Vammaispalvelua vai hyväksikäyttöä?

Ensin ajattelin, että en sano mitään, mutta sanonpa kuitenkin. Yle julkaisi erittäin positiivisen uutisen kehitysvammaisten työtoimintayksikön Haminassa pyörittämästä ravintolasta. Muut ravintolat kaatuvat ympäriltä, mutta tämän ovi käy tiheästi. Kiire on kova, mutta työtä tehdään hymysuin.

Noin puolet henkilökunnasta on kehitysvammaisia. Ravintolassa on ollut sen historian aikana palkkatöissä kolme kehitysvammaista. Kun ravintola aloitti, tarkoituksena oli, että ainakin osa kehitysvammaisista palkattaisiin oikeisiin töihin toiminnan vakiinnuttua.

Tällä hetkellä kehitysvammaisista työntekijöistä yksi on töissä oppisopimuksella ja muut työosuusrahalla. Vuodenvaihteessa tähän tulee ravintolan mukaan muutos, kun useammalle heistä on tarkoitus alkaa maksaa palkkaa.

Toivottavasti tosiaan tulee muutos. Jutussa jäi kertomatta, että veroton työosuusraha on enimmillään 12 euroa päivässä. Sen verran suurin osa työntekijöistä siis saa palkkaa varsinaisesta työstään. Enemmänkin voi maksaa, mutta siitä menee vero. Keskimäärin työosuusraha on viisi euroa päivässä.

Ei ole mikään ihme, että ympäriltä kaatuu kilpailijoita kuin heinää. Ei kukaan pysty kilpailemaan sellaisen kanssa, joka ei maksa kaikille työntekijöilleen palkkaa. Kyllä minä uskon, että nämä työntekijät ovat erittäin motivoituneita ja osaavia, ja se tekee jutun vielä ikävämmän näköiseksi. Kielen päälle pyrkii koko ajan lause ymmärtämättömien hyväksikäytöstä.

Tämä tapaus ei varsinaisesti liity vakiomotkotukseeni eli kuntouttavaan työtoimintaan ja työkokeiluun, koska kyseessä ovat eläkettä saavat kehitysvammaiset. Periaate on kuitenkin sama. Kehitysvammainen voi tienata 12 euroa päivässä ilman että se vaikuttaa eläkkeeseen. Viisipäiväistä työviikkoa tekemällä voi saada lisätuloja 240 euroa kuukaudessa.

Kuntouttavassa työtoiminnassa tai työkokeilussa oleva työtön ”ansaitsee” yhdeksän euroa päivässä eli nelipäiväistä työviikkoa tekemällä 140 euroa työttömyysetuuden päälle.

Mutta se tehtävä työ on kuitenkin ihan oikeaa työtä. Kuntouttavan työtoiminnan, mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten työpajoja on suunnilleen jokaisessa kunnassa. Niissä tehdään täyttä työtä, kuten tässä kehitysvammaisten työtoimintayksikön pyörittämässä ravintolassakin.

Kun kilpailjat kaatuvat, niin palkattomuudesta tulee uusi normaali. Kun työ nimetään työtoiminnaksi, niin palkkaa ei tarvitse maksaa.

Kommentit
  1. 1

    Marianne Mkkolanniemi sanoo

    Korjaus tekstiin.
    Kuntouttavaa työtoimintaa saa säännösten mukaan tietääkseni tehdä vain neljänä päivänä viikossa.
    Joten sillä tienaa noin 140 euroa täyttä viikkoa tekemällä.

    • 1.2

      Kristiina sanoo

      2006-2008. Olin 5 päivänä 4 tuntia kuntouttavassa työtoiminnassa. Helsingissä.

      • 1.2.1

        Saku Timonen sanoo

        Laki muuttui 1.7.2015 siten, että toimintaa saa järjestää vain neljänä päivänä viikossa. Sitä ennen viisi päivää oli sallittua.

        • 1.2.1.1

          Katri Pirttikoski sanoo

          Työkokeilussa pitää olla viitenä päivänä viikossa (ainakin minun on pitänyt, ja vähintään kuusi tuntia päivässä. Toisella paikkakunnalla työpäivien pituus oli vähintään seitsemän tuntia).

          • 1.2.1.1.1

            Saku Timonen sanoo

            Työkokeilu voi olla viitenä päivänä viikossa, kuntouttava työtoiminta vain neljänä.

    • 1.3

      JV sanoo

      Kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeilussa pitää muistaam että 1 PV viikossa riittää.

      Älä ole orjana enempää kuin tarpeen, jottet menetä osaa tukia karenssina.

  2. 2

    Nimetön sanoo

    ”Hyvä yhteiskunta on sellainen, että joka mittaa onnistumistaan sillä, miten voivat ne ihmiset, jotka voivat kaikkein huonoimmin.” (Antti Pesonen 2009).

    Sen lisäksi, että skitsofreniaan sairastunut poikani on menettänyt mahdollisuuden normaaliin elämään, työhön ja perheeseen, hän on näyttää nyt olevan vaarassa joutua orjatyöhön.

    Mihin tämä yhteiskunta on menossa?

    • 2.1

      Tarja sanoo

      Hyvin sanottu, olen aina ollut sitä mieltä myös, että ”Hyvä yhteiskunta on sellainen, että joka mittaa onnistumistaan sillä, miten voivat ne ihmiset, jotka voivat kaikkein huonoimmin.” (Antti Pesonen 2009). Nyky-yhteiskunta vaan on firmanjohtajien yritys, jossa huononpiosaiset saavat aina vaan vähemmän ja haukut päälle.

      • 2.1.1

        Nimetön sanoo

        Juuri näin. Vallalla on suuryritysten diktatuuri, jonka seurauksena tuloerot kasvavat kiihtyvällä vauhdilla.

        • 2.1.1.1

          Jami Korhonen sanoo

          Asiat kannattaisi edesyrittää pitää mittakaavassa:
          – Suomessa tuloerot ovat pienimpiä maailmassa
          – koskaan historiassa vammaisilla ei ole ollut asiat niin hyvin kuin nyt
          – koskaan ennen työttömän elämä ei ole ollut yhtä turvattua kuin nyt

          Tämä ei tarkoita etteikö asiat voisi olla paremminkin mutta silti kannattaa muistaa mittakaava.

          • 2.1.1.1.1

            Rosa Warski sanoo

            ”Historiallinen kehitys” ei paljon lämmitä, jos ei ole vapautta eikä rahaa ruokaan.

          • 2.1.1.1.2

            Yrjö perkko sanoo

            Historiallinen kehitys ottaa tällä hetkellä askeleita taaksepäin. Valitettavasti.

          • 2.1.1.1.3

            Paula L sanoo

            Koskaan ennen yrittäjällä ei ole ollut niin halpaa työvoimaa kuin nyt…

          • 2.1.1.1.4

            Jami Korhonen sanoo

            Paula L,
            Ei pidä paikkaansa.

            Rosa Warski,
            Suomessa on aina rahaa ruokaan. En muista lukeneeni, että Suomessa olisi kuoltu nälkään pitkään aikaan.

            Kuuluuko toimeentulotuen riittää elämiseen vai hengissä pysymiseen?

          • 2.1.1.1.5

            Rosa Warski sanoo

            Herra Korhonen,

            Voin omakohtaisesti sanoa, ettei ole. Ruoka nykyään maksaa käden ja jalan. Monta, monta kertaa on tullut käytyä sossussa rahojen loputtua hakemassa ruokalappuja, jotka on sittemmin ulosmitattu seuraavan kuun toimeentulotuesta. Myös sosiaaliseen hätäpuhelimeen on soitettu asian tiimoilta.

            En juo, en polta, en uhkapelaa, en osta vaatteita, enkä ylipäänsä käytä rahaa juuri mihinkään muuhun kuin ruokaan. Silti se ei riitä. Ruoka, mitä ostan, on tavallista suomalaista kotiruokaa – luomua jos mahdollista. Mitään kaviaaria tmv. en ostele.

