Millennium-palkinto Suomi-kuvan rakentajana. Eli miksi tehdä asioita hyvin, jos ne voi tehdä päin vittuakin.

Viime viikon tiistaina sekä Ylen että Maikkarin tv-uutisissa Finnairin ja Finavian Match Made in HEL -tapahtuma oli pääuutisten joukossa.

Kyse oli em. tahojen markkinointikampanjasta, joka ylitti uutisriman kevyesti. Väliin jäi rutkasti ilmaakin.

Kampanja oli maksanut tilaajilleen paljon. Useita kymmeniä tuhansia ellei jopa kuusinumeroisen määrän euroja.

Finavia ja eritoten Finnair saivat paistatella ansaitun median loisteessa niin koti-Suomessa kuin ennen kaikkea myös Kaukoidässä, joka on Finnairin markkinointiponnistelujen päänäyttämö.

Saavutetun mediahuomion arvo ylitti mittavat panostukset moninkertaisesti. Kampanjaa voi siis hyvinkin kutsua nerokkaaksi markkinointi-investoinniksi.

Samana päivänä 24.5. presidentti Niinistö jakoi Millenium-teknologiapalkinnon Yliopistolla pääosin tiede-eliitistä koostuvan kutsuvierasjoukon todistaessa kotikutoista tapahtumaa.

Millennium-palkinnon jakaminen ylitti kotimaisen uutiskynnyksen rimaa hipoen. Jos sitäkään.

Maailmalla ei suuri yleisö noteerannut tapahtumaa juuri mitenkään.

Koska Millennium-palkinto on jäänyt kansalaisille perin tuntemattomaksi, on syytä palauttaa muistiin, mistä palkinnossa oikein on kysymys.

Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2002. Palkinnon myöntää parillisina vuosina TAF, eli Technology Academy Finland.

Palkinnon perustamisen syitä kuten muitakaan taustoja ei virallisilta verkkosivuilta hevin löydä.

TAFin itselleen  määrittämä tehtävä kuitenkin löytyy:

“…tehdä Suomea tunnetuksi teknologiamaana ja pohjoismaisena hyvinvointivaltiona toimimalla aktiivisesti tiedeyhteisön, elinkeinoelämän ja julkishallinnon verkostoissa”.

TAF haluaa siis edistää Suomen kilpailukykyä. Hyvä ja kannatettava tavoite.

Millennium-palkinto on suuri: 1 000 000 euroa. Itse asissa se on yksi maailman suurimmista teknologia- ja tiedepalkinnoista. Vertailun vuoksi: Nobel-palkinto on 8 miljoonaa kruunua, eli tämän päivän kurssin mukaan n. 850 000 euroa. Reilusti Millenniumia pienempi siis.

Millennium-palkinto rahoitetaan  Työ- ja elinkeinoministeriön momentilta.

Näin Valtion talousarvioesityksen perusteluosassa:

“Kansainvälinen teknologiapalkinto, ns. Millennium-teknologiapalkinto, on joka toinen vuosi myönnettävä yhden miljoonan euron suuruinen palkinto, jonka tavoitteena on lisätä Suomen kuvaa korkeatasoisena teknologia- ja hyvinvointivaltiona.”

Eli tavoite on asetettu ja varat myönnetty. Ne on myönnetty siis Suomi-kuvan parantamiseen. Siihen, että Millennium-palkinnon ympärillä pöhistäisiin. Siihen, että Suomi erottuisi, tulisi positiivisella tavalla huomatuksi ja että joku kaunis päivä vientikin saattaisi näin käydä sutjakkaammin.

Ministeriö siis perustelee palkinnon investointina.

Siksi mekin voimme arvioida sitä investointina.

Yksi tapa arvioida investointia on tutkia, miten mielenkiintoiseksi Millennium-palkinto on kyetty nostamaan sosiaalisessa mediassa.

Katsotaanpa.

Millennium-palkinnon Facebook-sivuja seuraa n. 1500 tieteestä ja teknologiasta kiinnostunutta somettajaa ympäri maailman. Mainittakoon, että allekirjoittaneella on jotakuinkin yhtä monta fb-kaveria.

Sen sijaan Nobel-palkinnon edesottamuksia Facebookin avulla seuraa lähes miljoona kiinnostunutta.

Heidän kanssaan Nobel-säätiö käy aktiivista dialogia kehittäen samalla Ruotsista kuvaa vieraanvaraisena ja sivistyneenä edelläkävijävaltiona sekä kiehtovana kauppakumppanina. Tai sellaisena maana, johon voisi hyvin ajatella menevänsä vaikka lomalle.

