Ideologia edellä

Kun ymmärrys korvataan ideologialla ja voimakkaalla tahtotilalla, niin tulee pahaa jälkeä. Näin ajattelin eilen katsoessani eduskunnassa käytyä välikysymyskeskustelua VR:n henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle. Liikenneministeri Anne Bernerin  kehonkieli kertoi, että hän oli suorastaan raivoissaan suunnitelmiaan vastustavalle oppositiolle.

Olen opposition linjoilla. Kilpailua tarvitaan myös raideliikenteessä, mutta ei ole mitään järkeä tehdä sitä nyt esitetyllä tavalla. VR aiotaan pilkkoa neljään osaan, kalusto ei lisäänny yhtään nykyisestä eikä raidekilometrejä tule yhtään lisää. Silti Berner väitti, että radoilla on tilaa ja liikenne tulee kilpailun myötä sekä lisääntymään että halpenemaan. Kun faktat ja ideologia ovat vastakkain, niin faktat väistyvät.

Onhan radoilla tilaa. Itä-Suomessakin on kilometrikaupalla käyttämättömiä rataosuuksia, koska liikennöinti niillä ei kannata. Haluaisinpa totisesti nähdä sen firman, joka rupeaa harjoittamaan niillä kannattavaa ja edullista henkilöliikennettä. Tietysti kiskot voitaisiin kääriä rullalle ja tuoda Etelä-Suomen ruuhkaisille rataosuuksille, mutta se maksaa. Maksajana sekä raiteiden että kaluston lisäämisessä olisi tietenkin valtio eli veronmaksajat.

Koko kilpailuttamissuunnitelma tähtää siihen, että valtio maksaa ja firmat tulevat rahastamaan. Ne eivät tuo mukanaan yhtään uutta veturia tai vaunua, vaan vuokraavat nykyisiä. Kalusto ei kuitenkaan lisäänny keskenään, vaan ihan sama kalusto on jo nyt täydessä käytössä. Yksiraiteinen rautatie ei ole maantie, jota kuljetaan molempiin suuntiin. Ulkomaalaiset yrittäjät saisivat halvalla käyttöönsä koko infrastruktuurin ilman minkäänlaista sijoittajariskiä.

Hallituksen valmistelu oli luku sinänsä. Lukuisista konsulttiselvityksistä käytetiin vain niitä, jotka tukivat hallituksen suunnitelmia. Niiden mukaan tapahtuu taas kerran markkinatalouden ihme, jossa rajalliset resurssit muuttuvat rajattomiksi ja vesi viiniksi.

Tosiasiassa yhden valtiollisen monopolin sijaan tulisi monta alueellista monopolia. Se ei ole kilpailua, vaan rahastusta. Asiakkaalla ei olisi mitään mahdollisuutta valita liikenteen harjoittajaa päästäkseen junalla paikasta A paikkaan B yhtään sen enempää luin nytkään. Rahastus tulisi jatkumaan, sillä monopolit rupeasisivat vaatimaan parempaa kalustoa ja lisää raiteita liikenteen lopettamisen uhalla. Maksajana olisi valtio.

Hallitus näyttää vihaavan patologisesti julkisen sektorin toimintaa. Kaikki toimiva ja kannattava on yhtiöitettävä ja avattava kilpailulle. Sen olen oppinut, että yhtiöittäminen ja kilpailuttaminen ovat aina ensimmäinen askel kohti myymisen kautta tapahtuvaa yksityistämistä. Tämä hallitus ei sitä ainakaan omien vakuuttelujensa mukaan tee, mutta joku toinen hallitus sen joskus tekee. Niin on käynyt aina ennenkin, eikä siihen välttämättä tarvita edes hallitusta. Osakeyhtiölain mukaan toimivan yhtiön voi aina myydä yhtiön tekemällä päätöksellä, ja vakuuttelut valtion omaistajaohjauksen puuttumisesta asiaan ovat turhia. Silloin myydään niistä, näistä ja muista erinäisistä syistä.