            Mitä tuttaviin tulee, aika moni tonkii ruokiansa roskiksesta. Myös leipäjonoissa käydään hakemassa vanhentuneita elintarvikkeita. Melko suora seuraus tästä on mielenterveyden ja työkyvyn menetys. Onko se mielestäsi toimeentulotuen tarkoitus ?

          • 2.1.1.1.6

            Rintsu sanoo

            Ihminen pysyy hengissä yllättävän pitkään jos vaan on vettä saatavilla.

            Jos sähköt menee poikki sen vuoksi, että lasku on hukkunut jonnekin mystiseen byrokratiaan niin ei siihen kuole. Ainakin minä olen vielä hengissä. Nimim. 3 kk ilman sähköä ja sit postissa tulee kopio sähkölaskusta jota en ole osannut maksaa tai toimittaa maksettavaksi. Just jee. Heillä on laittaa minulle kopio laskusta jota minä muka en ole toimittanut ja ykskaks homma on minun vikani?

            Toisin kuin Rosa minä juon ja poltan minkä ehdin. En ole kovinkaan kiltti tai ihana ihminen.

            Siltikään maailma tai suomi ei mielestäni tarvitse jatkoa kirjasarjalle ” nyt on kyykyttämisen aika”.

          • 2.1.1.1.7

            Jarkko sanoo

            ”En juo, en polta, en uhkapelaa, en osta vaatteita, enkä ylipäänsä käytä rahaa juuri mihinkään muuhun kuin ruokaan. Silti se ei riitä. Ruoka, mitä ostan, on tavallista suomalaista kotiruokaa – luomua jos mahdollista. Mitään kaviaaria tmv. en ostele.”

            Itse muuten olin joskus tilanteessa missä vuokran, jälkeen kaikkiin muihin pakollisiin laskuihin jäi rahaa 200€ kuussa, koska siihen aikaan kela ei maksanut kaikista yksiön neliöistä asumistukea, jolloin et saanut täyttä asumistukea vaikka elät pienimmän mahdollisen tulon varassa mitä työttömille maksetaan. Tuolla 200€ summalla olisi pitänyt maksaa sähkö, puhelinlasku, vaatteet, bussimatkat pakollisiin käynteihin viranomaistahojen luoja, sekä ostaa ruoka koko kuukaudeksi.

            Sähkölaskun puhelin ja vesilaskun jälkeen rahaa jäi ruokaan, vaatteisiin ja lääkkeisiin 140-150€ kuussa. Juu ja itsekään en juo, en polta, en uhka pelaa, en nosta pikavippejä. Raha oli tiukilla vaikka en ostanut kuin kerran viikossa lihaa ja usein söin pelkkää kaurapuuroa, makaronia ja halvimpia kasviksia tyyliä porkkainoita, jotta en kuole c-vitamiini vajaukseen.

            Kun raportoin tilanteestani laskelmien kera niin kommentit olivat tyyliä muuta halvempaan asuntoon vaikka asuin jo halvimmassa mahdollisessa asunnossa mitä koko kaupungissa on saatavilla. (kaupungin vuokra yksiö). Ohjeet oli vielä annettu käskyttävään sävyyn ja siihen tyyliin ikäänkuin en olisi itse tajunnut tätä asiaa. Kukaan ei viitsinyt edes kysyä asunko jo halvimmassa asunnossa vaan omaksui suoraan sellaisen asenteen että en tajua itse muuttaa siinne.

            Seuraava ohje oli hae toimeentulotukea juu en saa kun minulla on 700€ säästössä rahaa hätä tilannetta varten ja sama porukka neuvoo miten köyhän pitäisi olla säästäväinen, mutta säästöjä taas ei saa olla ja oikein nöyryytetään sillä, että mitään apua ei tipu ennenkuin säästöt on syöty viimeistä penniä myöten tai piilotettu johonkin sukan varteen niin kuin ulosotossa olevat rikolliset tekevät. Kaikki ohjeet mitä nämä tyypit jakoivat kuin suurena neroutena oli jo sellaisia jotka olin tajunnut vuosia sitten ja tehnyt jo tai todennut, että ne eivät auta tuossa tilanteessa.

            Onneksi en enää ole noin pahassa tilanteessa, mutta eipä mikään ole muuttunut. Röyhkeyttä vastaan ei voi taistella kuin olemalla vielä ryöhkeämpi senhän takia romanitkin heittävät ihan läskiksi, koska muuten heidät jyrättäisiin täysin ns. kunnon kansalaisten toimesta. Olen todennut pitkän ja vaikean elämän jälkeen, että täällä ei mikään ei ole niin julma olento kuin kunnon kansalainen he vain ovat piilottaneet julmuutensa paremmin kuin muut. Itsekin olen aina saanut enemmän apua muilta köyhiltä kuin näitä idiootti ohjeitaan jakelevilta ”kunnon kansalaisilta”.

          • 2.1.1.1.8

            Jarkko sanoo

            Rintsu ”Toisin kuin Rosa minä juon ja poltan minkä ehdin. En ole kovinkaan kiltti tai ihana ihminen.”

            Juu en mäkään sotaveteraani vaarini on istunut henkirikoksista linnassakin ja samat geenit minullakin on ainakin osittain. Joskus nuorempana stressasin lähes sairaaksi asti sitä miten rahat riittää kunnes tajusin, että ihan turhaa se on stressata otetaan oma osuus hyvällä niin kauan kun saa ja sitten kun ei enää saa hyvällä niin pahalla. Ei se sen kummempaa ole. Ihan samalla tavalla ne on muut ihmiset pedanneet itselleen sen paremman aseman sopimalla keskenään liitoissaan ja korporatiivisissa rakennelmissaan asiat omalta kannaltaan parhain päin ja ulkopuolisista viis. Röyhkeästi vaan omaetu, omasuojatyö ja edut edellä jyräten kaikki ne kenellä ei oikein ole mitään. Toisilla on hyväveliverkostot, edustusjärjestöt, liitot ja lakot, isolla rahalla maksetut lobbarit ja lakimiehet. On veroparatiisit ja rakennelmat rakennelmien perään. Ajamassa omaa etua toisten etua ei täällä aja kukaan. Joku yksinäinen Saku yksinään kirjoittelee köyhien epäkohdista, mutta siinäpä se. Ei ole yleislakkoja köyhien puolesta tai muutakaan täällä.

            Erilaisia keinoja kyykyttää lisää ja tuoda oikein esiin muiden eriarvoista elämää täällä vain keksitään kokoajan lisää kun ei vanhat keinot kyykyttäneet tarpeeksi. Koska koittaa se aika jolloin oikeasti selvitetaan mikä vaikutus köyhyyden määrään oli satojentuhansien työpaikkojen siirrolla halpamaihin? Veroparatiiseilla? Globalisaatiolla? Sillä, että toisten työpaikka on suojattu lainvoimalla ja toisilla ei ole mitään suojaa pitämässä kiinni työpaikoista? Koska koittaa se aika, että köyhyyteen löydetään muitakin syitä kuin se, että köyhää ei ole nöyryytetty tarpeeksi?

            Koska koittaa se aika, että aletaan selvittää mikä vaikutus toisten köyhyyteen on sillä, että vaikkapa elektroniikka teollisuuden työpaikkojen siirtymistä pois suomesta sadointuhansin ei suojannut yksikään laki, mutta poliisin virkoja ei taas saa siirtää kiinaan on lait ja pamput suojaamassa jokaista virkaa. Vai jatketaanko vain valehtelua, että mitään vaikutusta ei ollut ja palkitaan parhaat valehtelijat parhailla viroilla ja suojatöillä? Viis siitä mikä on oikein tai väärin.

          • 2.1.1.1.9

            Jami Korhonen sanoo

            Rosa warski,

            Kuten sanoin Suomessa riittää aina rahaa ruokaan. Selvästi sinäkään et ole kuollut nälkään.

          • 2.1.1.1.10

            Rosa Warski sanoo

            Jami Korhonen,

            Miksi vänkäät vastaan? Luuletko ihan oikeasti tietäväsi minua paremmin, riittävätkö minun rahani ruokaan?

            Voi myös nähdä nälkää, elää riittämättömällä ravinnolla ja sairastua, joutua kerjäämään ruokaa läheisten jääkaapista, jne. Tajuatko, etteivät hyvinvointi tai kuolema ole ainoat vaihtoehdot ?

