Suomalaiset, kuulkaa hormonienne hyrinää!

“Moi!”

Tuntematon iloisesti hymyilevä nainen tervehti minua aurinkoisella Korkeavuorenkadulla.

Se, etten tunnistanut kaunotarta, voi johtua kahdesta eri syystä.

Olen ikäväkseni huomannut viime vuosina, etten yksinkertaisesti enää muista kaikkien tapaamieni ihmisten kasvoja.

”Kovalevy saattaa olla täynnä”, on rakas puolisoni lohdullisesti diagnosoinut.

Tai sitten – todennäköisemmin – tuntemattoman naapurin iloinen asenne johtui keväästä.

Auringosta. Lämmöstä. Ilosta valosta.

Itsekin huomasin hymyileväni. Ilman mitään yksilöityä syytä. Onnenpuuska oli useamman tekijän summa: aurinko paistoi, Maxillin katumainos houkutteli maistelemaan kevään herkkua, parsaa. Iloinen puheensorina täytti eteläisen Helsingin.

Vallitsi kollektiivinen hyvä tuuli.

En taipunut parsan houkutukseen, vielä. Tallustin kevein askelin seuraavaan kortteliin, kortteliravintola Lungiin. Se oli täynnä naurua, iloisia kohtaamisia, kuplivaa yhdessäoloa.

Suomalaiset ottavatkin kevään vastaan riemukkaasti.

”Valolla on välitön virkistävä vaikutus ja se kohentaa myös mielialaa”, kertoo ylilääkäri Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Ylelle.

Keho tuottaa testosteronia runsain mitoin enemmän keväällä ja kesällä.

”Testosteroni vaikuttaa naisiin kokeiden mukaan psykologisesti niin, että heistä tulee hieman kiltimpiä, sallivampia ja vastaanottavaisempia toisten ehdotuksille” , Partonen kuvailee kevään vaikutuksia.

Ja ehdotuksia tulee, sillä miehet puolestaan hakevat keväisin herkemmin seksuaalista kontaktia.

Myös serotoniinin määrä aivoissa kasvaa kevään ja valon myötä.

”Siihen näyttää liittyvän, että empatian tunne kasvaa, vieraat kasvot alkavat viehättää ja rakastumisen tunne syntyy helpommin”, Partonen summaa.

Ja rakastumisen myötä myös seksin määrä lisääntyy huhtikuusta kesään edetessä. Tutkimuksen mukaan lähes 25 % kansalaisista telmii eniten rakkauden painimolskilla kesällä, kun taas eniten seksiä harrastaa syksyisin ja talvisin pahaiset kaksi prosenttia suomalaisista.

Kun valoisa vuodenaika vihdoin saa vipinää hormonitoimintaan, ei tilaisuutta kannata jättää käyttämättä vaan on syytä estottomasti heittäytyä lemmenleikkeihin aina tilaisuuden koittaessa. Näin esimerkiksi siksi, että seksillä on kiistattomia positiivisia vaikutuksia terveyteen, kehottaa Ilta-Sanomat. Säännöllinen seksi mm. vähentää stressiä sekä lieventää kipuja.

”Orgasmilla on ihmeellinen voima. Orgasmin aikaan ihmisessä vapautuu endorfiineja ja oksitosiinia, joita erittyy myös kumppanin kosketuksesta. Orgasmi parantaa muun muassa unen laatua ja vähentää stressiä. Seksuaalisella tyydyttyneisyydellä on myös positiivinen vaikutus itsetuntoon sekä luovuuteen”, seksuaaliterapeutti Annukka Lavikainen kertoo.

Etenkin naisilla säännölliset orgasmit edistävät psyykkistä terveyttä ja ennaltaehkäisevät masennusta. Miehiä toistuvat huippuhetket puolestaan auttavat suojautumaan yleisiltä ja vakavilta sairauksilta.

“Säännöllisten siemensyöksyjen on todettu ehkäisevän eturauhassyöpää ja vähentävän sydänsairaiden miesten kuolleisuutta”, Lavikainen kertoo ja jatkaa:

”Seksi on terveellistä, ja seksuaaliseen elämäänsä tyytyväiset ihmiset ovat usein myös muita onnellisempia arjessaan. Se, mitä seksuaalinen tyydyttyneisyys tarkoittaa, riippuu toki yksilöstä. Suurin osa harrastaa seksiä mieluiten kumppanin kanssa, mutta myös sooloseksi edistää seksuaaliterveyttä”, Lavikainen hehkuttaa.

Sooloseksikin on siis hyväksi, mutta yhteen asiaan ei reipas runkkaaminen auta. On näet toinenkin merkittävä syy vällyjen välissä vehtaamiselle mieluisan kumppanin kera.

Se syy ei ole enempää eikä vähempää kuin kansakuntamme tulevaisuus.

Jopa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on osannut tulkita tilastoja. Hän huolestui asiasta ja sanoi viimeviikkoisessa lounasesitelmässään, että vaikka Suomen talous kasvaa, työllisyys paranee ja valtion velka supistuu suhteessa kansantuotteeseen, niin “Uudet syntyvyystilastot ovat huolestuttavia. Ne tuottavat ainakin miljardin euron sopeutustarpeen seuraavalle hallitukselle.”

Siis miljardin euron sopeutustarve siksi, että suomalaisia syntyy vähemmän kuin aiemmin.

Itseasiassa Suomessa syntyy vähemmän lapsia kuin väestöä kuolee.

Näin ei ole käynyt 2000-luvulla kertaakaan aikaisemmin ja 1900-luvullakin vain kahdesti: vuonna 1918, kun sisällissotaa käyvän nuoren valtion miehet ja naiset listivät toisiaan sisällissodassa, ja sotien välissä vuonna 1940.

Ja nyt näin on käynyt kahtena peräkkäisenä vuonna.

Suomi on siis kutistuva kansakunta.

Vain muuttoliike tai reipas kasvu lisääntymisluvuissa voi enää kasvattaa väestömäärää.

Tee nyt isänmaallinen teko: läpsäytä läppärin kansi kiinni, lähesty kumppaniasi taka-ajatuksin ja antaudu viettien vietäväksi.

 

Aktiivista alkavaa viikkoa.

 

Anzio

Keskustelu jatkuu täällä