Jos haluat pedata rikolliselle mahdollisimman kevyen rangaistuksen, osallistu some-raivoon!

Rikosoikeusjärjestelmämme perimmäinen tarkoitus on estää rikoksia, kuten voimme lukea vaikkapa Helsingin yliopiston Perusasioita oikeustieteestä -julkaisusta.

Ja rangaistuksen rikoksesta langettaa riippumaton oikeuslaitos. Oikeuslaitoksen riippumattomuus esimerkiksi mediasta on kirjattu perustuslakiinkin.

Tätä taustaa vasten:

Reilu vuosi sitten, heinäkuussa 2016 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi nuoren miehen 60 päivän ehdolliseen rangaistukseen.

Tuomio tuli pahoinpitelystä.

Pahoinpitelijä oli pyytänyt, että rangaistusta mitattaessa otetaan huomioon hänen rikoksensa saama huomattava julkisuus rangaistusta lieventävänä seikkana.

Tuomion lieventämistä pyysi Joonas Loiri. Meistä moni ei ole edes kuullut hänestä.

Helsingin käräjäoikeus taipui Loirin toivomukseen. Oikeus oli sitä mieltä, että vakiintuneen rangaistuskäytännön mukainen tuomio yhdistettynä poikkeukselliseen julkisuuteen olisi syytetylle kohtuuton seuraamus hänen teostaan.

Siis poikkeuksellinen julkisuus.

 

Kun googlaa sanoilla Joonas Loiri pahoipitely, löytyy 612 osumaa.

Vertailun vuoksi: sanoilla Anssi Järvinen blogi tulee 19 800 osumaa.

Toki nimeni on yleisempikin.

 

Rikoksesta johtunut tai tuomiosta aiheutunut rikollisen osakseen saama poikkeuksellinen julkisuus on rikoslain 6 luvun 7 §:ssä luetelluista rangaistuksen muuksi seuraukseksi kutsuttu kohtuullistamisperuste.

Viimeisten muutaman vuoden aikana onkin annettu ratkaisuja, joissa oikeus on kohtuullistanut tuomioita vedoten tapauksen saaman julkisuuden poikkeuksellisuuteen.

 

Monet ratkaisuista ovat herättäneet keskustelua.

 

Muistamme Töölön pyöräturman kesältä 2015.

Tapahtuma-aikaan 35-vuotias mies kiilasi Helsingin Töölössä autollaan 66-vuotiaan pyöräilijän eteen sillä seurauksella, että pyöräilijä lensi pää edellä asfalttiin ja menehtyi seuraavana päivänä tahallisena pidetyn teon seurauksena.

Syyttäjä oli alunperin vaatinut kahdeksan vuoden vankeusrangaistusta taposta.

Käräjäoikeuden tuomio asiassa oli 4 vuotta ja 6 kuukautta vankeutta.

Hovioikeus puolestaan kevensi käräjäoikeuden antamaa vankeusrangaistusta lähes kaksi vuotta ja tuomitsi miehen törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta sekä liikennepaosta tieliikenteessä 2 vuodeksi ja 8 kuukaudeksi vankeuteen.

Hovioikeuden mielestä tapaus oli saanut kohtuuttomasti julkisuutta ja katsoi sen tuomion lieventämisperusteeksi, kertoo mm. Iltalehti.

 

Siis kohtuuton julkisuus.

Googlasin sanat Töölön pyöräturma. Hakuni tuotti 1010 tulosta.

Vertailun vuoksi: Anzion mukaan sai 7720 osumaa.

 

Muistamme myös Axl Smithin tapauksen.

Juontaja Smith sai tuomion muun muassa 29 salakatselurikoksesta kuvattuaan nuoria neitoja seksipuuhissa.

Syyttäjä esitti Smithille yhden vuoden ja kuuden kuukauden ehdollista vankeutta ja 100 päiväsakon suuruista oheissakkoa.

Käräjäoikeus päättyi selkästi lyhyempään ratkaisuun: 14 kuukautta. Ei sakkoa.

Käräjäoikeus otti suurimpana kohtuullistavana seikkana huomioon sen, että ”32-vuotias media-/viihdealalla työskennellyt Smith on rikosepäilyn ilmitulon seurauksena menettänyt työpaikkansa ja muut alan työntekomahdollisuutensa sekä joutunut ilmeisen voimakkaan negatiivisen julkisuuden kohteeksi”, kuten voimme Ylen sivuilta lukea.