          • 2.1.1.1.11

            Ulla Vehaluoto sanoo

            Kyllä Suomessa voidaan kuolla nälkään. Ja janoon voidaan jopa tappaa, kuten tämän keskustelun eräästä linkistä selviää:

            http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242944-onko-suomessa-tapahtunut-ensimmainen-vanhuksen-nalkakuolema

            Nälkään kuoleminen on eri asia kuin aliravitsemus. Vai onko sittenkään, kun aliravitsemus johtaa sairauksiin, jotka johtavat kuolemaan.

            Suomessa on työttömien ja muiden köyhien asemaa heikennetty 90-luvulta lähtien, ja nykyinen taso sosiaaliturvassa on sama kuin 70-luvulla. Siis 80-luvulla Suomessa köyhillä meni paremmin.

            Silloin ei ollut pakkotöitä, orjatöitä ja ilmaistöitä, vaan työttömät työllistettiin esimerkiksi kaupungille ja palkalla saattoi elää turvautumatta toimeentulotukeen. Tämä muuttui 90-luvulla, kun oikeisto otti vallan ja tuloeroja piti ideologisista syistä kasvattaa ja niin myös tehtiin.

            Suomessa ja ylipäänsä maailmassa olisi ruokaa kaikille. Ongelmana on se, että ei haluta jakaa. Ei haluta ruokkia kaikkia ihmisiä, koska eriarvoistuminen on elinehto niille, joiden elämäntehtävänä on muiden syrjiminen. Nälkä on yksi sodankäynnin muoto, ja valtio joka käy sotaa osaa kansalaisiaan vastaan pyrkii pitämään sen kansanosan nälkäisenä. Tietenkin nälkään yhdistetään muitakin kansanosaa heikentäviä toimenpiteitä, ”vihollinen” demonisoidaan, dehumanisoidaan ja nöyryytetään uhkailuin, kiristyksin ja pakkokeinoin. Kun ”viholliselta” saadaan henkinen selkäranka murrettua, ”vihollinen” kuolee itse omia aikojaan. Tämä nähtiin natsien keskitysleireissä. Toivon menetys on tappavaa. Siihen sitä tähdätäänkin, kun tietoisesti heikennetään ihmisten mahdollisuuksia parantaa asemaansa millään tavoin. Suomeen on luotu pysyvästi syrjäytettyjen ryhmiä, joita jatkuvasti syyllistetään omasta kohtalostaan, vaikka heidän kohtalonsa on täysin poliittisesti aiheutettua.

            Mikä tarve Suomen valtiolla on tehdä kansalaisista vihollisia ja käydä hiljaista sotaa tiettyjä kansanryhmiä vastaan? Suomessa on enemmän rikkautta kuin koskaan, sen näkee mistä tahansa katukuvasta.

  3. 3

    stunned sanoo

    Aina nähdessään uutisen, jossa puhutaan työllistämisestä, lukijan pitää kysyä, maksetaanko työstä palkkaa. Olennaisin kysymys on aina, onko toimittaja älynnyt esittää kysymystä, että onko työ kenties palkkatyötä vai ilmaistyötä.

    Arvasin jo päivällä lukiessani Ylen uutista työllistämisestä, että palkkaa ei artikkelissa mainita, eikä sellaista makseta.

    • 3.1

      Jyrki sanoo

      Ehkä se on sitä uuden normaalin luomista, kun ei kysellä tarkemmin. Sitä paitsi moisia kyselemällä ovet ja suut sulkeutuu aika varmasti toimittajille noissa orjatyöllä hommia pyörittävissä paikoissa.

      Asia on kyllä lopulta niin outo, että olisi mielenkiintoista olla kärpänen katossa. Kun toimittajalle annetaan tehtäväksi tehdä juttu näistä pajoista, jotka pyörii orjatyövoimalla oli ne vammaisia tai ei. Mitä ohjeita toimittaja kenties oikeasti saakaan? Valitaanko tehtävään vain sopivia toimittajia, jotka suopeita orjatyölle jne. Eikä paljoa kysele palkoista jne.

    • 3.2

      Jarkko sanoo

      ”Arvasin jo päivällä lukiessani Ylen uutista työllistämisestä, että palkkaa ei artikkelissa mainita, eikä sellaista makseta.”

      Itse epäilin tätä vahvasti jo siinä vaiheessa kun jutussa mainittiin, että kaikki oikeaa palkkaa maksavat yritykset ovat lopettaneet tai kaatuneet ympäriltä.

      ”Aina nähdessään uutisen, jossa puhutaan työllistämisestä, lukijan pitää kysyä, maksetaanko työstä palkkaa. Olennaisin kysymys on aina, onko toimittaja älynnyt esittää kysymystä, että onko työ kenties palkkatyötä vai ilmaistyötä.”

      Ilmeisesti ns. oikeissa normaaleissa töissä olevat ihmiset pitävät niin itsestään selvänä sitä, että kaikki Suomessa ”palkka” työtä tekevät saavat työsuhteen edut kuten palkan, että eivät edes älyä esittää kysymystä siitä maksetaanko työstä palkkaa. Onko siitä koskaan maksettu ja tullaanko siitä ikinä edes maksamaan? Tai kertyykö siitä eläkettä, lomia tai oikeutta työterveyshuoltoon? Toinen vaihtoehto on tahallinen harhaanjohtaminen. Kolmasvaihtoehto on se, että ei välitetä asiasta kun ei huono osaisen kuulu pärjätä yhtä hyvin kuin keskiluokan.

      Ihan samaan hengenvetoon voisi kysellä miksi toimittajille pitää maksaa mitään kyllä juttuja voi näpytellä ilman palkkaakin pelkällä työttömyyskorvauksella ja 9€ päivärahalla? Alkaisiko toimittajaa sitten harmittamaan asia, että palkkaa ei saa eikä kukaan kysele asiasta jos se koskisi itseäkin eikä voisi puhua vain niistä muista?

  4. 4

    Rosa Warski sanoo

    Tässä konkretisoituu ”heikomman aineksen” hyväksikäyttö.

    Uutisessa tulee esille vielä perinteiset palkattoman työn perustelut: töissä on kivaa, saa ajan kulumaan, voi toteuttaa itseään, tapaa uusia ihmisiä, jne. Päälle perustellaan, että nykyaikaisesti ei laiteta kehitysvammaisia ”asumaan keskelle metsää, poissa silmistä, poissa mielestä”. Lisäksi pohditaan, että ”venäläisiä ja ulkomaalaisia” ei varmaan ruokailu kiinnosta.

    Mieleen tulee elävästi Oulun piirin demarien ex-toiminnanjohtajan, Terhi Mustakankaan, perustelut. Myös hänen mielestään palkaton työ on ”syrjäytymisen ehkäisyä, mielenvireyden ja oman hyvinvoinnin ylläpitämistä, oman osaamisen päivittämistä ja kehittämistä, mahdollisuus uuteen uraan, vaihtoehto työttömyydelle”. Lisäksi se on ”järkevää tekemistä, saa olla ihmisten parissa, oppia työelämätaitoja, kartoittaa kiinnostustaan tulevaan ammattiin tai vertailla vaihtoehtoja.”, ja erityisen sopivaa opiskelijoille, sairaille ja eläköityville.

    Inhottavaa. Missä näiden ihmisten moraalinen selkäranka on ?

    • 4.1

      Jyrki sanoo

      Pisteet tälle kirjoitukselle. Sitä pitää myös ihmetellä miksi se oikean PALKAN maksaminen ei olisi myös sitä syrjäytymisen ehkäisyä? Niin että työstä maksetaan kunnon PALKKA ei mitään vitsiksi nähtävää palkkaa.

      Itse näkisin, että kun kenen tahansa tilille sitten napsahtaa vaikka osa-aikatyöstä maksettu kunnon asianmukainen PALKKA. Josta menee pienempi vero, eläke kertyy, jne. Niin kummasti se varmasti nostaa kenen tahansa itsetuntoa ja ehkäisee syrjäytymistä kummasti. Kuin se, että sinne tilille tulee vain etuus-nimikkeellä maksettu raha. Jonka kun kuvittelisi ”palkaksi” niin se palkkakin tunnissa on lähinnä vitsi.

