmäkoot jäävät yksittäisten kielten osalta liian pieniksi, jolloin kaikki lukevat edelleen ensimmäisenä kielenä englantia ja toisena ruotsia.

  2. 2

    Hanna Sipponen sanoo

    Pelkäsivät vaan edustamiensa puolueiden kannatuksen laskevan entisestään, jos puoliväliriihen jupinat olisi uutisoitu ennen vaaleja.
    Huolestuttavia nuo säästöt koulutuksessa. Nyt saapuu työssäoppimisjaksoille entistä tietämättömämpiä oppilaita, joita sitten työntekijät opettavat. Erittäin epätasa-arvoista ja jopa väärää tietoa saattavat saada kun työntekijät opastavat vanhentuneilla tiedoillaan. –niin, siis jos edes ehtivät opastamaan kaiken oman työpaineensa alla. (viittaan hoitoalaan)

    • 2.1

      Jyrki sanoo

      Niin, itsekin pohtinut, että koulut on niitä tahoja. Jotka antaa uusimmat tiedot oppilaille ja jotka taas tuo ne mukanansa työpaikoille. Se on sitten työpaikkojen asia haluaako ne tätä uutta tietoa hyödyntää. Aika monet varmasti hyödyntääkin ehkä ymmärtämättä edes sitä, että he hyötyvät tästä uudesta tiedosta ja osaamisesta. Vaikka välillä varmaan tuntuukin firmoissa, että kaiken joutuu opettaan kädestä pitäen. Mutta aina lopulta joku juuri koulusta päässyt lopulta tekee jonkun asian aina fiksummin ja paremmin. Ja tapa leviää kaikkien käyttöön lopulta.

      Mutta nyt tässä touhussa käy pian niin tosiaan, että sekin loppuu tai vähenee rajusti. Ja uuden tiedon ja osaamisen alkeiden virtaaminen kouluista työpaikoille lakkaa hiljalleen ja on lopulta täysin merkitsemätöntä. Ja työpaikoilta alkaakin virtaamaan vanhat opit oppilaille periaatteella nyt tehdään näin, koska aina ennenkin on näin tehty, mutta nyt se on pakko. Ja uusien ideoiden käyttöön ottaminen/kokeilu hidastuu ja loppuu lopulta ehkä kokonaan.

      Pidemmällä aika välillä tämä näkyy jo varmasti sitten tuotekehityksen, tuotannon, jatko-opintojen ja kaiken muunkin koulutuksen rapautumisena ja lopulta myös työhyvinvoinnin merkittävänä heikentymisenä. Puhumattakaan, että suomi menettää asemiaan uuden osaamisen ja tiedon tuottajana. Mutta niin kai se on tarkoituskin sitten. Kovimman hinnan kaikesta maksaa jälleen heikommat. Sehän toki heidän vika yksistään…

      • 2.1.1

        "Aina Marina" sanoo

        Hannan ja Jyrkin hyvien huomioiden lisäksi pitää muistaa, etteivät varsinkaan suoraan peruskoulun penkiltä ammattikouluun menevät nuoret ihan hirveästi tunne alaa ja osa heistä ei linjaa valitessaan mieti juurikaan muuta kuin mihin paras kaverikin menee. Kaikki alalle koulutetut eivät nyt vaan koskaan tee päivääkään kyseisen alan hommia. Jos kuvitellaan että voidaan kouluttaa tasan tarvittavien ammattilaisten määrä ja työttömyys ynnä muut duunareiden ongelmat on ratkaistu, niin juupajoo. Tosiasiassahan nämä neropatit kaiketi uskovat voivansa tällä systeemillä tuoda koko tyäväenluokan tilalle iloisia ja motivoituneita ammattilaisia halpatyömaista. Mutta kas, kyllä hekin ajan kanssa huomaavat tarpeellisuutensa ja järjestäytyvät, koska tarvitsevat rahaa täällä elämiseen – haluavat mm. pois kimppamajoituksista.

