Kaupallisista radioista ja Ylestä, Sanna Ukkolasta sekä hutkivasta journalismista
Ylen aamu-tv:n juontaja Sanna Ukkola on Yle Uutisten sivuilla 19.4. julkaistussa blogissaan oikealla asialla.
Hänen sanomansa ydin on, että journalistisen materiaalin pitää olla erotettavissa mainoksista.
Radiossakin.
Asia on juuri näin.
Piilomainonta tuomitaan Journalistin ohjeissa selkein sanakääntein:
“Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.”
Toimittaja Ukkola aloittaa bloginsa vivahteikkaalla kertomuksella NRJ:n Aamupojat ohjelmasta ja siinä olleesta sepitteellisestä haastattelusta, joka myöhemmin todettiin maksetuksi mainokseksi.
Siis piilomainokseksi.
Ukkola kertoo, että asiasta kanneltiin Julkisen sanan neuvostolle ja että radioasema sai hölmöilystään langettavan päätöksen.
Näin kävi.
Ja syystä.
Mutta toimittaja Ukkola jättää kertomatta, että tuo JSN:n päätös on annettu yli kolme vuotta sitten, 14.3.2013.
Ja itse syntikin on tehty jo 14.8.2012.
Ukkola kertoo, että JSN:n päätös sai kaupallisten radioiden kattojärjestön Radiomedian reagoimaan asiaan tiedotteella, jossa Radiomedia vakuutti ottavansa vakavasti radioiden JSN:ltä saamat langettavat päätökset ja sitoutuvansa noudattamaan journalistin ohjeita.
Ja näin Radiomedia myös oheisti jäsenradionsa toimimaan.
Mutta Ukkolan kirjoitus harhauttaa lukijan ajattelemaan, että kaupalliset radiot olisivat tyystin villiintyneet ja medioiden itsesääntelyelimen JSN:n kanta-asiakkaita.
Näin toimittaja Ukkola sanailee hatarassa kirjoitelmassaan:
“Kaupallisten radioasemien tavat eivät näytä Radiomedian tiedotteen jälkeen siistiytyneen, päinvastoin. Radiokanavat ovat saaneet sen jälkeenkin tukun langettavia päätöksiä Julkisen sanan neuvostolta.”
Tämä on väärä todistus.
Mikä sitten on totuus?
JSN oikoo toimittaja Ukkolan asenteellista kirjoitusta Facebook-päivityksessä täsmentämällä, että JSN:ään ei ole tullut kaupallisia radioita niitä koskevia kanteluita aikoihin.
Ja kuten todettu, ne Ukkolan blogissaan mainitsemat esimerkit ovat vuosia vanhoja.
Kas näin:
Radio Aallon langettavat päätökset annettu 26.3.2014.
Radio Suomi Popin langettava päätös annettu 18.6.2014.
Mainittakoon vielä, että näitä päätöksiä oli tekemässä JSN:n jäsenenä myös muuan Anssi Järvinen.
Eikä hän päätöksiään kadu.
Vuoden 2014 jälkeen kaupallisille radioille ei ole annettu piilomainonnasta langettavia päätöksiä.
Paino sanalla: “kaupallisille”.
Radiot eivät muutenkaan ole olleet työllistämässä muuten koko ajan raskaamman työpaineen alla työskentelevää Julkisen sanan neuvostoa.
Ainoa kuluvana vuonna radiolle annettu langettava päätös on annettu Yle Österbottenille.
Tämä Ylen saama langettava ei tosin tullut piilomainonnasta.
Mutta milloin radio on saanut edellisen kerran langettavan päätöksen piilomainonnasta?
Viime vuonna, 2015.
Senkin sai Yle.
Tarkemmin: Yle X.
Tästä löydät sen päätöksen.
Eli se Yle, joka ei elä mainosten myynnistä vaan verotuloista.
Siis meidän tavallisten mediakuluttajien maksamista veroista.
Siis se ihan sama Yle, joka maksaa Sanna Ukkolalle palkkaa ja jonka Yle Uutissivuilla Ukkola esitti erikoisen ja ajatuksia herättävän hyökkäyksensä kilpailevia medioita kohtaan.
Toimittaja Ukkola huipentaa sepustuksensa kehotukseen kaupallisille radioille:
“Koko alan maineen kannalta olisi tärkeää, että viestimet, jotka eivät pysty sitoutumaan Journalistin ohjeisiin irtautuisivat Julkisen sanan neuvostosta.”
Koska olemme juuri voineet todeta Julkisen sanan neuvoston itsesäätelyn toimineen tuloksekkaasti, jää allekirjoittaneelle kuten monille muillekin toimittaja Ukkolan kehotuksen logiikka avautumatta.
Ja vaikka kehotus avautuisikin, sen osoite olisi mitä ilmeisemmin väärä.