      • 4.1.1

        Jarkko sanoo

        ”Pisteet tälle kirjoitukselle. Sitä pitää myös ihmetellä miksi se oikean PALKAN maksaminen ei olisi myös sitä syrjäytymisen ehkäisyä? Niin että työstä maksetaan kunnon PALKKA ei mitään vitsiksi nähtävää palkkaa. ”

        Oikeasti toimittajien pitäisi laittaa nämä ”puhujat” koville ja esittää kysymyspatteristoja siitä. Miten se, että ei saa työstään PALKKAA tai siitä ei kerry eläkettä tai, että joutuu tekemään työtä täysin eriarvoisessa asemassa kuin muut samaa työtä tekevät ehkäisee syrjäytymistä? Onko työ myös juridisesti työsuhteessa tehtävää työtä? Kunnes asiaan saadaan kunnon vastaukset tai saadaan aikaiseksi juttu jossa jokainen tajuaa mistä siinä on kyse. Suurin ongelma toimittajilla tuntuu olevan se, että kun ei kiinnosta perehtyä asiaan eikä osaa.

  5. 5

    Salsgren sanoo

    Ymmärtämättömien hyväksikäytöstähän tuossa juurikin on kyse. Tietysti pitää muistaa, että usein kehitysvammaiset kuten muutkin ihmiset kaipaavat elämälleen sisältöä ja rytmiä. Tarkoitusperät ovat avauksen jutussa varmasti hyvät, mutta korvauspuoli sitä taas ei ole.

    • 5.1

      Kuntoutuja sanoo

      Pahinta tässä on se, että edes Helsingin suurissa yksiköissä eivät edes pomot ymmärrä kuntouttavan työtoiminnan olevan sosiaalipalvelu vaan hekin puhuvat työpaikasta, työajoista, taukojen pituudesta jne. Lisäksi kaikki ”kuntouttavat” elementit puuttuvat, ohjaajia ei ole nimetty jne. Työtä tehdään ikään kuin palkkatyössä, toiset vaan saavat samasta työstä palkkaa, lomia ja eläkkeitä…
      Nyt pitäisi saada muutama ennakkotapaus käräjille asti niin nähtäisiin alkaisiko joku jo noudattamaan lakia.

    • 5.2

      Vammaisen leijonaemo sanoo

      (Kehitys)vammaisella on oikeus laittaa eläke lepäämään, mikäli pääsee palkkatyöhön. Silloin (kehitys)vammainen muuttuu ”veronimijästä” veronmaksajaksi. Jos /kun palkkatyö loppuu, eläke palautuu ilman erillisiä hakemisia tms.
      Kirjoituksen kanssa olen samaa mieltä: kyseessä on hyväksikäyttö. Elämme näköjään maassa, jossa ymmärtämättömät pannaan orjaduuniin tavalla, joka vie leivän yrittäjiltäkin.
      SPR ei voi enää osallistua hankintalain alaisiin kilpailutuksiin esim. koskien omaishoidon lomitusta (omaishoitajalla on 3 vapaapäivää/kk, jolloin hoidettavan hoito on kunnan järjestettävä ja kunta osti lomittajia mm. SPR:ltä), koska SPR on voittoa tavoittelematon yhteisö (tekivät aikoinaan lomituksen 22 e/h, kun esim. silloinen Diakonissalaitos 64 e/h; ja joka v. 2006 Hesassa myös voitti kilpailutuksen, heh!). Mutta Kamu-ravintolaa tai muutakaan yritystä tämä ”hintojen polkeminen” ei koske, vaikka mielestäni pitäisi, kun kyseessä ovat holhouksenalaiset eli esim. kehitysvammaiset.
      Kehitysvammaiset ovat yhteiskunnassa kaikista heikoimmassa asemassa. Heitä on helppo riistää. Tiedän myös kehitysvammaisten vanhempia, jotka visusti ovat hiljaa tästä riistosta, ettei heidän aikuinen kehitysvammainen lapsensa joutuisi palaamaan toimettomana sohvalle. (Kehitys)vammaiselle katsotaan riittävän työstä palkaksi hyvä mieli, kuten YLEkin uutisoi.

  6. 6

    Papi sanoo

    Minusta kaikki työ tärkeää ja tuostakin kuuluu oikeaa palkkaa saada. Kyse ihan perusperiaatteista saadaan palkkaa, maksetaan veroja, pidetään yhteiskuntaa pystyssä.

    Senkin ymmärrän ja hyväksyn, että on erilaisia palkkoja, koska erilaisia tehtäviä, helpoista
    vaikeisiin, mutta palkka oli se sitten pieni tai iso, sillä on merkitystä.

    Hyvä, että aletaan maksamaan palkkaa, tehtävien vaativuusluokka huomioiden yms.

    Kaikkien työntekijöiden oikeuksista on pidettävä huolta.

    • 6.1

      Jarkko sanoo

      Noissa muuten ilman palkkaa sosiaalipalveluna tehtävissä töissä kaikkein ironinen puoli on se, että oletetaan, että joku alkaa ihan oikeasti tehdä niitä innostapuhkuen ikäänkuin luoden uraa niissä niin ei mene kauaakaan niin yhteiskunta kieltää sen työn sitä innokkaasti tekevältä. Koska Suomen maineelle saattaisi jossain vaiheessa tulla kolhuja jos joku rehkisi ilman palkkaa muiden hyväksi jossain useammat kymmenen vuotta yhtäjaksoisesti sen takia hommat on pätkitty lyhyisiin jaksoihin, jotta voi ikäänkuin esittää kyseessä olevan joka kerta erillinen jakso vaikka sadoille tuhansille ihmisille siitä olisi syntynyt pysyvä tapa elää.

      (Eli kyllä joku jossain ymmärtää mistä siinä on kyse ei noita hommia muuten pilkottaisi pätkiksi vaan ilmottettaisiin, että nytpä saat rehkiä loppuelämäsi ilman palkkaa jossain kuntouttavassa)

  7. 7

    Aaro sanoo

    Työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa oleva työtön käsittääkseni saa työttömyysrahaansa korotusosan sen 9 € ylläpitokorvauksen lisäksi. Olisi muuten jo aika nostaa tuota 9 € vaikka kymppiin. On ollut 9 € jo 15 vuotta.

    • 7.1

      töytön sanoo

      Kuka saanee vähäks aikaa, moni ei. Ens vuonna korvaus per päivä se pyöreät 0€/päivä työelämäkokeilussa. Siinä sitä onki kokeiltavaa. Mitehhä muute jos pyörii tuossa uudessa turpaanvetokokeilussa 3kk ajan, leikkuri käy työttömyyskorvaukseen ku ei oo 18 tuntia 3kk aikana töissä ollu (ilmanen apina yrityksessä)? Aikamoinen koomisuuden huipentuma.

      • 7.1.1

        töytön sanoo

        Eikun joo, aktiivinen ilmaistyöntekijä saa pitää työttömyyskorvauksensa ilman alennuksia, huikeeta.

      • 7.1.2

        Ani sanoo

        Turpaanvetokokeilu ala kolme kuukautta a 18 tuntia, markkinointinimeltään toimeliaisuusturva, on suomeksi työttömyysturvaleikkaus. Tässä kohtaa iski häveliäisyys, ei suoraan sanottu mistä on kyse.

  8. 8

    Rintsu sanoo

    Uutisessa ei ole ravintolan hinnastoa.
    Jos ruoka on normaalihintaista niin mitään kilpailuvääristymää ei synny.

    Jos kehitysvammaisella on eläkepäätös niin ymmärtääkseni häntä ei silloin sanktioiden uhalla pakoteta hommiin joita hän ei halua tehdä?
    Jos kyseessä olisi normaali palkkatyö, niin kehitysvammaisia koskevat samat säännöt kuin meitä muitakin. Oikeastaan vain kansanedustajat voivat olla yhtä aikaa täydellä eläkkeellä ja palkkatyössä.

