Turpa kiinni, köyhät!

Tilastosta käy ilmi, että 27,4 prosenttia tulonsaajista maksoi 70,6 prosenttia kaikista tulo- ja pääomaveroista. Nämä jokseenkin tavalliset ihmiset tienaavat 35 000-150 000 euroa vuodessa, tyypillisesti kuitenkin 35 000-50 000 euroa. Ryhmään kuuluu myös sellainen 0,6 prosenttia väestöstä, joka tienaa yli 150 000 euroa vuodessa.

Näin kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen verokapinaa tihkuvassa kolumnissaan. Poliittinen vasemmisto saa kuulla kunniansa nostettuaan esille ensi vuoden budjetin tuloeroja kasvattavan vaikutuksen. Kaikkien pienimmän tuloluokan tulot putoavat 35 euroa ja ja kaikkein suuremman tuloluokan tulot nousevat 313 euroa. Nämä ovat Koskisen mukaan marginaalisia lukuja, joista on turha kitistä. Rikkaathan niistä veroista suurimman osan maksavat.

Tämä henkii ajattelua, jonka olen joskus erehtynyt luulemaan jo kuolleen. Koska rikkaat maksavat yhteiseen pussiin eniten, niin heillä on oikeus ottaa sieltä ensin omiin tarpeisiinsa se minkä he katsovat tarvitsevansa. Vähemmän maksavat saavat riidellä lopuista ja ne, jotka eivät maksa mitään, olkoot ilman. Rikas haluaa syödä saalinsa itse ja jakaa sen korkeintaan läheistensä kanssa. Vasemmisto  on menettänyt suhteellisuudentajunsa vaatiessaan tasapuolista jakoa.

Koskinen jätti ilmeisen tahallaan kertomatta, että valtion verotuloista vain 35 prosenttia kerätään tuloveroina. Pääomatuloja on suhteellisen pienellä osalla väestöstä, ja niiden verotus on kansainvälisestikin katsoen alhaisella tasolla. Jatkuvasti kasvava osa verotuloista on peräisin välillisistä veroista, jotka ovat tasaveroja. Niitä maksaa jokainen jokaisen ostoksen yhteydessä.  Koska kukaan Koskisen kolumnia jakava ei ilmeisesti ole viitsinyt googlettaa eikä muutenkaan ole selvillä verotuksesta, niin tässä yksi linkki. Etsikää itse lisää.

Tällä hyvätuloisten verokapinalla uhkaillaan jatkuvasti. Tuntuu siltä, että mitä suuremmat tulot, niin sen kurjempaa on elämä verotuksen ikeessä. Köyhiä luvataan kyllä auttaa, mutta veroja ei haluttaisi maksaa. Kauas on tultu niistä ajoista, jolloin progressiivinen verotus tuli Suomeen 1920-luvun alussa. Jopa silloinen kokoomus julisti Suomen viimeinkiin siirtyneen sivistysmaiden joukkoon.

Macchiavellin aikalainen Francesco Guicciardini kirjoitti jo vuonna 1497 näin:

Jos köyhä maksaa valtiolle kymmenesosan tuloistaan veroina ja samoin rikas, niin on tosin rikkaan kymmenesosa paljon suurempi kuin köyhän, mutta siitä huolimatta antaa köyhä paljon suuremman uhrin kuin rikas.

pentti köyri

Kommentit
  1. 1

    Kyösti Hyttinen sanoo

    ”Regressiivinen vero on veronkantotapa, jossa veroprosentti pienenee verotettavan rahasumman kasvaessa. Tuloverotuksessa regressiivinen vero tarkoittaa, että suurituloisilla on alhaisempi veroprosentti kuin pienituloisilla. Regressiivisen verotuksen vastakohta on progressiivinen verotus.”

    Vero voi olla regressiivinen verosääntöjen perusteella tai siksi, että rikkaat välttyvät maksamasta täyttä veroa laillisen verosuunnittelun tai laittoman veronkierron avulla. Rikkailla tarkoitetaan tuloveron tapauksessa eniten ansaitsevia, pääomaveron tapauksessa eniten pääomaa omistavia ja kulutusveron tapauksessa eniten kuluttavia.[1]
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Regressiivinen_vero

  2. 2

    Väinö Lahtinen sanoo

    Kulutusverot ovat regressivisiä veroja (tulojen kasvaessa veroprosentti pienenee).