 

 

 

 

 

 

Kommentit
  1. 1

    Jape Sinisalo sanoo

    Kun nykyään veturinkuljettajat ajavat sekä henkilö että rahtiliikennettä, kuinkakohan tässä uudessa mallissa taattaisiin järkevät työvuorot ja ajojärjestelyt? Eri yritysten junia ei varmaan samoilla kuljettajilla voisi ajaa.

  2. 2

    MarkA sanoo

    Bernerin VR-puuhastelun ainoa tarkoitus on työntekijöiden aseman kiristäminen ja ay-liikkeen lyöminen polvilleen. Mitään muuta kilpailuvalttia ei kilpaileville firmoille jää kuin duunarin selkänahka.

    Ihmettelen että tätä seikkaa ei ole paljonkaan tuotu esiin – siis ainoana muutoksena nykyiseen. Kaikki paasaa vain kilpailun tarpeellisuutta.

    • 2.1

      Aina Marina sanoo

      Nimenomaan. Toki sekin helpottaa rahantekoa, että ajetaan vain ruuhkaisia reittejä ja vuoroja, ja jätetään ne tuottamattomimmat ajamatta. Joku alkudiili voidaan niistä tehdä että päästään peliin mukaan, mutta piankos ne taloudellisista syistä lopetetaan, kun tehdään bisnestä eikä julkista palvelua.

    • 2.2

      Yrjö perkko sanoo

      On siellä kilpailuvalttipuolella toinenkin keino työvoimasta säästämisen lisäksi. Parhaan tuloksen tekee se, jolla on parhaat verosuunnittelijat

  3. 3

    Mauri Pulkkinen sanoo

    VR Yhtymä, Liikennevirasto ja HSL muodostavat pääpiirteittäin kokonaisuuden, jolla junaliikennettä hoidetaan, omistetaan kalusto, rataverkko ja kiinteistöt. Hyvin lähellä ollaan tilannetta, missä harvaan asutun maan raideliikennekokonaisuus muodostaa luonnollisen monopolin. Kilpailua on lähinnä muiden liikennemuotojen kanssa. Omaa toimintaa kehittämällä asiakaslähtöisesti saadaan kokonaisuus pysymään taloudellisesti kannattavana ja matkustajien tarpeita tyydyttävänä.

    Anne Bernerin selektiivisiin valintoihin tehdyistä konsulttiselvityksistä perustuvat ratkaisumallit eivät vaikuta uskottavilta.

    Vanha kehno sisälläni kehottaa kirjoittamaan, että markkinaehtoisuudessaan ja kilpailun hyödyntämisessä esitykset ovat vielä torso. Jos kerran yhtiöittämällä liikenne, kalusto, rataverkko ja kiinteistöt saadaan kannattaviksi ja asiakkaat kuninkaiksi, voisi yhtiöt saman tien viedä pörssiin, missä sijoittajat kiljuen ostaisivat osakkeita ja toisivat yhtiöille tuoretta rahaa apporttipääoman lisäksi.

    Siinähän syntyisi uusia kansanosakkeita vai syntyisikö sittenkään? Ainakin yhtiöiden kiinnostavuus tulisi testattua markkinoilla.

  4. 5

    sanoo

    Ystäväni Eero kirjoitti hyvän kolumnin asiasta jokin aika sitten. Tässä ko. kirjoitus:
    ”VR:llä PYYHKII LIIAN HYVIN – SIKSI SE ON RYÖSTETTÄVÄ!”

    Valtionrautateiden ongelma: liikaa omaisuutta ja liian hyvin hoidettu bisnes.

    VR:n omistaa valtio kokonaisuudessaan; se on jakaantunut 28 yhtiöön ja sillä on kahdeksan muun toimijan kanssa kumppanuussopimukset.

    Se on pystynyt tuottamaan 90 miljoonan voiton vuodessa. Vuonna 2014 paljastui, että sillä oli 300 miljoonan euron suuruinen osakesalkku ja sen tuotot tulivat pääosin näistä osakkeista, eikä sen ydintoiminnoista.

    Sen poispotkitun entisen johtajan Mikael Aron aikana VR antoi muhkeita bonuksia johtajilleen.

    Osa osakesalkun omaisuudesta luotiin potkimalla 5 prosenttia väestä kilometritehtaalle. VR on merkittävä työnantaja.