    Jos kyseinen ravintola ei merkittävästi kilpaile hinnalla, jos kehitysvammaisella on eläkepäätös ja jos hän omasta vapaasta tahdostaan käy ravintolassa tienaamassa sen mitä eläkettä menettämättä saa tienata.
    Niin näillä reunaehdoilla minä en näe toiminnassa mitään paheksuttavaa

    • 8.1

      Saku Timonen sanoo

      Aika yllättävät tahot ovat tässä tapauksessa sitä mieltä, että kaikesta työstä ei tarvitsekaan maksaa. Täsmälleen samalla logiikalla puolustellaan työttömien ”vapaahtoista” palkatonta työtä.

    • 8.2

      työtöntyötön sanoo

      Ei välttämättä kilpailuvääristymää mutta entäpä jos henkilökunnasta vain puolet saa palkkaa verrattuna kilpaileviin yrityksiin. Joku ne ylimääräiset rahat käärii taskuunsa. Sanktioista en kyllä osaa sanoa. Painostetaanko työtoimintaan?

      ”jos hän omasta vapaasta tahdostaan käy ravintolassa tienaamassa sen mitä eläkettä menettämättä saa tienata.”

      Tämä kävisi minun puolestani. Keskimäärin 5e/päivä eli 25 euroa viikossa. Eli pari tuntia viikossa, nythän he saattavat tehdä tuon pari tuntia tai enemmän jo päivässä.

      Vielä tämä kappale itse artikkelista

      ”Kamu perustettiin, sillä kehitysvammaisten on vaikea työllistyä avoimille työmarkkinoille.
      –Kehitysvammaisissa on kuitenkin paljon niitä, jotka kykenevät tekemään ihan samoja työtehtäviä kuin muutkin. Tänä päivänä kaikilla ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus toteuttaa itseään ja tehdä mielekästä työtä. Sellainen perinteinen, yhden ja saman tehtävän tekeminen työkeskuksissa ei ole enää tätä päivää, Uusitalo sanoo.”

      Eli kyseessä on henkilöt jotka pystyvät tekemään ihan niitä samoja tehtäviä kuin muutkin. Silloin heille kuuluu maksaa palkkaa. Mielestäni sellainen uusi perinne että tehdään töitä ilman palkkaa ei myöskään ole tätä päivää. Koski se sitten työttömiä, kuntoutujia tai kehitysvammaisia.

      Kaikenkaikkiaan toivoisi että palkkatyöelämässä pystyisi olemaan erilaisia ihmisiä ja se olisi vain rikkaus. Kunhan vain työnsä hoitaisi jokainen.

    • 8.3

      Jussi Parviainen sanoo

      Kyllä se palkaton työ käyttökustannuksiin vaikuttaa ja sitä kautta kannattavuuteen!

    • 8.4

      Jarkko sanoo

      Itselläni on suvussa sen verran bisnesmiehen geenejä, että Rintsu tajuan välittömästi, että jos hinnat on samat kuin täyttä palkkaa työntekijöille maksavissa ravintoloissa, mutta palkkakuluja ei ole niin joku käärii toiminnasta aikamoiset voitot itselleen.

      Muistelisin, että ravintolan kuluista 60% on palkkakuluja ja 20% tilojen vuokria. Raaka-aineiden osuus ei ole kuin 20% joten kyseessä on valtava rahasumma tuonkokoisessa menestyvässä ravintolassa jopa satojatuhansia euroja vuodessa.

  9. 9

    Jari Kähkönen sanoo

    Eksistentiaalisten kysymysten joukkoon kuuluu sekin, että onko se silti huijaamista mikäli huijattu ei tajua tulevansa huijatuksi? Sellaisia sattuu työelämässä erityisesti silloin, kun kukaan ei virallisesti tai käytännössä edusta, sekä erityisen huijaamislajin käsittelyn ensimmäiselläkin portaalla porataan enemmän asian muotopuolta kuin sisältöä: työsuhdeasian selvittelylomaketta, omaa selvitystä, varojenerottelu- sekä yleistä asianajovaltakirjaa ja Erimielisyysmuistiota isolla eellä. No, sen estämättä, että enin osa noista jää tulematta koskei jäsenyyskään ole kunnossa ja loputkin siksi koska asianomaiset eivät tiedä mitä nuo sanat edes tarkoittavat. Kateissa on kuin suorastaan neuvottelujärjestys konsanaan. Mutta palvoo vaan, ei se paperi maailmasta lopu vaikka siihen sanonkomäminkä pyyhkisi. Ja kun kyllin firmaa kaatuu sekä jäsentä katoaa rivistä, sen edestään löytävät. Ihan sama vaikka olisi haettu amerikantuonti puhumaan Korkeille Tovereille, jos ei muuta opittu kuin kutsumaan jäsenhankintaa järjestämiseksi.

    Toinen hyväkäs joka sen vielä edestään löytää on perinnemedia, johon julkinenkin palvelu kuuluu. Kyllä, siitä tulee niin irrelevantti ettei kukaan pian enää vaivaudu varastamaan sen sisältöä tai valehtelemaan sitä vastaan. Jos nimittäin tahti on Sakarin bloggauksessaan linkkaaman nettijutun tyylinen:”Kamun suosion takana on kuitenkin paljon muitakin syitä.
    – Kamulla on oma kannattajakuntansa, joka haluaa tukea kehitysvammaisten työllistämistä. Ihmiset tulevat Kamuun kuitenkin ennen kaikkea hyvän ruoan, palvelun ja ohjelmatarjonnan vuoksi, kehitysvammapalveluiden palvelupäällikkö Tarja Uusitalo toteaa.” Voi hellanlettas sentään, sitäkö ei ollut kykyä edes ajaa juttupäivänä aukiolleiden paikkojen kautta, pyytää menyytä/dokumentoida sitä muuten ja raportoida syntynyttä yhden päivän yhden kyselyn minitutkimuksen tulosta? Kuinka nuo kullanmurut löysi edes päivän päätteeksi takaisin toimitukseen oma-aloitteisesti, sitä mä en vaan ihan heti keksi.

    Ja tosiaan. Jos ravintola ei maksa samaa kulunkia, mutta saa saman voiton kuin muutkin, kuinka se silloin voisi olla olematta yhdensorttista kilpailunvääristämistä? Sitä kautta, että joku ei tosiaan kanna yrittäjänriskiä niskassaan voittamalla avoimessa ja reilussa kilpailussa muut. Niinikään, jos näin on, minkässortin uskonnollisen symbolin asemaan kelvollisista vertaistaan paremmista poikkeusyksilöistä on kyse, mikäli tällöin syntyvä erotus ei millään merkittävällä tavalla näy hinnoissa? Ev. lut. kun olen niin en osaa oikein sanoa pyhimyskään. En minä sillä, saahan sitä tietysti näinkin kunnollisen nuhteettomastikin toimia, vaikka kovasti tuppaa vaan suupielet nykimään ylöspäin kun näppisellä paukuttaa menemään. Hyvä heille ja hyi olkoon minulle, jos satun väärässä olemaan. En kyllä usko, mutta kai se tätänykyä kaikki on mahdollista tässä maailmassa.

    Pitäisiköhän tähän kohtaan panna kuoletukseksi parin rivin kilpailunpalvonta? No, kun tuppukylissä on usein asiat sillälailla ikävästi, että sinähän syöt sen ja silloin kuin annetaan sillähyvä. Siksi on vain hyvä, jos joku kääntää kilpailutilanteen nurinniskoin, näin kelvoton palvelu ja keskinkertainen tuote poistuu pärinöineen rienaamasta puhdasoppisen kapitalismin riemusoittoa. Jos on nietzscheläisiä sanoo samasta, että se mikä jouti mennä, sai mennä. Ihan kiva ajatus, mutta kun ihmiset eivät ole niin ihannetapauksia, että ne kaikessa toimisivat kuten katsovat yleisen moraalilain olevan…Mutta kummakyllä vaan kantti…enkä nyt tarkoita Immanuel Kanttia…kestää niin kauan kun joku estää/pakottaa. Tai edes paljastaa ne julkisesti.