    • 2.1

      Pekka Lampela sanoo

      Kannattaa muistaa että tasaverojen lisäksi on iso määrä veroluonteisia maksuja joiden saaja ei suinkaan ole valtio, vaan valtiokin on näissä maksumiehen roolissa. Me maksamme jokaisessa ostoksessamme ”rahoituskuluja” yksityisten pankkien omistajille. Samoin veroissa, koska valtio ottaa lainaa yksityisiltä pankeilta oman keskuspankkinsa sijaan.

      Me olemme antaneet yksityisille pankeille etuoikeuden laittaa liikkeelle yli 90% kaikesta rahasta ja maksamme tästä oikeudesta vielä niille korkoja. Näin ei aina ole ollut eikä tarvitsisi olla nytkään ilman pankkien omistajien valtavaa painostusta. Tämä painostus liittyy myös EU:hun ja Euroopan rahaliittoon jotka kieltävät keskuspankkeja rahoittamasta valtioita. (Kannattaa opiskella mitä Suomen pankki sanoo rahan synnystä: http://www.euro.fi)

      Euroeron lisäksi tämän korjaamiseen on muitakin vaihtoehtoja. Mikään laki ei kiellä Suomea ottamasta käyttöön rinnakkaisvaluuttaa jonka nimi voisi olla vaikkapa Markka. Tällöin välttyisimme maksamasta valtiona yksityisille pankeille.

      • 2.1.1

        Timo Pelkonen sanoo

        Rahakuvioiden siirto kolmansille osapuolille toteutettiin sen jälkeen kun todettiin, että jos sama taho vastaa maan johtamisesta ja rahapolitiikasta niin jälki on lopulta rumaa.

        Yksityiset pankit toimii täysin unohtamasi EKP:n talutusnuorassa ja rahanluontia säädellään esimerkiksi yön yli -korkojen suuruuden avulla. Luot liikaa rahaa niin muutut maksukyvyttömäksi.

        • 2.1.1.1

          Kyösti Hyttinen sanoo

          Talousjärjestelmämme perustuu velkaantumiseen (yksityispankkien rahanluotiin).
          Viimeisin finanssikriisi käynnistyi Yhdysvaltojen yksityisen velkaantumisen taittumis­pisteessä eli asuntolainakuplan puhkeamisesta ja siihen sidottujen johdannaisten globaalista vaikutuksesta. Kriisin jälkeen keskuspankit laskivat ohjauskorkonsa ja toteuttivat velka­kirjojen osto-ohjelmia työntääkseen narua eli saadakseen talouden liikkeelle taas edullisemmilla pankkilainoilla.
          Ja velkaahan on kertynyt niin valtioilla, kuin yksityisillä. Maailman velka oli v 2014 n.175 biljoonaa euroa eli n. 286 % velkaa suhteessa maailman BKT:een. (lähde: Mckinsey Global Institute)
          Rajoittamalla velkaantumista aiheutettaisiin vain lainojen maksuvaikeuksia, jotka synnyttävät lopulta uuden finanssikriisin.
          Toisaalta alamme pian olla jo niin velkaantuneita, ettemme pysty edes keskuspankin ohjauskorolla ( 0%) ottamaan lisää velkaa.

          Jälki on ollut rumaakin rumempaa.

    • 2.2

      Kari Ahveninen sanoo

      Jätit sitten tarkoituksellisesti mainitsemasta (tai jätit lainaamatta kolumnista) että nuo nousut ja laskut ovat koko vuoden tuloista, ei kuukausittain eikä yhdestä palkkavälistä vaan koko vuodelta. Melko tarkoitushakuisen tuntuista.
      Yhtä lailla jätit mainitsematta että kolmannes suomalaisista tulonsaajista maksaa vain 3 prosenttia veroista. Vai oletko sitä mieltä ettei Verohallinnon tilastoihin voi luottaa?

