100-vuotias Suomi. Maailman pohjoisin banaanitasavalta

Sunnuntaina 8.1.2017 kohta 100-vuotisjuhliaan viettävälle Suomelle näytettiin paikkansa Helsingin Sanomien sivulla.

Paikannäyttäjänä toimi saksalainen autovalmistaja Mercedes-Benz.

Legendaarinen autotehdas oli siis investoinut kokonaisen sivun mainostilaan maan johtavassa päivälehdessä.

Kyseinen mainos on siitä poikkeava automainos, että siinä ei ollut kuvaa myytävästä tuotteesta.

Kuvatila oli uhrattu kuvatekstin mukaan 57-vuotiaan, mutta perin herttaisen olemuksen yhä omaavan autonrakentaja Markun huoltotoimille.

Mainoksen otsikko ja leipäteksti ylistävät Mersun ja Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaan vuosia kestänyttä ja hedelmällistä yhteistyötä.

Joskaan yhteistyön toisen osapuolen, eli Valmet Automotiven nimi ei arvokkaille palstamilleille mahtunut.

Mercedes-Benz kertoo kokosivun ilmoituksessaan valmistaneensa Mercedes-Benz A Suomi 100 Editionin kunnianosoitukseksi Suomen itsenäisyydelle.

(Mercedes-Benz A-sarja Suomi 100 Edition kokonaishinta alk. 27 997,57 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €). Vapaa autoetu 585 €/kk, käyttöetu 435 €/kk. CO2 -päästöt 127 g/km, EU-keskikulutus 5,5 l/100 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 27 €/kk.)

Merkittävintä maksetussa ilmoituksessa on kuitenkin seuraava kärryä kuvaava lause:

“Se on suomalaisen valmistuksen ja saksalaisen insinöörityön huippusuoritus”.

Eli saksalainen autovalmistaja asemoi Suomen niiden maiden joukkoon, jossa arvonmuodostus tuotetaan valmistamalla, ei ajattelemalla, innovoimalla, kehittämällä, suunnittelemalla.

Mersun näkemyksen mukaan saksalainen insinööritaito edustaa aineetonta arvonmuodostusta ja valmistus sitten sitä toista päätä: hedelmiä kasvattavia tai tehtaissaan viisaampien oppien mukaisesti hyödykkeitä valmistavia takapajuloita.

Missähän muualla saksalaisen autoinsinöörityön huippusuunnittelun helmiä sitten oikein valmistetaan?

Kuten Mersun CLA-classin menijöitä myös Audi A3 valmistetaan Unkarissa. Maassa, joka on tullut viime aikoina kuuluisaksi esimerkiksi maahanmuuttajavihamielisyydestään, kuten voimme lukea vaikkapa tästä.

Ja Unkari on saanut osakseen myös kyseenalaista huomiota järjestelmällisestä sanavapauden rajoittamisesta.

Ja ihan siinä Unkarin naapurissa on Slovakia. Maa irtaantui Tsekkoslovakiasta ja julistautui itsenäiseksi 1993 jatkaen samalla kivistä tietään suunnitelmataloudesta kohti markkinataloutta.

Slovakiassa kokoonpannaan saksalaisen insinöörityön äveriäämpiä kilometrinnielijöitä. Bratislavassa likuhihnat sylkevät Volkswagen Touaregeja, Audi Q7 -katumaastureita ja Porsche Cayenneja Euroopan parempiosaisten menopeleiksi.

Myös esimerkiksi Serbiassa ja Bosnia-Herzegovinassa ja monessa muussa Euroopan köyhimmistä maissa valmistetaan näitä saksalaisen insinöörityön huippusaavutuksia.

Sekä myös vaikkapa Vietnamissa, Intiassa ja Indonesiassa.

Mutta Suomen lisäksi muissa pohjoisen maissa ei saksalaisperäisiä autoja valmisteta.

Uudenkaupungin autotehtaan työllistävää vaikutusta koko läntiselle Suomelle ei voi ylenkatsoa.

Mutta mieleen hiipuu pelko siitä, että kohtalomme valmistus- ja alkutuottajamaana voi olla sinetöity, jos jotakin ei tehdä.

Hallituksen leikkaukset koulutuksestakaan tuskin parantavat näkymiä.

Vai mitä tuumaatte tästä: Suomi vie marjat metsistään Ruotsiin, joka jalostaa niistä vientituotteita. Ja moninkertaistaa arvonlisäyksen, kuten Maaseudun tulevaisuus kertoo.

Suomi on siis samassa jamassa, kuin ne kahvintuottajamaat, jotka myyvät raaka-aineensa Sveitsiin, jossa kahvi pakataan ja viedään taidokkaasti brändättynä monikymmenkertaiseen hintaan maksukykyisille asiakkaille ympäri maailman.

Ja sveitsiläiset korjaavat arvonmuodostuksen hedelmät.

Eivätkä he valmista autoja saksalaisille autobrändeille.

 

Hedelmällistä alkavaa viikkoa.

Anzio

 

Keskustelu jatkuu täällä.