Ja ylemmyyden tunne on harhaista itsepetosta.
Ylevää alkavaa viikkoa.
Anzio
Keskustelu jatkuu täällä.
Sanna Ukkolan vastine
Hyvä Anssi Järvinen, väität, että olen antanut väärää tietoa blogissani. Väitteesi ei pidä paikkansa.
Radiomedian piilomainontaa koskeva tiedote on päivätty 18.3.2013. Sen jälkeen kaupallisille radiokanaville on annettu useampia JSN:n langettavia:
Vastaaja: Radio Aalto. Asia: Piilomainonta. Ratkaistu: 26.3.2014. 5360/R/13. Langettava.
Vastaaja: Radio SuomiPop. Asia: Piilomainonta. Ratkaistu: 18.6.2014. 5459/R/14. Langettava.
Vastaaja: Radio Aalto. Asia: Piilomainonta, journalistinen riippumattomuus. Ratkaistu: 26.3.2014. 5327/R/13. Langettava.
Kirjoitit, että olisin jättänyt kertomatta JSN:n päätöksen ajankohdan. Tämä ei pidä paikkaansa. Jutussa on linkki kyseiseen päätökseen.
Kolumni alkaa NRJ:n Aamupoikien langettavasta sen takia, että kyseinen päätös oli vedenjakaja – Radiomedia reagoi juuri sen päätöksen jälkeen tiedotteellaan ja lupasi puuttua käytäntöihin.
Lupauksen jälkeen kaupalliset radiokanavat ovat saaneet useampia langettavia piilomainonnasta – ei tosin viime vuonna.
Kyseessä ei ole väärä todistus kuten väität vaan täsmälleen oikea todistus. Se, että langettavia ei ole tullut kuluvana vuonna, ei muuta asiaa.
JSN:n entinen puheenjohtaja Risto Uimonen on puhunut tästä asiasta usein: kun yleisö tottuu kaupallisen puolen piilomainontaan, jutuista ei enää kannella ja siten ne eivät kantaudu neuvoston korviin. JSN:n resurssit eivät mitenkään riitä tämän kentän seuraamiseen itsenäisesti.
Olen kolumnia taustoittaessani puhunut myös piilomainontaa työkseen vuosia seuranneen kollegan kanssa. Hänen mukaansa erityisesti kaupallisen radion kenttä toimii erittäin räikeästi edelleen. Siksi keskityin tässä kaupallisiin radioihin.
Jääväsit itsesi JSN:n edellisestä piilomainontapäätöksestä. Tätä taustaa vasten oudoksuttaa, miksi JSN:n kaupallista puolta edustava maallikkojäsen lähtee etunojassa ampumaan piilomainonta-casen viestintuojaa alas – ja vieläpä virheellisin perustein. Hyvin omituista.
Kuulisin mieluummin kannanottosi siitä, oliko jutussani mainittu Voice.fi:n H&M-teksti asiallinen vai ei. Sehän oli viime kuulta eli ihan tuore tapaus.
Minäkin käsittelin Sannan hämmentävää kirjoitusta toisaalla näin:
JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström ihmettelikin Sanna Ukkolan kirjoitusta omalla Facebook-seinällään, mutta kirjoitan minäkin muutaman sanan, koska Ukkola aika suoraan arvostelee edustamaani mediaa.
Kirjoituksessa on todella monia todella hämmentäviä piirteitä. Jo se, että juttu aloitetaan NRJ:n Aamupojilla luo mielikuvan, että nyt on kyse tarkoitushakuisesta kirjoittelusta, jossa väittämä on kirjoittajalle tärkeämpi kuin sen takana olevat faktat. NRJ:n Aamupojat -ohjelma nimittäin lakkautettiin jo 2013, joten jos tuoreempaa esimerkkiä ei ole jutun kärkeen saatu, antaa se jo jonkinlaisen kuvan koko kirjoituksen ajankohtaisuudesta. Joskus 3-4 vuotta sitten radiokentässä nähtiinkin ylilyöntejä, mutta pelisääntöjä on sittemmin selkiytetty paljon.
Ukkola sai idean kirjoitukseensa ilmeisesti maaliskuussa, jolloin erään freelance-toimittajan Facebook-seinällä keskusteltiin Voice.fi -sivuilla olleesta ilmiöjutusta, jossa kerrottiin H&M alkavan myydä hääpukuja. Niin Ukkola kuin minä osallistuimme tuohon keskusteluun. Kun hän esitti minulle kysymyksiä, jotka kertoi tekevänsä toimittajan ominaisuudessa, kerroin, että Bauer Mediaan kuulumattoman free-toimittajan julkinen fb-seinä ei ole oikea paikka haastattelun tekemiseen, vaan hän osannee ottaa yhteyttä Bauerin/Voicen edustajiin muutakin kautta, jos haluaa esittää kysymyksiä. Mitään yhteydenottoa ei koskaan tullut. Se on harmi, koska jos olisi tullut, olisi Ukkolalle voitu kertoa, että radiokanava The Voice lopetti toimintansa yli 2 kuukautta sitten ja Voice.fi muuttui puhtaaksi verkkomediaksi. Siten esimerkiksi tuo maaliskuinen hääpukujuttu sopii yhtä huonosti kaupallisten radioiden arvostelemiseen kuin vaikka jonkun Ylen uutisen ottaminen varoittavaksi esimerkiksi kaupallisen radion työstä.