      ”Koskinen jätti ilmeisen tahallaan kertomatta, että valtion verotuloista vain 35 prosenttia kerätään tuloveroina.” Olisiko syytä vilkaista itse lainaamaasi kappaletta, jossa sanotaan että ”27,4 prosenttia tulonsaajista maksoi 70,6 prosenttia kaikista tulo- ja pääomaveroista.”

      Olisiko siis mielestäsi oikein että kun kerran valtio ja kunnat molemmat verottavat, niin nostettakoon veroprosentit niin että valtio ottaa puolet, ja kunta sitten loput?

      • 2.2.1

        Saku Timonen sanoo

        Valtion verotuloista 35 % kerätää tuloverona. Siitä tuloverosta 27,4 % kansalaisista maksoi 70,6 %. En minä mitään muuta ole väittänytkään, kiinnitin vain huomiota siihen, että Koskinen jätti kertomatta tuloverojen vähäisen osuuden valtion saamista verotuloista.

        • 2.2.1.1

          Stefan lindholm sanoo

          Tuloverojen jälkeen käteen jäävällä summalla katetaan ne loput ns ”tasaverot”, vaikkakin tasavero on vain verokannaltaan tasa esim alv24. Kuitenkin ne jolla löytyy millä tuhlata, myös tuhlaa ja siten kantaa suuremman taakan senkin jälkeen että ovat jo suorana tuloverona hoitanut osansa. Eli alvit, suorat kiinteistö ja polttoaineverot, ovat sen suuntaisia veroja joita maksetaan kun maksukykyä löytyy ja siten se 70% veroista kasvaa vielä korkeammaksi. Aikamoinen vastuu hyvätuloisilla.

          • 2.2.1.1.1

            timo harju sanoo

            Juu, olen samaa mieltä kanssasi, Lindholm. Tämä Pohjoismaiden yhteiskuntamalli on ollut syvältä. Onneksi siitä nyt ollaan pääsemässä eroon. Ihme, että se kesti näinkin monta kymmentä vuotta.

            Enin osa suomalaisista, Lindholm, on maksanut veronsa tämän mallin ja sen ajattelun sisältämän tasaarvoisen yhteiskunnan säilyttääkseen. Minäkin, aivan kohtuullisesti tienaavana. Mitä ja millaista esittäisit tilalle?
            Vai onko niin, että se kovasti joka puolella rakenteillaan oleva sota tuo entiseen tapaan tasa-arvoa, kun yhdessä marssitaan terän eteen?

          • 2.2.1.1.2

            Jori Lahtinen sanoo

            Kuinka paljon rikkaiden (etenkin suurista) alv ostoksista häviää omien yritysten ja omistusten kautta vähennyksiin. Uskallan väittää että melko paljon sen pohjalta että todella rikkaiden pääomaverotuskin erinäisten pyöritysten jälkeen jää käytännössä todella alhaiseksi.

            Toinen seikka tähän vääristyneeseen nykykapitalistiseen ajatteluun liittyen on tämä kuvitelma että kapitalismin tulisi palvella vain sijoittajia.
            Alunperin kapitalismin perusajatus oli että se hyödyttää työntekijöitä, yhteiskuntaa ja sijoittajia.
            Nykyään verosuunnitellaan niin paljon kuin suinkin mahdollista ja työntekijät otetaan mieluiten töihin ilmaiseksi.
            Sen jälkeen sijoittaja paukutelee henkseleitä raha kasan päällä ”Itte tein.”.

          • 2.2.1.1.3

            Stefan lindholm sanoo

            Timo Harju, mielestäni ansiotuloverot mahdollisimman alas kautta linjan. Siten kukin ansiotyössä käyvä saisi oman talouden ohjat omiin käsiinsä. Samalla myös kynnys työskennellä verokortila laskisi suhteessa pimeisiin töihin ja saattaisi toimi potkuna perdustaan eli työnteolla olisi selkeä buusti toimentuloon. Alv jouduttaisiin nostamaan 25-26℅ koska ylivarojen eläminen pitää jotenkin silti maksaa. Ei ole valtion tehtävä päättää ihmisten puolesta mihin rahansa laittavat, eli siksi verotus kulutuspainotteiseksi. Ja kyllä, aina tulee olemaan ne jotka eivät pysty hallitsemaan tilannetta kun yhtäkkiä onkin itse vastuussa omasta kulutuksesta, mut ei se ison massankaan joka hoitaa asiansa pidä siitä vastata ylikorkein ansiotuloveroin.

