Jehova lupasi Matille ikuisen elämän. Hän kuoli kuitenkin nuorena.

Jotkut päivämäärät painautuvat mieleen, vaikkei ne niin erityisiä olisikaan.

Kuten 17.1., Matin syntymäpäivä.

Hän olisi täyttänyt viime viikolla 50 vuotta.

Kuulin Matista viimeksi parikymmentä vuotta sitten.

Yhteinen vanha frendi oli nähnyt hänet Mannerheimintiellä, jonka jalkakäytävää joku oli työntänyt Matin pyörätuolia.

Matilla ei ollut enää jalkoja.

Hän oli menettänyt ne itsemurhayrityksensä ansiosta.

Metro vei jalat, henki jäi.

Eikä yritys ollut jäänyt viimeiseksi.

Kuulin, että sairaalassa Matti olisi rikkonut valaisimen ja laittanut rikkinäisen lampun suuhunsa.

Ei lähtenyt henki vieläkään.

Mieli kylläkin järkkyi entisestään.

Sittemmin hän onnistui synkässä hankkeessaan.

Alkoholistina ja narkomaanina.

Matti pääsi vihdoin perheestään ja uskonlahkostaan.

Matti ei pitänyt itseään Jehovan arvoisena.

Huonommuuden tunne on suurin ja dramaattisin huolenaihe entisillä uskovaisilla, kirjoittaa Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n vieraskynässä Kaisa Klapuri.

Entisiä uskovaisia pelottaa. Sillä heille on opetettu, että huonojen ihmisten pitää kuolla.

Eivätkä pelot jää taakse, vaikka uskonlahko jäisikin.

Juudasten ja luopioiden osaksi manatut hirveydet voivat jäädä kummittelemaan mieleen loppuelämäksi.

Loppuelämäksi, joka voi jäädä lyhyeksi.

Tietokirjailija, teologi Aila Ruoho kertoo YLE:lle, että hänen Vartiotornin varjossa -kirjaansa varten haastattelemista, uskovilleen ikuista elämää maalailevan Jehovan todistajat –lahkon entisistä sisarista ja veljistä jopa kolmasosa on harkinnut itsemurhaa.

Useat entiset uskovaiset kärsivät uskonnollisesta traumaoireyhtymästä. (Religious Trauma Syndrome, RTS).

RTS:n seurauksena ihminen voi ahdistua, masentua, kärsiä yksinäisyydestä ja turvattomuudesta.

Kuten Matti, joka lääkitsi oireitaan moninaisilla päihteillä.

Lääke osoittautui vääräksi.

Tutkija, tohtori ja tietokirjailija  Marlene Winell on kirjoittanut kirjan Leaving the Fold – A Guide for Former Fundamentalists and Others Leaving their Religion.

Kirjaa kirjoittaessaan hän kohtasi ihmisiä, jotka kärsivät tyypillisistä uskonnollisen oireyhtymän oireista. Heillä oli masennusta, ahdistusta, pelkoja, paniikkikohtauksia, työkyvyttömyyttä, sosiaalista toimintakyvyttömyyttä, unettomuutta, painajaisia ja itsetuhoisuutta.

RTS:n oireet muistuttavat paljon traumanjälkeisen stressihäiriön (PTSD) oireita. Mutta uskonnollisen traumaoireyhtymästä kärsiviä henkilöitä ei yhdistä jokin yksittäinen trauma.

Heitä yhdistää uskonnollinen tausta.

Winell kertoo, että tuomiota julistavan uskonlahkon vaikutuspiirissä varttuneet ovat usein niin pahasti itsestään ja ympäröivästä maailmasta vieraantuneita, että he tarvitsisivat ammattiauttajan apua. Mutta apua ei useinkaan ole tarjolla eikä sitä osata tai uskalleta hakea.

Näin, sillä lahkojen tuhoisat piirteet ovat kiusallisen vaiettu aihe.

Uskontojen uhrien tuki UUT ry:ssä tiedetään paljon itsemurhan tehneitä henkilöitä, joiden ahdistukseen heidän uskonnollinen taustansa oli vähintäänkin osasyy, kuten voit tästä lukea.

 

On paljon tarinoita, joissa uskonto on ollut lisäämässä ihmisen taakkaa.

Ei sitä keventämässä.

 

Jos uskonto ahdistaa, hae apua. Aloita tästä.

 

Älä tee kuten Matti.

 

Anzio

Keskustellaan lisää täällä.