  3. 3

    Markku Perttula sanoo

    Osa Kokkolan ammattikoulun oppilaista on jäänyt jo nyt heitteille. Heille ei pystytä järjestämään järkevää tekemistä, kun on vähennetty opettajia.
    On hyppytunteja ja osalle viikonpäivistä ei ole mitään opetusta, eli oppilaat joutuvat jäämään kotiin.
    Viheliäistä romuttaa oppilaiden tulevaisuudenusko ja koulutuksen taso. 🙁 🙁 :/

  4. 4

    Matti Haavikko sanoo

    Ei vieraiden kielten opettajista tule pulaa! Onhan meille kerrottu, että kun on ensin opiskellut ruotsin, niin muiden kielien opiskelu on valtavasti helpompaa. Ruotsinopettajat, kielellisesti lahjakkaita kun ovat, tarvinnevat vain parin viikon pikakurssin niin kiina, portugali ja arabia sujuvat kuin vettä vaan. Sarkasmi loppu.

    Vakavasti puhuen – älkää hyvät ihmiset leimatko tätä ”pakko”ruotsin poistokokeilua persujen projektiksi, se sataa vain persujen laariin.
    Esim. vihreiden kielipoliittinen linjaus 2010: ”Perustelluista syistä esimerkiksi itärajan tuntumassa voisi toisen kotimaisen pakollisuudesta joustaa […] Korkeakoulututkinnossa ei siis enää vaadittaisi toisen kotimaisen kielen todistusta.”. Myös kokoomuksen puoluekokouksessa aikoinaan meni läpi aloite, jonka mukaan pakkoruotsin tilalle tulisi vapaasti valittava toinen kieli.

    Brexitin toteutuessa on selvää että EU:ssa monipuolisen kielitaidon merkitys kasvaa.

    • 4.1

      stunned sanoo

      Ruotsin opettamista hyödyttömämpää on kenties vain sen opettamisen vastustaminen. Edellisestä ei ole haittaa (voi olla jopa hyötyä), mutta jälkimmäisestä on vain haittaa, niin kuin nytkin nähtiin uravaihtoehtojen kaventumisena.

      Ruotsin säilyttäminen on tietenkin vain symbolista Suomessa. Joko haluamme tunnustaa historiaamme tai sitten teeskentelemme, että Suomi syntyi eilen. Joko takaamme kielilaissa mainitun yhdenvertaisuuden tai kiellämme vähemmistön oikeudet. Perustuslaissa turvatun kaksikielisyyden muuttaminen on vaikeaa, joten persut käyvät sisään kyökin puolelta tekemällä ruotsittamisella kansalliskiihkoista politiikkaa.

      Persut ajavat ruotsia ahtaalle vain helppojen äänten toivossa. Kannatusta on helpompi tavoitella askartelemalla toissijaisten tehtävien kanssa kuin käymällä rohkeasti työn tukkaan kiinni niissä kysymyksissä, jotka ovat oikeasti merkittäviä.

      • 4.1.1

        Mauri Pulkkinen sanoo

        Persut ajavat ahtaalle kaikkia vähemmistöjä ja heikommassa asemassa olevia. Jokin trauma täytyy olla, kun vähintään kadehditaan, jollei päästä kyykyttämään suomenruotsalaisia, turvapaikanhakijoita, romaneja, työttömiä, homoja, lesboja jne. loputtomiin.

        P.S. Olen vanha reliikki, joka lukiossa luki latinaa kovalla vaivalla kieliopin poikkeussääntöjä tankaten. Silloin alkoi kirkastua ja myöhemmin syntyi täysi valaistuminen, että suomenkieli ja sen rakenne avautui aivan uudella tavalla ja ymmärryksellä. Sama päti myös ruotsiin, saksaan ja englantiin.

    • 4.2

      Matti Meikäläinen sanoo

      ”Tänä päivänä Suomessa ei enää osata saksaa eikä Saksaa. Tämä on lyhytnäköistä ja typerää. Johtavista poliitikoistamme ei juuri kukaan puhu saksaa kunnolla. Englanninkieli ei riitä.”

      Jörn Donner

      Mutta niin kauan kuin persut ovat hallituksessa se todellinen este (l. pakkoenglanti) kaikkien muiden kielten opiskelulle on, pysyy ja pahenee.