    Siitä ei nimittäin hyvää seuraa, jos työnpalvonnassa ollaan ihan suomalaisen pakanallisen maauskon tai jos rumasti sanotaan alkiolaisuuden tasolla…Ja samaan aikaan veisataan Sakarin linkkaaman kaltaisen ylenannon kaltaisia ylistyslauluja, kun kehitysvammaisilla on niin mukavaa olla ”töissä” sekä miten oivaltavan nerokkaan jalon Hyviä Ihmisiä toiminnan vastuuhenkilöt ovatkaan. Tässähän on tie auki suoraan diktatuuriin/pakkotyöleireihin asti. Onneksi olkoon! Minä taidan nyt seuraavaksi vilkaista verkon ylitse, että mitä lähin oikea tutkiva journalismi eli SVT:n UG-ohjeman tiimi on saanut aikaan, kun kerran taas tietovuotoa pukkaa maailmalla.

  10. 10

    Olli Nissi-Juvani sanoo

    Jos poliittista kantaa meinaa ”työkkärinrouvienshowhun” ottaa, on ensin sanottava jotain yhteiskuntatoiveidensa yleispiirteistä: i) mikä pois, ii) mitä lisää ja iii) millä sukupolvella lasku maksatetaan. Ja kun vauhtiin pääsee – tietenkin sitä pääsee – niin sanokoon vaikka senkin, onko enemmän vasemmalla vai oikealla laidalla. Tästä eteenpäin kysymys on ideologian sisäisen ja persoonallisen inkoherenssin peittelemisestä, kukin parhaaksi katsomallaan tavalla. Näin käy jokaiselle meistä. .

  11. 12

    Janne sanoo

    Minulla on kehitysvammainen 20-vuotias poika. Hänet voi ”lajitella” autistiseksi määriteltyjen laajaan kirjoon.
    Nyt hän opiskelee kolmevuotista kuva-artesaani -koulutusta Kaarisillassa, Nastolassa. Kyseessä on siis erityisopetus.
    Hän on lahjakas taiteellisesti. Hän tekee esim. tavallisesta valokuvasta ihan erilaisia havaintoja kuin itse osaisin, pystyen samalla muodostamaan siitä ihan omanlaisensa tulkinnan ja lopulta tehden omalaatuisen, taidokkaan maalauksen. Hänen töitään on jo kehuttu ja arvostettu kunniamaininnoilla.
    Hän on kiltti ja jos voi sanoa, jopa ylikohtelias muita kohtaan.
    Hän on myös liikunnallinen ja käytännöllinen. Hän esim. hakkaa halkoja, leikkaa nurmikkoa ja siivoaa kotona.
    Hän on ollut aiemmissa kouluissaan työharjoittelussa esim. keittiöissä. ja saanut kiitosta työpanoksestaan.
    Hän kun on erittäin säntillinen ja ripeä töissään

    Mutta se, miten hän pärjää/pärjäisi esim. nykyajan keittiöissä omillaan, ilman jonkun toisen työntekijän valvonnanalaisuutta, en tiedä.
    Hän kyllä tekee hyvin sen mitä osaa, mutta yllättävät muutokset aiheuttavat ongelmia. Jos arkirutiineihin tulee muutoksia, hänelle tulee helposti ongelmia.
    Monisanaiset ohjeet menevät helposti ”yli hilseen”. Hänelle pitää erikseen näyttää, mitä tehdä. Tähän menee samalla myös toisen työntekijän aikaa.

    Tiedän läheisen ystäväni kautta, että nykyään esim. ns. suurkeittiöissä työnteko on hektistä ja työaika rajallista. Ei ole todellakaan ylimääräistä aikaa.
    Nykyään lähes kaikilla aloilla on kilpailua ja se näkyy myös työnteossa. Kilpailutetaan kaikki työt ja silloin tietenkin myös työntekijät joutuvat tekemään 101-prosenttisesti työnsä. Ja aina sekään ei riitä.

    Nykyäänhän perinteisiä ”hanttihommia” ei juurikaan ole. Lähes kaikissa töissä pitää olla koulutus.

    Poikani kaltaisille ei kerta kaikkiaan ole olemassa nykyaikana töitä.
    Vain harva kehitysvammainen on mukana työelämässä ja heistäkin vain jotkut saavat normaalia palkkaa.
    Jos haluamme työllistää myös heitä, se vaatii jonkinlaista tukea yhteiskunnalta. Ja jotta se ei vääristäisi kilpailua, sepäs onkin hankala yhtälö.

    Poikani saa eläkettä ja hänen menonsa eivät ole suuret. Hän ei ymmärrä edes kunnolla rahan arvoa. Mutta hän pärjää taloudellisesti itselleen riittävästi. Hänellä kun ei ole suuria, kalliita unelmia.
    Mutta se, että hän saisi olla jossakin työssä, tekisi hänen elämänsä enemmän merkitykselliseksi. Saisi hän siitä palkkaa tai ei. Olla mukana jossakin työyhteisössä ja tehdä jotakin oikeaa työtä, se olisi hänelle elämässään tärkeää.

    Kunnat ainakin täällä Turun suunnalla laittavat kehitysvammaiset ns. työtoimintaan, joka on useasti vain jonkinlaista näpertelyä tai jopa vain oleilua viikkotolkulla. No. onhan sekin parempi, kuin olla tekemättä mitään.

    Lisään tähän vielä vähän, ehkä ei niin korrekteja mietteitä.
    Olen huomannut työssäni palvelualalla ja toisaalta vapaa-ajalla joskus pubeissa käyneenä, että meidän yhteiskunnassamme on myös aikakin iso määrä ihmisiä, jotka ovat älykkyydeltään jotakin kehitysvammaisten ja ns. keskivertoälykkäiden väliltä. Heistä suuri osa on työttömänä.
    Heidän työllistämisensä on myös hankalaa.

    Historiallisesti ajatellen, elämme jotakin utopiaa. Tällaista hyvinvointivaltiota eivät isovanhempamme (riippuu tietenkin iästä, joillekin isoisovanhemmat) eivät olisi osanneet edes kuvitella. Pohjoismainen yhteiskuntamalli on maailmanhistoriassa jotakin aivan ainutlaatuista.

    Silti me valitamme, ainahan löytyisi parannettavaa.

    Mutta se, miten pystyisimme nykyäänkin pitämään tässä globalisoituvassa maailmassa yhteiskuntamme sellaisena, jossa kaikki otetaan kukin kykynsä mukaan huomioon, se vaatii huomiota meiltä kaikilta.

    Se ei ole helppoa, mutta me kyllä pystymme siihen!

    • 12.1

      Pertti Ikonen sanoo

      Työttömien tilanne ei ole yhtä hyvä kuin poikasi tilanne on. Jos työttömänä menen vapaaehtoisesti auttamaan esim. ravintolaan palkatta tai pienellä kertasummalla, minä toimin rikollisesti ja työttömyysturvani peritään takaisin. Joten ei kehitysvammaisten asiat ole niin huonosti ole kuin työttömien asiat. Me työttömät emme saa tehdä mieleisiämme avustavia tehtäviä vaan meidät pakotetaan työttömyysturvan menetyksen uhalla esim. avustaviin tehtäviin (= palkattomaan työtoimintaan tai työkokeiluun).

      • 12.1.1

        Jarkko sanoo

        Ja jos sairastut jatkuvasta kyykyttämisestä, stressistä, mahdollisuksien puutteesta ja köyhyydestö ilman etenemisen mahdollisuuksia uralla, niin sekin on luonnollisesti oma vikasi ei koskaan järjestelmä vika. Ei koskaan niiden vika, jotka siirsivät suomesta satojatuhansia työpaikkoja kehitysmaihin. Ei koskaan niiden vika, jotka pyörittävät miljardi omaisuuksia veroparatiisien kautta tai pakevat miljoona tuloilla verotusta veroparatiisimaihin. Ei koskaan korporatiivisen järjestelmä vika jossa asiat sovitaan pienenpiirin kesken omalta kannaltaan parhaan päin muutamien keskeisten henkilöiden kesken.

