Tuhkatkin pesästä

Valtakunnanvoudinviraston tilaston mukaan ulosottoon päätyi viime vuonna lähes 400 000 rästiin jäänyttä laskua. Hoitamattomista maksuista suuri osa eli liki kolmannes on sairaala- ja laitoshoitomaksuja. Hammashoito- ja terveyskeskusmaksuja päätyy ulosottoon 70 000 kumpiakin, kertoi Helsingin Sanomat eilen.

Mitenkäs tässä näin on päässyt käymään, vaikka perustuslaki takaa jokaiselle sosiaali- ja terveyspalvelut? Maksukyvyttömyys ei saa olla este näiden palvelujen saamiselle.

Syitä on monta, ja ensimmäisenä lehtikin mainitsee Sipilän hallituksen mahdollistaman 27,5 prosentin korotuksen asiakasmaksuihin. Monet kunnat käyttivät mahdollisuutta täysimääräisesti, eikä köyhimmillä enää ole varaa maksaa näistä välttämättömistä palveluista.

Laskuista yhä suurempi osa päätyy yhteiskunnan maksettavaksi toimeentulotukena. Kunnat ovat unohtaneet, että asiakasmaksulain mukaan ne voisivat jättää maksut perimättä kaikkein köyhimmiltä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 § sanoo näin:

Sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.

Kunnat eivät siis noudata lain velvoittavaa määräystä. Lisäksi kunnat rikkovat lakia toisellakin tavalla ja elättävät siinä sivussa perintätoimistoja. Asiakasmaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia, joten jos niitä peritään, niin kunnan on vietävä ne itse ulosottoviraston perittäväksi. Niitä ei saa kierrättää perintätoimiston kautta.

Näin kuitenkin tehdään. Jo vuonna 2014 Kuntaliitto selvitti, että yli puolet kunnista toimi vastoin lakia. Perintätoimistot hoitavat myös suoraan ulosottokelpoisten laskujen perinnän ja lisäävät laskuun omat kulunsa. Näin toimitaan yhä edelleen, sillä kunnat hoitavat itse entistä vähemmän selvienkin saatavien perintää.

Ulosottoon siirtyvien maksujen määrä lisääntyy koko ajan. Vuonna 2015 sairaalamaksuja meni ulosottoon 95 000 kappaletta, viime vuonna jo 125 000. Jos varaton ei hae kunnalta asiakaspalvelulain 11 §:n mukaista vapautusta, niin maksu menee ulosottoon perintätoimiston kautta. Jokainen perintätoimiston lähettämä muistutus kasvattaa laskun loppusummaa. Kun maksukyvytön viimein hakee toimeentulotukea laskun maksamiseen, niin perintätoimistot ovat tyytyväisiä. Ne saavat oman palkkionsa, kunta saa rahansa ja Kela maksaa viulut. Ei tarvinne erikseen mainita, että sekä kunta että Kela toimivat verovaroin.

Kun nostan esiin epäkohtia, niin minua vaaditaan esittämän korjausehdotus. Tällä kertaa se on helppoa: pakotetaan kunnat noudattamaan lakia. Suoraan ulosottokelpoisia laskuja ei saa kierrättää perintätoimistojen kautta, ja kunta voi ja sen pitää jättää maksu perimättä, jos toimeentulon edellytys vaarantuu. Turha näiden perintätoimistojen likevaihtoa on edistää lainvastaisesti yhteiskunnan varoilla.

 

 

Kommentit
  1. 1

    Sisko sanoo

    Eipä tuo lakiin perustuvan maksuvapautuksen anominenkaan toimi. Itse lähetin hakemuksen kaupungille huhtikuussa. Sen jälkeen maksut menivät perintään, sitten ulosottoon.
    Kun aloin selvitellä oman hakemukseni käsittelyä, sitä ei löytynyt, sanottiin vaan etten ole sitä oikeaan osoitteeseen toimittanut. Lähetin uuden hakemuksen, ja kas, alkuperäinenkin löytyi, käsittelemättömänä. Nyt olen siis kahteen kertaan hakenut maksuvapautusta, maksanut ulosoton kautta kaikkine kuluineen ja korkoineen maksut, joihin minulla ei alunperinkään olisi ollut varaa.
    Toisesta hakemuksesta on kulunut nyt kaksi kuukautta. En jaksa uskoa, että minulle maksuvapautusta myönnettäisiin. Sosiaalityöntekjjä kehtasi ehdottaa puhelimessa, että laittaisin henkilökohtaisen avustajani hoitamaan raha-asioitani. Kun ymmärrys on tuota luokkaa, luottamus lakiin ja sen noudattamiseen alkaa mennä miinukselle.

