Anzion mukaan
Anzion mukaan

Tekoäly voi pelastaa ihmiskunnan poliitikoilta

Ihmisen aivot ovat tietokoneisiin verrattuna huomattavan hitaat, älyttömämmät ja virhealttiimmat, jos Henning Beck on uskominen.

Ja miksi ei olisi. Viime viikolla Helsingissä vieraillut saksalainen Beck on laajalti tunnustettu aivotutkija, biokemisti ja tietokirjailija sekä inspiroiva luennoitsija.

Tekoäly voittaa ihmisaivot selvästi esimerkiksi laskemisessa, suurten tietomäärien analysoinnissa sekä erilaisten kaavojen ja sääntöjen hahmottamisessa ja tiedon varastoinnissa.

Mutta tekoäly ei saa ideoita.

”Tietokoneet eivät ymmärrä, mitä ne tekevät. Ne vain seuraavat sääntöjä, jotka asetamme niille.”  Beck kertoo Helsingin Sanomille.

Vaikka tietokoneet oppivat sääntöjen noudattamisessa koko ajan nopeammiksi, tarkemmiksi ja tehokkaammiksi, ajatteluksi tämä ei niiden toimintaa tee.

Ajattelussa ja ideoinnissa tietokoneet eivät pärjääkään ihmisille.  Näin koska ”ne (ajattelu ja ideointi) ovat tapahtumia, joissa sääntöjä pitää rikkoa sen sijaan, että seuraisi niitä”.

Jos olisimme esimerkiksi opettaneet tekoälylle ilmastonmuutosta ehkäiseviä sääntöjä ja valtuuttaneet sen tekemään ehkäisyä tukevia päätöksiä, maataloustuet olisivat jo mitä suurimmalla todennäköisyydellä historiaa ja lihakarjan kasvattaminen rangaistava ympäristörikos.

Ihmisaivot pystyvät ymmärtämään asioita toisin kuin tekoäly. Eli että aivoille syötteen prosessointi ja siitä päätelmän muodostaminen ovat yksi ja sama asia. Tämä on ajattelua.

Esimerkiksi poliitikko ajattelee. Poliitikko ymmärtää, että jos hän ryhtyisi pontevasti ajamaan vaikkapa lihantuotannon alasajoa, se voisi päättää hänen poliittisen uransa.

Poliitikolla, toisin kuin tietokoneella, voi olla idea, miten saada ääniä omasta eturyhmästään ja varmistaa otteensa vallankahvassa seuraavallakin vaalikaudella.

Idea saattaa olla hyvä poliitikon ja hänen eturyhmänsä kannalta, mutta suuremmassa kuvassa – maailman mittakaavassa – poliitikon ääntenkalastusidea voi opportunistisuudessaan olla tuhoisa.

Lihan kulutus on maailmanlaajuisesti lisääntynyt räjähdysmäisesti. Karjatalous onkin jo nyt keskeinen ilmastonmuutosta kiihdyttävien kasvihuonekaasujen tuottaja.

Lihantuotanto aiheuttaa myös monia muita haittoja ympäristölle Science-lehden heinäkuussa julkaiseman Oxfordin yliopiston tutkijoiden raportin mukaan.

Raportti lihankasvatuksesta ja sen ympäristövaikutuksista on karua luettavaa.

Tutkijoiden johtopäätös on, että planeettamme ei yksinkertaisesti kestä jatkuvasti lisääntyvää lihansyöntiä.  

Tutkijoiden mukaan lihakarjan kasvatus lämmittää ilmastoa kahdella tavalla: hiilidioksidipäästöjen vuoksi sekä siksi, että lihan kasvatus ja maatalous tuottavat myös paljon dityppioksidia sekä metaania. Metaani on hiilidioksidiaksin voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Vaikka rikkaissa teollisuusmaissa lihansyömisen määrä on vakiintunut, kehittyvissä maissa lihaa syödään koko ajan enemmän ja enemmän. Ja kulutuksen kasvun vauhti vain kiihtyy. Esimerkiksi kiinalaisten lihansyönti on kahdeksankertaistunut 1980-luvulta.

Ja kun Kiinassa tapahtuu, tapahtumat heiluttelevat koko maailmaa, sillä kiinalaisia on 1,4 miljardia.

Globaalisti lihan kulutus henkilöä kohti onkin kaksinkertaistunut viimeisten 50 vuoden kuluessa. Vielä vuonna 1961 lihaa syötiin noin 23 kiloa per henkilö, kun nyt jokainen syö lihaa keskimäärin 43 kiloa vuodessa. Ja meitä on nyt paljon enemmän.

