Asiaton lehdistökatsaus
Asiaton lehdistökatsaus

Milloin kiinteistövero voi vaikuttaa vuokriin ja miten asiaa voi tutkia?

Kiinteistöveron kohtaannosta eli sen taloudellisen rasituksen jakautumisesta on keskusteltu viime päivinä paljon. Tämä johtuu siitä, että hallitus perui aiemmin päättämänsä kiinteistöveroprosenttien alarajojen korotukset. Monet pitivät päätöstä hyvänä, koska kiinteistöveron korotuksien ajateltiin nostavan asumiskustannuksia ja päätyvän vuokralaisten maksettavaksi korkeampien vuokrien muodossa.

Kiinteistöverokeskustelun rinnalla käytiin keskustelua Helsingin kaupungin vuokratonttien vuokrien korotuksista. Osa keskustelijoista pelkäsi näidenkin korotusten päätyvän lopulta vuokralaisten maksettaviksi. Asiattomassa on jo käsitelty tonttivuokrien korotuksien vaikutuksia, joten keskityn nyt kiinteistöveroon.

house-construction-1005491_1920

(lisää…)

Kommentit (8)

  1. Touko Kontro

    Tutkimusasetelma sisältää kilpailutilanteen eri kiinteistöverokantojen välillä. Minne kilpailutilanne syntyy, jos valtakunnallisesti nostetaan kiinteistöveroa? Ruotsiin vai Viroon? Todennäköisempää on, että vuokrataso nousee vähintään alimman korotuksen verran kautta linjan, ja todennäköisesti enemmän. Kun asuntojen kysyntä ei juurikaan jousta, vaan tunnetusti ihmiset tinkivät lähes kaikesta muusta ensin, on vaikeaa nähdä miksi vuokra-asuntojen omistajat eivät vuokria nostaisi kun kaikkien kustannukset nousevat. harvoin tulee tilannetta milloin on todennäköistä että suurin osa markkinasta nostaa hintoja yhtä aikaa ilman sopimista, kiinteistöveron korotus on tällainen musta joutsen. Olisi eri asia jos vaikka yksittäinen kunta nostaisi kiinteistöveroa, mutta joukkopako kunnasta lienee vain harvan kunnan tavoitteena.

    • OS

      Väitätkö sitten myös, että asuntojen hinnat eivät laskisi kiinteistöveronkorotuksen myötä? Jos ne laskevat, niin ei kai silloin voi olettaa vuokrien laskevan, koska sehän nostaisi asuntosijoittajien tuottoja eikä ole uskottavaa, että veronkorotus tekisi niin. Jos taas mielestäsi ne eivät laske, kysyisin, miksi ihmiset (ml. omistusasujat) maksavat edelleen yhtä paljon asunnoista, jotka ovat suurempia kulueriä?

  2. Vuokralainen

    Vuokranantajat ovat jo nostaneet vuokrat niin korkeiksi kuin pystyvät. Jos joku nostaa korkeammaksi, vuokralaisen hankkiminen muuttuu niin työlääksi, ettei se kannata. Jokainen lisäeuro vuokrassa saa osan ihmisistä pysymään muualla, muuttamaan pois, asumaan ahtaammin tai asumaan kimpassa tai vanhempiensa luona.

    Voi olla pari omistajaa, jotka nyt vuokraavat säälistä halvalla ja lakkaavat säälimästä kiinteistöveron noustessa, mutta se ei nostaisi vaan laskisi markkinavuokraa, koska heidänkin vuokralaisistaan osa siirtyisi ahtaammin tai muualle. Samasta syystä ARA, Hitas ja vastaavat pitäisi lakkauttaa.

    Tonttien kiinteistövero pitäisi siksi nostaa. Asuntojen kiinteistöveroa pitäisi laskea: useampi suostuisi kotinsa purkamiseen isompien tieltä, jos saisi hyödyn itselleen eikä kunnalle.

  3. ville vipunen

    Kyllä rakennusmaankin määrä joustaa, eli muuttuu, sen mukaan minne ja kuinka paljon kunta on halukas myöntämään rakennusoikeuksia.