  3. 3

    Jari Kähkönen sanoo

    Niinno, nämä iltamedioiden koskiset nyt ovat jokasuhteessa köyhiä ja mitättömiä korvikkeita, kun niin näyttäisi olevan ettei tämäneräiseen verokapinaan ole varsinaista riemurintaista kiljuvaa kaulaa ja sunmuuta hurjaahiljaa ollut saatavilla. Suomi se on tässäkin suhteessa hieman muuta maailmaa jäljessä. Missä lienee syy moiseen omituiseen häpeilyyn? Tekokeskiluokkaisen mukavastuunkantoko vaiko jokin kansallisvaltiollista sepitysperua oleva epätoden yhtenäiskulttuurin jämätkö, ehkäpä. Oli kuin oli, ei silti näy eikä kuulu.

    En kuitenkaan voi olla viittaamatta Mikko Laaksonen -vainaan 1970-luvun kirjaan, jonka ensikolmanneksen sivut skribentti käytti veropopulismin, yövartijavaltion ja julkisen sektorin säästönhaikauksen kumoamiseen. Heikkoa tekstiä, jotenkin ulkokohtaisesti tehty. Mutta ehkäpä niin olivat väitteet mihin vastattiinkin, yhteisymmärryskö oli että jonkun tuli vain sanoa se ääneen? Enkä etenkään voi olla vetämättä ajatusviivaa nyt jo tovin radio-ohjelmain taivaassa levänneeseen musiikin ajankohtaisohjelmaan, jonka juontovuoroinen julkisen palvelun musiikkitoimittajatar iloisesti kikatteli lööpinodotuksessa, kun isoisäikäinen punk-legenda yhä äkkiväärästi kuten aina, nyt livenä messusi veroja vastaan.

    Jos hyväksytään yhteiskuntanäkemys, jonka mukaan uusliberaalin hyvinvointivaltion romutuksen kolme pääpilaria ovat sosiaaliturvan vastikkeellistus, työmarkkinoiden uusjako ja yksityiskuppaukset, niin siitä seuraa ettei veromelskaamisella ole kuin pienen hengennostatuksen tai väliaikahuvin virka. Sen estämättä, että ainahan moista on puhuttu. Harva on ottanut sen tosissaan edes ”viran puolesta”, ja juuri kukaan ei ole ollut halukas käymään nimikapinallisena taistelun eturintamaan. Ovat verosuunnitelleet, muutelleet kotipaikkojaan tai hoitaneet kansalaisuusasioita aivat itsekseen ilman suurempaa meteliä. Siksi joku asiamies on vain käynyt syöttämässä Iltalehden kolumnisteista vähimmälle tämän törinän, jonka Sakari nyt blogissaan ylösnosti.

    Mitähän gatekeeper -teorian kannattajat olisivat moisesta (Koskinen) journalistisesta työstä mahtaneet sanoa? No, se nyt on vähän niinkuin nämä jälkimodernin journalismin jatkuvan harjoittelunimisen ilmaisen työnteon ja lounaripalkkavaiheen läpikäyneet, jotka sitten kirjoittelevat niin sekä niin monen työmatkan häiriintyneen lakon vuoksi. Heh, eipä aiheita ylpistelyyn, kun samaan aikaan toisaalla joku yhä rullissa oleva toimituksen isoäiti kehtaa laskea läpi, että johtaja sanoo päällikön sanoneen hänelle työväenpäällikönkin olevan johtajan kanssa samaa mieltä. Kuulemma. Tämäkö on nyt sitten sitä journalismin fenomenologisuutta? Ei, kyllä se on paskapuhetta.