    • 1.1

      Heimo Heikkilä sanoo

      Ei tuo enää vaikuta ymmärtämättömyydelle ,enemmänkin välinpitämättömyydelle
      yksi avustaja kunnalle työtä tekevä kerää pulloja saadakseen välillä ruokaa,nyt on kipeänä sängynpohjalla kun kastui kerätessään pulloja,ja torpassaan on kylmä reilu 10 astetta ja hella ei vedä kun piippu kastunut eikä pysty itse viemään piipun päälle suojaa,apua siihen ei saa.

  2. 2

    Sonofhades sanoo

    Eiköhän tuossa näin maallikon näkökulmissa puhuta joko:
    A: Petoksesta ”Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle” eli perintätoimistojen taloudellista etua ajetaan erehdyttämällä asiakkaita, jotka eivät tiedä kunnan rikkovan lakia
    B: Virkavelvollisuuden rikkomisesta. ”Siihen syyllistyy virkamies, joka rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa tavalla, jota ei voida pitää vähäisen.”

    Jos kunta rikkoo jotakin lakia, sen päätöksen takana on aina joku virkamies tai poliittinen päättäjä. Ainoastaan pistämällä nämä henkilökohtaisesti vastuuseen teoistaan on mahdollista saada muutoksia aikaiseksi.

    Hölmöläisten hommaahan on maksaa toimeentulotukimaksuja asiakkaille terveyskeskusmaksuja varten – saati pistää osa kansalaisista menettämään luottotietonsa asian tiimoilta.

  3. 3

    Anneli velho sanoo

    Ammattilaisillakaan ei ole tietoa asiakasmaksujen kohtuullistamisesta ja miten sitä käytännössä haetaan. Tarja Pajunen, sosiaalipoliittinen asiantuntija, alusti tästä aiheesta alkuvuodesta ja kertoi kyselyn tuloksista. Tässä ydinkohtia (liikenteessä kun olen, en nyt löydä linkkiä pidempään esittelyyn, jostä tämä on katkelma).

    Asiakasmaksut köyhyyden lisääjänä Asiakasmaksulaki 11§ -kyselyn perusteella

    ”Sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.”

    80% sosiaalihuollon ammattilaisista tunsi 11§
    40% terveydenhuollon ammattilaisista tunsi 11§
    55% järjestöjen työntekijöistä tunsi 11§
    23% asiakkaista, potilaista ja läheisistä tunsi 11§

    Kyselyyn osallistuneista 217 vastaajasta vain 7,8% oli hakenut alennusta.

    Kyselyn perusteella näyttää siltä, että vakiintunutta käytäntöä ei ole. Kukaan ei näytä seuraavan asiakkaiden polkua haastavissa tilanteissa. He jäävät yksin eri toimijoiden välimaastoon.

    Ammattilaisilta kysyttiin, neuvovatko he asiakasmaksulain 11 §:n mahdollisuudesta:
    Terveydenhuollossa, (N=212): Kyllä 43 (=20%) / En 169
    Sosiaalihuollossa, (N=33); Kyllä 26 (=79%) / En 7
    – – – – – – – –

    https://www.facebook.com/events/1924001027819269/?ti=cl

  4. 4

    Mauri Pulkkinen sanoo

    Perintätoimistoille kertyy mukavasti taskurahaa. Kunnat ja kuntayhtymät toimittavat reskontrastaan tuotetun aineiston sähköisesti valitsemalleen perintätoimistolle, mikä sitten lähettää maksumuistutuksen saaden kustakin viisi euroa. Kustannukset massapostituksista ovat pienet.