    Toisekseen huomautan, että tyhjän rakennusmaan omistaja maksaa sakkoveroa, joten rakennusmaata ei voi keinottelutarkoituksessa jättää rakentamatta.

    –VV

  4. ville vipunen

    Lainaus: ”Tutkimuksen tulos oli, että kiinteistöverojen erot heijastuivat eli kapitalisoituivat lähestulkoon täysin asuntojen hintoihin. Hinnat olivat alhaisemmat korkeamman kiinteistöveron puolella rajaa. Toisin sanoen asumiskustannukset olivat samat riippumatta siitä kummalla puolella rajaa asunto sijaitsee.”

    Tarkoittaako edellinen, että asumiskustannukset ovat jonkinlainen luonnonvakio. kustannukset vain jakautuvat eri tavoin eri paikoissa, mutta ovat määrältään (summaltaan) yhtäsuuret?

    Huomautan, että asuminen on sellainen toiminnan ala, jonne kilpailulogiikka soveltuu huonosti tai ei ollenkaan. Nimittäin ihmisellä ei ole olemassa sellaista vaihtoehtoa, että jättää kokonaan asumatta. Viinamarkkinoilla tämä vaihtoehto on.

    • OS

      ”Tarkoittaako edellinen, että asumiskustannukset ovat jonkinlainen luonnonvakio.”

      Se tarkoittaa, etteivät asumiskustannukset riipu kiinteistöverosta.

  5. amatööri tutkija

    Täytyy sanoa, että mielenkiintoinen tapa tulkita tuota tutkimusta erilaisen veron vaikutuksesta asunnon hintaan. Vielä mielenkiintoisempi on johtaa siitä tieteellinen väite, että veron määrä ei vaikuta vuokralaisen kustannuksiin vaan alentaa asunnon arvoa.
    Tuossa tutkimuksessa tehty havainto vierekkäisten asuntojen samanarvoisuudesta erilaisesta verokannasta riippumatta on sinänsä ihan looginen. Normaalin markkinatalouden sääntöjen mukaisesti samanlaiset tuotteet ajautuvat kilpailutilanteessa saman hintaisiksi.
    Siitä ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöstä, että korkeampi vero toisella johtaisi tämän toisen asunnon arvon pienenemiseen. Mikäli markkinatilanne on hyvä, niin todennäköisempää on, että tämä pienemmällä verokannalla olevan asunnosta maksetaan korkeampi hinta, koska sillä on kustannusetu alhaisemman verokannan tähden.
    Mikäli Helsingissä nostetaan kiinteistöveroa, niin tämä ikävä kyllä valuu melko suoraan myös vuokriin. Verojen mahdollinen nosto on monissa sopimuksissa huomioitu siten, että ne vaikuttavat suoraan vuokran määrään. Kun kyseessä on vielä tasaisesti kaikkia koskevasta veron nostosta, niin tämä vaikuttaa myös inflaatioon ja sieltä sitten elinkustannusindeksien kautta vuokrien nousuun.

    • OS

      Kiinteistövero ei kyllä valu pitkällä aikavälillä vuokriin, ellet sitten luule, että vuokranantajat hyväksyvät useammin tyhjillään olevasta asunnosta tulevat menetykset, koska joutuvat maksamaan enemmän veroa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Omistusasuja Oona ja vuokralainen Vuokko – Kumpi maksaa asumisestaan enemmän?

Onko omistusasuminen halvempaa kuin vuokralla asuminen? Tämä kysymys on tärkeä meidän kaikkien kannalta ja siitä keskustellaankin usein myös mediassa. Eri asumismuotojen asumiskustannukset olivat esillä pari viikkoa sitten PTT:n julkaistua vuosittaisen asumismenoja koskevan selvityksensä. Omistusasumisen kustannuksista oli hiljattain puhetta myös inflaation…

Kilpailu Euroopan lääkevirastosta on tuhlausta, eikä Helsingin pitäisi saada sitä

Helsingin Sanomien mukaan kaikkiaan 19 kaupunkia kilpailee pääsystä Euroopan lääkeviraston EMA:n sijoituspaikaksi. Hesarin mukaan Virasto olisi Helsingille jättipotti, sillä virastossa on töissä vajaat 900 asiantuntijaa, ja siellä vierailee vuosittain 36 000 asiantuntijaa ja päättäjää. Tämä tietäisi…

Maksavatko julkisen sektorin työntekijät veroja?

