Pääministeri Sipilä, 3. toukokuuta olisi oiva päivä erota

Lehdistönvapaus tarkoittaa tiedotusvälineiden vapautta sensuurista ja valtion sekä esivallan painostuksesta.

Lehdistönvapaus on demokraattisen järjestelmän kulmakiviä. Siksi se on mukana useimpien maiden perustuslaeissa.

Näin meillä Suomessakin.

YK:n yleiskokous julisti kansainvälisen lehdistönvapauden päivän (World Press Freedom Day) vuonna 1993 Unescon aloitteesta.

Lehdistönvapauden päivää vietetään maailmanlaajuisesti ensi viikon keskiviikkona, 3. toukokuuta.

Päivämäärä tulee Windhoekin julistuksen hyväksymisestä 3.5.1991, jolloin Namibiassa hyväksytty julistus puolusti itsenäistä ja moniarvoista lehdistöä.

Toimittajat ilman rajoja -järjestö määrittelee demokratian keskiössä olevan lehdistönvapauden ja sitä mittaavan indeksin näin:

”Lehdistönvapaudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä vapautta, jonka puitteissa toimittajat, mediaorganisaatiot ja esimerkiksi bloggaajat saavat toimia eri maissa, ja miten valtioiden hallitukset kunnioittavat näitä vapauksia. Indeksi mittaa nimenomaan lehdistön vapautta, eikä esimerkiksi journalismin laatua”.

Suomi oli lehdistövapauden ykkösmaa vuodesta 2009 lähtien aina näihin päiviin saakka.

26.4.  julkistetun uuden indeksin ykköseksi nousi Norja ja toiseksi Ruotsi.

Norja nousi kaksi sijaa viime vuodesta, Ruotsi peräti kuusi.

Suomi meni päinvastaiseen suuntaan.

Putosimme kaksi sijaa.

Lehdistönvapausindeksi kuvaa, kuinka vapaasti lehdistö voi toimia yli 160 maailman maassa. Indeksi huomioi erilaisia kriteereitä, esimerkiksi sensuurin, journalisteja kohtaan kohdistetun väkivallan ja valtiolliset mediamonopolit.

Ykkössija on ollut upea saavutus.

Nyt se on muisto vain.

 

Toimittajat ilman rajoja -järjestön mielestä hallituksemme kunnioitus lehdistön vapautta kohtaan on siis laskenut.

Mutta rehellisyyden nimissä olisi epäreilua syyttää tapahtuneesta koko hallitusta.

 

Syypää traagiselle sijoituksen laskulle on helppo osoittaa.

Suomi menetti paalupaikkansa pääministeri Sipilän Yle-gaten vuoksi, kuten esimerkiksi Yle raportoi verkkosivuillaan.

”Järjestö nimeää syyksi ykköspaikan menettämiseen Ylen joulukuisen Sipilägaten. JSN katsoi Ylen taipuneen pääministeri Juha Sipilän painostukseen koskien Terrafame-uutisointia”.

Yle sai jo Julkisen sanan neuvostolta, JSN:ltä langettavan päätöksen taipumisestaan ja pääministeri Sipilä poikkeukselliset nuhteet harjoittamastaan painostuksesta.

 

Eli Suomessa, sivistyneessä pohjoismaisessa demokratiassa katsottiin, että pääministeri on pyrkinyt vaikuttamaan mediaan.

Ja media on painostukseen taipunut.

Yleensä tällaisia uutisia voi kuulla sellaisista maista kuten vaikkapa Venäjä, Puola tai Unkari. Maista, joiden lehdistönvapaustilanne on koko ajan huolestuttavampi.

 

Joulukuussa 2016 pääministeri oli sitä mieltä, ettei hänen hölmöilyänsä noteerata mitenkään kansainvälisesti.

Samalla hän tuli paljastaneeksi seuraavansa merkittäviä kansainvälisiä medioita perin ohuesti.

Sipilä sanoi Helsingin Sanomille viime joulukuussa viitaten kiistaansa Ylen kanssa näin:

”Ei se vaikuta Suomen maineeseen ulkomaille. En ole törmännyt kertaakaan siihen.”

 

Sipilän Yleen kohdistamaa painostusta oli jo siinä vaiheessa kommentoineet esimerkiksi BBC ja Reuters.

 

Mutta näihin kommenteihin Sipilä ei siis ollut törmännyt.

Moni kansainvälisiä medioita seuraavista kuitenkin oli. Siis Suomen kauppakumppaneista, matkailijoista, poliittisista päättäjistä.

 

Kansainvälistä lehdistönvapauden päivää vietetään siis 3. toukokuuta.

Se olisi hyvä päivä pääministerin jättää tehtävänsä.

Suoraselkäinen vastuunkanto varmasti huomioitaisiin myös kansainvälisissä medioissa.

Esimerkiksi sellaisissa kuten BBC ja Reuters.

Minä voin kääntää niiden välittämät ilouutiset ja toimittaa ne ex-pääministerin silmäiltäviksi.

 

Lehdistön-, ilmaisun ja sananvapaaata vappua.

 

Anzio

 

Keskustelu jatkuu täällä.