  5. 5

    Pohjola sanoo

    Tämä päivä ratkaisee mitkä on valtion seuraavat leikkauskohteet. Alkaa kyllä sos-koalitio olla tiensä päässä jos ei muulla kuin leikkauksilla olla nostamassa suomea siitä suosta mihin tätä maata on ajettu.

  6. 6

    juha louhelainen sanoo

    Jännä kun ydinase valtiota vastaan täytyy köyhänmaan varustautua kalliilla tavanomaisilla aseilla. Ja en nyt tarkoita sitä että Suomen pitäisi hankkia ydinaseita. Sotahullu puolustusministeri on rillejänsä myöten jämähtänyt 30 luvulle.

    • 6.1

      HTK sanoo

      Toisin kuin naapurimaa Ruotsi, Suomi ei vaatinut YK:ssa ydinaseriisuntaa koskevien neuvottelujen aloittamista. Urho Kekkonen puhui aikoinaan ydinaseettoman Pohjolan puolesta, mutta nyt Suomi näyttää luopuneen siitä Onko tavoitteena USA:n kanssa solmitun ns. isäntämaasopimuksen perusteella, että ydinaseilla varustauteet Yhdysvaltain lentokoneet tulla käyttämään hyväkseen Suomen ilmatilaa ja lentokenttiä. Siinä tapauksessa Suomesta voisi tulla myös ydinasehyökkäyksen kohdemaa.

      Kylmän sodan aikana Suomeen oli, saatujen tietojen mukaan, Yhdysvallat oli maalittanut yli 20 ydinaseiskukohdetta, koska Suomella oli YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa. Sopimus Yhdysvaltain kanssa voisi johtaa siihen, että Suomi voisi vakavassa kriisissä joutua Venäjän ydinhyökkäyksen kohteeksi. Alistuminen suurvallan puskurivaltioksi johtaa synkkiin menetyksiin.

      Asevaraan nojaava ulkopolitiikkaa ei kestävää eikä asevarustelu lisää luottamusta, päinvastoin se kärjistää ristiriitoja.

    • 6.2

      Jan sanoo

      Voin kertoa sinulle, että ydinaseiden käyttö ja varsinkin päätös niiden käyttämisestä ei ole niin yksinkertaista kuin sen kuuluisan punaisen napin painaminen.

      • 6.2.1

        juha louhelainen sanoo

        Eihän niitä tarvitsekaan käyttää kun ilmoittaa vaan että seuraavaksi niitä käytetään jos ei muuten taivuta hyökkääjän tahtoon. Näin se vaan menee.

  7. 7

    HTK sanoo

    Kuntavaalit olivat hallitukselle pelkästään puolivälin kannatusmittaus. Tappiot kuntavaaleissa olivat hallituspuolueille aivan liian vähäiset, jotta ne ymmärtäisivät pehmentää kovaa sosiaali- ja talouspolitiikkaansa. Päinvastoin Sipilän hallitus suorastaan kiirehtii tekemään leikkauksiaan, koska tulevan ja todennäköinen tappio seuraavissa eduskuntavaaleissa tulisi rajoittamaan sen tavoitteita yhtiöittää ja yksityistää Suomea.

    Toiveistamme huolimatta tämä Juha Sipilän hallitus tulee istumaan ainakin vuoden 2018 lopulle saakka, jolloin järjestetään ennenaikaiset eduskuntavaalit, jottei vuoden 2019 alussa todennäköinen sote-ratkaisun tuottama sekasotku vaikuttaisi alentavasti kepun ja kokoomuksen kannatukseen. Uusia eduskuntavaaleja pelkäävät kepun ja persujen nykyiset kansanedustajat tottelevat kiltisti Juha Sipilän ja kokoomuksen käskytystä. He eivät halua menettää paikkaansa ennenaikaisissa eduskuntavaaleissa, vaan siksi he alistuvat nöyrästi siihen mitä itsevaltainen johtaja on päättää. Kepun eduskuntaryhmällä on tuskin enää mitään vaikutusvaltaa hallituksen politiikkaan, jossa sitä kepun puolesta määräävät kepun piilokokoomuslaiset Juha Sipilä, Anne Berner, Mika Lintilä ja hevosmies Juha Rehula.

