Analoginen Aivokylpy
Analoginen Aivokylpy

Positiivisuus on ihqua hömppää

Kun suomalainen osoittaa miettineensä asioita syvällisesti, hän on perinjuurin vittuuntunut siitä, että hänen havaitsemansa epäkohta on edelleen korjaamatta. Kun suomalainen sitten kertoo siitä epäkohdasta muille, hän kehittää vittuuntumiselleen vielä seuraavan tason, jotta muut vittuuntuisivat vielä enemmän ja tekisivät jotakin poistaakseen hänen vitutuksensa.

Kun vitutusta halutaan joskus vähentää, televisioon raahataan positiivisesti hymyilevä kokemusekspertti, joka on keksinyt kuinka enkelit tekevät meidät onnelliseksi tai ehdottavat että aamupalan voi korvata hymyilemällä peilille kaksikymmentä minuuttia joka aamu. Sen jälkeen olo on niin onnellinen ja voimaantunut, että ei edes huomaa olevansa nälkäinen.

Julkisuudessa negatiivisuus ja positiivisuus ovat vahvasti roolitettuja.

Negatiivisuus kuuluu syrjäytyneille, erityisesti miehille. Se kuuluu myös kaikille niille miehille, jotka ovat tosissaan. Ei vakavasti otettavaa työtä tehdä hymyillen. Hymyily on amerikkalaisten helppoheikkien kikka kääntää ajatukset vakavasta negatiivisuudesta turhanpäiväiseen positiivisuuteen.

Miehissä kuitenkin joku poikkeuskin sallitaan

Nuoret miehet, elämässään eriytyisen hyvin menestyneet tai äkkirikastuneet saavat olla positiivisia ja voivat silti olla uskottavia. Heitähän elämä ei ole heitellyt, niin eivät edes voi ymmärtää negatiivisuuden hienoja ja sankarillisia vivahteita.

Julkisuudessa oleva poitiivisuus on taas luvallista naisille ja eläkkeellä oleville miehille. Erityisen kiinnostavaa se positiivisuus on silloin, kun eläkeläiset ja naiset keskittyvät noihin aiemmin mainittuihin ilmeisiin positiivisuuden lähteisiin. Enkeleihin ja arjen voimaannuttavaan iloon.

Oletko kuullut, että täällä Suomessa kansa olisi sanonut jostakin muusta kuin kauppojen tai ravintoloiden aukiolon lisäämisestä että se oli mieletln juttu? Vapaus ostaa tavaroita ja palveluita ja vetää lärvit saa meidät positiivisiksi.

Mutta auta armias, kun me puhumme elämän laadun syvemmästä parantamisesta, kuten vaikka syrjäytyneiden aseman parantamisesta, työllisyyden lisäämisestä,  terveyserojen kaventamisesta tai koulutuksen kehittämisestä, niin johan alkaa taas muuttua keskustelu vittumaiseksi.

Tärkeitä asioita kun ei synny ilman sitä, että saadaan kunnollinen tatti otsaan.

Onko tämä tässä, vai voiko asialle tehdä jotakin?

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Media on tarkoituksellisen julma

En katsonut eilistä Jari Sillanpään julkista teurastusta. Katsoin samaan aikaan A-studion huonosti käyttäytyvien miesten peijaisia. Itse asiassa nostan jopa tällä kertaa hattua Jan Anderssonille, joka kykeni viemään #Metoo -keskustelua rakentavasti eteenpäin. Lukemieni kommenttien ja muutaman…

Neljännen ja viidennen valtiomahdin ongelmallinen suhde

Viime viikon Aku Louhimies -jupakka osoitti, mitä hyvin suunnitellulla neljännen valtiomahdin (media) ja viidennen valtiomahdin (sosiaalisen median tukema julkinen mielipide) tehokkaalla yhteistyöllä saa aikaiseksi. Ei taatusti ollut sattumaa, että uutinen julkistettin tasa-arvon päivänä ja aivan…

Metakeskustelujen metakeskustelu henkilöbrändeistä

Viikonloppuna henkilöbrändi nimeltä Hupparihörhö eli alias Sami Kuusela arvosteli Suomen Kuvalehden blogissaan kolmen henkilöbrändin kirjoittaman henkilöbrändäysoppaan tarjoamia näkemyksiä henkilöbrändäykseen. Tämä on niin herkullinen metakeskustelun mahdollisuus, että päätinpä sitten kaksi kertaa itseltäni kiellettyäni pistää oman hopealusikkani…

Epäonnistuneen Marin kyyneleet

Kyllä tässä aika isoja asioita käydään läpi. Tämä kaksiviikkoinen on ollut yksi uran vaikeimmista. Paljon haaveita ja työtä on kaatunut tähän. Minun suorituksiin saa olla pettynyt ja minulle saa olla vihainen. Se ei satuta minua,…

Hyvinvoivien on vaikea ymmärtää köyhyyttä

Suomessa puhutaan säännöllisesti tuloeroista ja köyhyydestä. Keskustelun suurin ongelma on siinä, että siinä puhutaan keskiarvoista. Tuloero itsessään ei ole kovin suuri ongelma. Pohjoismaissa on itse asiassa useiden taloustieteilijöiden mukaan ihan optimaalinen tuloerojen taso. Jopa pienituloiset…

Pitääkö naisten kissatappelut huomioida työelämässä?

Avasin keskustelun siitä, että Suomessa on korkeat luvut kiusaamisessa työpaikoilla. Erityisen korkeita ne ovat julkisella sektorilla, jossa työskentelee paljon naisia. Kiusaamista tulee niin työkavereilta kuin asiakkailta ja hieman myös esimiehiltäkin. Kun keskustelu lähti lämpiämään, niin…

Kiltteyden harha

Kun vielä vauvaikäinen lapsi tulee vierastamisen vaiheeseen, lastenlääkäri toteaa, että on ihan tervettä, että lapsi osoittaa sen huutamalla. Kun aikuinen kokee vääryyttä, on varsin yleistyneen käsityksen mukaan oikein, että hän osoittaa asiasta nootin virallista reittiä…

Vähemmän älykkäät sukupolvet

Sanoin yhdelle vuonna 1977 syntyneelle tutulle, että hänen ikäluokkansa on kaikkien aikojen koulutetuin ikäluokka Suomessa ja tulee luultavasti sellaiseksi jäämäänkin. Sain häneltä hauskan vastauksen: ”Nuorempi sukupolvi haluaa somevaikuttajiksi ja kuvaa omaa persettään ja ostoksiaan tai…

Vähemmän puhumista toisen ohi

Aloitin keskustelun näkemästäni epäkohdasta. Keskustelukumppanini sanoi, että se ei ole suurin epäkohta ja hänellä oli tarjota isompi ongelma keskusteluun. Hän oli oikeassa. Hänen kertomansa ongelma oli suurempi. Se ei kuitenkaan muuta miksikään sitä, että minunkin…

Länsimainen omaisuus on ihmistä arvokkaampaa

Kun USA:ta kohtasi hurrikaani ja toinen, kaikki mahdolliset tiedotusvälineet seurasivat herkeämättä, mitä tapahtuu. Suurin huoli oli siinä, että omaisuustuhoista USA:n maaperällä tulee mittavia. Siinä odotellessa pyörremyrsky pisti matalaksi Karibianmeren saaria. USA:ssa on nyt raportoitu 10…