Vuodesta 1961 lihantuotanto onkin viisinkertaistunut.

Eikä trendille näy loppua: YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan lihan kulutus kasvaa maailmanlaajuisesti peräti 76 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Ja siipikarjan kulutus kaksinkertaistuu.

HS:n mukaan ihmisen ravinnoksi kasvatetaan vuodessa jo nyt lähes 60 miljardia kanaa.

The Guardian puolestaan ounastelee, että näin kertyvät ja joskus fossiloituvat kananluut ovat tulevaisuuden arkeologeille merkki antroponeenista, eli ajasta, jolloin ihminen valjasti koko planeetan palvelemaan vain itseään.

Tämä tietysti edellyttää sitä, että ilmaston lämpeneminen saadaan kuriin. Siis sitä, että tulevaisuudessa ylipäätään on ihmisiä, jotka voivat menneisyyttä tutkia.

Luonnonvarakeskus Luken mukaan Suomessa syötiin keskimäärin 40 kiloa lihaa per asukas vuonna 2017.

Ja se paljon puhuttu suomalainen vegebuumikin on osoittautumassa kaupunkilegendaksi, kuten Kauppalehti on selvittänyt.

Vuonna 2017 naudanlihaa kulutettiin meillä prosentin verran edellisvuotta enemmän ja siipikarjanlihan kulutus lisääntyi viime vuonna peräti kuusi prosenttia, kertoo Luken raportti.

Kulunut kesä on ollut käännekohta, jolloin monet suomalaiset tajusivat, että ilmastonmuutos vaikuttaa meidän jokaisen arkeen ja elämään. Oli ennätyslämmin kesä lieveilmiöineen: levät, metsäpalot, kato.

Ja jälkimmäiset aiheuttanut kuivuus.  

Kuivasta kesästä kärsineet naudanlihan tuottajat ja lihanjalostusteollisuus ovat vedonneet maa- ja metsätalousministeri Jari Leppään (kesk.) sekä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokuntaan kotieläintilojen ahdingon helpottamiseksi.

Lihan tuottajien ja lihanjalostusteollisuuden mukaan suomalainen kotieläintuotanto on kuivuuden ja heikon kannattavuuden vuoksi niin kehnolla tolalla, että sitä on tuettava. Heidän mukaansa jo päätetyistä leikkauksista maaseudun kehittämistukiin pitää luopua.

”Emme ole tässä vaatimassa lisää, vaan haluamme pysäyttää tukien alenemisen. Eläintä kohti maksettava tuki putoaa kuin lehmän häntä”, pihvikarjankasvattajien puheenjohtaja Antti Veräväinen sanoo Maaseudun Tulevaisuudelle.

Veräväisen logiikka siis on, että yhden keskeisen ilmastonmuutosta aiheuttavan toiminnan tukemista pitää jatkaa, koska ilmastonmuutos on aiheuttanut toiminnalle huomattavaa haittaa.

Siis että kiihdyttäisimme huonoa kierrettä.

Jäämme odottamaan Jari Lepän vastausta.

Hän on ajatteleva poliitikko ja edessä on vaalit.

Veikkaan, että kylmän analyyttinen tekoäly päätyisi erilaiseen vastaukseen kuin ministeri.

Siksi yhdynkin Juhana Vartiaisen (kok.) elokuisen twiitin pohdintaan:

”Ajatelkaapa kanssaihmiset tätä. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin lihan tuotanto ja kulutus ovat yksi ilmastonmuutoksen keskeinen ajuri. Silti EU ja Suomi vääristävät mittavilla tukiaisilla markkinoita rajusti, jotta lihaa tuotettaisiin ja kulutettaisiin enemmän.”

Seesteistä alkavaa viikkoa.

Anzio

Keskustelu jatkuu täällä.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

”99 prosenttia bemarikuskeista pilaa kaikkien maineen”

Jouduin viime viikolla ajamaan aamuruuhkassa Espoon Tapiolasta Länsiväylää kohti eteläisintä Helsinkiä, kotiani ja sen kupeessa olevaa työpaikkaani. Hämmästelin jonojen massiivisuutta ja sen myötä espoolaisten pitkäpinnaisuutta. Minusta ei olisi tällaiseen joka jumalan aamu. Metro ei selvästikään…