    Jos maksua ei kuulu, perintätoimistot käynnistävät omat toimensa ja silloin summaa kertyykin saatavaan nähden kohtuuttomasti.

    Tehokas katuminen on vieras käsite näissä yhteyksissä, eikä mikään resurssien käyttömäärä ole liian suuri viimeisen sentin kiskomiseksi yhteiskunnan vähäisiltä.

  5. 5

    Salsgren sanoo

    Tekstissä on virhe, nimittäin toimeentulotuki huomioi ainoastaan alkuperäisen summan. Perintätoimiston lisät tulevat asiakkaan itse maksettavaksi, näin ainakin minulla on käynyt. Esimerkiksi 80€ sähkölaskusta huomioidaan vain 80€, riippumatta siitä onko lasku kierrätetty perintätoimiston kautta tai ei.

    • 5.1

      Heimo Heikkilä sanoo

      Kyllä näin on,vain alkuperäinen lasku hyväksytään ja vain siltä ajalta kuin ttt (toimtulotuki)on voimassa esim kk 8/2017.
      Kun sitten perintä tulee esim seur kk ei sitä hyväksytä tai alkup lasku ollut ed kuussa eikä ole voinut maksaa virkailija heittää laskun takaisin.On ihmisiä jotka palevat kun ei ole vara laittaa patteria päälle kuin vain välil
      lä eletään n 10-13 asteen lämmössä.

  6. 6

    Sauli sanoo

    Niin, markkinatalouden yksi hienoimmista piirteistä on, että bisnestä ja rahaa voi ja pitää tehdä melkein mistä vain. Miksemme siis hyödyntäisi köyhiä ja työttömiä. Ilmaista työvoimaa on tarjolla pilvin pimein ja me koronkiskurit teemme muhkeita tilejä viemällä tuhkatkin köyhän pesästä. Terveys on bisnestä jossa siinäkin rahat tuppaavat katoamaan sinne minne pitää veroparatiiseihin kommunistien ja verottajan ulottumattomiin. Ketä kiinnostaa jos köyhältä menee terveyden lisäksi rahat.

    Olenko kyyninen, en mielestäni, olen luova ja oikeistolainen. Ajattelen että minun parhaani on sama kuin yhteiskunnan paras. Ideologiani on tuttu vaikkapa yhdysvalloista, jossa kaikki on parempaa ja isompaa. Mitä jos lopettaisitte köyhät sen kitinän ja menisitte töihin, tai sinne ihanne maahanne Pohjois- Koreaan jos tuntuu että täällä teitä sorretaan.

    Ja sitten ihmetellään taas lööpeissä, että mistä se vihapuhe oikein sikiää?

    • 6.1

      Maija Aho sanoo

      Tä? Onko tämä ironiaa vai ei? Jos on niin olkoon, jos ei niin pahastipa mollasit.

      • 6.1.1

        vahvemmanoikeusvaltio sanoo

        Ymmärsin em terävän tekstin ironiseksi tulkinnaksi yhteiskunnallisesta menosta nyky-Suomessa. Tuollainenhan se ajanhenki täällä nyt on – ainakin jos lukee joitakin valtalehtien yleisökommentteja. Ja nehän on kirjoitettu ihan tosissaan ilman ironishumoristista häivääkään suorana, köyhiin kohdistuvana vihapuheena.

  7. 7

    Siru Pola sanoo

    Kun asiakas ei pysty maksamaan palveluasumisesta johtuvia laskujaan, voi tehdä Kelalle toimeentulotukihakemuksen.

    Sehän on sillä selvä, ajattelee varmaankin hölmömpi. Toimeentulotukea tipahtaa ja kaikki hyvin.

    Vaan eipäs menekään homma niin. Kela ilmoittaa, että ensisijainen menettely on asiakasmaksun alennus ja vasta sitten katsotaan toimentulotukimahdollisuus ja -tarve.

