Vuosi 2017 oli ihmiskunnalle parempi kuin 2016. Mutta toivottavasti huonompi kuin 2018 on.

Me muodostamme maailmankuvamme vahvasti mediaan tukeutuen. Ja nykyään merkittävissä määrin myös sosiaaliseen mediaan.

Niissä vuosi 2017 näyttäytyi sekasortoisena.

Maailma oli eripurainen, kansakuntia ja kansanryhmiä kiihotettiin toisiaan vastaan. Oli terroria, luonnonkatastrofeja, pakolaiskriisejä ja pandemioita.

Kyllä.

Mutta tämä on vain osa totuutta.

On onnellinen fakta, että ihmiskunta eli toistaiseksi parhaan vuotensa herran vuonna 2017.

Paitsi että taistelu globaalia köyhyyttä vastaan on todistettavasti tuottanut tulosta ja ihmiskunta eli historiansa terveimmän vuoden, tapahtui paljon muutakin positiivista elämän eri saroilla.

Tässä muutama esimerkki:

 

Väkivallan väheneminen

Menneitten vuosisatojen aikoina on miehet ovat kuolleet paljon suuremmalla todennäköisyydellä väkivaltaisesti kuin nykyään.

Kanadalais-amerikkalainen psykologi, kognitiotieteilijä ja tietokirjailija Steven Pinker sanoi, että vaikka 20. vuosisata on ollutkin verinen, väkivaltaisten kuolemien mahdollisuus on vähentynyt dramaattisesti.

Sotia, fyysistä ja henkistä kiduttamista sekä kuolemantuomioita on nykyisin vähemmän kuin koskaan ennen maailman historiassa.

Myös rikollisuus on vähentynyt eritoten vauraissa länsimaissa. Kuluneena vuonna New Yorkissa tehtiin murhia ja vakavia rikoksia vähiten sitten 50-luvun, kuten MTV uutisoi.

Myös Suomesta kuuluu hyvää.

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuonna 2017 tehtiin vuosikausiin ensimmäisen kerran alle 600 000 rikosta. 2016 rikoksia kirjattiin 627 972 ja viiime vuonna enää 589 448.

Ja vaikka terrorismi rantautui meillekin, globaalilla tasolla terrori-iskuissa kuolleitten määrä on laskenut.

Esimerkiksi Euroopassa tehtiin 1970-luvulla moninkertainen määrä terroritekoja nykyiseen verrattuna, kuten voimme lukea Ulkopoliittisen instituutin vierailevan vanhemmat tutkijan Olli Ruohomäen kommentista Kalevalle.

 

Elämänlaadun parantuminen

Se, että ihmiskunta elää turvallisemmissa olusuhteissa kuin koskaan aiemmin, on omiaan parantamaan elämänlaatua. Kuten myös parempi elintaso, joka oli aiemmin vain vauraiden herkkua, mutta nyt vuosi vuodelta laajempien ihmisluokkien nautittavissa.

Professori, emeritus Esko Valtaoja ennustaa kehityksen jatkuvan. Hän jopa ennustaa Verkkouutisille, että vuonna 2030 absoluuttinen köyhyys on poistettu maailmasta. Ja että lastenlastemme elintaso tulee olemaan viisinkertainen nykysuomalaiseen verrattuna.

Ei paha.

Yksi elintasoa parantava tekijä on, että maailman väestö syö nykyään parempaa ravintoa kuin koskaan ennen.

Ja juo puhtaampaa vettä.

Asia, jota me puhtaan veden ympäröimät suomalaiset emme välttämättä osaa arvostaa, kuten pitäisi.

 

Tuloksekas taistelu tauteja vastaan

Onneksi ruotsinkielisen Pohjanmaan hopeavesihöyrypäät yhdessä Italian rokotusten vastaisten hössöttäjien kanssa eivät ole maailman mittakaavassa saaneet propagandallaan kovinkaan kummoista rokotusten vastaista kansanliikettä aikaiseksi.

Rokotukset ja oikea ravinto ovat säästäneet miljoonien lasten hengen 1990-luvulta lähtien.

Homo sapiens on nyt terveempi kuin koskaan ennen.

Esimerkiksi Suomessa eliniänodote on tuplaantunut vuodesta 1900 vuoden 2017 yli 80 vuoteen.

 

Lukutaito

Lukutaito oli joskus vähemmistön etuoikeus, nyt se alkaa olla globaalistikin enemmistölle itsestäänselvyys. Näin useimmat ihmiset voivat nyt tehdä oikeaan tietoon perustuvia päätöksiä ja osallistua entistä paremmin yhteisönsä kehittämiseen.

Lukutaidon kehittyminen valaa uskoa ihmiskunnan sivistymiseen ja sen myötä tulevaisuuteen. Vaikka kehitysmaissa onkin vielä yli 15-vuotiaita lukutaidottomia liki 700 miljoonaa, “emme ole enää kaukana tilanteesta, jossa lukutaito kuuluu yleisiin ihmisoikeuksiin”, kirjoittaa Maailman kuvalehti.

 

Sukupuolien välinen tasa-arvo

Sukupuolien välinen tasa-arvo on kehittynyt suotuisasti vuosikymmenien ajan, vaikka vuosi 2017 ei tässä mielessä ollutkaan paras mahdollinen.

Mutta hyvä uutinen on, että yli puolet kaikista maailman maista on parantanut tasa-arvotilannettaan vuoden 2017 aikana, kertoo Global Gender Gap Report.

27 maassa on jo saavutettu koulutuksen tasa-arvo ja 34 maassa terveyden tasa-arvo.

Koulutuksessa, terveydenhuollossa, omistamisessa, työssä ja yhteiskunnallisen aseman saavuttamisessa naiset menestyvät nyt paremmin kuin koskaan. Ja sama kehitys näyttää jatkuvan myös tulevina vuosina.

Onneksi.

 

Yhdenvertaisuus

Vaikka näemme uutisissa käsittämättömiä uutisia esimerkiksi Myanmarin systemaattisista hyökkäyksistä rohingya-vähemmistöä vastaan, vähemmistöjen oikeudet tunnustetaan nykyisin laajemmin kuin koskaan ennen.

Enemmistö meistä ei enää hyväksy eri vähemmistöryhmien syrjintää ja julkista nöyryyttämistä.

Esimerkiksi sateenkaarivähemmistöjen tasa-arvoisia oikeuksia kannattaa nyt yli puolet maailman väestöstä, selviää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen järjestön ILGA:n kyselystä

Ja YK nimitti viime vuonna ensimmäiseksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien asiantuntijan. Pestiin valittiin thaimaalainen oikeustieteen professori Vitit Muntarbhornin.

 

Maailma ei ole vielä valmis

Niin hyvällä tolalla kuin asiat monessa mielessä ovatkin, ei mikään edellä mainittu ongelma ole vielä selätetty.

Puuhaa piisaa.

Ja meillä on paljon uusiakin uhkia. Sellaisia kuten vaikkapa tietoturvaongelmat, verkkoslummiutuminen ja päällimmäisenä kaikista ilmaston lämpeneminen.

Mutta rohkaisevaa on, että maailmaa voidaan parantaa.

Todistetusti.

 

Anzio

Keskustellaan asiasta täällä.