 

Eli salakatselun tekee vähemmän rangaistavaksi, jos on julkisuuden henkilö ja saa potkut.

Tai näin tuomion lieventämisperusteen kansalainen voi ainakin tulkita.

Kansalaisen oikeustajua koetellaan.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan julkisuutta voi soveltaa rangaistuksen alentamisperusteena vain erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa.

 

Tässä Korkeimman oikeuden mielestä yksi sellainen:

9.maaliskuuta 2015 vähän yli 20-vuotias nainen nousi iltayhdeksältä Tikkurilasta Helsinkiin päin menevään lähijunaan.

Junassa viisi 15–18-vuotiasta nuorukaista alkoi ahdistella tyttöä.

Hän jäi pois junasta Tapanilassa.

Niin myös nuorukaiset.

Ahdistelu jatkui ulkona.

Pian miehet kävivät käsiksi nuoreen naiseen.

Näin asiat etenivät Korkeimman oikeuden julkisen selosteen mukaan:

”A:n kotiportin luona X on tullut A:n eteen ja pitänyt häntä lantion seudulta kiinni. Y on pitänyt kättään ensin A:n harteilla ja sitten tämän suulla ja (M) on tullut A:n viereen. A:n kotiin meno on pysäytetty ja hänen liikkumistaan on estetty eikä hän ole aluksi voinut turvautua myöskään avunhuutoihin puolustautuakseen kolmen nuoren miehen ylivoimaa vastaan. Y on työntänyt sormensa A:n emättimeen ja (M) samanaikaisesti A:n peräaukkoon X:n pitäessä edelleen A:sta kiinni. (…) A:n mukaan tunkeutumiset tekivät kipeää ja hänen arvionsa mukaan tapahtumat kotiportilla kestivät muutamia minuutteja.”

Tapanilan joukkoraiskauksena tunnettu tragedian oikeuskäsittely sai päätöksensä 12.10., kun Korkein oikeus antoi asiassa tuomionsa.

 

Tekoaikaan 18-vuotiaan rangaistus aleni.

Lopputulos oli kaksi vuotta ja kaksi kuukautta ehdotonta vankeutta raiskauksesta törkeän raiskauksen sijaan.

Kaksi muuta tekohetkellä alaikäistä tekijää saivat vuoden ja yhdeksän kuukauden ehdolliset kakut.

Rangaistusta määrättäessä otettiin huomioon, että julkisuus oli kohdellut joukkoraiskaajia kaltoin.

Oikeuden mukaan ”julkisuutta ja siitä aiheutuneita seurauksia on tässä tapauksessa pidettävä poikkeuksellisina ja ennakoimattomina”, kuten Ilta-Sanomatkin kertoo.

Kuten havaitsemme, julkisuuden käyttö perusteluna tuomioiden alentamisille on ongelmallista.

Käytännössä se tarkoittaa, että tiedotusvälineillä on vaikutusta rangaistuksiin.

 

Ja meillä kaikilla somettajilla.

 

Helsingin yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander kijoitti Helsingin Sanomissa, ettei julkisuudella tarkoitetakaan vain perinteisen median rikosuutisointia vaan asian saamaa julkisuutta yleisesti.

 

Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

 

Tapanilan raiskausjutussa nimenomaan some-julkisuuden katsottiin olleen poikkeuksellista.

On siis mahdollista tai jopa todennäköistä, että jollei lainsäädäntöä uudisteta, rikoksen saama julkisuus huomioidaan tulevaisuudessa yhä useammin tuomion lieventämisen perusteena.

 

Näin, sillä rikosuutisilla on tapana levitä sosiaalisessa mediassa ajatusta nopeammin.

 

Eli jos haluat pedata rikolliselle mahdollisemman kevyen rangaistuksen, osallistu someraivoon!

 

On helppo yhtyä Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen tutkijatohtori Mika Sutelan sanoihin:

“Selvää on, että lainsäädäntö on vanhentunutta, eikä rikoslain pykälä muiden seurausten huomioon ottamisesta kohtuullistamisperusteena ota huomioon tämän päivän median toimintoja.”

 

Keskustelu asiasta jatkuu täällä.

 

Some-raivotonta alkavaa viikkoa.

Anzio