All male panel

Aihe on vaikea ja räjähdysherkkä. Tartun siihen silti. Ymmärrän feministejä. Varmasti osittain siksi, että puolisonikin on sellainen.

Se asian vierestä. Nyt asiaan: olin torstaina erinomaisesti järjestetyssä tilaisuudessa ravintola Dubrovnikissa tuomaroimassa maailman parhaita radiomainoksia. Raatimme koostumus oli: puheenjohtaja Tuomas Enbuske, Lidlin markkinointijohtaja Seppo Niemelä, luova johtaja Timo Silvennoinen McCann Helsingistä, tuottaja Heikki Forström Miracle Soundista ja allekirjoittanut.

Mikä meitä yhdisti?

Kikkeli.

Paneelissa ei ollut ensimmäistäkään kauniimman sukupuolen edustajaa. Joskin kauniimmaksi sukupuoleksi kutsuminenkin lienee poliittisesti epäkorrektia.

En ole koskaan pannut painoa ihmisen ihonvärille, uskonnolliselle maailmankatsomukselle, puoluekannalle tai esimerkiksi kätisyydelle, kun olen rekrytoinut henkilöä tai valinnut yhteistyökumppania.

Kaikkein vähiten olen antanut sukupuolen määrittää valintojani. Joskin se on ollut jossakin määrin ohjaava tekijä potentiaalisia elämänkumppaneita kartoittaessani.

Mutta kuten puolisoni väittää, kuulun nelikentällä äärioikeaan ylänurkkaan. Olen kohtuullisesti ansaitseva, kohtuullisesti koulutettu ja kohtuullisen hyvässä toimessa. Siellä oikeassa ylänurkassa ei kuulemma törmäillä handikappeihin ja lasipintoihin kuten muissa kentän sektoreissa.

Siksi tulinkin yllätetyksi tuoppi kädessä Dubrovnikissa sosieteeratessani varsinaisen ohjelman päätyttyä. Eräs arvostamani kollega, jonka sukupuolta en varmastikaan voi poliittisesti korrekti ollakseni mainita, torui tilaisuuden järjestäjää all male panelista.

Mielestäni toru oli oikeutettu. Joskin lieventävänä asianhaarana mainittakooon, että paneeliin oli kutsuttu myös naispuoleisia asiantuntijoita, mutta he olivat joutuneet kiireisiinsä vedoten kieltäytymään kunniasta.

Femaleilla oli enemmän vientiä kuin pelkillä maleilla.

Pakko myöntää, että olisin minäkin mieluummin istunut stagella viehkommassa seurassa. Anteeksi poliittisesti epäkorrekti ilmaisuni.

Tähän asti siis kaikki hyvin. Tästä eteenpäin ei.

Minua arvosteltin siitä, että en kieltäytynyt paneeliin osallistumisesta, koska kaikki muutkin paneelin osallistujat olivat miehiä.

Syyllistäminen ei ole keino, herättäminen voisi sitä olla.

Kuten markkinointiviestinnässäkin, niin myös sosiaalisessa elämässä voisi syyllistämisen sijasta käyttää herättämiskeinona vaikkapa hoksauttamista.

Siis toimia kuten feministitutkija Saara Särmä. Hänen oivaltavat all male panel –kuvat saavat hymyilemään. Hänen kuvistaan on kirjoitettu mm. Women you should know -sivustolla, Time-lehdessä, Business Insiderissa, Mashablessa ja Buzzfeedissä.

Jos Saara olisi käyttänyt energiansa haukkumiseen hoksauttamisen sijasta, yksikään edellä mainittu media ei olisi hänen jupinoilleen korvaansa lotkauttanut.

Hymyssä suin asioita on helpompi omaksua kuin syyllistettynä.

Silloin jopa tällainen white hetero malekin voi jotakin ymmärtää.

Hyvää alkavaa viikkoa. Kaikille tasapuolisesti.

Jatketaan keskustelua täällä.