    Haetaan siis asiakasmaksun alennusta kunnasta. Sieltä ilmoitetaan, että maksu on määrätty täysin asianmukaisn perustein eikä alennukseen ole tarvetta. Ja että jos rahat ei riitä, tulee hakea toimeentulotukea…

    No niinhän se onkin, ajattelee asiaa ymmärtämätön. Kun asiakas ei pysty maksamaan palveluasumisesta johtuvia laskujaan, voi tehdä Kelalle toimeentulotukihakemuksen.

    Toimeentulotukea tipahtaa ja kaikki hyvin…..

    Sehän on sillä selvä, ajattelee varmaankin hölmömpi.

    Käy kuitenkin niin, että toimeentulotukipäätös hylätään ja Kelalta ilmoitetaan, että ensisijainen menettely on asiakasmaksun alennus ja vasta sitten katsotaan toimentulotukimahdollisuus ja -tarve.

    Haetaan siis asiakasmaksun alennusta kunnasta. Sieltä ilmoitetaan, että maksu on määrätty…………….

    Ja homma käy….

  8. 8

    Jarno Paulamäki sanoo

    Sitä paitsi muistutuslaskun lähettäminen ei ole kovin hankala toimenpide kunnalle itselleenkään, kunhan vaan käytetään oikein niitä kalliita tietojärjestelmiä.

    • 8.1

      Heimo Heikkilä sanoo

      no johan sen yksinkertainenkin laskutusohjema
      tekee valmiiksi sen kuin lähettää,ei,tämä ei ole ohjelmista eikä koneista kiinni vaan alimitoitetusta johtajuudesta jolla ei ole kokonaiskäsitystä oikeasta toimivasta johtamisesta.Alennusmyyntijohtajiako?

  9. 9

    Lasse Sipilä sanoo

    Tässä näyttää olevan virhe: ”suurin osa eli liki kolmannes”, eli liki kolmannes voi olla suuri osa, muttei suurin.

    • 9.1

      Saku Timonen sanoo

      Totta puhut, virhe näkyy olevan jo HS:n artikelissa, josta tuon lauseen jäljensin. Korjasin kuitenkin omaan tekstiini. Kiitos havainnosta.

    • 9.2

      Mauri Pulkkinen sanoo

      Julkaista ei tarvitse, mutta vanha kehno pikkumaisuuden muodossa yllyttää kirjoittamaan, että liki kolmannes voi olla suurin osuus, kun ulosoton menolajien määrä on runsas, jolloin joitakin lajeja esim. maksamattomia sähkö- tai vesilaskuja, pikavippejä, osamaksurästejä ym. saattaa olla 1 – 5 % koko kappalemäärästä.

  10. 10

    Rintsu sanoo

    Asiassa on sinänsä kummallista se, että vaikkapa toimeentulotuen saajalle osataan pyytämättäkin kirjoittaa maksusitoumus apteekkiin lääkärin määräämiin lääkkeisiin.
    Mutta ei osata kirjoittaa maksusitoumusta siihen tarvittavaan lääkärikäyntiin…

    • 10.1

      ahjn sanoo

      Mihin siinä maksusitoumusta tarvitaan, kun toimeentulotuen saaja voi toimittaa suoraan laskun asiakasmaksusta Kelalle maksettavaksi?

  11. 11

    H.V. sanoo

    Omassa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Kuntayhtymän laskussani lukee:
    Suorituksen viivästyessä Lindorff lähettää maksuhuomautuksen. Hoitomaksut ovat ulosottokelpoisia ilman tuomioistuimen päätöstä. Alv 0% AVL 34,36,37§

  12. 12

    Aikamies sanoo

    Muutan Helsinkiin tulevan vuonna. Maksuja terveyskeskuskuskäynniltä ei toivottavasti silloinkaan peritä.
    Muissa kunnissa kohtuullisen hyväksi keinoksi on, katoamisen/unohtamisen/haluttomuuden/laiskuuden/osaamattomuuden vuoksi, kadonneen maksuvapautusanomuksen toimittaminen ”diarion kautta”. Kuntaan saapuneen postin diariomerkintä auttaa kummasti jäljityksessä. Väärään osoitteeseen toimitetun anomuksen viranhaltija toimittaa virkavastuulla edelleen käsiteltäväksi (hallintolaki 21§) ja mahdolliseti ehkä kertoo näin tehneensäkin (sama laki, sama pykälä).