Mitä tuohon Ukkolan arvostelemaan hääpukujuttuun (http://www.voice.fi/daami/muoti-ja-kauneus/kolme-erilaista-haapukua-myyntiin-h-m-lle-sopivat-budjettitietoiselle-morsiamelle-90369 ) tulee, niin kyse oli ilmiöjutusta. H&M tunnetaan lähinnä edullisista nuorisovaatteistaan, joten se, että se yhtäkkiä lanseeraa hääpukumalliston on yllättävä uutinen. Juu, jutussa esiteltiin kaikki myyntiin tulevat hääpukumallit ja kerrottiin niiden hinnat. Tuokin on kuluttajan palvelemista. Katsokaa vaikka miten autolehdet esittelevät uusia automalleja tai Tekniikan maailma kodinelektroniikkaa, esittelyissä mainitaan lähes poikkeuksetta myös tuotteen hinta. Hinta on kuluttajalle aika oleellinen tieto. Ukkolan esimerkiksi päätyneessä Voice.fi:n uutisessa aiheesta innostunut toimittaja on ehkä laittanut tekstiin muutaman adjektiivin liikaa, mutta silloinkin kyse on korkeintaan kiireessä huonosti kirjoitetusta jutusta, eikä piilomainonnasta.
Mitä on mainonta? Wikipedia määrittelee asian näin: “Mainonta on tunnistettavan lähettäjän maksamaa, tavoitteellista tiedottamista, joka yleensä kohdistuu suureen ihmisjoukkoon ja toteutetaan useimmiten joukkotiedotusvälineitä (lehdet, televisio, radio, internet, ulkomainonta) käyttämällä”. Alleviivaisin sanat “lähettäjän maksamaa”, koska jos artikkeli todella olisi piilomainontaa, olisi kai mainostajan pitänyt jotain maksaakin.
Ja nyt näin ei todellakaan ole tässä ollut. Sen Ukkola kuuli jo maaliskuisessa keskustelussa, mutta ei ilmeisesti ottanut sitä kuuleviin korviinsa, koska piilomainontaväitteet päätyivät siitä huolimatta hänen kirjoitukseensa.
Silloin, kun Bauer Median saiteilla tehdään kaupallista yhteistyötä, tehdään se IAB:n ohjeiden mukaan ja sponsoroitu sisältö erotetaan toimituksellisesta selvästi. Jos Ukkola olisi ottanut yhteyttä, olisi asia voitu myös esimerkein havainnollistaa hänelle. Nyt Ukkola rakentaa kirjoituksessaan aasinsillan Voice.fi:n tuoreen artikkelin ja keväällä 2015 Voicen juontajien kanssa toteutetun parin viikon H&M:n radiokampanjan välille. Kyllä, H&M teki huhtikuussa 2015 Voicen kanssa lyhyen kaupallisen yhteistyön, mistä kanava erikseen vielä tiedotti julkisesti. Jos Ukkola oikeasti kuvittelee, että vuoden takainen lyhyt kaupallinen yhteistyö vaikuttaisi Voice.fi:n uutisointiin vuoden kuluttua kampanjasta, on hän täysin ymmärtämätön kaupallisen median toiminnasta. Kampanja kun ei ohjannut uutistoimituksen työtä edes silloin, kun kampanja oli käynnissä.
Tässä Ukkolalle pari faktaa: H&M on Suomen suosituin ja ilmeisesti myös suurin vaatekauppaketju. Se on vuosien aikana mainostanut varmasti lähes jokaisessa suuressa suomalaisessa mediassa. Jos tämän varjolla alkaa epäillä jokaista H&M:stä kirjoitettua uutista piilomainonnaksi, vain sillä perusteellä, että H&M:llä ja kyseisellä medialla on joskus ollut kaupallista yhteistyötä, on aika heikoilla jäillä.