Suomalainen yhteiskunta tukee pikavippifirmojen epäeettisiä liiketoimia

”Pidän pikavippifirmojen liiketoimintaa epäeettisenä: kiskurikoroilla kurjistetaan talousvaikeuksissa olevia.”  Näin kovin sanoin ottaa kantaa erään pikavippifirman pörssilistautumiseen Karo Hämäläinen, Veronmaksajien keskusliiton Taloustaito-lehden sijoittamiseen erikoistunut kolumnisti ja kirjailija. Miten tähän on tultu? Miten maahamme on pesiytynyt menestyvä…

Antti Tuisku selvisi hengissä mustasukkaisesta parisuhteesta. Kaikille ei käy yhtä hyvin

Antti Tuisku kertoo ensi viikolla ilmestyvässä elämäkerrassaan Antti Tapani elämänsä karusta puolesta. Myös kokemastaan parisuhdeväkivallasta. Hänen taannoinen kumppaninsa oli mustasukkainen. Kumppani epäili Antilla olevan salasuhteen parin yhteisen ystävän kanssa. Antti koki suhteensa aikana toistuvasti henkistä…

Uskovaiset ovat ateisteja tyhmempiä, mutta ministerit Soini ja Sipilä pahimpia kaikista

Arvostetut yhdysvaltalaiset tutkijat Judith A. Hall, Miron Zuckerman ja Jordan Silberman julkaisivat vuonna 2013 mielenkiintoisen tutkimuksen. Sen mukaan ateismilla ja korkeammalla älykkyydellä on selkeä yhteys. Laajassa tutkimuksessaan ryhmä kävi läpi 63 uskonnollisuuden ja älykkyyden yhteyttä….

Vain hullu ei sijoita Riku Aallon puheenjohtamaan Kojamoon

Aamun Hesarissa mainostettiin näyttävästi Kojamon yleisöantia otsikolla: ”Sijoita tuhansiin asuntoihin”. Mikäs se tämmöinen Kojamo sitten oikein on? Eikun googlettelemaan. Aivan. Se tunnettiin aiemmin VVO-yhtymänä. Kojamo Oyj on melkoinen tekijä. 4,7 miljardin euron (v. 2017) asunto-omaisuudellaan…

Tämä kirjoitus saattaa aiheuttaa veronmaksajille 20 miljoonan euron laskun

Menneet viikot olivat melkoista GDPR-spämmäystä. Kaikki sähköpostin käyttäjät saivat tuta, että EU:n yleinen tietosuoja-asetus, General Data Protection Regulation (EU-asetusnumero 2016/679) astui voimaan perjantaina 25.5.2018. Googlettelin asiaa tovin ammentaakseni asiasta edes lyhyen oppimäärän. Tässä päällimmäiset havaintoni hieman…

Kouluissa pitäisi olla enemmän tyttöjä

Vuosikymmeniä sitten vanhempani tapasivat joillakin kutsuilla silloisen historianopettajani. Ope oli äitynyt kehaisemaan vintiötä: ”Anssi on perin etevä historiassa, jos muut eivät osaa vastata kysymykseeni, tapaan pyytää Anssilta oikean vastauksen, jonka hän lähes poikkeuksetta antaa. Vaikka…

Suomi on Pohjolan Azerbaidžan. Ainakin mitä ihmisoikeuksiin tulee

Tilastokeskus keräsi itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi listan hyvistä asioista, joiden vertailuissa Suomi on maailman kärjessä. Lista on hienoa ja kansallisylpeyttä nostattavaa luettavaa. Mutta ihmisoikeuksien noudattamisen osalta ei Suomea noilta kärkilistoilta löydy. Meillä on ihmisoikeuksien polkemisessa…

Sinunkin lapsellasi on luokkakaveri, jota pahoinpidellään kotona

Viimeisen viikon aikana mediassa on ollut hämmentäviä tarinoita tavallisten suomalaisten vanhempien omien lastensa pahoinpitelyistä. Jyväskylässä pienen pojan vanhemmat eivät käyttäneet lasta neuvolassa vauvaiän jälkeen. Eikä lapsi oppinut lukemaan, sillä häntä ei muiden perheen lasten tavoin…

Suomalaiset, kuulkaa hormonienne hyrinää!

”Moi!” Tuntematon iloisesti hymyilevä nainen tervehti minua aurinkoisella Korkeavuorenkadulla. Se, etten tunnistanut kaunotarta, voi johtua kahdesta eri syystä. Olen ikäväkseni huomannut viime vuosina, etten yksinkertaisesti enää muista kaikkien tapaamieni ihmisten kasvoja. ”Kovalevy saattaa olla täynnä”,…