Helsingin Sanomissa oli 13. 5. kuolinilmoitus, joka sai ajattelemaan. Ja toimimaan

 

 

En tuntenut pari päivää 15-vuotispäivänsä jälkeen edesmennyttä Alisaa.

En myöskään hänen läheisiään, joiden suruun otan osaa.

 

Alisan läheiset laativat kuolinilmoituksen, joka antaa paljon ajattelemisen aihetta.

 

Luin ilmoituksesta hätähuudon mielenterveydellisistä ongelmista kärsivien lasten ja nuorten puolesta.

Perehdyin asiaan ja sain huomata, että hätähuudolle on syynsä.

 

Sillä hätä on suuri.

 

Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio kertoi taannoin Ylen aamu-tv:ssä, että nuorten mielenterveysongelmat on Suomessa kansantauti.

Hän kertoi esimerkkinä vuonna 1987 syntyneestä ikäluokasta tehdystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n laajasta seurantatutkimuksesta.

Siinä havaittiin, että joka kolmas ikäluokasta on joko saanut psykiatrisen diagnoosin tai ostanut psyykelääkkeitä.

 

Eli 33 % koko ikäluokasta!

 

Ja samaan aikaan nuorten aikuisten mielialalääkkeiden käyttö on kasvanut vauhdilla. Mtv uutisoi, että Kelan lääkekorvaustilastojen mukaan kahdeksan viime vuoden aikana nuorten naisten psykoosilääkkeiden käyttö kasvoi peräti 63 % ja nuorten miesten 45 %.

Kaikkien kohdalla hoitoa ei kuitenkaan aloiteta riittävän varhain.

Vaikka Findikaaattorin mukaan vuonna 2015 itsemurhien suhteellinen määrä on vähentynyt 15 vuodessa kaikissa ikäryhmissä, nuorten itsemurhakuolleisuus on Suomessa eurooppalaisittain korkea.

Nuorilla itsemurhat ovat yhä merkittävä kuolemansyy: joka kolmas 20–29-vuotiaana menehtyneestä kuoli oman käden kautta.

 

Siis 33 %!

 

Ja itsemurha on 15–24-vuotiaiden nuorten toiseksi yleisin kuolemansyy Suomessa, kertoo Tilastokeskus.

Eurostatin vuoden 2013 tilastojen mukaan nuorten itsemurhakuolleisuus oli Suomea korkeampi vain Liettuassa. 65 vuotta täyttäneiden itsemurhakuolleisuus ei poikennut muiden EU-maiden keskiarvosta.

 

Nuorisomme keskuudessa elää epätoivo.

 

Yksi merkittävä syy nuorten epätoivoon on syrjäytyminen.

1987 syntyneestä esimerkki-ikäluokastamme paljastuu THL:n tutkimuksessa myös syrjäytyneisyyttä edistävä fakta.

14 prosenttia 1987 syntyneistä ei ole suorittanut mitään tutkintoa yhdeksän vuotta peruskoulun päättymisen jälkeen.

Ja lähes kolmannes onkin joutunut jossain vaiheessa turvautumaan toimeentulotukeen.

 

Taas huimat 33 %.

 

Ja kun epätoivo, masennus ja  jopa itsetuhoiset ajatukset valtaavat nuoren mielen, avun pitäisi olla helposti saatavissa.

 

Vaan ei ole.

 

Tämän vahvistaa myös Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Mielenterveysongelmiin liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti liiton Lasten ja nuorten auttavassa puhelimessa.

Päivystäjät kohtaavat yhä huonommin voivia nuoria, joiden paha olo on jäänyt aikuisilta piiloon.

 

Nuoret kokevat, etteivät saa  tarvitsemaansa apua. 

 

Etsivää nuorisotyötä tekevä valmentaja Piia Aho Vamos Espoosta kertoo, että esimerkiksi Espoossa mielenterveyspuolella jonot ovat kestämättömät.

Nuori voi joutua odottamaan ensimmäistä tapaamista ammattiauttajan kanssa kaksi kuukautta.

 

Kaksi kuukautta!

 

Vasta sen jälkeen on mahdollista päästä kartoitusjaksolle. Varsinaisia ongelmia saatetaan päästä ratkomaan vasta puolen vuoden kuluttua.

 

Silloin saattaa olla jo liian myöhäistä.

 

Alisan läheiset pyysivät HS:n ilmoituksessa tukemaan Suomen Mielenterveysseuraa lasten ja nuorten itsemurhien ennaltaehkäisemiseksi.

Suomen Mielenterveysseura tekee arvokasta työtä vahvistaakseen ja tukeakseen lasten ja nuorten mielenterveystaitoja.

Siellä tiedetään, että mielenterveyden perusta rakennetaan jo lapsuudessa.

Suomen Mielenterveysseura tarjoaa lapsille ja nuorille varhaista tukea vaikeisiin tilanteisiin sekä ohjaa heidät tarvittaessa saamaan apua.

 

Ennen kuin on myöhäistä.

 

Alisan läheiset laativat kuolinilmoituksen, joka sai minut toimimaan.

 

Toimi sinäkin.

Lahjoituksen voit tehdä tästä.

Se on helppoa.

Kaikkien elämä ei ole.

 

Parempaa alkavaa viikkoa.

 

Anzio

 

Keskustelu jatkuu täällä.