    Tästä kevyesti seuraa, että uustyhmistyneiden joukko melskaa omissa virtuaalisissa sakkakupeissaan ja pimeissä luolissaan median harjoittavan propagandaa. Tai sitten ovat niin sanotun henkilökohtaisen ongelman vuoksi ylipäätään kaikenlaista julkista valtaa vastaan, jolloin kaltaisensa pääsääntöisesti vain otsikot ja ingressit kaikesta lukevat taas saavat nekin lisää kierroksia vouhotukseensa. Se oli niin 80-luvun juttu, että lukuhaluttomallekin saattoi vastuullisena neuvona suositella edes niitä rubareita+inkkuja, jottei olisi tyystin maailmansyrjästä pudonnut. Silloin ne sentään olivat vielä taiten tehtyjä eikä jonkun penteleen vuorotuhoojan silpomia, sekä tunnettiin edes jonkinnäköistä vastuuta yksinkertaisten elementin kiihottamisen välttämisestä. No, pyhimyksiä ei oltu, ei.

    Valittuun narratiiviin asettaminen tai ajoittain jopa indoktrinaation harjoittaminen oli silti sallittua. Kaikki oli hyvin, jos oli valkoinen fennougri protestantti hetero tai ainakin hyvin kasvatettu ja sitämyöden paikkansa oppinut. Ei haitannut kaiken läpitunkeva porvarihegemonia. Ja jos nyt haittasikin, oli myöskin saatavilla se omaa maailmankatsomusta vastaava vaihtoehto. Mutta johan tuo Leninkin sen 115 vuotta sitten tiesi, että minkä osoitus moinen tilanne oikeasti oli. Ollaan joko niin köyhiä, että näperrellään eikä olla valtakunnallisesti läpilyöty, tai sitten rikkaita joiden rahat riittävät paikallisiinkin lehtiin. Kas siinäpä syy, että viihde- ja wc-lukemistoksi sopivien sekä tarkoitetujenkin iltamedioiden koskisten yhdentekevyydet nousevat. Memento mori, valtakunnankiusaaja Ulla Appelsin, sinäkin, kenen kommentaattorinasema on todellisuudessa silkka julkisen mielipiteenvaihdannan vääristymän osoitus.

    Sakarin ylösnostama Koskisen kolumni on siten aikain ankarain hengenköyhyyden ja vastapuolen puuttumisen merkki. Mediallisesti on ruvettu kirjoittelemaan tälläisiä häikäilemättömän henkilökohtaisia, faktaohuita ja ties kenen etua edistäviä, lähinnä varoittamatta niskaan kaadettuja likaavia tai muuten vastenmielisiä päästöjä. Juoruämmäilyyn rinnastettavaa toimintaa, jossa ensin lietsotaan ”se sanoi sitä siitä” -keskusteluilla kahden välille riita ja sitten supistaan pelättävissä olevan tulevan tappelu. Vai sanoisinko sittenkin somekohu, kun asiayhteys kerran on mediallinen? Ei se kolumni aiheineen silti ole sieltä hyvinvointivaltion romutusagendan vakavimmasta päästä.

    Suomessa verot ovat marginaalinen aihe siksi, koska meillä ei ole tv-kuvaa tunnetusta teatteriohjaajasta, jonka Rikskrim olisi työntänyt Saabin takapenkille heti ulkomaanmatkalta palaamisensa jälkeen. Ja jos köyhät ovatkin ”turpa kiinni”, sen saa aikaan ensisijassa maamme yhä ihan kaikessa läpitunkeva porvarihegemonia, sekä jatkuva julkistilan henkinen väkivalta mikä kohdistuu etenkin heikkoihin, köyhiin ja erilaisiin. Ei sitä tämän maailman koskiset aikaansaa, korkeintaan ovat omalla vaatimattomalla osallaan luvallistamassa tai hyväksymässä jo tapahtuneen, luulivatpa itse mitä tahansa. Niin, se on kai sitten se polemiikinpelon puuttuminen.

    Ihminen on ihminen. Saimmehan me tänne ihan täysin aikaansa seuranneet kulttuurisiin ja uskonnollisiin (teko)syihin nojaavat rasistitkin, vaikka hitleristisen karkeat biologiset rasistit naurettiin olemattomiin, sillä olivathan he camp-humoristinen pieni porukka. Niin. Tuloerot vain suuremmiksi, kyllä se verovouhotuskin sitten perässä seuraa. Sitten on räikeästi rikkaat keitä ei enää kansallisvaltiorunollisen yhtenäiskulttuurin sosiaalinen koodeksi hiljennä ja meikäläisistäkin köyhistä löytyy helposti huutajat vaatimaan valtiota näpit irti etuuksistaan. Heh. Siinä kuin koivutähtihenkisesti vinoon minäkuvaan nojaava rasismidenialismi ja valkoisen etuoikeuden menetyksenpelko ovat nyt osa hallituskoalition pystyssäpysymistä tunkkaavia voimia. Mutta aina se politiikka pysyy samana, joten eiköhän sieltä ne räikeät tuloerotkin tule koht’sillään. Vielä on vaalikautta jäljellä.

  4. 4

    työtöntyötön sanoo

    ”Mutta sitä suomalainen yhteiskunta ei kestä, jos päävastuun verotaakasta harteilleen saanut vähemmistö alkaa joukolla minimoimaan verojaan. Sellainenkin päivä nimittäin voi joskus vielä koittaa, jos tunne eriarvoisuudesta verokarhun kourissa saa vallan.”

    Jos tienaan 45 000 euroa vuodessa palkansaajana niin mitä laillisia tai laittomia mahdollisuuksia minulla edes olisi minimoida tuloverojani. Muuta kuin siirtymällä sinne köyhälistön joukkoon tai muuttamalla muille maille/pienemmän veroprosentin kuntaan. Ja miksi he eivät minimoisi niitä jo nyt jos se kerran on mahdollista eikä odottaa ”sellaisen päivän koittoa”? Tunne eriarvoisuudesta ei vielä tarkoita oikeata eriarvoisuutta.

  5. 5

    Työteliäs työtön sanoo

    Olisi kiva tietää paljonko pitää tienata palkkana että veroprosentti olisi 25% jos ei ol emitään vähennyksiä,
    Kuulostaako veroprosentti suurelta?

    Minusta se on aivan älytöntä että korvauksista peritään laisinkaan veroa, koska loppuviimein asian joutuu korjaamaan toimeentulotuella.
    Työllistetään byrokraattisuudella ja jauhetaan tyhjää hukataan yhteiskunnan rahoja ihan muutenvaan tyhjänpäiväiseen ja suhteelisesti jos jäetään kela-korvauksista pidätykst tekemättä ollaan oikeammassa suhteessa tulojen suhteen korvauksien riittämisessä.

    • 5.1

      työtöntyötön sanoo

      Jyväskylässä asuva 1975 syntynyt ev.lut. kirkon jäsen pääsee ilman vähennyksiä tuohon veroprosenttiin 47 000 euron vuosituloilla. Jos otetaan huomioon myös eläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu niin noin 30 000 euron vuosituloilla veroina ja maksuina peritään palkasta 25%. Toki maksetun veron euromäärä on isompi kuin ansiosidonnaisesta. Veroprosenttilaskuri auttaa näissä asioissa.
      https://prosentti.vero.fi/VPL2017/Sivut/Aloitus.aspx?kieli=fi-FI

      Sehän siinä hassua onkin että työmarkkinatuesta peritään ensin 20% veroa ja tämä aiheuttaa sen että oikeus toimeentulotukeen on miltei aina jos asut yksin. Jos siis asut yksin ja olet ilman säästöjä jne. Samaan summaan päästäisiin jos vero jätettäisiin perimättä mutta pitäähän työttömyydellä olla työllistävä vaikutus mahdollisimman monessa paikassa. Toinen näkökulma voi olla että näin saadaan työttömien tuet näyttämään suurelta, 700e/kk vaikka oikeasti käteen jää verojen jälkeen reilut 500e.

    • 5.2

      Kirsi Virtanen sanoo

      Kelan sivuilta voi tarkastaa… esim. eläkeläinen, jolla tulot n. 25 000 vuodessa ja pieni invalidivähennys maksaa 25 % veroa. Eläkeläisten määrä kasvaa ja verotulot sen myötä! Toki iän mukana myös sote-kulutkin nousevat.

  6. 6

    Eino sanoo

    Koskisen kirjoitus on tietynlaisessa tyypillisyydessään aika väljähtänyt. Hänen luvalla sanoen väsyneet argumenttinsa on kuultu liian monta kertaa. Varsinkin kun mielipidemittausten ja tutkimustenkin mukaan suurin osa tavallisista palkansaajista – ja huom ihan keskituloisistakin! – haluaa suht mielellään maksaa veroja saadakseen vastineeksi yhteiskunnalta edullisia ja laadukkaita palveluja. Toisin kuin esim Yhdysvalloissa, jossa vanhemmat jo ennen lapsen syntymää alkavat laittaa isoja summia palkasta syrjään, jotta tuleva jälkikasvu voisi opiskella esim yliopistossa. Ja monet muut jutut, jotka täällä saadaan yhteiskunnalta ilmaiseksi tai erittäin edulliseen hintaan, pitää siellä maksaa omasta kukkarosta. Esim. työttömyyden kohdatessa yhteiskunnan turvaverkkoa ei käytännössä ole juuri laisinkaan, ja mm vanhus-, terveys-, lastenhoito- ym palveluita varten tuloista menee iso osa mm vakutuusyhtiöille, jotta voi olla elämänsä suhteen edes jotenkin levollinen. Ehkäpä nämä Koskisen tyyppiset verotusnillittäjät haluavat, että maastamme tulisi toinen jenkkilä. Onneksi kansalaisten enemmistö ainakin vielä toistaiseksi ymmärtää, että nykypäivinä kuka tahansa voi menettää työpaikkansa tai vaikka sairastua vakavasti. Koskisten agiteerauksista huolimatta pohjoismainen hyvinvointimalli verotuksineen koetaan siis edelleen parhaimmaksi ja edullisimmaksi yksilönsuojaksi elämän vastoinkäymisissä.

  7. 7

    Päivi Tyni sanoo

    Voitteko kuvitella, että alle 30 000 euron vuosituloilla, joista verottaja vie omansa (ei sis alv.) voi vielä alkaa downsiftaamaan. Minä voin ja olen onnellinen.

  8. 8

    Rosa Warski sanoo

    Hyvä antaa vähästänsä, paha ei paljostakaan.

  9. 9

    markus sanoo

    Valtion tuloista progressiivisen tuloveron osuus on vain noin 9 %. Pääomatuloveron (tasavero) osuus noin 5 %. Loput tulevat välillisistä ”tasaveroista” ja lainaa muutama miljardi.

    Kun mukaan lasketaan kunnallisverot ja pakolliset sosialiturvamaksut, päästään tuohon 35 %’n välittömään veroon, mutta pääomatuloista noita ei peritä. Verotettavaa pääomatuloa arvioidaan tulevan tänä vuonna noin 12,5 miljardia ja siitä veroa noin 2,9 miljardia. Veroprosentiksi tuleee noin 23 %.

  10. 10

    Arto Huuskonen sanoo

    Tässä oiotaan asenteellista väittämää asenteellisella väittämällä. On totta että verokertymästä vain noin 35% koostuu tuloveroista. Toisaalta totta on myös se, että verokertymästä 3% on omaisuusveroja, ja merkityksellisemmin 29% tulosidonnaisia sosiaaliturvamaksuja.

    Kaiken kaikkiaan lähes 70% verokertymästä on edelleen jossain määrin tulosidonnaista.

  11. 11

    Anneli K. sanoo

    Kunnallisvero on useimmiten suurempi kuin valtionvero eikä se ole progressiivinen, vaan saman 18 % tai mikä nyt kunnan veroprosentti onkaan, maksaa sekä köyhä että rikas. Köyhän rahapussista kunta kahmaisee paksun siivun.

    • 11.1

      Janne Korhonen sanoo

      Anneli,

      Kannattaa tutustua verotuksen perusteisiin ennenkuin nolaa itsensä julkisesti. Kunnallisvero on erittäin progressiivinen nimenomaan pienituloisilla erinäisten vähennysten vuoksi.

      • 11.1.1

        markus sanoo

        Kunnallisvero on lievästi progressiivinen, koska siitä tehdään ansiotulovähennys. Verotettavan tulon osalta veroprosentti on kaikille sama, se mikä kunnassa on parhaaksi katsottu.

  12. 12

    matti luomansuu sanoo

    Sangen loistavaa älyn säkenöintiä blogin aiheen ja vastauksien kera. Piti ihan jopa lukeman pariinkin kertaan sisäistääkseni muutaman vastaajan kommentti. Näin arkiseti ajatellen sen suurempia krumeluuksia ja ilman älyllisesti korkealentoista tekstin kirjoittamista, totean. Kun katselee pienokaisia ja vanhempiansa heitä lastenrattaissa työntämässä niin mietin, että herttinen, nämä mukulat elävät pitkälle 2100 luvulle. Ja väestön kasvun näin kehittyessä tällä planeetalla, niin mitkä ovatkaan heidän mietteensä sen aikaisessa yhteiskunnassa ja verotuksesta / verotuksista ja muutenkin elämisestä arjen aherruksessa ja jokapäiväisen leivän saamisessa taasen heidän lapsilleen? Tällä menolla väestön määrä tulee olemaan tuolloin siinä 9 -10 miljardia ja kulutuksen tällä menolla jatkuen onko tuolloin enään mitään ”kaluttavaa”? Pessimismiä vaiko negatiivisyyttä, no ei sentään. Publius Syryksen sanoin joka eli 100 luvulla Ekr. syntymää Rooman valtakunnassa: ”on parempi olla tietämätön asiasta kuin tietää se huonosti”. Voipi myös ajatella yhtä lausetta (ei Syruksen) ”jotta kaikki menisi hyvin – niin varaudu pahimpaan”. Tämä planeetta on suuri elävä organismi ja tietoinen, joten luontoäiti / tietoisuus, voi reagoida aika rajustikin tämän ihmiskunnan edes ottamuksiin. Jaettuna 24 tuntiin tämän planeetan historia, niin ihmiskunta kehittynyt viimeisen tunnin ja sen viimeisen minuutin aikana ja tämä nykyinen hyvinvointi elintaso maailmamme viimeisen minuutin n 25 sekunnin aikana. Pahoittelen kirjoitusvirheitä sekä ajatuksen juoksun harhailua tästä plogi aiheesta joka käsittelee verotukseen liittyvää problematiikkaa.

    • 12.1

      Jaakko Virtanen sanoo

      Insinööri on fiksu. Kun jostakin materiaalista tulee pula niin insinööri kehittää tilalle muuta tai kehittää tavan saada materiaali kaatopaikoilta.
      Kas kun mikään materiaali ei ole kadonnut mihinkään. Maapallo on suljettu kierto, jossa kaikki täälä oleva pysyy täälä.
      Kysymys on aina vain rahasta. Moni tekniikka odottaa vain tarpeelliseksi tulemistaan.

      Mikään suhteellisen hidas prosessi ei ihmistä tuhoa. Ihmisellä on kyky sopeutua muutassa vuosikymmenessä. Ydinsota, genetiikka, tekoäly, pandemia, jättiläistulivuori, meteoriitti tai muu nopea katastrofi sitä vastoin meidät voi täältä pyyhkäistä. Tosin noistakin voi amazonin viidakoissa joku heimo selviytyä ja aloittaa ihmisen leviämisen uudestaan.

  13. 13

    Joni Jonisson sanoo

    Tasavero, alv, lienee epäoikeudenmukainen jos kaikki ostaisivat samanhintaisia tuotteita mutta kun varakkaat tuppaavat ostamaan kalliimpia tuotteita joissa veron osuus on euromäöräisesti suurempi niin se edes pikkuisen oikaisee niin kovasti sinua huolestuttavaa vääryyttä.. onneksi ei suomessa ole vielä siirrytty neuvostomallisiin vain eliitille, nomenklatuurille varattuihin kauppoihin,,,,lidlihän meillä jo on siellä toisessa päässä ja nyt kun stockkakin on kohta vain muisto,,,