  8. 8

    Eetu S. sanoo

    Nyt on kyl pakko sanoa: Suomessa ei virkailijoilta edellytetä ruotsin osaamista, ainakaan hirveän tarkasti. Siskon sen aikainen mies muutti Ruotsista Suomeen 2-3 vuotta sitten, meni työkkäriin hakemaan töitä eikä kirjaimellisesti saanut palvelua ruotsiksi. Ei löytynyt talosta sillä hetkellä ruotsintaitoista virkailijaa. Sisko joutui sitten kääntämään.

    • 8.1

      Rintsu sanoo

      Kyseinen kielitaitovaatimus on suurelta osin muodollisuus. Toisekseen, kielitaito kuihtuu äkkiä jos sitä ei joudu käyttämään. Eli kun tulee se vuoden ainoa tilanne jossa pitäisi osata ruotsia ja vielä ammattikieltä niin se ei ihan heti taivu. Mutta palautuu äkkiä mieleen jos sitä joutuu käyttämään. Ikäänkuin valmiustilassa. Lomakkeet ja ohjeet kumminkin ovat saatavilla ruotsiksi ja päätöksen saa aina halutessaan ruotsiksi niin asiakaspalvelijan goddag- ruotsi hidastaa asian etenemistä mutta ei estä sitä.

      Tuomariruotsi on sit toinen juttu. Oikeusasiat pitää voida käydä omalla äidinkielellään.

  9. 9

    Lind sanoo

    Luinkohan lehteni tänä aamuna oikein?”Kokeilun tarkoituksena on lisätä mahdollisuuksia kielivalikoiman laajentamiseen ilman oppilaita velvoittavaa SUOMEN tai RUOTSIN kielen opiskelua.”ILMAN SUOMEN ja RUOTSIN kielen oppiskelua.Jos ei muutenkaan osata suomea,ei lukea ei kirjoittaa,ei tiedetä kieliopista mitään,niin mitenkähän tuo uuden kielen opiskelu mahtaa onnistua.Ja sitten nuo Ammattikouluille tulevat muutokset?Apua!Kerro sinä viisaampana ja tietävämpänä mitä tällaisella touhulla halutaan tavoittaa!Tehdä meistä kaikista vain tyhmää äänikarjaa ,joka ei ajattele omilla aivoilla mutta ÄÄNESTÄÄ!Ketä?

    • 9.1

      Saku Timonen sanoo

      Valintaoikeus tarkoittaa sitä, että suomenkielisten ei tarvitse opiskella ruotsia eikä ruotsinkielisten suomea, vaan he saavat valita toisen kotimaisen tilalle viearaan kielen.

    • 9.2

      liisa hirvonen sanoo

      Ruotsinkielisille tämä älytön kokeilu on itseasiassa ehkä vähän hyödyllisempi kuin suomenkielisille. Alf Rehn totesi sarkastisesti viime vuonna, että ”kaikkein hyödyttömin kieli on suomen kieli”. Sillähän ei tee yhtään mitään Suomen rajojen ulkopuolella. Ruotsin kielellä sen sijaan tekee. Siispä perussuomalaiset tekivät ehdotuksen, josta hyötyvät eniten muut kuin suomenkieliset oppilaat.

      • 9.2.1

        töytön sanoo

        Jotain joutavanki keksittävä huomiota saadakseen. Innokkaasti toki kepittämässä ja leikkaamassa ovat aiemmin puolustamaltaan rupusakilta. Veroparatiisitkaan ei paljoo kiinnosta. Voi melkeen nähdä mite puolustusministeriki leikkii pöydällään sotaleluilla Sipilän ja Orpopojan kanssa pam pam.

