Miksi Ranska voitti Suomen?

Suomen jääkiekkomaajoukkueen entistä päävalmentajaa Hannu Aravirtaa haastateltiin tv:n kisastudiossa Suomi – Ranska -ottelun aattona.

Häneltä tiedusteltiin ennakointia Leijonien ja kisojen isäntämaan kohtaamisesta.

Ex-päävalmentaja vastasi:

“Suomi voittaa Ranskan yhdeksässä ottelussa kymmenestä. Huomenna voi olla tuo yksi.”

Aravirta oli siis melkoisen pessimistinen tulevaa koitosta punnitessaan.

Hänen Suomensa lähti häviämään ottelua.

Tuntuu, että Aravirta on sisäistänyt pääministeri Sipilän kevään 2015 eduskuntavaalien yhteydessä tutuksi tekemän hokeman:

“Pessimisti ei pety”.

Samana päivänä, kuin jo ennen ottelua suomalainen jääkiekkovaikuttaja valmistautui kaatamaan tuhkaa päälleen ja pukeutumaan säkkiin, ensimmäisen ottelunsa pahimmalla mahdollisella tavalla rankkareilla Venäjälle hävinnyt Ruotsi valmistautui kohtaamaan ensimmäisessä ottelussaan yllätysvoiton napanneen Saksan.

Ruotsalainen media ja jääkiekkovaikuttajat tsemppasivat maan tavan mukaisesti Tre Kronoria. Mm. Christian Olsson ennakoi ottelua perin positiivisen saävyyn: “Mitt tips är ändå att Sverige vinner med 4-1.”

Hänen Ruotsinsa lähti voittamaan ottelua.

Ja voittohan sieltä tulikin lähes murskaavin luvuin vaikean alun jälkeen.

Usko omaan tekemiseen tuotti numerot 7 – 2.

Ruotsalaisten ja suomalaisten asenteita niin urheilussa kuin työelämässäkin on usein vertailtu.

Eikä syyttä.

Viime viikolla julkaistun Suomalaisen Työn Liiton teettämän Made by Finland -tutkimuksen mukaan reilusti yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että työpaikoillamme ei ole kannustavaa ilmapiiriä.

Siis sellaista, joka mahdollistaisi kunnianhimoistenkin tavoitteiden toteutumisen.

Lähes 40 % suomalaisista kokee, että yhteiskuntamme ei mahdollista omien unelmien toteutumista.

Näin ajattelevat johtavassa asemassa olevien työntekijöiden lisäksi eritoten nuoret ja opiskelijat.

Eli juuri he, joiden unelmien toteutumista yhteiskuntamme pitäisi aivan erityisesti tukea.

Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala kommentoikin tutkimusta näin:

“Tulos paljastaa, että on vielä paljon tehtävää, jotta me kaikki voisimme uskoa suomalaiseen yhteiskuntaan haaveittemme toteutumisen mahdollistajana. Yhteiskuntamme tarjoaa kyllä kaikki menestymisen edellytykset, mutta yleinen asenneilmapiiri ei kannusta käyttämään niitä. Ratkaisuna tähän tarvitsemme enemmän itseluottamusta, toistemme tukemista ja kannustusta sekä tervettä ylpeyttä niistä asioista, jotka ovat Suomessa hyvin.”

Eli yhteiskunta tarjoaa menestymisen edellytykset, mutta yleinen asenneilmapiiri ei kannusta käyttämään niitä.

Mitä helvettiä!

Kuinka paljon annammekaan tasoitusta kilpailijamaillemme vain kehnon asenteemme ansiosta.

Meiltä puuttuu kannustava ilmapiiri, vaikka saman tutkimuksen mukaan lähes kaikki suomalaiset (97% vastaajista) ovat herttaisen yksimielisiä siitä, että yhdessä tekeminen ja ajatusten ja kokemusten jakaminen sekä toistensa auttaminen luovat puitteet uusien ideoiden syntymiselle.

Siis tiedämme, että oikealla asenteella saisimme paljon hyvää aikaiseksi, mutta emme toimi aktiivisesti asenteen muuttamiseksi sellaiseksi, jossa siedetään erilaisuutta, annetaan tunnustusta toisen osaamiselle, arvostetaan jokaisen panosta, annetaan ja vastaanotetaan palautetta, ilmaistaan näkemyksiä vapaasti.

Ja nauretaan usein.

Sekä itketään.

Sillä mikään inhimillinen ei ole vierasta siellä, missä kaksi tai useampi terveen työyhteisön jäsen kokoontuu.

Kannustava vuorovaikutus alkaa omien asenteiden tarkastelusta.

Se on tietoista huomion kiinnittymistä hyvään ja sen vahvistamiseen pyrkivää toimintaa.

Lämmin, hyväksyvä, kunnioittava, joustava, empaattinen ja leikillinen tapa suhtautua niin itseen kuin työtovereihin mahdollistaa luovuuden, ilon ja uuden oppimisen.

Toisin kuin myrkyttyneessä työyhteisössä, jossa asioista ei puhuta suoraan ja rehellisesti. Jossa juoruilu ja takana puhuminen on tapa kommunikoida.

Myrkyttyminen on usein seurausta huonosti hoidetusta muutostilanteesta tai henkilökunnan epätasa-arvoisesta kohtelusta, kuten voit lukea esimerkiksi tästä.

Myrkyllinen ilmapiiri välittyy asiakaskohtaamisiin ja tulehduttaa työyhteisön lisäksi asiakassuhteita.

Tulehtuneissa asiakassuhteissa usein asiakas lähtee.

Eli palkanmaksaja.

Ja kun palkanmaksaja lähtee, voi käydä niin, että lähtee myös palkannauttija.

 

Niin. Ja onnittelut Aravirralle.

 

Hän ei pettynyt.

Kannatti olla pessimisti.

 

Keskustelu jatkuu täällä.

 

Tsemppiä ensi viikkoonne!

 

Anzio