    • 12.2

      Rosa Warski sanoo

      ”Kunnat ainakin täällä Turun suunnalla laittavat kehitysvammaiset ns. työtoimintaan, joka on useasti vain jonkinlaista näpertelyä tai jopa vain oleilua viikkotolkulla. No. onhan sekin parempi, kuin olla tekemättä mitään.”

      Työttömiä laitetaan ihan samaan yleisesti: käsipäivääkursseille, ”työpajoihin”, kuntouttavaan leikkikerhotoimintaan, jne. Jos itse todella siihen haluaa, mikäs siinä, mutta tyypillisesti näihin painostetaan tai suoraan pakotetaan ruoan menetyksen uhalla. Monet kokevat kurssit ja leikkikerhot nöyryyttäviksi, eikä missään nimessä paremmiksi, kuin rauhassa olon kotona ja esim. itse valituissa vapaaehtoistoimissa.

      Vastaavasti kehitysvammaisille pitäisi vähintään antaa _selkeä_ kuva siitä, mitä palkaton työ on, ja antaa heidän tehdä omat valintansa ilman sanktioita.

      • 12.2.1

        Rintsu sanoo

        Näin minä ainakin uutisen luin, että kyseisillä kehitysvammaisilla on varsinaisena tulonaan eläke. Joten kyseinen työtoiminta ei tapahdu sanktioiden uhalla pakotettuna.
        Näin ainakin uutisen olin lukevinani.

        Jos näin on ja homma tosiaankin perustuu ihan oikeaan vapaaehtoisuuteen niin silloin näkisin asian enemmänkin tarkoituksenmukaisena sosiaalipalveluna.

        Minun Jumalani ei katso hyvällä silmällä heikompien hyväksikäyttöä missään tapauksessa.

    • 12.3

      Eino sanoo

      Pohjoismainen yhteiskuntasysteemi on useissa tutkimuksissa todettu ihmiskunnan historian progressiivisimmaksi malliksi, kun mittareina on käytetty mm yleistä tasa-arvoa sekä yhteiskunnallista stabiiliutta (kansalaisten kapeat tuloerot, koulutusaste, yleinen terveydenhuolto, edulliset sekä tasokkaat julkiset palvelut universaalisti kaikille kansalaisille jne.)
      Malli on kuitenkin uhanalainen, sillä sen ylläpito ja kehittäminen on poliitikkojen lapasessa. Nykyään mallia ei olla ainakaan kehittämässä entistä parempaan, vaan hallituksen toimet ovat päin vastoin ollet purkamassa pohjoismaista ideaalia (kasvaneet tuloerot ja lisääntynyt yhteiskunnallinen eriarvoisuus myös työelämässä, julkisten palveluiden alasajot ja niiden yksityistämällä kaupallistaminen, koulutussäästöt jne).

      • 12.3.1

        Rosa Warski sanoo

        Eikä unohdeta presidenttimme Kokoomus-Niinistön 76% kannatusta.

        Eipä ole häneltä juuri muuta kuulunut köyhien ja työttömien hyväksi, kuin viitisen vuotta takaperin ollut ”Ihan Tavallisia Asioita” -aforismikampanja. Kun ei ole rahaa, mikään ei lämmitä niin paljoa kuin jotkut ”älä unohda lähimmäistäsi” -viisastelut valtion toimesta.

        http://www.tavallisia.fi/
        https://yle.fi/uutiset/3-6257299

        Emilia Kukkala kirjoittaa aiheesta erinomaisesti, otsikolla ”Niinistön käsitys syrjäytymisestä on pelottavan naiivi”. Lyhykäisyydessään paras kiteytys lienee Jakomäen Lähiöprinsessoilla:

        ”- Saanen sanoa että mun mielestä tämä on vittuilua päin naamaa. Siis tämäkö ratkaisee meidän ongelmat? Ei olisi pitänytkää odottaa mitään suurempaa/järkevää/hyödyllistä. Näin pelastetaan nuoret syrjäytymiseltä, kiitos vinkeistä!”

        http://pantterin.blogspot.fi/2012/09/niiniston-kasitys-syrjaytymisesta-on.html
        https://www.facebook.com/Lahioprinsessat

  12. 13

    Osallisuutta jokaiselle sanoo

    Jokainen yrittäjä voi työllistää kehitysvammaisen/vammaisen, niin ei ole tarvetta sosiaaliselle yritykselle, eikä silloin tarvitse kokea omaa toimintaansa uhatuksi. Se jos mikä olisi tasavertaisuutta! Ikävä tosiasia tuntuisi vaan olevan se, ettei normaali yrittäjä työllistä kehitysvammaista/vammaista. Kuka hänet sitten työllistää – no sosiaalinen yritys! Se jos mikä olisi tasavertaisuutta!

  13. 14

    Puistojuristi sanoo

    Sitten vähän asiaan liittyvää juridiikkaa:

    Minna Närhen ansiokas pro-gradu työ
    VELVOITETYÖHÖN OSALLISTUVAN OIKEUDELLINEN ASEMA – ESIMERKKINÄ KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA
    https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/62732/N%C3%A4rhi.Minna.pdf?sequence=2

    Jaana Paanetojan väitöskirjan esittely
    TYÖSUHTEISTA TYÖTÄ VAI TYÖTOIMINTAA
    https://helda.helsinki.fi/handle/10138/40216

    Näistä toivottavasti löytyy juridiset perusteet vaatia palkkaa ym.

  14. 15

    Toni Neffling sanoo

    Muotin mukaan. Vammaiset oikeastaan näyttävät sen mikä meissä kaikissa muissa on pielessä. He todella voivat olla onnellisia saadessaan osallistua ja olla vain osana yhteiskuntaa – samalla toki itseään toteuttamalla, mutta yllättävän vähään tyytyen.

    Ongelmat alkavat siinä, kun tulkitsemme oman ahneutemme, kateutemme ja rahaan sidotun ajatusmaailmamme läpi tilannetta. Tällöin kyse saattaa hyvinkin olla hyväksikäytöstä ja epäreilusta kohtelusta. Eli jälleen kerran ongelmana on valitut mittarit – esim. jos aloitetut sodat otetaan älyn mittariksi niin vammaiset ovat keskimääräistä älykkäämpiä – kirkkaasti. Tosin niin ovat myös kastemadot.

    • 15.1

      Jarkko sanoo

      ”Ongelmat alkavat siinä, kun tulkitsemme oman ahneutemme, kateutemme ja rahaan sidotun ajatusmaailmamme läpi tilannetta. ”

      Miten mahtaisi käydä jos samaa mallia aletaan soveltaa valtakunnallisesti ja muillakin aloilla kuin ravintoloissa valtio maksaa palkat (eläkkeinä tai työttömyyskorvauksina), voitot menevät jollekin välistävetäjälle ja kaikki velvoitteet sopimusten ja lainmukaan hoitavat yritykset kaatuvat ympäriltä, koska maksavat omasta pussistaan työntekijöiden palkat ja tulee lisää työttömiä? Nopeasti loppuvat valtion rahat, koska verotulot alenevat ja työttömyyskorvauksien ja eläkkeiden määrät kasvavat.

      Vaikka tuo tuntuisi sinusta kuinka hyvältä tahansa kuka maksaa verot? Olisitko valmis, että omat hommasi hoitaa työtekijä jolle valtio maksaa palkat?

      • 15.1.1

        Toni Neffling sanoo

        En väittänytkään, että ajattelutavan muuttaminen olisi helppoa. Ensin pitäs nousta ylös omasta poterosta esim. lukemalla vähempi kirjaimelisesti – sen jälkeen on helpompi olla toistamatta samoja mantroja ja miettiä voiko asioita lähestyä toisella tavalla. Eli en lähde tässä yhteydessä enempi väittelemään tai tekstiä avaamaan, koska selkeästi kuilu on liian suuri.

        • 15.1.1.1

          Jarkko sanoo

          Toni kyse on viimekädessä siitä, että on länsimainen keskeinen oikeusvaltioperiaate, että säännöt ja lait ovat kaikille samat. Jos säännöt eivät ole kaikille samat sitten ne ovat osalle eri kuin toisille. Ei voi olla molempia samaan aikaan. Ei voi samaan aikaan noudattaa oikeusvaltioperitaatetta ja olla noudattamatta sitä.