  10. 10

    Rintsu sanoo

    Ylen uutisen mukaan hallitus aikoo motivoida työttömiä mm. kiristämällä asumis- ja toimeentulotukea.
    Ehdottaisin, että tuo jono siirretään alkavaksi lasipalatsilta.
    https://www.kirkkojakaupunki.fi/documents/20147/483625/75ef123359d94789b4e06c221652935d/22fb37db-5cb7-b6cd-62ad-62cc776d517d?imageThumbnail=3
    Kun se alkaa lasipalatsilta ja loppupää on töölöntullin kohdalla niin kansanedustajat sitä eivät voi olla huomaamatta. Ministerit voivat, koska ministeriauton ikkunoista ei välttämättä näe ulos, mutta kansanedustajat kulkevat taksilla ja niiden ikkunoista näkee.

  11. 11

    Jan sanoo

    Näin Suomenruotsalaisena minua ei harmita kielikokeilu tai pakkoruotsin poistaminen ollenkaan. Minulle oli täysin selvää, että meidän tulee opiskella suomea, mutta samaa mieltä en ole ruotsin opiskelusta Suomenkielisille. Suurin osa meistä oppii Suomen nuoruuden aikana. Se, että voimme vapaasti valita muita vieraita kieliä lingua francan lisäksi on mielestäni erittäin hyvä asia ja nykypäivinä se onnistuu helposti kiitos internetin ja digitalisaation. Luokkahuone ei ole millään tavalla paras paikka opiskella kieliä, vaikka sillä toki on paikkansa. Kielten opiskelu lähtee motivaatiosta.

    Virkamiehiksi pyrkivät voivat itse opiskella sen mitä tarvitaan.

    Pitäkää minua outona tai mustana lampaana, mutta näin ajattelen.

  12. 12

    AikaMies sanoo

    Hieman off topic, mutta asiaa sivuten:
    Persujen vaihtokaupassa niin moni häviää. ”Pakkoruotsin” tilalle saadaan ”pakkojotakin” ja vastapainoksi ehkä (tai kaiketi) ammatillinen koulutus saa, jollei muuta, niin lupauksia. Vain yksinkertainen kapitalisti nykyaikana luulee luku- ja kirjoitus- ja kädentaidottoman työvoiman olevan ”kansakunnan pelastus”. Heitäkin taita olla? Pieleen menee. Meni muuten jo vuosisatoja sitten.
    Totesin taannoin Sipilän DI- koulutuksenkin menneen hukkaan. Säätötekniikan kurssi jäi lukematta. Nopeat (yhteiskunnan) säätöarvojen muutokset ilman oikeaa säätöfunktiota aiheuttavat yleensä helposti (yhteiskunnan) värähtelyä eli hallitsemattomia tapahtumia. ns ylilyönteineen. Muutoksien toteuttamiseen tarvitaan, jollei muuta niin energiaa (peruskotimaisella ilmaisten rahaa). Niin että pieleen menee, ainakin kun ei ole tietoa prosessin ominaisuuksista (valtion toiminnasta) ja se säätöenergiakin puuttuu tai se ohjaa väärää toimintaa.
    Vielä tuosta ammatillisesta koulutuksesta. Toiveajattelu, se että ”työmaalla opitaan” on useinkin ”vain näin on ennenkin tehty” – oppimista. Ammattioppilaitos puutteineenkin korjaa tiedon (taidon) puolitumisaikaongelmaa. Alasta riippuen juuri oppimastasi puolet on ennemmin tai myöhemmin eli useimmiten ennemmin käyttökelvottomana vanhentunutta. Oppimisessa vaikeinta on poisoppiminen. Työn täytyy tuottaa – aika ei riitä uuden oppimiseen ja vanhan poisoppimiseen. Vaikeaa ne ovatkin, sillä maailmalla (työmaalla) on usein käytössä vanhaa, jopa vahingollista tietotaitoa ihan riittävästi

    Opetustapahtumassa vastuu esimerkiksi työturvallisuudesta on kaiketi oppilaitoksella ja opettajilla. Työmaalla vastuu työturvallisuudesta on työnantajalla ja tietysti hänellä
    itsellään, työntekijällä. Siellä työmaalla koulutuksessa olevalla vielä oppimattomalla ei ole vastuullista työnantajaa, koska ei ole työsuhdettakaan. Oppilaitos, etänä ja opettaja pakkolomalla voitaneen, nykyhallinnon vallitessa lailla määrätä vastuulliseksi. Onnistunee, niin kauan kun vain kabineteissa höylätään. Oikeassa elämässä sirkkelillä katkotaan, hitsipillillä poltetaan, telineillä kiipeillään,vaarallisia aineita käsitellään jne …
    Meinaan jotta kuinkahan moni säästetään kuoliaaksi tai ainakin kolmisormiseksi ”valtakunnantalouden pelastustalkoissa”?

