Yhteiskunnallisesta keskustelusta
”Meidän pitäisi ruveta käymään yhteiskunnallista keskustelua”, Pécuchet ehdotti.
”Kirjoittakaamme mieluummin proosaa”, vastasi Bouvard.
Pieksäkäämme paavi
Michel Houellebecqin Alkeishiukkasten toinen päähenkilö Bruno lausuu eräässä kohtauksessa haikeita sanoja paavista:
”Minä todellakin ihailin Johannes Paavali II:a (…) Johannes Paavali II oli ainoa, ehdottomasti ainoa joka ymmärsi, mitä länsimaissa oli tapahtumassa. Olin tyrmistynyt siitä, miten huonosti Dijonin Usko ja elämä -ryhmä otti tekstini vastaan. He arvostelivat paavin suhtautumista aborttiin ja ehkäisyyn ja kaikkea muuta yhtä typerää. No, enpä minäkään yrittänyt kauheasti ymmärtää heitä.”
On vaikea kuvitella yhteiskunnallisesti tyylitajuttomampaa temppua kuin paavin ylistäminen aikana, jolloin kaikilla on oikeus eli velvollisuus nautintoon ja suruttomaan elämään. Tuskin edes Kim Jong Ilin ylistäminen olisi niin viiltävää.
En kuulu katoliseen kirkkoon enkä vastusta ehkäisyä tai aborttia, mutta minulla ei ole pienintäkään halua herjata paavia. Toisin kuin niillä lukemattomilla toimittajilla ja kolumnisteilla, jotka pihisten ja sihisten ilmaisevat närkästyksensä aina kun paavi jossain päin maailmaa lausuu jotakin. Maailmassa on mielestäni tuhatmäärin asioita ja ilmiöitä, jotka ansaitsevat tulla herjatuksi ennen katolista kirkkoa ja sen päämiestä.
Alkeishiukkasten toinen päähenkilö Michel pohtii sitä, onko yhteiskunta mahdollinen ilman uskontoa. Eräässä mielessä koko Houellebecqin tuotanto on vastauksen hakemista tähän kysymykseen. Eikä hän pääse uskonnosta eroon kuvittelematta tulevaisuuden maailmaa, jossa tieteen edistysaskelet korvaavat ihmisrodun uudella jalommalla versiolla.
”Olemme katkaisseet sukusiteemme ihmiskuntaan ja olemme elossa. Ihmisiin verrattuna elämme onnellisina. On totta, että olemme osanneet ylittää itsekkyyden, julmuuden ja vihan, jotka heille muodostuivat ylitsepääsemättömiksi, mutta me elämme joka tapauksessa erilaista elämää”, sanotaan Alkeishiukkasten viimeisellä sivulla.
Uskonnonvastaisuus antaa olemisen tarkoituksen monelle nykypäivän intellektuellille, esimerkiksi rähjääntyneelle Christopher Hitchensille, jonka God is Not Great on kuulemma jonkinmoinen bestseller. Olen minäkin sitä lueskellut sieltä täältä. Se on hyvä vessakirja.
Hitchens ja hänen kamunsa pyrkivät todistelemaan, että yhteiskunnallinen moraali ei edellytä tuekseen uskontoa. Epäilemättä tuollainen teesi voidaan esittää ja perustella vakuuttavasti esseessä. Teesiähän on mahdoton kumota faktoilla, koska yhteiskuntamme ja kulttuurimme on niin perusteellisesti uskonnollisten traditioiden lävistämä, ettemme voi tietää, miten maailmamme toimisi ilman niitä. ”Otetaan uskonnosta se hyvä mitä siitä on otettavissa ilman yliluonnolliseen uskomisen painolastia”, eräs edistyksellinen tuttavani ehdotti kerran. Eli tapetaan sielu ja palvotaan ruumiista — sehän on suoranainen kansalaisvelvollisuus nykyisin.
Kommentit (37)
-
”Pieni mies on jumalan sijainen maan päällä. Jumala on ratkaissut hänen kauttaan paljon asioita. Että kondomi on paha, että köyhyys on paha, etä ihminen on paha, mutta paavi on pyhä!”
”Katoliset maat ovat köyhiä, Vatikaanin kassaholvit kahisevat suuryhtiöiden osakkeita. Mutta jumala ei jaa rahaa, eikä paavi. Minkä takia sellainen typeryys!”
Erno Paasilinna/Ruumisarkun nauloja
Suosittelen Melenderille tutustumista esimerkiksi invisition historiaan ja sen jälkeen vaikka Jonathan Gloverin kirjaan Ihmisyys – 1900-luvun moraalihistoria. Tutustuminen voi avata uuden näkökulman paavilliseen instituutioon, katolilaisuuteen ja uskovien moraalikoodiston toteutumiseen.
Onko suomalaisen kirjallisuuden kenttään syntymässä taantumuksellis-katolilainen ryhmittymä, joka jumaloi paavia ja katolilaisuutta ja jahtaa harhaoppisia ja uskonnottomia? Uusi kirjallinen inkvisitio?
Aina kun aletaan puhua ”sielusta”, tekee mieli lopettaa koko keskustelu. Silloin operoidaan uskonnollisella terminologialla, käsitteellä, jolle ei ole vastinetta todellisuudessa.
-Prospero
-
”Onko suomalaisen kirjallisuuden kenttään syntymässä taantumuksellis-katolilainen ryhmittymä, joka jumaloi paavia ja katolilaisuutta ja jahtaa harhaoppisia ja uskonnottomia? Uusi kirjallinen inkvisitio?”
Voi hyvät hyssykät sentään!
Pelkäät varmaan sitäkin, että joku myrkyttää ruokasi tai salakuuntelee puhelintasi.
”Aina kun aletaan puhua ”sielusta”, tekee mieli lopettaa koko keskustelu.”
En usko.
Mutta minun kylläkin tekee mieli lopettaa keskustelu aina kun joku ryhtyy antamaan setämäisiä neuvoja tyyliin: ”Suosittelen Melenderille tutustumista esimerkiksi invisition historiaan…”
Inhoan tällaista netissä käytävää jankutusta. Enkä tajua, miksi vaivauduin kirjoittamaan tämän kommentin.