Yksi aika ajoin toistuva keskustelu koskee sitä, maksavatko julkisen sektorin työntekijät ollenkaan veroja. Yrittäjähenkiset keskustelijat ovat yleensä sitä mieltä, että yksityinen sektori maksaa verotuloillaan kaikki julkisen sektorin kustannukset. He huomauttavat, että julkisen sektorin työntekijöiden palkat maksetaan…

Näyttötaakasta nörtähtävästi!

And I think my head is burning And in a way I’m yearning To be done with all this measuring of proof. -Nick Cave 1. Yleistä Aina kiinnostava Allan Seuri pohtii näyttötaakan käsitettä blogissaan Harhalassa….

Challenge not accepted, Mikko Kärnä

Kansanedustaja Mikko Kärnä jatkaa keskustelua maataloustuista aiemman blogauksemme pohjalta. Lisäksi Kärnä esittää meille melko kummallisen ”haasteen”. Harkitsimme vakavasti jaksammeko osallistua tähän ns. keskusteluun. Se on Kärnän puolelta ilmiselvästi pelkkää esiintymistä hänen omille äänestäjilleen. Menköön nyt kuitenkin. Käydään siis Kärnän kirjoitus…

Onko talouspolitiikka vain arvovalintoja? Plus lukukausimaksut!

Ylopistojen lukukausimaksuista on syntynyt varsinainen jupakka. Jupakasta on puolestaan seurannut sivukeskustelu talouspoliittisten suositusten arvopohjasta. Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta kokonaisen jutun. Jutussa väitettiin, ettei taloustieteilijöiden poliittisuudesta osata Suomessa puhua. Lukukausimaksuja käytettiin jutussa esimerkkinä politiikkasuositusten ideologisuudesta. HS:n jutusta syntyi käsitys, että taloustieteilijät teeskentelevät…

Näennäismaatalous on parasta maataloutta

Kansanedustajat ovat viime aikoina keskustelleet värikkäästi maataloustuista. Keskustan Mikko Kärnä kannattaa luonnollisista syistä nykyistä varsin avokätistä järjestelmää. Tai siis kannattaa sitä pääosin. Kärnän mielestä on ongelma, että suuri osa tuista valuu ”näennäisviljelyyn, jolla ei ole tarkoituskaan…

Vielä kerran kohtuuhintaisesta asumisesta, rautalankaa ja itkua vääntäen, haukotusta tukahduttaen

Vielä kerran kohtuuhintaisen asumisen kustannuksista. Vielä jaksaa.

Asiaton kirja-arvio: Kaupunkirakentamisen aika

Osmo Soininvaaralta ja Mikko Särelältä on ilmestymässä vaalikirja nimeltään ”Kaupunkirakentamisen aika – Kuinka 2020-luvulla rakennetaan hyvää kaupunkia”. Asiattomalta pyydettiin kirjasta ennakkoarviota ja toki mielellämme sen annamme. Arvioimme mielellämme muidenkin ehdokkaiden vaalikirjoja, jos ne ovat mielenkiintoisia…

Hesari Helsingin seudun kasvusta, asuntopulasta ja vuokratasosta

Hesarin pääkirjoituksessa oli jälleen tärkeää asiaa Helsingin seudun asuntomarkkinoista. Asia on niin tärkeä, että vaikka kirjoituksen perusviesti onkin järkevä, on kirjoituksen joihinkin kummallisuuksiin syytä puuttua. Tehdäänpä siis pitkästä aikaa perinteinen katsastus. Kirjoitus alkaa huomiolla vuokrien nopeasta…