  13. 13

    Hupu sanoo

    Mielestäni tuo pakkoruotsin vapaaehtoisuus olisi pitänyt mennä marssijärjestyksellä, jossa ensin poistetaan virkamiesvaatimuksista ruotsin kieli. Aivan kuten kirjoitit, niin tuolla ruotsin opiskelun laistamisella suljetaan melkoinen määrä työpaikkoja mahdollisuuksien ulkopuolelle – myös niitä, joissa ruotsin kieltä ei edes tarvita. Eihän suomessa ruotsin kieltä juuri käytännössä tarvita kuin parilla paikkakunnalla, mutta virkoihin valittavan on hallittava molemmat viralliset kielet, joten mielestäni ruotsin opiskelun pitää olla pakollista kaikille koululaisille – aina siihen asti kunnes poistetaan ruotsin kieli virkamiesvaatimuksista.

    Mitä taas tulee tuohon työttömien lisääntyvään kepittämiseen, niin sen kohtuullistamiseen/poistamiseen suomi taitaa tarvita apua maan rajojen ulkopuolelta.

    • 13.1

      Matti Meikäläinen sanoo

      Maakunta- ja SOTE -uudistuksen myötä taitaa tuo ”pari paikkakuntaa” tosin laajeta puoleen Suomeen ja kielitaitovaatimuskin kiristyä näennäisestä kouluruotsin osaamisesta todelliseen ruotsin taitoon (Vaasan sairaalan päivystyskiista antanee esimakua).

  14. 14

    Rosa Warski sanoo

    Ja kuten tyypillistä, ammattiopetuksen rahoituksen leikkaus on myyty uudiskielen mukaan joustavuuden lisäämisenä. Tosiasiassahan kyse on pelkästään kulujen säästöistä lähiopetustunteja karsimalla, sekä ilmaistyövoiman kasvattamisesta palkatonta pakkotyöharjoittelua lisäämällä.

    Ylipistoissa tällä linjalla on menty jo kauan. Siinä missä aiemmin oli kymmeniä tunteja laadukasta lähiluennointia, saa nykyään katsella yläaste-tasoisia powerpointteja tuurilla 16 tunnin ajan per kurssi. Resurssit eivät yksinkertaisesti riitä mihinkään syvällisempään. Muuttaisivat samantien koko lipaston pelkäksi luettavien kirjalistojen julkaisijaksi ja kokeiden järjestäjäksi. Siihen suuntaanhan ollaan jokatapauksessa menossa.

  15. 15

    Mikko Rintasaari sanoo

    Eikä pelkästään ammattivalinnan. Yliopistolta ei saa kandin papereita ulos ilman että suorittaa virkamiesruotsin. Sitä on sitten kiva yrittää jos ei ole lukenut päivääkään ruotsia koulussa.

  16. 16

    opetusneuvosten äänellä sanoo

    Kaksi opetusneuvosta (kieltenopetus ja kansainvälisyyskasvatus) julkaisivat äskettäin hesarissa avoimen kirjeen, jossa he selittivät, mikä pakkoruotsissa mättää:

    ”Kielitaitovarannon monipuolistuminen jo kolmannesta kielestä lähtien on Suomen ja suomalaisten etu. Nyt olemme lukinneet kielitaitovarannon kahteen vähän puhuttuun kieleen ja yhteen maailmankieleen. Pohjoismaiden ulkopuolella suomella ja ruotsilla on vähän käyttöä. Suomen kielitaitovarannon korjaaminen edellyttää ruotsin kielen pakollisuudesta luopumista. Tiedämme hyvin, että tämän mielipiteen esittäjät leimataan sivistymättömiksi moukiksi. Otamme riskin. Ruotsin kieli, pohjoismaiset arvot ja pohjoismainen yhteistyö ovat arvokkaita asioita Suomelle. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että kaikkien suomalaisten pitäisi opiskella ruotsia pakollisena kielenä. Kansainvälisen yhteistyön edellyttämät kielitaitotarpeet ovat muuttuneet 50 vuodessa radikaalisti. — Suomessa tarvitaan myös saksan, venäjän, ranskan ja espanjan osaajia. Osa väestöstä voisi hankkia kohtuullisen kielitaidon kiinassa, japanissa tai arabiassa. Jokaista suomenkielistä ei tule enää pakottaa lähes identtiseen kielitaitoprofiiliin.”

