Ketkä eduskuntavaaliehdokkaat eivät ole mistään mitään mieltä?

Sunnuntaipäivän ratoksi piipahdin vaalikoneissa. Lähestyvien eduskuntavaalien kunniaksi halusin katsastaa itseni kanssa samoilla linjoilla olevia eduskuntavaaliehdokkaita. Joku sellaisista olisi saava ääneni.

Löysinkin etsimäni. Onneksi on poliitikkoja, jotka ovat kanssani hyvin monissa asioissa jotakuinkin samoilla linjoilla.

Hauskaa, että vaalikoneista löytyy myös toimintoja, joilla voi plärätä ehdokkaita, joilla on vahvoja näkemyksiä vaikkakin heidän ajatusmaailmansa on kaukana omastani. He kuitenkin ansaitsevat kunnioitukseni; heillä sentään on mielipiteitä.

Mutta onko puolueiden listoilla sitten kansanedustajaehdokkaita, jotka eivät vaan yksinkertaisesti ole juuri mistään juuri mitään mieltä?  

Selvittääkseni asian, päätin suorittaa ”eos-testin”.

Näin sen tein: vastasin vaalikoneiden jokaiseen väittämään: “En osaa sanoa”. Ja sitten katsoin tuloksista, kenen vaalikone kertoo olevan kanssani eniten samaa mieltä, siis että ei ole mistään oikeastaan mitään mieltä.

Käytin testissä suosituimpia vaalikoneita, joista ensimmäiseksi valikoitui Ylen vaalikone. Valitsin ensin oman vaalipiirini, eli Helsingin. Helsingissä on asetettu ehdolle yhteensä 286 ehdokasta kaikista merkittävistä poliittisista ryhmittymistä.

Ehdokkaita on pyydetty vastaamaan vaalikoneen 30 väittämään olevansa niistä joko täysin eri mieltä, eri mieltä, en osaa sanoa, samaa mieltä tai täysin samaa mieltä. Väittämät ovat jäsennelty teemoittain: ilmasto- ja ympäristöasiat, raha, terveys, perhe- ja koulutus, maahanmuutto, turvallisuus, liikenne ja arvot.

Valitsin siis jokaisessa 30 kysymyksessä keskimmäisen vaihtoehdon en osaa sanoa. Ylen koneessa voin katsoa sekä puolueiden että yksittäisten ehdokkaiden yhteensopivuuden lievästi sanoen epävarmalle näkemykselleni maailmanmenosta.

Ja tässä tulokset: ryhmistä eniten kanssani samaa mieltä – siis ei juurikaan mitään mieltä – oli Liike Nyt. Nyttiläiset olivat kanssani 84 prosenttisesti yhtä mielipiteettömiä.

Aivan erityisen samaa mieltä – eli ei siis käytännössä yhtikäs mitään mieltä – nyttiläiset ehdokkaat olivat kanssani arvoista ja maahanmuutosta. Näistä olimme jopa 89 prosenttisesti samaa “en osaa sanoa” -mieltä.

Ja samoissa asioissa saavutin lähestulkoon yhtä laajan konsensuksen myös toiseksi tulleen Suomen Keskustan ehdokkaiden kanssa.

Keskusta olikin suurista puolueista ehdottomasti vähiten mistään mitään mieltä.

Eli samanmielisyytemme mielipiteettömyydessä oli 82 prosenttia ja peräti 87 prosenttia maahanmuutto- ja arvoasioissa.

Yksittäisistä ehdokkaista mistään mitään mieltä olevalle äänestäjälle Ylen vaalikone suositti keskustalaista troikkaa: mielipiteen muodostaminen mistään tuotti näemmä eniten tuskaa Keskustan puoluetoimistolla järjestö- ja työmarkkinasihteerin vaativassa toimessa työskentelevälle Tuomas Meriniemelle. Hänen ja minun ”match” oli 75 prosenttia.

Ja heti hänen perässään tulivat kaksi muuta kepulaista: vantaalainen yrittäjä Jukka Lasarov ja koulutussuunnittelija Timo Latikka jäivät mielipiteettömyydessään Meriniemestä vain pahaiset kaksi prosenttia.

No entäpä sitten Ilta-Sanomat. Iltiksen vaalikoneen logiikka on samanlainen kuin Ylelläkin. Eli eri mieltä ja samaa mieltä olemisen välistä keskeltä löytyy etsimämme mielipiteettömyys en osaa sanoa. Väitteitä on IS:llä viisi enemmän eli 35.

Eli ei muuta kuin mielipiteitten välille “eos”:ää näpyttämään.

