Vielä joku kaunis päivä Suomi saa oikein tyhmän presidentin

Minulla ei ole vielä koskaan diagnosoitu masennusta.

Mutta aivan viime aikoina pelko tuollaiseen tilaan ajautumisesta on käynyt mielessä.

Biodiversiteetti ja ilmastonmuutos sekoittavat ajatukset. Donald Trump käy ilkkumassa unissa. Paskiainen.

Maailman hulluus on käynyt yhä ahdistavammaksi.

Myönnän, että arvostellessani maailmaa sen hulluudesta, tulen ikään kuin rivien välissä sanoneeksi, etten itse olisi yhä sekaisin kuin enemmistö Telluksella tepastelevista.

Vaikka itse en osaa järkevyyttäni punnita.

Mutta et osaa sinäkään.

Me ihmiset emme näet kykene arvioimaan omien saati toistemme ajatusten viisautta tai tyhmyyttä. Emme poliitikkojenkaan.

Siksi äänestämme vähän miten sattuu.

Maineikkaan Cornellin yliopiston tutkijoiden mielestä demokratia ei aina toimi, koska suuri osa meistä on yksinkertaisesti liian yksinkertaisia arvioimaan poliittisten vaalien ehdokkaiden kykyjä tai ajattelun laatua.

Näin demokraattiset vaalit tuottavat usein korkeintaan keskinkertaista politiikkaa ja valituksi tulee korkeintaan keskinkertaisia ehdokkaita.

Muistin Daily Mailin siteeraaman tutkimuksen, kun rauhoittaakseni mustuvaa mieltäni hain järjellistä selitystä sille, miten ihmeessä peräti 72 miljoonaa oikeustoimikelpoista äänestäjää antoi äänensä Trumpille. Ehdokkaalle, joka on suistanut johtamansa valtion epävakaiden banaanitasavaltojen joukkoon. Sellaiseen, jossa vaalin voittajaa ei tunnusteta eikä demokratiaa kunnioiteta. Sellaiseen, jossa valheet sivuuttavat faktat.

Pohdin ankarasti, miksi kymmenet miljoonat antoivat äänensä kusipäälle. Öykkärille, jonka lahjat johtaa maailman mahtavinta kansakuntaa ja henkisen tasapainon pitää hallussaan ydinaseitten laukaisukoodia myönnän avoimesti kyseenalaistavani.

Samoin näyttää ajattelevan toimittaja Saska Saarikoski, joka kysyi taannoin lääketieteellisessä aikakauskirja Duodecimissa: Onko Donald Trump hullu?

Saarikosken ansiokkaassa artikkelissa useat arvostetut yhdysvaltalaiset mielenterveyden ammattilaiset vastasivat kysymykseen enemmän tai vähemmän suoraan myöntävästi.

Hullu mikä hullu.

Mutta hulluudelle on kysyntää. Cornellin yliopiston tutkimusta johtaneen psykologian professori David Dunningin mukaan ihmisten on hankala omaksua hyvin älykkäitä ajatuksia, koska ihmisillä ei ole riittävästi sivistystä älykkään näkemyksen tunnistamiseksi.

Vähemmän fiksut ajatukset ovat helpommin tunnistettavissa ja niihin on siten helpompi samaistua.

Tutkimuksessa simuloitiin vaali, jossa ehdokkaina oli kyvykkyydeltään enimmäkseen keskinkertaisia kandidaatteja, jokunen taidoiltaan erinomainen ja toisaalta erittäin huono ehdokas.

Tulos osoitti, että äänestäjät olivat pääsääntöisesti kyvyttömiä tunnistamaan itseään taidokkaammat ehdokkaat. Siksi simuloidussa vaalissa menestyivät ehdokkaat, joiden kyvyt ja johtamistaidot olivat vain vähän keskimääräisiä paremmat.

Kaikkein fiksuimmat ja lahjakkaimmat päättäjät eivät tulleet simuloidussa vaalissa valituiksi.

Tutkijoiden johtopäätös olikin, että demokratia vain harvoin valitsee parhaat johtajat.

Fakta, jonka ei soisi olevan fakta. 

Tutkijoiden johtopäätös selittänee osaltaan myös joitakin ilmiöiksi nousseiden suomalaisten ääniharavien menestystä esimerkiksi viime eurovaaleissa. Muistatko tämän?

Näille Hakkaraisille ja Trumpeille voidaan ennustaa entistä valoisampaa tulevaisuutta.

Ihmiskunta näet tyhmenee tyhmenemistään.

Havainto ihmisten tyhmistymisestä on tutkittu tosiasia. Esimerkiksi emeritusprofessori ja älykkyystutkija James Flynn on todistanut, että ÄO– eli älykkyysosamäärätestien tulokset hiipuvat, kirjoittaa Seura.

Flynnin mukaan nimetty Flynnin ilmiö tarkoittaa pitkän aikavälin kehitystä, jossa ÄO-tulosten keskiarvo muuttuu. Esimerkiksi Yhdysvalloissa keskimääräinen ÄO nousi vuosina 1932–1978 kolme pistettä jokaista vuosikymmentä kohti.

Mutta ei nouse enää. Nyt se laskee.

Lähinaapureistamme Norjassa tehtiin ensimmäinen havainto älykkyysosamäärän notkahduksesta vuonna 2004. Eikä Norja jäänyt ainoaksi todistetettavasti tyhmeneväksi kansakunnaksi. Sittemmin samanlaisia havaintoja on tehty monissa erittäin kehittyneissä maissa.

Älykkyysosamäärä on kääntynyt alamäkeen myös esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Itävallassa ja Iso-Britanniassa.

Jos tyhmeneminen jatkuu samaa vauhtia, seuraavan 30 vuoden aikana norjalaisten sekä tanskalaisten ÄO laskee noin 6,50 pistettä ja meidän suomalaisten peräti 7,50 pistettä, ynnää Flynn.

Sanonnan mukaan kansakunta saa juuri sellaiset päättäjät kuin ansaitsee.

Tämä ansaintalogiikka ei lupaa meille kovinkaan ruusuista tulevaisuutta.

Keskustelu maailman hulluudesta ja ahdistavuudesta jatkuu täällä.

Anzio  

Ps. Jos maailman nykymeno ahdistaa, se ei ole ihme. Mutta ahdistukseen kannattaa hakea ja siihen saa apua. Lue lisää Mieli ry:n sivuilta.