Suomi on Pohjolan Azerbaidžan. Ainakin mitä ihmisoikeuksiin tulee

Tilastokeskus keräsi itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi listan hyvistä asioista, joiden vertailuissa Suomi on maailman kärjessä.

Lista on hienoa ja kansallisylpeyttä nostattavaa luettavaa.

Mutta ihmisoikeuksien noudattamisen osalta ei Suomea noilta kärkilistoilta löydy.

Meillä on ihmisoikeuksien polkemisessa pitkät ja kunniattomat perinteet.

Suomi onkin vuosien varrella saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta EIT:ltä langettavia tuomioita enemmän kuin muut Pohjoismaat yhteensä.

Vuoden 2015 loppuun mennessä Suomi oli saanut 138 tuomiota ihmisoikeusrikkomuksista. Muilla neljällä Pohjoismaalla tuomioita oli yhteensä vain 111 kappaletta.

Jos rikkomukset suhteutetaan väkilukuun, Suomen vertailuryhmä ei olekaan muut Pohjolan valtiot, vaan sellaiset maat kuten Puola, Ukraina ja Unkari.

Suomen harjoittamien vääryyksien kohteena ovat olleet muun muassa vähemmistöryhmät kuten viittomakieliset ja vammaiset sekä saamelaiset.

Ihmisoikeusliiton kevätseminaarissa 3.5. tuotiin päivänvaloon historian häpeäpilkkuja ja herätettiin kysymys menneiden hyvittämisestä esimerkiksi kaltoin kohdellulle alkuperäiskansallemme.

Saamelaisia syrjittiin aluksi heidän elintapojensa vuoksi. 1800-luvulla saamelaisten pyyntikulttuuriin perustuvaa elintapaa kitkettiin kovin ottein. Saamelaisista haluttiin tehdä väkisin suomalaisia talonpoikia.

Kirkko ja valtio halusivat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sulauttaa saamelaiset osaksi valtaväestöä. Suomessa pyrkimystä vauhditettiin esimerkiksi kieltämällä saamen kielen puhuminen sisäoppilaitoksissa.

Sulauttaminen onnistuikin osittain. Suomessa saamelaistaustaisista suvuista monet ovat unohtaneet äidinkielensä.

 

Ruotsi on pyytänyt saamelaisilta virallisesti anteeksi toimiaan.

Norja on pyytänyt saamelaisilta virallisesti anteeksi toimiaan sekä maksanut korvauksia ihmisoikeusloukkauksista.

Suomi ei ole.

Ei pyytänyt anteeksi eikä sovittanut tekojaan.

 

Päinvastoin.

Suomen valtio ja saamelaiset kiistelevät edelleenkin maaoikeuksista.

Suomi ei myöskään ole ratifioinut Kansainvälisen työjärjestö ILO:n alkuperäis- ja heimokansoja koskevaa yleissopimusta.

Suomen YK-liiton mukaan sopimuksessa säädetään alkuperäiskansojen oikeuksia koskevista vähimmäisvaatimuksista. Sopimuksen tarkoituksena ei siis ole antaa alkuperäiskansoille uusia tai erityisiä oikeuksia. Sopimuksen ainoa tarkoitus on myöntää alkuperäiskansojen tarpeet sekä yksilöinä että kansana. Ja taata heille samat oikeudet, jotka valtaväestöllä on.

Aika kohtuullinen pyyntö.

 

Norja on ratifioinut sopimuksen vuonna 1990.

Tanska on ratifioinut sopimuksen 1996.

Suomi ei ole ratifioinut sopimusta.

 

Sulauttamisen ohella Suomessa on käytetty muitakin konsteja kansakunnan muokkaamisessa enemmistön ehdoilla ja vähemmistöjen ihmisoikeuksien kustannuksella.

Esimerkkinä tästä sterilointilaki.

Kolkko laki oli voimassa vuodesta 1935 vuoteen 1970.

Laki koski ”tylsämielisiä, vähämielisiä ja mielisairaita”.

Paitsi kehitysvammaisiin ja epileptikoihin, lakia sovellettiin myös viittomakielisiin.

Laissa kehotettiin suvunjatkamiskyvyn poistamiseen, ”jos on syytä varoa, että vajaakelpoisuus periytyisi”.

Esimerkiksi syntymäkuurot pääsivät avioliittoon vain, jos kumpikin puolisoista suostui sterilisaatioon.

Eikä aina kysytty suostumustakaan.

Kuurojen naisten haastattelujen mukaan sterilointeja tehtiin hyvin epäselvissä olosuhteissa, myös naisten tietämättä tai tahdon vastaisesti.

Yleinen käsitys oli silloin, että taipumus mielisairauteen tai muuhun ei-toivottuun ominaisuuteen, kuten kuurouteen, on ihmisen perimässä.

”Vaikka se on kivuliasta, on viittomakielisten kokemat historialliset vääryydet nostettava päivänvaloon ja valtion on otettava vääryydet käsittelyyn,” sanoi Ihmisoikeusliiton seminaarissa puhunut Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen.

Sterilointilain voimassaoloaikana Suomessa pakkosterilisoitiin kaikkiaan 56 000 ihmistä.

 

Ruotsi on maksanut korvauksia vuosina 1934-76 pakkosteriloiduille ja nyttemmin myös pakkosteriloiduille transihmisille.

Suomi ei ole.

Meillä pakkosterilisaatio elää ja voi hyvin.

 

Näin, sillä Suomen voimassa oleva translaki jopa edellyttää sterilisaatiota.

Ainoana Pohjoismaana.

Hallitus on itsepintaisesti kieltäytynyt tuomasta valmista uutta translakiesitystä eduskunnan käsittelyyn.

Näin hallitus viittaa kintaalla Euroopan neuvoston ja ihmisoikeusjärjestöjen moitteille Suomen sukupuolivähemmistöjen kohtelusta, joka on tältä osin Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen.

Suomi ei ole ollut tapetilla Euroopan neuvostossa ainoastaan ihmisoikeusrikkomuksistaan. Mainetta on tullut myös muiden rikkojien tukemisesta.

Euroopan neuvoston tutkimusryhmän syytteen mukaan suomalainen ex-kansanedustaja, Euroopan neuvoston yhtyneen vasemmistoryhmän entinen puheenjohtaja ja yleiskokouksen kunniajäsen Jaakko Laakso (vas) on “vastaanottanut etuisuuksia” Azerbaidžanin valtiolta ja lobannut lahjuksia vastaan neuvostossa, jotta se pehmentäisi julkilausumiaan ihmisoikeusloukkauksista sekä sananvapauden kaventamisesta tunnetusta Azerbaidžanista.

Kyllä koira koiran tuntee.

Keskustelu suomalaisista ihmisoikeuksista jatkuu täällä.

 

Ihmisarvoista alkavaa viikkoa

 

Anzio