Keskustan Jukka Lasarov parantelee asemiaan. Hän pompsahti kärkeen yksittäisistä ehdokkaista kaikista väitteistä kanssani eniten samaa mieltä olevana – eli ei siis periaatteessa mitään mieltä mistään olevana.

Yhteensopivuuteemme oli mielipiteettömyydessämme 84 prosenttia. Ja kepulainen tuli tässäkin kakkoseksi. Hopeaa nappasi vanhempainvapaalla oleva arkkitehti ja itseään helsinkiläisen  – koko maan etua ajavan – vaihtoehtopuolueen vaihtoehtoehdokkaaksi kutsuva Erkka Peltonen.

Mainittakoon, että puolueista kärkikolmikon muodostivat IS:n vaalikoneessa helsinkiläinen vaihtoehtopuolue Keskusta, RKP ja Liike Nyt, joiden kaikkien samanmielisyysprosentti täydellisen mielipiteettömyyteni kanssa oli 68.

Ja sama meno jatkui Hesarilla. Siellä kysymyksiä oli 30, mutta kepulainen ei pettänyt taaskaan: ykköseksi nousi jälleen mielipiteettömyydessään tinkimätön Jukka Lasarov. Vastauksiemme osumatarkkuus oli 82 prosenttia. Mainittakoon, että aivan erityisen samaa mieltä olimme ehdokas Lasarovin kanssa siitä, ettei meillä ole vähäisintäkään mielipidettä ympäristöasioissa prosentilla 92!

Mikään yllätys ei enää liene se, että sopivimmaksi puolueeksi mielipiteettömälle äänestäjälle Hesari suositti Keskustaa sekä Liike Nytiä samalla 69 prosentin tuloksella, ja heti näiden perässä rynnisti mitalille Kristillisdemokraatit 67 prosentilla.  

Jukka Lasarovin kohdalla tulevissa vaaleissa on muuten aivan erityinen jännitysmomenttinsa: koska hän on vantaalainen, eli hän äänestää Uudenmaan vaalipiirissä, hän ei voi äänestää itseään Helsingissä, jossa on ehdolla. Eli nähtäväksi jää, kuinka suuren prosentuaalisen loven tämä yhden äänen varma saamattomuus tekee hänen henkilökohtaiseen äänisaaliiseensa.

Kerta kiellon päälle. Kysyin vielä Maikkarin vaalikoneelta, keiden ehdokkaiden keskeisiin ydinosaamisiin ei mielipiteen muodostaminen kuulu. Maikkarin vaalihärvelissä on 35 väitettä, jotka ovat pääpiirteittäin samoin teemoitetut kuin muutkin testaamani vaalikoneet, mutta Maikkarilla oli väittämiä myös työelämä -teemalla.

Nyt kärkeen kiilasi RKP:n ehdokas, laivanrakennusinsinööri Niklas Rönnberg peräti yli 90 prosentin natsauksella 100-prosenttiseen en osaa sanoa -vaalikonekäyttäytymiseeni.

Mielenkiintoista on se, että ehdokas Rönnberg ilmoittaa yhdeksi keskeiseksi vaaliteemakseen ilmastoasiat. Mutta tätä kirjoitettaessa 17.3. klo 14, hänellä ei ole mielipidettä polttomoottoriautojen kieltämisestä tulevina vuosikymmeninä, Suomen metsähakkuiden vähentämisestä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, lentoveron käyttöönotosta tai edes siitä, liioitellaanko ilmastonmuutoksen uhkia.

Eos, eos, eos ja vielä kerran eos.  

2017 kunnallisvaaleissa epäviralliseksi ”ei mistään mitään mieltä” -kuningattareksi kruunattiin Keskustan Henni Hyytiä-Ilmonen Lahdesta.

Hän ei ollut mistään mitään mieltä 92 prosenttisesti, kuten voimme Ilta-Sanomista lukea.

Mutta hän keräsi Lahdesta 259 ääntä ja tuli kirkkaasti valituksi sikäläiseen valtuustoon.

Näyttää siis siltä, että mielipiteettömyys puhuttelee joidenkin ehdokkaiden äänestäjiä.

Tämän hypoteesin varaan laskee näissäkin vaaleissa yllättävän laaja ehdokasjoukko.

Anzio

Keskustelu ehdokkaiden mielipiteettömyydestä jatkuu täällä. Ja jos suoritat “eos-testin” omassa vaalipiirissäsi, kerro ihmeessä, ketkä siellä ovat vähinten mistään mitään mieltä.