    Meinaan jotta tuo tyhmältä tuntuva utelu: ”Millähän [diario]tunnuksells toimittamani anomus saapuneeksi on kirjattu” auttaa kummasti. Saapuvan postin laatikko voi hieman narista(kin), mutta eivät, taannoisen testin mukaan kyllä uskalla vastaankaan sanoa, vaikka sähköpostilla diariointia (saapuneen posyin luettelo) utelisi…

    • 12.1

      ahjn sanoo

      Melkoisen ympäri käydään ja yhteen tullaan -tilanteen kunnat tuosta itselleen tekevät. Kelakaan ei perustoimeentulotuessa huomioi laskujen perintäkuluja, joten lopulta asiakas hakee perintäkuluihin täydentävää toimeentulotukea kunnasta. Kunta siis käytännössä voi joutua itse maksumieheksi siitä, että vievät laskut perintätoimistojen perittäväksi.

  13. 13

    Paula sanoo

    Taitaa kunnat tehdä muutakin laitonta asiakasmaksuissaan. Aluehallintovirasto on huomattanut kuntia elokuussa 2017 seuraavasti:

    ”Asiakasmaksua ei saa periä terveyskeskuksen ultraäänitutkimuksesta

    Osassa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen terveyskeskuksissa on peritty erikoislääkärin käyntimaksun suuruinen asiakasmaksu, kun asiakas on käynyt ultraäänitutkimuksessa terveyskeskuslääkärin lähetteellä.
    Terveyskeskuksen lähetteellä tehtävästä ultraäänitutkimuksesta ei saa periä erillistä maksua.

    Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on lähettänyt asiasta kirjeen toimialueensa terveyskeskuksiin ja muistuttanut, että asiakasmaksuissa tulee noudattaa olemassa olevaa lainsäädäntöä. http://bit.ly/2vLVHzX

    Monikohan tästäkin väärin peritystä asiakasmaksusta on mennyt suotta perintään?

    Takaisin voi periä Aluehallintoviraston mukaan väärin perittyä asiakasmaksua vain tältä vuodelta. Mihinkähän tuo aika perustuu? Eikö laki ole ollut voimassa jo kauan?

    • 13.1

      Matti sanoo

      Olin taanoin Kelan maksamassa kuntoutuksessa Karjalohjalla, joka on osa Lohjan kaupunkia. Minulla oli maksusitoumus kotikunnastani käydä kaksi, kolme kertaa hoidattamassa haavaa Karjalohjan terveysasemalla. Parin viikon kuluttua sain perintätoimisto Trustilta n. 20 euron laskun parista hoitokäynnistä. Laskussa oli numero, josta saattoi tiedustella laskusta. Trustin asiakaspalvelija ei tietenkään osannut kertoa, miksi minua laskutettiin, vaan yritti yhdistää kunnan laskuttajalle. Ei yhdistynyt. Lohjan nettisivuilla oli asiakaspalvelunumero, johon soitin ja siitä yhdistettiin oikealle henkilölle, joka ryhtyi selvittämään laskun perusteita sekä etsimään maksusitoumusta. Vaadin pikaista takaisin soittoa, ettei lasku menisi perintään viivyttelyn takia. Soitto tulikin parin tunnin kuluttua ja kuten arvelinkin kyse oli hoitojen omavastuusta. Sitä ei oltu mainittu laskussa, joka oli ilmiasultaan tylyä perintätoimistotyyliä. Kukahan tässä pärjäsi? Ei ainakaan Lohjan kaupunki.

  14. 14

    J-P sanoo

    > Kun maksukyvytön viimein hakee toimeentulotukea laskun maksamiseen, niin perintätoimistot ovat tyytyväisiä.

    Eikös tuossa ollut vielä sellainen juttu, että perinnästä aiheutuvat lisäkustannukset ovat ”hakijan omalla vastuulla”, eli lisätukea ei voi saada siitä aiheutuviin lisäkuluihin?

    Tällaista muistan ainakin lukeneeni.