Samasta ymmärtämättömyyden puutteesta kertovat myös muut Ukkolan kirjoitukseensa hakemat esimerkit. Hän kritisoi esimerkiksi sitä, että Voice on kertonut laulaja Katy Perryn valinnasta H&M:n mainoskasvoksi. Samalla tavalla viihdemediat ovat uutisoineet muista vastaavista yhteistöistä. Aikanaan oli suuri viihdeuutinen, kun Janina Frostell valittiin Panos Emporion uimapukumalliksi. Suomalaisen huippumallin Suvi Koposen edesottamuksista on kerrottu säännöllisesti, esiintyy hän milloin minkäkin vaatemerkin näytöksissä. Ne ovat uutisia, eivät mainontaa – varsinkaan, kun mitkään noista vaatebrändeistä eivät ole maksaneet tuosta julkisuudesta – ovat pikemminkin ehkä valinneet julkkiksia keulakuvikseen toivoen sen tuovan näkyvyyttä.
Maailman toiseksi suurimpana vaatekauppaketjuna H&M:n tekemiset luonnollisesti kiinnostavat mediaa. Tässä esimerkkejä tuollaisista jutuista viime vuodelta:
1. http://www.iltalehti.fi/muoti/2016031121252556_mu.shtml
2. http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/sukupuolensa_korjannut_caitlyn_jenner_hmn_sporttikampanjaan
3. http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-2000000945383.html
4. http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-2000000000381.html
Ukkolasta on piilomainontaa, jos kerrotaan, että Katy Perry on valitty H&M:N kampanjan keulakuvaksi. Silloin yhtä selvää piilomainontaa ovat esimerkiksi uutiset, joissa kerrotaan:
– Cheekin olevan Finnairin kampanjan keulakuva (http://yle.fi/ylex/uutiset/mm_cheek_on_finnairin_uuden_kampanjan_keulakuva/3-7578458 )
– Beyoncén olevan Pepsin uusi keulakuva (http://yle.fi/ylex/uutiset/poptahti_ja_pepsi_tekivat_50_miljoonan_sopimuksen/3-7591466 )
– Katri Helenan olevan säätiön uusi keulakuva
( http://yle.fi/uutiset/tukikummit-saation_keulakuvaksi_katri-helena/5529259 )
Mutta hups, nuo kaikki ovatkin Ylen juttuja. Epäileekö Ukkola siis, että Yle ei olekaan julkisrahotteinen, vaan kulissien takana vastaanottaa piilomainosrahaa?
Yksi Ukkolan arvostelun kohteeksi joutuneista jutuista oli artikkeli, jossa kerrottiin H&M:n nettisivuston kaatuneen Balmain-malliston aiheuttaman ryntäyksen takia. Tuokin on ilmiöaihe. Maailmalla Balmain-lanseeraukset ovat aiheuttaneet kaaosta ja jopa lieviä pahoinpitelyjä, kun asiakkaat ovat kirjaimellisesti tapelleet keskenään saadakseen haluamansa vaatteen. Suomen Balmain-lanseerauksesta kirjoittivat muun muassa:
IS: http://www.iltasanomat.fi/muoti-kauneus/art-2000001031482.html
IL: http://www.iltalehti.fi/muoti/2015092820431532_mu.shtml
Me Naiset: http://www.menaiset.fi/artikkeli/tyyli/muoti/huippusuunnittelija_olivier_rousteing_teki_malliston_hmlle_nama_ovat_hanesta
Ja täytyy muistaa, että tuon kaltainen uutisointi on tuttua myös Ylellekin. Ei nimittäin ole varmempaa tapaa saada Yleltä näkyvyyttä, kuin jakaa muutama ilmainen ämpäri. Jos Balmain-malliston aiheuttama ryntäys on Ukkolan mielestä piilomainontaa, niin silloin kai ämpäreidenkin aiheuttama ryntäys. Tässä joitakin esimerkkejä Ylen uutisista:
1. http://yle.fi/uutiset/satoja_ihmisia_amparien_perassa_lappeenrannassa/8342301
2. http://areena.yle.fi/1-3052957
3. http://yle.fi/uutiset/video_ampareiden_jonotus_toi_eloa_kemin_katukuvaan/8329235
4. http://yle.fi/uutiset/jonotus_riistaytyi_kasista_ideaparkissa__lapsia_kaatui_maahan/7592799
Ukkolan teorian mukaan Yle on siis noissa tapauksissa harjoittanut piilomainontaa ja mainostanut Tokmannia, Iso-Kristiinan kauppakeskusta, Oulun Ideaparkia, ja montaa muuta.
Julkisen Sanan Neuvoston puheenjohtaja huomauttikin omassa Facebook-kirjoituksessaan, että viime vuonna JSN:n on antanut radioille vain yhden langettavan tuomion piilomainonnasta ja sekin tuomio tuli Ylelle.
Jos Ukkola siis haluaa tutkia piilomainontaa, kannattaisiko tutkimus aloittaakin omasta pesästä, jonka hän toivottavasti tuntee edes hieman paremmin kuin kaupallisen puolen.
Mikko Räsänen
toimituspäällikkö
Bauer Media