    Veturimiehet on nähneet jo tämän touhun aiemmin ja nyt heille on tullut painajaisena liikenneministeri Berner, jonka luottamus Kokoomuksen sisäpiirin ulkopuolella on suurin piirtein nolla.

    Yksityistäminen ei tuo mitään lisäarvoa, mutta kaikki tietävät, että VR:n osakesalkku tuhotaan ja jaetaan yksityisille, koko ala möyhennetään ja kilometritehdas odottaa useampia kuin nyt.

    Veronmaksajat maksavat tuottamattomat Pohjois-Suomen reitit, kun samalla yksityiset yritykset vetävät voittoja taskuihinsa minkä ehtivät.

    Jotain muutosta ja kehittämistä tarvitaan, mutta parempi olisi, että tämä hallitus hyppäisi VR:n yli ja tulevaisuudessa luotettavammat tahot ottaisivat VR:n kehittämisestä vastuun.

    Jyväskylässä 16.8.2017

    Eero Virtanen

  5. 6

    Reijo Salokannel sanoo

    Mahtaako Berner näitä itse keksiä? Enemmän epäilen hänen olevan puhuvan pään joka kaikuna toistaa sinne iskettyä nauhaa ymmärtämättä lainkaan puhumaansa.

    Maallikotkin ymmärtävät aikataulun laadinnan vaikeudet pääosin yksiraiteisella rataverkollamme, mutta kaikkeen pätevöityneet ministerimme hännystelevine edustajatovereineen eivät sitä ymmärrä. Sitä ymmärrystä ei taida mikään rautalankamäärä saada kehittymään.

  6. 7

    Birgit Heinänen sanoo

    Siitä saatavuudesta, joka kuulema paranee kilpailutuksen myötä. Kunhan nyt ensin saataisiin kaikki junat pysähtymään esim. Hämeenlinnan asemalla. Nyt ihmiset odottavat paikallisjunaa asemalaiturilla ja samaan aikaan IC:t ja Pendolinot ohittavat aseman pysähtymättä.

  7. 8

    Markku Isometsä sanoo

    No aikoinaan oli TVL ja TVH sitten tuli Destia ja Ely. Destia myytiin sitten Wihureiden säätiölle. Ely korvautunee maakuntahallinnola.

  8. 9

    J-P sanoo

    > Asiakkaalla ei olisi mitään mahdollisuutta valita liikenteen harjoittajaa päästäkseen junalla paikasta A paikkaan B yhtään sen enempää luin nytkään.

    Nykyiselläänkin asiakas voi (usein) valita junaa edullisemman bussiyhteyden, sille puolelle kun yllättäen tuli hintakilpailua Onnibus:in muodossa. Ja pakottihan tämä jopa VR:n laskemaan lippujen hintoja, edes vähän.

    Kaupalliselle toimijalle ei välttämättä edes riittäisi VR:ää halvempi hinta, vaan pitäisi päästä VR:n nykyisten kilpailijoiden hintaluokkaan. Monikohan ottaisi riskin ja lähtisi yrittämään, vähänkään ”tuotollisesti epävarmemmilla” reiteillä?

  9. 10

    Eero Virtanen sanoo

    lisäyksenä tarinaan voi kertoa, että VR on saanut 85. prosenttia tuloistaan näistä 300 miljoonan osakepotista ja laittamalla puoli tuhatta ihmistä kilometritehtaalle. VR:n edellinen johto sai miljoonabonukset kierrättämällä rautatien tuomat rahat Pohjolan liikenteen kautta, jonka VR omistaa, tämä järjestely oikeutti johtajien jättitulot, mutta ne teki virheen, kun ne jätti maksamatta valtiolle yhden vuoden 90. miljoonan osingot.berner palautti valtion rahat, mutta alkoi laittamaan koko firmaa myyntiin, koska Sipilä oli sanonut, että laitetaan valtion taseet töihin.Tämä osakepotti tietenkin kerättiin, jotta tulevaisuudessa voiaan ostaa kalustoa, mutta Bernerin johdolla takuuvarmasti tämä raha hupuloituu niille neljälle sijpoittajayritystahoille namurahaksi.Tämän jälkeen valtio joutuu kuitenkin maksamaan uudet kalustot ja antamaan ne yksityisille.