    • 16.1

      Matti Meikäläinen sanoo

      ”Suomessa tarvitaan myös saksan, venäjän, ranskan ja espanjan osaajia. Osa väestöstä voisi hankkia kohtuullisen kielitaidon kiinassa, japanissa tai arabiassa. Jokaista suomenkielistä ei tule enää pakottaa lähes identtiseen kielitaitoprofiiliin.”

      Siksipä 0lisikin mitä pikimmin siirrettävä katse ja keskustelu pois ”pakkoruotsista” siihen todelliseen tulppakieleen (tai pikemminkin kyseessä on oikeammin pato) l. pakkoenglantiin.

      Mutta sitä tuskin tapahtuu, sillä pakkoenglanti on pyhä kieli perus suomalaisille ja perussuomalaisille.

      • 16.1.1

        korjaus sanoo

        Englanti ei ole meillä pakollinen, mutta tarpeellinenhan se on ja siksi suosittu.

        • 16.1.1.1

          Matti Meikäläinen sanoo

          Lässyn, sun lässyn.. Jos noin pyöreät 100% peruskoulun vuosiluokkien 7-9 oppilaista opiskelee englantia jossain muodossa, niin on aika turha puhua suosiosta ja vapaaehtoisuudesta yhtään mitään. Englanti on pakollinen. (<- piste)

          Mutta osoititpa jälleen kerran sen, miksi kutsun pakkoenglantia "pyhäksi kieleksi".

          • 16.1.1.1.1

            opetusneuvosten äänellä sanoo

            Englanti ei todellakaan ole pakollinen. Lapsesi voivat aivan hyvin suorittaa niin peruskoulun kuin lukion ilman englantia mutteivät ilman ruotsia.

            Toinen yllä mainituista opetusneuvoksista totesi tv-haastattelussa: ”ruotsin kielen asema on tabu”. Näinhän se on.

          • 16.1.1.1.2

            Matti Meikäläinen sanoo

            Vaikka Saku ei jankkaamista tykkääkään niin:

            ”Englanti ei todellakaan ole pakollinen. Lapsesi voivat aivan hyvin suorittaa niin peruskoulun kuin lukion ilman englantia mutteivät ilman ruotsia.”

            Kun eivät voi. Suurimmassa osassa Suomen kuntia kielivaihtoehdot ovat: englanti, englanti, englanti tai englanti ja siellä, missä on edes teoreettinen valinnanmahdollisuus, pidetään tiukka huoli siitä ettei tuo valinnanvapaus toteudu käytännössä.

  17. 17

    opetusneuvosten äänellä sanoo

    Timonen, kirjoitat että kielikeskustelu saa loppua tähän, mutta oikeastaan kielikeskustelu ei ole edes alkanut. Opetusneuvokset yrittivät hesarin sivuilla aloittaa sitä, mutta yksikään pakkoa kiivaasti ajava taho ei suostunut keskusteluun. Ruotsin kielen asema on ollut tabu. Miksi te pakkoruotsia kannattavat haluatte pitää sen tabuna? Eikö demokratia ansaitse avointa keskustelua? Kauanko vaientaminen voi jatkua?

    • 17.1

      Saku Timonen sanoo

      Sitä keskustelua ei kannata käydä minun blogissani, vaan suuremmilla areenoilla. En muuten ole koskaan sanonut varsinaisesti kannattavani pakkoruotsia. Olen vain sanonut, että jos sitä ei opiskella, niin nykyisellä lainsäädännöllä tie on pystyssä esim. valtion ja kaksikielisten kuntien virkauralla.