No entä sitten Twitter? Nobelilla on 188 000 seuraajaa.

Millennium-palkinnolla ei ole Twitter-tiliä.

TAFilla kuitenkin on. Sillä on 994 seuraajaa.

Jos vertailu perinteikkään ja maailman arvostetuimman tiedekilpailun kanssa tuntuu epäreilulta, siirrytään vaatimattomampaan sarjaan: otetaan vertailukohdaksi vaikka pari sellaista kansainvälisesti arvostettua tiede- ja teknologiakilpailua, joissa jaetaan vain kunniaa, ei rahaa. Siis sellaisia, joiden palkintosumma on pyöreä 0.

Vertaillaan nyt palkinnon ympärillä käytävää pöhinää, eli kuinka paljon Google-osumia näillä mittelöillä löytyy.

 

                                                                                             Palkintosumma   Google-osumat

Tech Awards                                                                               0 €                  9 370 000

National Medal of technology and Innovation           0 €                  1  860 000

Millennium Prize                                                      1 000 000 €                     295 000

 

Vaikka Millennium-palkinnot ovatkin osuneet eittämättä oikeille voittajille ja näin ihmiskunnan parhaaksi, miksi Millennium-palkinto ei saa näkyvyyttä kansainvälisessä mediassa?

Eräs haastattelemani lähellä Millenium-palkinnon jakavaa TAFia oleva henkilö kertoo, että edellisten palkintolautakuntien puheenjohtaja Kone Cranesin vuorineuvos Stig Gustavson oli viehtyneempi oman henkilöbrändinsä kiillottamisesta kuin isänmaan brändin rakentamisesta. “Vanhan ajan patruuna, joka uskoi tietävänsä kaikesta kaiken. Tai ainakin paremmin kuin muut”, kuului sisäpiiriläisen arvio puheenjohtajasta.

Toinen haastattelemani kertoi Millenniumin vaatimattomia viestinnällisiä onnistumisia ihmeteltyäni, että: “Niiden viestintästrateginen näkemys on sellaista kehäkolmosen pohjoispuolen pk-yrityksen osaamisen tasoa.”

Annoin myös kertoa itselleni, että loppuvuodesta 2013 TAFin hallitus oli herännyt voivottelemaan palkinnon rämpimistä kansainvälisessä seurassa. Hallitus kutsui muutaman viestinnän ja markkinoinnin kotimaisen huippunimen miettimään, miten tehdä Millenniun-brändistä niin kuuluisa ja mielenkiintoinen, kuin sen palkintosumma edellyttäisi.

Ja että miten saavutettava mediaseksikkyys auttaisi Suomi-brändin rakentamisessa.

Työryhmä teki työnsä. Ryhmän markkinoinnin ja viestinnän teemaksi ehdottaman For a better world -konseptin ympärille olisi voinut rakentaa erottuvan, merkityksellisen ja vahvan tässä ajassa olevan kansainvälisen brändin.

Hallituksen hetkellistä heräämistä seurasi pikainen ja syvä uni. TAF tuli kaikkivoipaisuudessaan siihen tulokseen, että muutaman professorin ja akateemisen eliitin edustajien viisaus myös viestinnän ja markkinoinnin saralla hakkaa kansainvälisesti tunnustettujen suomalaisten ammattilaisten osaamisen mennen tullen.

Siksi mitään ei tehty.

Ja kun mitään ei tehdä, ei mitään myöskään tapahdu.

Millennium-palkinnon taivalta seuraava markkinointiviestinnän ammattilainen sanoikin:

“Se koko järjestävä porukka on totaalisia brändäyssurkimuksia. Analogiana ihan mikä vaan perinteinen suomalainen insinöörivetoinen firma, jossa uskotaan, että “hyvä tuote kyllä myy itsensä”. Palkinnoissakin kilpailu on kasvanut kansainvälisellä tasolla isoksi ja ihan samalla lailla näiden tolvanoiden pitäisi ymmärtää, että pitää rakentaa tunnettuutta ja haluttavuutta.”

Hän kysyy vielä:

“Ja systeemimme on sellainen, että automaatti myöntää varat valtion budjetista. Mutta kenellä on tulosvastuu, kuka valvoo onko miljoonainvestoinnista Suomelle mitään hyötyä?”

Kysymys on oikeutettu.

Sen oikea kohde lieneekin varat myöntävän Työ- ja elinkeinoministeriön ministeri Olli Rehn.

Keskustelu jatkuu täällä.

 

Millenniumin kauneinta kesää toivottaen.

Anzio