  10. 11

    Rintsu sanoo

    Berneriltä on jäänyt hoksaamatta se, että jos hän tahtoo radoille lisää liikennettä ja halvemmat lipunhinnat niin helpoiten se onnistuu jos valtio omistajana antaa VeeÄrrälle käskyn tehdä niin.

    Itse asiassa jopa voisi, koska milloin kotimaan lentolippu on halvempi kuin saman välin junalippu tai milloin auton vieminen junalla lappiin maksaa enemmän kuin sen ajaminen sinne niin ei tarvita kummoisia taloustieteen opintoja todetakseen, että jotain on pielessä.

    Toki rautateillä voi olla kilpailua. Ei valtio harjoita bussiliikennettäkään joten periaatteessa minulla ei ole mitään sitä vastaan jos rautateillä toimii useampia yrittäjiä. Periaatteessa. Kyse on vaan siitä miten se toteutetaan. Bernerin tavalla saadaan systeemi jossa valtioa kuppaavia yrityksia saadaan roimasti lisää. Ketäpä ei ilmainen ja helppo raha kiinnostaisi?

    Jos minulla olisi kuljetusyritys niin ”Oy Rintsun rataliikenne Ab:a” ei todellakaan kiinnostaisi Märkäjärven ja Kuivakedon välinen liikenne. Mä ajaisin oikeastaan vaan Hki Tre- väliä ja hiihtolomaviikoilla lappiin. Kannattaa muistaa, että ”Rintsun rataliikenne” ei ole olemassa yhteiskunnan hyväksi vaan sen ainoa tarkoitus on tahkota rahaa minun taskuuni. Berner on kiltisti lahjoittamassa minulle infran ja kaluston eikä minun tarvitse osata muuta kuin laskuttaa. Vain firma puuttuu.

  11. 12

    Tuomas S sanoo

    Kilpailuargumentointi on myös sillä jännää, että se loistaa yritystukiargumentoinnissa poissaolollaan. Kaikki kun tietävät, että se argumentointi menee tasan eri suuntaan kuin mitä bernerit haluavat.

  12. 13

    Eino sanoo

    Ideologista stressiä pukkaa kovasti hallituksella, kun opposition kitinän keskellä moni valtion/kuntien pyörittämä palvelu ja toiminta pitää ennättää ”soteuttaa” ja ”valinnanvapaistaa” ennen kuin vaalit sotkee kuviot.
    Hallitsevan talousteorian opit ovat sanelleet poliittisten päätösten suunnan mm Briteissä pidempään ja vahvemmin kuin meillä, mutta Sipilän hallitus näyttää kansalaisille viimein opettavan, mistä neoliberalismissa on oikein kyse.
    vr-privatisoinnin kuluttajakokemuksia muualta
    http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kilpailuko-junaliikenteen-pelastus-kokemuksia-britanniasta-kallista-ruuhkaista-jarjetonta/757825/://yle.fi/uutiset/3-8348360
    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001766684.html
    https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3418195-yksityistaminen-pilasi-ruotsin-junaliikenteen

  13. 14

    Siru Pola sanoo

    Nytpä kannattaa sijoittaa rahastosalkkuihin, joiden valikoima koostuu raideliikenteestä.

    Luulen, että joku on jo sijoittanutkin, sellainen vapina tosiaan oli välikysymyskeskustelussa päällä.

    Mutta olisihan Bernerin jo vihdoin saatava jokin ajamansa asia lävitsekin. Sipilä kyllä yrittää hänen ehdotuksiaan tukea, mutta jostain syystä homma jää aina vatuloinniksi.

    Sinisethän voisi myös hieman paremmin avata kantaansa tästä kansallisvarallisuuden luovuttamisesta näille juppikootterifirmoille ?

  14. 15

    Jarkko sanoo

    Jos VR pitää yksityistää eikö olisi järkevintä muuttaa VR osakeyhtiöksi ja jakaa yksi osake jokaiselle Suomalaiselle. Sen jälkeen VR on yksityistetty ja jokainen Suomalainen omistaa palan VR yhtiötä.