          Jotenkin tulee ajatus, että sinusta on ihan oikein, että säännöt eivät ole kaikille samat esim. työmarkkinoiden toiminnan suhteen kunhan et itse kuulu heihin, jotka joutuvat asiasta kärsimään. Ja voit puhua vain heistä toisista jotka joutuvat asiantakia esim. lopettamaan ravintolansa tai muun toimintansa. Ei siinä mitään jokainen taaplaa maailmassa omalla moraalillaan.

          • 15.1.1.1.1

            Toni Neffling sanoo

            Sä ymmärsit väärin – erittäin väärin. Olen varsin läheltä seurannut kehitysvammaisten työtoimintaa – ja sitä intoa millä he tekevät melkoisen huonosti tuottavaa työtä. Se on hämmästyttävää ja siitä olisi paljon opittavaa. Pointti on siinä, että meillä on systeemikriisi eli määrittelemme ihmisen työpanoksen kuvitellun tuottavuuden mukaan – emme sen mihin kukin pystyy. Kehitysvammaiset ovat siis mainio esimerkki siitä, että pelkkä nurkkien siivoaminen ei riitä – jolla siis tarkoitan että palkan maksaminen ei poista ongelmaa ajattelutavassa.

            Me emme elä meritokratiassa vaan äärimmäisen epäreilussa järjestelmässä ja jos emme luovu kuvitellusta ansaitsemisesta päähänpotkiminen tulee aina olemaan tosiasiaa – kolme ruuvia pussii laittavan kun ei markkinataloudessa kuulukaan ansaita mitään.

  15. 16

    Marko sanoo

    Kautta aikain Suomessa on arveltu, että palkaton työ on asia, joka parantaa vaivan kuin vaivan. Mm. irtolaisuudesta ”tuomitut” joutuivat määräajaksi palkattomaan työhön ”tervehtymään” irtolaisuudestaan.

  16. 17

    Jari Kähkönen sanoo

    Rakkaat randilaissankarit, työnhöhlät, vammaisen omaiset, vammaista lähinnä vammaisuuden vuoksi rakastavat kummalliset ihmiset, anarkokapitalistit ja sun muut. Tätä kommenttilaatikkoa katsellessa en saata uskoa, että eletään tosiaan Marraskuun liikkeen 50 vuotispäivän aikoja. Ostin se minäkin tänä vuonna elämäni ensimmäisen kipparilakin+mustan baskerin, mutta en tehnyt sitä juhlan kunniaksi enkä taatusti tämän keskustelun villiinnyttämänä. En näet kaipaa ajatteluun mitään erityistä rooliasua, kun se käy minulta ilmankin.

    Jospa, hyvät ihmiset, koettaisitte käsittää ettei Haminan ravintolatapauksen kommentointi tai peräti toimintamallin arvostelu sen massamediallisen paljastamisen jälkeen, ole vammaisilta pois. Eikä osoitus heidän halventamisestaan tai työtoimintansakaan periaatteellisesta kyseenalaistamisesta. Minä kysyn teiltä, mikäs perusoikeus sellainen on, kun tekee täyden työn niin siitä ei tule täyttä palkkaa ja talon etuja? Teillä ei ole enää vahtimestaria ja avaimten valtaa eikä apuhoitajakoulun apuluokan käyneitä emännäksipääsemättömiä eksyneitä, joiden ainoa mahdollinen toimintamalli ohjaajana on päiväohjelma–>käsky–>kielto–>lentää erkkaan niin että tukka pölähti. Mutta ei se sitäkään tarkoita, että yksien tekemisentarpeen vuoksi saa sotkea koko kaupungin ravintolamaailman ja kukaties koko työmarkkinatkin, jos tämä salassa kukkinut Pahan Kukka on se uusi normaali. Paljonpa ette näy edistyneen – hyvässä.

    Ja juu. Kyllä on työ kovasti siunauksellinen juttu, mutta kun minä olen kuullut nyt olevan lähinnä pulaa palkanmaksajaksi halukkaista. Minun puolestani te voitte tehdä sen minäminäminä -vallankumouksenne vaihtuvavärisellä digibannerilla, jossa lukee: EI OO PAKKO JOS EI HALUU. Mutta sitä ennen saatte kyllä odottaa kansallisvaltion, laillisuus- ja sopimusyhteiskunnan sekä palkkatyön kuoleentumista/katoa. Pikkuvinkki, älkää pidätelkö hengitystänne ainakaan vielä, voipi nimittäin käydä terveyden päälle. Hei, ehkä joku siinä välissä keksii helppokäyttöisen version rahaa jakavasta seinästä, johon ei enää liity ikävää liikepankin perustamiskylkiäistä? Jos se seuraava vallankumous on yrittäjyyden vallankumous, jonka jälkeen työn hinta asettuu itsestään oikealle tasolle, joka sopii niin maksajalle kuin vastaanottajallekin. Hyvä! Tällä mennään.

    Samalla on kuitenkin häkellyttävää todeta kuinka antiautoritäärisen politiikan tunnuslause, henkilökohtainen on poliittista, on nyt kääntynyt kuulumaan ”Ja mähän teen mitä mua huvittaa”. On siis sittenkin niin, että vakaan yhteiskunnan säilyttämiseksi sietää olla varovainen kenen oikeuksia edistää, jottei tyhmyyksissään särje enemmän kuin rakentaa. Tässähän tulee mieleen KRP:n perustajapäällikkö, herra poliisineuvos Kosti Vasa ja hänen sangen erikoinen lasten ja nuorten ruumiillisen kurituksensa puolustelu, kun oli päässyt viralta muuttuen yhteiskunnalliseksi keskustelijaksi. Tiedäpä, viisastunko kun kohta tartun hänen elämänkertaansa. Oliko se oikeustieteellinen teoreettinen koulutus, poliisi vai joutuminen vailla sotilaskoulutusta olevana alaikäisenä lyseolaisena vuoden 1918 sotaan lääkintämieheksi valkoiselle puolelle, kun hänestä lopulta sellaisen teki?

    Ehkäpä seuraava korostus sopii vielä lopuksi? Tämän ylläolevan olen voinut kirjoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä ihmisarvoa kannattavana yksilönä, joka tästä huolimatta vaatii paitsi heikoimpien suojelemista hyväksikäytöltä että samalla tukee sellaisia järjellisiä pyrkimyksiä, joilla hekin saavuttaisivat täysivaltaisen aseman yhteiskunnassamme. Niin, jos te siis nyt riemuitsette Haminan takia, hyväksyisittekö että metallimies haalareissa vinkkaisi pajan nurkalla naapuritontilla olevan työkeskuksen asiakkaan luokse, sekä tilaisi tältä alihankintaurakkana oman päivätyönsä tuloksen viiden euron hintaan? Työkeskuksen tarvikkeet, tekijät ja sun muu helahoito. Niinpä. Miettikääpä sitä.

    • 17.1

      Jarkko sanoo

      ”Niin, jos te siis nyt riemuitsette Haminan takia, hyväksyisittekö että metallimies haalareissa vinkkaisi pajan nurkalla naapuritontilla olevan työkeskuksen asiakkaan luokse, sekä tilaisi tältä alihankintaurakkana oman päivätyönsä tuloksen viiden euron hintaan? Työkeskuksen tarvikkeet, tekijät ja sun muu helahoito. Niinpä. Miettikääpä sitä.”

      Britanniassa oli muuten joskus aikoinaan se kokonainen suku joka elätti itseään kolmessa sukupolvessa pelkästään sillä, että teetätti katukivetys urakoita kadulta toimintaan mukaan houkuttelemillaan kodittomilla ja vammaisilla ruokapalkalla. Toiminta jatkoi vuosikymmeniä kenenkään siihen puuttumatta. Suku joka pyöritti toimintaa piti toiminnasta saadut rahat tai ainakin leijonan osat niistä. Nuorimmat ja vahvimmat suvusta pitivät yllä kuria ja huolehtivat siitä, että vammaiset urakoivat kovaan tahtiin vanhimmat myivät urakoita ja huolehtivat asiakasuhteista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *