Urheilija haluaa aina olla ensimmäinen. Myös rokotusjonossa

Hallitus hyväksyi 2.12. Suomen rokotestrategian koronaviruksen aiheuttamaa piinaa vastaan.

Koska rokotetta ei saada samanaikaisesti kaikille, strategiassa hahmoteltiin, missä järjestyksessä vapaaehtoinen rokotusohjelma toteutetaan.

Järjestys on järkeenkäypä: ensivaiheessa rokotetaan terveydenhuollon henkilöstö eli koronapotilaita hoitava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä hoivakotien henkilöstö. Sitten ovat vuorossa riskiryhmät: seniorikansalaiset ja ne, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia.

Hallituksen strategiassa todetaan, että ”Rokotusten kohderyhmiä tulee tarkastella lääketieteellisen riskiarvion perusteella.”

Eli niin, että lääketieteellinen peruste määrää rokotusjärjestyksen.

Fiksulta kuulostavaa järjestystä vastaan ei kansan syvistä riveistä ole juurikaan soraääniä kuultu.

Mutta nyt on ehdotettu myös toisenlaista järjestystä. On herännyt ajatus niin sanotusta yhteiskunnallisesta perusteesta. “Yhteiskunnallinen peruste” tarkoittaa sitä, että jotkut saisivat rokotteen nopeammin kuin saisivat sen lääketieteellisin perustein.

Näihin päiviin saakka “yhteiskunnallisiin perusteisiin” ei juuri kukaan tai mikään ihmisryhmä ole tohtinut vedota.

Päinvastoin. Useat tahot ovat korostaneet, että he odottavat tyynesti omaa vuoroaan yhteiskunnalliseen asemaansa katsomatta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistökin antoi esimerkkiä rokotesolidaarisuudesta eikä katsonut omaavansa perustetta etuilla rokotusjonossa.

Presidentti vastasi nöyrästi Ylen tallentamalla kyselytunnilla asiaa häneltä tiedusteltaessa, että ”Otan koronarokotteen heti kun saajajärjestykseen tulen.”

Näin siis presidentti, mutta onko toisenlaisia tahoja, sellaisia, jotka lobbaavat kulisseissa etuillakseen rokotejonoissa?

Yksi ryhmä on jo suoraselkäisesti myöntänyt näin tehneensä.

Suomen Olympiakomitean ylilääkäri Maarit Valtonen tunnusti HS:lle, että Olympiakomitea on ”keskustellut” yhteiskunnallisesta perusteesta viranomaisten kanssa.

”Olemme keskustelleet viranomaisten kanssa myös yhteiskunnallisesta perusteesta. Meillä kuitenkin urheilijat ammattinsa puolesta matkustavat ja ovat näin alttiita tartunnoille”, kertoi ylilääkäri jatkaakseen:

”Tästähän tulee se rokottamisen merkitys yhteiskunnallisesti, että kun urheilijat matkustavat ja tekevät sitä ammatikseen, niin he eivät levittäisi tartuntoja. Se puoltaisi urheilijoiden pääsyä rokotettavaksi aikaisemmassa vaiheessa riskiryhmien jälkeen”, Valtonen perusteli Olympiakomitean suhmurointia.

Eihän meistä kukaan halua, että ensi vuoden alussa arvokisoihin matkaavat hiihtäjät ja jääkiekkoilijat sun muut atleetit joutuisivat harjoittamaan ammattiaan sairastumisriski peikkonaan.

Mutta urheilijoiden vip-lippu aiheuttaisi pohdintaa siitä, mitkä muut ryhmät voisivat ohittaa meidät tavalliset lenkkitossunkuluttajat, jos lääketieteellisen priorisoinnin lisäksi otettaisiin käyttöön myös hatarasti perustellut yhteiskunnalliset perusteet.

Ihmeempiä pohtimatta nousee esiin vaikkapa sellaiset ammattiryhmät kuin esiintyvät taiteilijat, vientiteollisuuden edustajat, opettajat, julkisen liikenteen henkilökunta ja virkavalta. Unohtamatta myös asiakaspalvelutehtävissä olevia ammattilaisia: ruokakauppojen ja ravintoloiden henkilökuntia. Vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Siis miten ammattiurheilijoiden erityisasema kansakunnan palkintokaapin päällä olisi perusteltavissa?

Löytyisikö urheilijoiden ammatin poikkeukselliselle yhteiskunnalliselle merkitykselle tukea valtiovallan taholta?

Valtionenuvosto määritteli yhteiskunnan kannalta kriittiset ammatit viime keväänä, kun koulujen sulkiessa ovensa piti päättää minkä ammattiryhmien 1 – 3 luokkien lapsille annettiin poikkeuksellisesti lähiopetusta, jotta vanhemmat voisivat pysyä tuiki tärkeissä ansiotoimissaan.

Listassa on lueteltu sadoittain yhteiskunnallisten perusteiden mukaan kriittisiä ammatteja metronkuljettajista ja ruokakaupan myyjistä aina merimiehiiin ja ICT-nörtteihin.

Mutta ei, kiekkoilijoita tai hiihtäjiä ei listalta löydy.

Jos tuo virkamiesbyrokraattien laatima lista tuntuu sorsivan urheilijoita, niin katsotaanpa sitten, mitä mieltä kansa on aiheesta. Kansahan tunnetusti kyllä tietää.

Suomen Kuvalehti teetti kyselyn selvittääkseen meidän ihan tavallisten ihmisten käsityksiä eri ammattiryhmien arvostuksista. Kattavassa kyselyssä ammattiurheilijat eivät päässeet edes pisteille mitalisijoista puhumattakaan.

Ammattiurheilija saavutti kyselyssä kohtuullisen vaatimattoman sijan 177 tiukassa taistossa ammattinsa arvostuksessa talonmiehen ja kaivosmiehen kanssa.

Muiden muassa maatalouslomittajat voisivat tämän yhteiskunnallisen perusteen nojalla edellyttää nopeutettua rokottamistaan huomattavasti ennen urheilijoita.

Eli Suomen Kuvalehden kyselykään ei tarjoa perustetta ammattiurheilijoiden kyynärpääkikkailuun yhteiskunnallisella perusteella.

Ja vaikka urheilijoiden määrä on suhteellisen pieni eikä heidän etuilunsa siten juurikaan häiritsisi rokoteohjelman aikataulua, heidän suosimisensa olisi viesti muulle kansakunnalle.

Mokoma kiilailu saattaisi aiheuttaa älämölöä, jollaista tämän blogikirjoituksenikin voi jo ounastella enteilevän.

Bloggaaja on muuten samaisessa Suomen Kuvalehden listauksessa sijalla 376. Mainittakoon, että arvioitavia ammattinimikkeitä kyselyssä oli 379.

Allekirjoittaja siis toivoo vilpittömästi, että rokotusjonossa pitäydytään lääketieteellisissä perusteissa.

Anzio

Katso oman ammattisi arvostus tästä ja jatka keskustelua jatkuu täällä.