    • 15.1

      StillSearching sanoo

      90 miltsiä osinkoina omistajille vuodessa = 90/5.5 = 16.3 MILJOONAA EUROA PER ASUKAS VUODESSA!!!

      • 15.1.1

        Petri sanoo

        Tai siis 16,3 euroa per asukas vuodessa. Mutta mitä väliä.

    • 15.2

      Heikki K sanoo

      Venäjällä näin tehtiin ja hetken päästä koko potti oli oligarkeilla.

      • 15.2.1

        Jarkko sanoo

        ”Venäjällä näin tehtiin ja hetken päästä koko potti oli oligarkeilla.”

        Jep ja yksityistämisen yhteydessä tehtaat lopettivat usein palkan maksun jopa vuosien ajaksi, jotta tehtaan johtajat voivat lunastaa yksityistämiskupongit pilkkahinnalla itselleen. Tässä mielessä tilanne ehdottamani malli ei vastaa Venäjän yksityistämistä, koska kukaan ei ole olepettamassa palkkaa tai sosiaalitukea VR osakkeita saaneilta.

        Lisäksi Venäjän tuottavimpia yrityksiä ei koskaan yksityistetty tavalliselle kansalle vaan ne myytiin suoraan pankeille hämärissä lainaa valtiolle osakkeita vastaan ohjelmissa johon liittyi valtava määrä korruptiota, rikollisuutta ja kymmeniä pankinjohtajien ja tehtaan johtajien murhia.

  15. 16

    Tuomas Ramo sanoo

    Ilman opposition tukea tuosta Bernerin projektista ei tulisi mitään, koska opposition kannatus on taatusti ensi kaudella suurempi kuin nykyhallituksen. Oppositio voisi keskenään tehdä sopimuksen, että hallituksen päätökset puretaan heti vaalien jälkeen. Ilman tällaisia konkreettisia toimia tietää, että tämä on pelkkää showta.

  16. 17

    Heikki K sanoo

    Muistanko väärin, vai jäisikö VR:stä jäljelle myös liikennöintiyhtiö, joka olisi kilpailussa mukana? Jos näin olisi, niin kermankuorintahinnoittelijoilla ei pitäisi olla mitään asiaa kärkisijoille.

  17. 18

    Arto Alila sanoo

    Ei ennättänyt nuija kopsahtaa puhemiehen pöytään välikysymysäänestyksessä, kun paikalle oli jo ennakkoon kutsuttu sijoittajia katsastamaan tulevia ”läänityksiään”. Ilmeisesti rataosuudet jaettiin jo tänään ja VR:n kalustoluettelosta kiireisimmät saivat valita veturit ja vaunut. Erään sijoittajan suusta tuli jo lausunto ”Hyvältä näyttää”.

    Eihän sillä ole tämän päiväiseen mitään asiayhteyttä, että juuri tilattiin Otamäestä prikymmentä matkustajavaunua, eihän? Ihan sattumaa se on.

  18. 19

    Sampo Makkonen sanoo

    Mitä mitä??? Hei nykyään junat levitoi, ei puskuta kahdella raiteella. Äkkiä eroon 200 vuotta vanhasta teknologiasta. Nyt on paras aika realisoida tuleva romurauta. Tekniikka kehittyy ja tässäkin asiassa voitaisiin nyt lyödä japsik ja kehittää 1000 km/h kulkeva juna.

    ps. Ei ne ministerit mitään tiedä, Valtionvarainministerinä J. Katainenkin sanoi, että hän vain valitsee virkamiesten laatimista eri vaihtoehdoista. Siksi eduskunassa hän puheenvuoroissa usein väitti, että ei ole vaihtoehtoja, kun vikamiehellään oli vain se yksi vaihtoehto esittää. Että semmonen hallintomuoto meillä.

  19. 20

    ssrt sanoo

    Jos VR:ää ei pilkottaisi ei matkustajaliikenteeseen pystyisi tulemaan kuin hyvin marginaalista kilpailua ja sitäkin vain, jos valittaisiin vapaan kilpailun malli. Kilpailutusmallissa missä valtio päättää mitä ajetaan ja kilpailuttaa eri liikenteelle parhaaksi katsomansa liikennöitsijän ei kilpailua voisi ilman VR:n pilkkomista syntyä. Paitsi ehkä siinä tapauksessa, jos sopimuskausista tehtäisiin 30–40 vuoden mittaisia ja kilpailutuksen voittaneelle yhtiölle annettaisiin ensin vuosien aika hankkia itse oma kalustonsa ja perustaa oma konepajatoimintansa. Silloinkin ongelmaksi tulisi se, että VR luultavimmin päätyisi romuttamaan uutta ja käyttökelpoista kalustoa, koska kalustolle ei enää olisi käyttöä jonkun toisen liikennöitsijän voitettua jonkin alueen liikenteen.

    Suomen rataverkolla on hyvin paljon vapaata tilaa muuallakin kuin syrjäseuduilla. Tämän voi kuka tahansa helposti todeta kapasiteettivarauksista jotka ovat julkisia. Ne rataosat joilla kapasiteetti on aidosti tiukilla ovat hyvin harvassa myös Etelä-Suomen pääradoilla. Yksiraiteisuus ei myöskään ole mikään este kilpailulle, eri liikennöitsijöiden junat odottavat kohtauspaikoilla toisiaan aivan samoin kuin mitkä tahansa muutkin junat.

    VR:n kalusto ei ole nykyisin täydessä käytössä, vaan matkustajakalustosta yksikerroksiset ic-vaunut ovat seisomassa ratapihoilla käyttämättöminä, kuten myös mm. pk-seudun veturivetoiset lähiliikennevaunut ja jäljellä olevat siniset vaunut. Näistä voisi tarvittaessa muodostaa aika monta kymmentä matkustajajunaa. Myös tavaravaunuja on hyvin paljon käyttämättöminä.

    Ulkomaisille ja kotimaisille kilpailijoille muodostuu merkittävä sijoittajariski tässä Bernerin mallissa. Kyseessä on nimittäin nettomalli, missä yrityksen pitää etukäteen arvioida lipputulotuotot ja liikennöintikulut sekä niiden pohjalta lyödä lukkoon tarjouksensa. Jos laskelma ei pidä paikkaansa, niin liikenne tuottaa liikennöitsijälle tappiota.

    Asiaa valmistellessa on käytetty ennen kaikkea niitä konsulttiselvityksiä, missä on tehty perinpohjaista työtä ja hankittu tietoja useilta eri tahoilta. Pelkästään VR:ää tietolähteenään käyttävä pikaselvitys, joka luonnollisesti ennakoi kilpailun johtavan katastrofiin (koska VR:llä on oma lehmä ojassa) ei ole luotettava lähde.

    Kilpailutetuilla liikennöitsijöillä ei ole mahdollisuutta vaatia esimerkiksi parempaa kalustoa tai lisää raiteita. Sopimuksiin sisältyy valtiolle oikeus sanella käytettävä kalusto ja ajettava liikenne, ja jos liikennöitsijä keskeyttää liikenteen niin tuloksena ovat sopimussakot.

    Nykytilanne rautateillä on hyvin epäedullinen, koska VR on vain voiton tuottamiseen keskittynyt osakeyhtiö joka lähes täysin päättää itse omasta toiminnastaan ilman valtion väliintuloa. VR ei olemassaolollaan lähtökohtaisesti edesauta yhteistä hyvää, koska yhteisen hyvän edesauttamista ei ole sille säädetty velvollisuudeksi. Lisäksi monopoliyhtiönä VR on hyvin taipuvainen ylihinnoitteluun ja kermankuorintaan. Tuleva kilpailutus antaa valtiolle paremmat mahdollisuudet kontrolloida junaliikennettä ja toisaalta alentaa sen harjoittamisen hintaa selvästi, koska valtiolla tulee olemaan monen eri liikennöitsijän tarjoukset käytettävinään, joista se valitsee mielestään parhaan.

    • 20.1

      Saku Timonen sanoo

      Olisipa mukava tietää kenen suulla sinä puhut, kun et mimeäsi tohdi kertoa.